Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Samankaltaiset tiedostot
Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä. Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

suhteessa suosituksiin?

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

TULOSLIITE JULKAISUUN

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Lasten fyysinen aktiivisuus

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Muutoksia Liikkuvissa kouluissa aktiivisempi toimintakulttuuri tutkimuksen ja käytännön valossa. Janne Kulmala

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa

Ennen haastattelua: Mitä olet kuullut tästä tutkimuksesta opettajaltasi? Oletko saanut kirjallisen tiedotteen?

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

Liikunnan edistämisaktiivisuus Liikkuva koulu -ohjelman kouluissa ja oppilaiden liikuntakäyttäytyminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2019:3

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikkuva amis jaksaa painaa!

KOULUN HENKILÖKUNTA PASSIIVISUUDEN PURKUTALKOISSA

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Oppilaat liikkumaan teknologian avulla

Teknologia lisää liikuntaa

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Yhteistyöstä voimaa aktiivisen koulupäivän edistämiseen

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Terve koululainen -hankkeen tärpit Liikkuville kouluille. Raija Oksanen, KM, suunnittelija UKK-instituutti, Tampereen Urheilulääkäriasema

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi.

Istuva oppilas sammaloituu

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

LIITU 2016 objektiivisesti mitattu liikunta, liikkuminen ja paikallaanolo

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni h. Koulu 4-6 h. Läksyt min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Istuva oppilas sammaloituu

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Liikkuva koulu aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Kuvat: Liikkuva koulu / Jouni Kallio

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikunta osaksi lasten ja nuorten arkea seminaari Jukka Karvinen

Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä, varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset käytäntöön

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen kärkihanke Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille

Transkriptio:

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013

Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto Hakonen Jouni Kallio Janne Kulmala Katariina Kämppi Kaarlo Laine Hermanni Oksanen Katja Rajala Kirsti Siekkinen Tuija Tammelin Salla Turpeinen

Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheeseen 2010 2012 liittyvä seuranta ja tutkimus Tavoitteita Lisätä perustietoa suomalaisten koululaisten fyysisestä aktiivisuudesta. Selvittää, mitkä olivat paikallisten hankkeiden vaikutukset oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen.

Fyysinen aktiivisuuden mittaus 698 oppilaan vertailuarvot ActiGraph mittari, 7 päivän mittaus Reipas liikunta Liikkumaton aika Koulupäivän aikana

Reipas liikunta koulupäivän aikana (min/h) 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 6,3 5,1 5,7 Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä 5,4 4,8 4,3 4,8 4,1 3,6 3,0 2,7 2,8 Pojat Tytöt Kaikki n=698 0,0 Luokat 1 2 Luokat 3 4 Luokat 5 6 Luokat 7 8

Liikkumaton aika koulupäivän aikana, min/h 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 47 46 44 42 39 40 39 36 37 38 34 35 Luokat 1 2 Luokat 3 4 Luokat 5 6 Luokat 7 8 Pojat Tytöt Kaikki n=698

Fyysinen aktiivisuus Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheen kouluissa hankkeiden seuranta

Aktiivisuusmittaukset, ActiGraph Neljä kertaa vuosina 2010 2012 Samojen oppilaiden seuranta n 54 14 33 28 35 15

Reipas liikunta koko päivän aikana aktiivisuusmittaukset 80 min/päivä 70 60 50 40 alakoulu 1 alakoulu 2 alakoulu vertailu yläkoulu 1 yläkoulu 2 yläkoulu vertailu 30 20 1. Syksy 2010 2. kevät 2011 3. syksy 2011 4. kevät 2012

Reipas liikunta koulupäivän aikana aktiivisuusmittaukset 50 min, koulupäivän aikana 40 30 20 10 0 alakoulu 1 alakoulu 2 alakoulu vertailu yläkoulu 1 yläkoulu 2 yläkoulu vertailu 1. Syksy 2010 2. kevät 2011 3. syksy 2011 4. kevät 2012

Liikkumaton aika koulupäivän aikana aktiivisuusmittaukset 50,0 min/tunti 45,0 40,0 35,0 alakoulu 1 alakoulu 2 alakoulu vertailu yläkoulu 1 yläkoulu 2 yläkoulu vertailu 30,0 1. Syksy 2010 2. kevät 2011 3. syksy 2011 4. kevät 2012

12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Reipas liikunta koulupäivän aikana minuuttia 15 minuutin jaksoa kohti aktiivisuusmittaukset, alakoulu 1, 3. luokka, n=19 7:15 7:30 7:45 8:00 8:15 8:30 8:45 9:00 9:15 9:30 9:45 10:00 10:15 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 14:45 15:00 15:15 15:30 VAPAA AIKA AI MA VÄ EN/MA1 RU EN/MA2 VÄ/KE LI VÄ KU VAPAA AIKA

12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Reipas liikunta koulupäivän aikana minuuttia 15 minuutin jaksoa kohti = 5 eniten liikkuvaa = 5 vähiten liikkuvaa 7:15 7:30 7:45 8:00 8:15 8:30 8:45 9:00 9:15 9:30 9:45 10:00 10:15 10:30 10:45 11:00 11:15 11:30 11:45 12:00 12:15 12:30 12:45 13:00 13:15 13:30 13:45 14:00 14:15 14:30 14:45 15:00 15:15 15:30 VAPAA AIKA AI MA VÄ EN/MA1 RU EN/MA2 VÄ/KE LI VÄ KU VAPAA AIKA

Tavoitteenasettelua Liikkuvissa kouluissa Tunti liikkumista jokaiseen koulupäivään alakouluissa realistinen, kun mukaan lasketaan koulumatkojen liikunta yläkouluissa tähän on vielä matkaa. TILANNE KOULUISSA NYT KESKIMÄÄRIN Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä

Tavoitteenasettelua Liikkuvissa kouluissa Koulupäivän aikaisen liikkumisen lisääminen nykyisestä kaksinkertaiseksi alakoululaisille noin tuntia ja yläkoululaisille 30 minuuttia reipasta liikuntaa koulupäivän aikana. kova mutta kuitenkin realistinen tavoite. TILANNE KOULUISSA NYT KESKIMÄÄRIN Alakoulu 32 min/ 6 tunnin koulupäivä Yläkoulu 17 min/ 6 tunnin koulupäivä

Tavoitteet Liikkuvissa kouluissa Liikkuminen koulupäivän aikana on myös väline kohti muita tavoitteita, joiden toteutumisessa aktiivisuuden määrä ei ole ratkaisevin tekijä. Parhaimmillaan koulupäivän aikainen liikkuminen tukee oppimista, oppilaiden osallistumista, edistää viihtyvyyttä, työrauhaa ja yhteisöllisyyttä koulussa. Liikkumisen laatu ja toteutustapa ovat keskeisiä elementtejä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee liikkua liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. tavalla. Yli kahden tunnin pituisia Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaika Ruutuaika viihdemedian ääressä saa viihdemedian ääressä saa olla olla korkeintaan kaksi tuntia korkeintaan kaksi tuntia päivässä. päivässä.

Fyysisen aktiivisuuden edistäminen Koulupäivän aikana Liikkumisen lisääminen koulumatkat välitunnit liikuntatunnit yhteinen liikkuminen oppitunneilla kerhot mahdollisuus liikkua omaehtoisesti koulun alueella ja tiloissa ennen koulun alkua ja sen jälkeen Passiivisuuden purku ylös ja ulos välitunneilla yhtäjaksoisen istumisen katkaiseminen oppitunneilla seisten työskentely oppitunneilla toiminnallinen opetus aktiivisempi istuminen Vapaa aikana aktiiviset koulumatkat aktiiviset siirtymiset harrastuksiin ja kavereiden luo arjen aktiivisuus ja hyötyliikunta liikuntaharrastukset urheiluharrastukset ruutuaika vähemmäksi muu istuminen vähemmäksi kuljettaminen kouluun ja harrastuksiin vähemmäksi, edes osa matkasta aktiivisemmin

Tyttöjen ja poikien liikkumisessa oli eroa Katja Rajala LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Mikkeli, 17.4.2013

Tytöt ja pojat liikkuminen välitunnilla Kyselytutkimus Alakoululaiset 4 6 lk Yläkoululaiset 7 9 lk

Pilottivaiheessa kyselyt toistettiin neljä kertaa 9. lk 8. lk 7. lk 6. lk 5. lk 4. lk 3. lk 2. lk 1. lk syksy kevät syksy kevät 2010 2011 2011 2012 mittaus 1 2 3 4

Liikuntapelit välitunneilla 60 % 54 50 % 47 48 45 40 % 30 % 20 % 35 34 25 32 17 15 22 25 10 % 0 % 5 4 2 2 Tytöt 4 6 lk Pojat 4 6 lk Tytöt 7 9 lk Pojat 7 9 lk

Liikuntapelit välitunneilla yläkoulussa A 60 % 50 % 52 46 40 % 30 % 26 20 % 10 % 7 10 0 % 0 2 Tytöt 0 Pojat

Pallopelit välitunneilla 80 % 60 % 66 62 64 61 40 % 30 34 33 32 20 % 17 20 22 11 0 % 1 2 2 2 Tytöt 4 6 lk Pojat 4 6 lk Tytöt 7 9 lk Pojat 7 9 lk

Pallopelit välitunneilla yläkoulussa A 60 % 54 50 % 47 40 % 30 % 24 20 % 14 10 % 0 % 0 4 Tytöt 2 0 Pojat

Välituntien aikainen toiminta keväällä 2012 4 6 lk 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Istuu 13 14 Seisoo 46 50 Kävelee 65 70 Liikuntapelit Pallopelit 7 9 lk 32 32 45 61 Pojat Tytöt Istuu 70 72 Seisoo 64 75 Kävelee 44 43 Liikuntapelit 4 25 Pallopelit 2 22

Välitunnit ulkona yläkoululaiset 50 % 43 40 % 34 35 38 30 % 28 28 24 23 20 % 10 % 0 % Tytöt 7 9 lk Pojat 7 9 lk

Välitunnit ulkona yläkoululaiset 100 % 80 % Yläkoulu A 96 87 90 83 100 % 80 % Yläkoulu B 60 % 60 % 40 % 29 40 % 31 29 33 20 % 0 % 6 6 Tytöt 16 Pojat 20 % 0 % 1 7 1 Tytöt 3 6 Pojat

Tyttöjen ja poikien liikkuminen välitunneilla Pojat pelasivat liikuntapelejä ja pallopelejä tyttöjä enemmän sekä alakoulussa että yläkoulussa. Yläkoulussa poikien välitunnit muuttuivat aktiivisemmiksi. Poikien osallistuminen liikuntapeleihin ja pallopeleihin lisääntyi selvästi. Entäpä tytöt? Muutokset tyttöjen välituntiliikkumisessa eivät välttämättä näy kyselyissä. Esimerkiksi tanssillinen liikunta

Tyttöjen lajeja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Pyöräily 58 63 70 72 Kävelylenkkeily 33 31 51 63 Juoksulenkkeily, hölkkä 31 37 39 46 Voimistelu / jumppa Tanssi Ratsastus 5 5 3 2 3 9 14 27 23 26 25 21 Pojat alakoulu Pojat yläkoulu Tytöt alakoulu Tytöt yläkoulu

Kaikki mukaan passiivisuutta purkamaan! Millainen toiminta kiinnostaisi tyttöjä välitunneilla? Miten saadaan hyvä aktiivinen meininki jatkumaan alakoulusta yläkouluun?