ÄÄNEKOSKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA Ehdotus

ÄÄNEKOSKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA Ehdotus KAAVASELOSTUS 16.2.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT _._.201_

ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 16. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2016 PÄIVÄT- TYÄ KARTTAA. 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Äänekosken kaupungin tiloja 992 454-2-82, 992 454-2-85, 992 454-2-100, 992 454-2 - 101, 992 454-2-121, 992 454-2-124, 992 895-0 -627 ja 992 895-0-4. Asemakaavan muutos koskee: 15. kaupunginosan liikennealuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: 25. kaupunginosan (Hirvaskangas) korttelit 2501 2513 ja lähivirkistys-, suojaviher-, luonnonsuojelu-, erityis-, katu- ja liikennealueita sekä maa- ja metsätalousalueita Suunnittelualue sijoittuu Hirvaskankaan alueelle, valtatie 4:n länsipuolelle, rajautuen kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Hirvaskankaan palvelukeskittymään on matkaa 400 metriä ja Äänekosken keskustaan noin 12 kilometriä. Alue on pääosin asemakaavoittamatonta. Kaava- alueen pinta-ala on 70,88 ha. Kaavan nimi Kaavan päiväys 16.2.2016 Hirvimäen asemakaava. Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Arkkitehti Timo Rysä etunimi.sukunimi@sweco.fi 050 544 4498 Sweco Ympäristö Oy, Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen etunimi.sukunimi@aanekoski.fi 020 632 2035 Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24, 44101 Äänekoski Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 17.12.2012. Hirvimäen asemakaavasta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä 20.12.2012 ja Äänekosken kaupunkisanomissa 9.1.2013. Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ): 17.6. - 19.7.2013 Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ): _._.201_ - _._.201_ Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto _._.201_ _ 2

SISÄLLYSLUETTELO 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2. TIIVISTELMÄ... 4 Kaava-alue... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet... 5 Kaava-alueen sijainti... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö... 5 Maa- ja kallioperä... 5 Kasvillisuus... 5 Rakennettu ympäristö... 7 Maanomistus... 7 4. SUUNNITTELUTILANNE... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Asemakaava... 10 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 11 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu... 12 Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset... 12 Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset... 12 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 Aluevaraukset... 13 Yleismääräykset:... 15 8. KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 Kaavan sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 16 Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 16 Kaavan liikenteelliset vaikutukset... 16 Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan... 16 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Vastineluettelo (mukana ehdotusvaiheessa) Luontoselvitys Natura- tarvearviointi Meluselvitys Liikenneselvitys 3

4 2. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Kaava-alue sijoittuu Hirvaskankaan alueelle, valtatie 4:n länsipuolelle, rajautuen kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Hirvaskankaan palvelukeskittymään on matkaa 400 metriä ja Äänekosken keskustaan noin 12 kilometriä. Kaava-alueen pinta-ala on 70,88 hehtaaria. Kaava-alueen rajautuminen Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia asemakaava, jolla ratkaistaan Hirvimäki- nimisen tilan maankäyttö. Tavoitteena on sijoittaa suunnittelualueelle joko työpaikkoja tai asuntoja huomioiden samalla alueen sijoittumisen logistiselle hyvälle sijainnille ja veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle alueen luonnonolosuhteet huomioiden. Alueen pohjoisrajalle sijoittuu Natura-kohde, jonka säilymisedellytykset tulee ottaa kaavassa huomioon. Samoin tulee huomioida turvalliset liikennejärjestelyt ja kaavallisten edellytysten luonti VT4:n eritasoliittymän toteuttamiselle 2 + 2 kaistaisena moottoritienä. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaavan keskeinen sisältö Laadittava asemakaava on alueen ensimmäinen. Kaava-alueelle on osoitettu ohjeellisella tonttijaolla 68 uutta asuintonttia. Erillispientalo- ja asuinpientalokorttelialueiden lisäksi alueelle on osoitettu asuinpientalojen ja yleistenrakennusten korttelialuetta sekä asuinrakennusten korttelialuetta. Vanhan Hirvasentien varteen on osoitettu mastoalue, seurakunnallisten rakennusten korttelialue ja maa-ainesten ottoalueet. Korttelialueiden lisäksi kaava-alueelle on osoitettu Rentolan luonnonsuojelualue, maa- ja metsäteollisuusaluetta, suojaviher- ja lähivirkistysalueita sekä tie- ja katualueita. Luo- alueena on osoitettu törmäpääskyn pesintäalue. Koko asemakaava-alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Natura 2000- kohde, jonka säilymisedellytysten turvaaminen on ollut yksi kaavan keskeisimmistä tavoitteista. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvuilla e=0,20 ja e=0.15 sekä e=0.30 asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialueen osalta. Alueella on osoitettu alueen sisäinen ulkoilureitti Kruununpuiston halki. Kruununtien varsi on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. 4

3. LÄHTÖKOHDAT 5 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia Hirvimäki-tilan maankäyttöä. Alueelle on ollut tavoitteena sijoittaa joko työpaikkoja tai asumista. Kaavatyön kannalta olennaista on tutkia kaava-alueen liittyminen Uuraisten puolen olemassa oleviin ja suunnitteilla oleviin asunto- ja palvelualueisiin ja katuverkkoon. Alueen suunnittelussa on tarkasteltu sijoittumista tärkeälle pohjavesialueelle sekä otettu huomioon alueen läpi kulkevan liito-oravareitin sijoittaminen. Asemakaavan laadintaan on keskeisesti vaikuttanut kaava-alueen pohjoisrajalla sijaitsevan Natura-kohteen (Kylmähauta FI09000011) säilymisedellytysten turvaaminen. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaavaaluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaava-alueen sijainti Kaava- alue sijaitsee Hirvaskankaalla, valtatie 4:n länsipuolella, Äänekosken keskustasta 12 kilometriä etelään. Kaava-alueen pinta-ala on 70,88 hehtaaria. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue rajautuu kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Kaava-alue on pääasiassa rakentamatonta metsätalousmaata. Kaava-alueella sijaitsee seurakuntarakennuksena toimiva entinen motelli, jossa on myös polttoaineen jakelupiste. Kaava-alueella, Uuraistentien varressa on poistuva maa-ainesten ottoalue, jolla suoritetaan kallionmurskausta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Natura 2000- kohde (Kylmähauta) sekä Rentolan luonnonsuojelualue. Luonnonympäristö Kaava-alue on havupuuvaltaista metsätalousmaata. Kaava-alueen metsätyyppi vaihettuu länteen päin mentäessä kuivahkon kankaan kautta Sarvimäen rinteiden ja lakiosien tuoreeseen kankaaseen. (Luontoselvitys FCG 2012). Kaavan yhteydessä alueelta on laadittu luontoselvitys, joka kattaa Uuraistentien eteläpuolisen alueen. Kaava-alueella, Uuraistentien pohjoispuolella sijaitsee Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki Natura 2000- alue (FI0900011). Natura-alueen ekologiset yhteydet sekä sen luontotyypin ja ominaislajiston säilyminen on turvattava. Tämä tarkoittaa lähinnä vesiolojen säilyttämistä nykyisellään sekä riittävän viherkäytävän varaamista kaava-alueen kautta. Äänekosken puolella Natura-alueen yhteydessä sijaitsee Rentolan luonnonsuojelualue. Maa- ja kallioperä Luontoselvityksessä todetaan, että: Kallioperä alueella on graniittia (2). Alueen maaperä on valtaosin viimeisimmän jääkauden päättyessä muodostunutta harjumuodostelmaa ja korkeimmalle kohoavat mäet ovat kalliomaata, joissa maanpeitteen paksuus on enintään 1m. (Luontoselvitys, FCG, 2012). Kasvillisuus Kaavoitettava alue on pääosin rakentamatonta havupuuvaltaista metsätalousmaata. Maasto laskee Sarvimäeltä kohti Uuraistentietä. Korkeimmilta kohdiltaan kaava-alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa pääasiassa mäntyjä, kanervia ja jäkäliä. Alavammat paikat ovat kosteampia ja niissä kasvaa myös kuusia sekä sammalia. Alueen keskiosassa on vesikuoppa, jonka ympäristö on soistunutta. Alueelta on tehty luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ 23.8.2012). Selvityksessä suositellaan liito-oravien kulkureitin turvaamista alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa sekä maanottoalueen pohjoisosassa uhanalaisten lajien (törmäpääskyt) pesimäalueen huomioimista toiminnassa. 5

Pohjavesi Kaava-alue kuuluu Hirvaskankaan tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen (luokka 1). Pohjavesialue on arvioitu riskialueeksi. (Luontoselvitys, FCG, 2012) Arvokkaat luontokohteet Luontokohteista merkittävin on Kylmähaudan lähteikkö, joka on osoitettu myös Natura 2000- kohteeksi (Hitonhaudan- Kylmähaudan- Hirvasjoen Natura 2000). Kylmähaudan Natura 2000-kohde sisältyy Kylmähaudan, Karvalin ja Rentolan luonnonsuojelualueisiin, joista Rentolan luonnonsuojelualue sijaitsee kaava-alueella ja Karvalin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet Uuraisten puolella. Kylmähauta on Keski-Suomessa hyvin harvinainen rinne- ja lähteikkösuo (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot). Lähteikön ja sen reunasta jyrkkänä nousevan rinteen rajassa on tihkupintoja ja rautapitoisia avolähteitä. Rinteillä kasvaa vanhempia haapoja ja kuusikkoa. Uuraistentien varressa on rauhoitetun törmäpääskyn pesintäalue, joka osoitetaan kaavassa luo-alueena. Natura- kohteen säilyttämisen turvaamiseksi alueelle on laadittu Naturan tarvearviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015), jonka tulokset ja johtopäätökset ovat keskeisesti vaikuttaneet Hirvimäen asemakaavan ehdotusvaiheen sisältöön. Tarvearvioinnin osalta on pidetty 13.1.2016 työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Uuraisten kunnan kanssa. Neuvottelussa sovittiin kaavaehdotuksen keskeisistä periaatteista, jotka on otettu kaavaehdotusta laadittaessa huomioon. Eläimistö Hirvaskankaalla, valtatie 4:n itäpuolella, on tehty liito-oravaselvitys vuonna 2011 (Jyrki Oja, Satu Oja. Suomen luontotieto Oy). Selvityksessä Kylmäpuron alueella on havaittu liito-oravan elinpiiri. Liito-oravaselvitys huomioiden sekä myös alueelle tehdyn luontoselvityksen (FCG, 2012) mukaan suunnittelualueella on tarvetta liito-oravan kulkureitille. Kaava-alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan oleskelusta, mutta Kylmähaudan luonnonsuojelualueelta, joka on liito-oravan elinpiiriä, tulee olla viheryhteys muille alueille. Luontoselvitys (FCG, 2012) suosittaa Sarvimäen ja alueen läpäisevän kosteikon säilyttämistä virkistysalueena. Uuraistentien varressa, maa-ainesten ottoalueella on uhanalaisen lajin, törmäpääskyn pesimisalue (alla olevassa kartassa tumman violetti alue). 6 Luontoselvityksessä osoitettu virkistysalueena säilytettävä alue on merkitty karttaan tumman vihreällä. Kartassa näkyy myös uhanalaisen lajin pesimisalue maanottopaikan pohjoispäädyssä. (Kartta: FCG, 2012) 6

Linnusto Alueen linnusto on tavanomaista. Luontoselvityksessä on todettu alueen linnustosta seuraavaa: Soranottoalueella lähellä Uuraistentietä havaittiin kivitasku sekä törmäpääsky-yhdyskunta. Alueen aiemmassa selvityksessä mainitusta kehrääjästä (Lintudirektiivin liitteen I laji) ei nyt saatu havaintoa. Kehrääjä on aiemmin havaittu Sarvimäen alueella ja voi edelleen pesiä alueella vaikka tässä kartoituksessa ei havaintoa tehty. Kaiken kaikkiaan Hirvimäen asemakaava-alueella ei havaittu merkittäviä linnustollisia arvoja lukuun ottamatta törmäpääskyjen pesimäkoloniaa. (Luontoselvitys FCG, 2012). Suojelukohteet Kaava-alueella, Uuraistentien pohjoispuolella sijaitsee Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki Natura 2000- alue (FI0900011). Äänekosken puolella sijaitseva Rentolan luonnonsuojelualue sisältyy suurimmaksi osaksi Natura 2000 -alueeseen. Uuraisten puolella NATURA 2000- alueeseen kuuluvat Karvarin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet. Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue on rakentamaton Vanhan Hirvasentien länsipuolelle sijoittuvia seurakunnallisia rakennuksia lukuun ottamatta. Ympäristössä ei ole erityistä rakennettua kulttuuriympäristöä eikä alueella ole havaittu muinaisjäännöksiä. Kylmähaudan kiinteä muinaisjäännös (kohde1000004911) sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, Uuraistentien pohjoispuolella Uuraisten kunnassa. Maanomistus Äänekosken kaupunki omistaa kaava-alueen suurimman tilan 992 454-2-101. Muut kiinteistöt ovat yksityisessä ja liikennealueet ovat valtion omistuksessa. 7 7

4. SUUNNITTELUTILANNE 8 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu asuin- ja työpaikka-alueen reunalle. Kaava-alue kuuluu pohjavesialueeseen sekä kulttuuriympäristön kehittämisalueeseen (kuk). Kaavoitettava alue sijoittuu valtatie 4:n läheisyyteen. Valtatie 4 on osoitettu tältä kohdin ohjeelliseksi moottoritieksi. Merkinnällä osoitetaan vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kohdalle on osoitettu aluekohtainen suunnittelumääräys: Tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät tien suunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen, pohjavesien suojaustarve sekä Hitonhauta - Kylmähauta- Hirvasjoki -nimiseen Natura 2000 -alueeseen mahdollisesti kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset. Kaavoitettavan alueen välittömään läheisyyteen on lisäksi osoitettu Natura 2000-kohde, muinaismuistokohde sekä luonnonsuojelukohde. Valtatie 4 on osoitettu joukkoliikenteen laatukäytäväksi alueelta etelään päin sekä uudeksi kantatieksi alueelta pohjoisemmaksi. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (aineisto: Keski-Suomen liitto, http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava). Vaihemaakuntakaavat 1. Vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) on vahvistettu ympäristöministeriössä 16.12.2009. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 2. Vaihemaakuntakaava (Maa-aineshuolto ja luonnonvarat) on vahvistettu ympäristöministeriössä 11.5.2011. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 3. Vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) on hyväksytty Maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 4. Vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko ym.) on hyväksytty Maakuntavaltuustossa 3.5.2013. Kaavaprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset. 8

9 Ote Keski-Suomen 4. Vaihemaakuntakaavasta 4. Vaihemaakuntakaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A). Kaava-alueen itäpuolelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP). Valtatie 4:n länsipuolelle on osoitettu merkinnällä km vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Hirvaskangas, Äänekoski: 20 000 k-m². Maakuntakaavaan verrattaessa, 4. vaihemaakuntakaava osoittaa selkeämmin asutukselle varatut alueet. Aiempi kylämäinen asutus on kuvattu taajamatoimintojen alueena. Yleiskaava Äänekoskelle on laadittu kaupunginvaltuuston 3.11.2008 hyväksymä oikeusvaikutukseton Äänekosken 2016 rakenneyleiskaava. Hirvaskangasta kehitetään suunnitelman mukaan. Hirvaskankaan-Koiviston alueet ovat osoitettu kylien kehittämisalueeksi (sininen katkoviiva). Alueen läheisyydessä sijaitsevat kehitettävä liikennepalveluiden alue (punainen pallo) sekä Naturakohde (vihreä pallo). Ote Äänekosken 2016 rakennekaavasta. Alueella on voimassa 18.12.2006 hyväksytty Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava. Osayleiskaavassa suurin osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Sarvimäen korkein lakiosa on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Osa suunnittelualueesta on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-1). Kaava-alue rajautuu maa-ainesten ottoalueeseen (EO), jolla sijaitsee korjausta tarvitseva ympäristö- tai maisemavaurio. 9

10 Ote Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavasta. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavaasta on tekeillä muutos. Muutos osoittaa Hirvimäen asemakaavoitettavalle alueelle asuinaluetta sekä maa- ja metsätaloutta. Osayleiskaavan muutoksessa alueelle osoitetaan myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää kohdetta (luo), jotka sijaitsevat Sarvimäen laella sekä uomapainanteessa. Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä 17.6-19.7.2013. Ote Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavamuutoksen luonnoksesta (3.6.2013). Asemakaava Kaava-alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa lukuun ottamatta liikennealueen osaa VT4:n alueesta. Alue liittyy pohjoisessa ja etelässä Uuraisten kunnan asemakaavoitettuun alueeseen. Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupunki. Pohjakartan on hyväksynyt Äänekosken kaupungin maanmittausinsinööri (AMK) Petteri Sundvall. Pohjakartta on hyväksytty 18.9.2015. 10

Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Natura tarvearviointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 23.12.2015 Hirvaskankaan (VT2/ Uuraistentie) Meluselvitys, Sweco ympäristö Oy, 2015 Hirvaskankaan alueen liikenneselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 6.3.2015 Valuma-alueselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 31.8.2015 Lausunto asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyistä selvityksistä ja lisätutkimustarpeista, Sweco Ympäristö Oy, 10.4.2015 Lausunto Kylmähaudan valuma-alueesta maatutkaluotausten perusteella, Sweco Ympäristö Oy, 12.3.2015 Liito- oravakartoitus, Hirvaskankaan asemakaavan laajennus, + yleiskaava-alueen aikaisemmin kartoitetut alueet, Mia Rahinantti, 2015 Asemakaavan vaikutus lähteeseen pinta-alatarkastelujen perusteella, Sweco Ympäristö Oy, 11.12.2014 Esiselvitys/Projektisuunnitelma Kylmähaudan valuma-alueesta, Sweco Ympäristö Oy, 28.11.2014 Natura-arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura-alueelle, TMI Pohjanmaan luontotieto Terhi Ala-Risku, 2014 Luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ 23.8.2012) Äänekosken Hirvaskankaan liito-oravaselvitys 2011 (Suomen Luontotieto Oy) Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutos. Tarkennettu liito-oravaselvitys 2006. Risto Sulkava. Laaditut asema-, yleis- ja rakennekaavat Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto 11 5. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Uuraisten kunta Osallisluetteloa täydennetään kaavan vireilläoloaikana tulleiden ilmoitusten perusteella. Kaavahankkeen aloitusvaiheessa järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on määritelty mm. kaavahankkeen keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja vaiheet, osallisten vaikutusmahdollisuudet, sekä vastuutahot. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. 11

6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 17.12.2012. Hirvimäen asemakaavasta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä 20.12.2012 ja Äänekosken kaupunkisanomissa 9.1.2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (maankäyttö- ja rakennusasetus 26 ) pidettiin ELY keskuksessa 25.9.2012. Valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville 17.6. - 19.7.2013. Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset esitetään ehdotusvaiheen selostuksessa. Luonnosvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet, kaavan laatijan vastineet ja tehdyt toimenpiteet esitetään liitteessä 3. Luonnosvaiheen jälkeen alueen käyttötavoitteet ja mitoitus ovat tarkentuneet. Luonnosvaiheen jälkeen alueelle on laadittu useita selvityksiä Kylmähaudan Natura-alueeseen ja pohjaveden muodostumiseen liittyen. Luonnosvaiheessa Vanhan Hirvasentien varteen oli osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue ja toimitilarakennusten korttelialue sekä Kruununtien varteen asumista. Asemakaavan ehdotusvaiheen maankäyttöratkaisuun on keskeisesti vaikuttanut kaava-alueen pohjoisrajalla sijaitsevan Natura-kohteen (Kylmähauta FI09000011) säilymisedellytysten turvaaminen. Laaditun Naturan tarvearvioinnin (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) ja sen pohjalta ELY-keskuksen kanssa käydyn neuvottelun perusteella on päädytty siihen, että alueelle osoitetaan uutena maankäyttönä tässä vaiheessa ainoastaan pientaloasutusta ja luovutaan luonnosvaiheessa Uuraistentien ja vanhan Hirvasentien varsille osoitetusta tehokkaammasta maankäytöstä. Alueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet kuten myös entisen hotellin alue polttoaineen jakelupisteineen osoitetaan nykyisen maankäytön mukaisina. YK-merkinnällä osoitetulla Elävät kivet - seurakunnan alueella on varauduttu pienimuotoiseen toiminnan laajentamiseen, mutta po. alueiden mahdollinen tehokkaampi maankäyttö edellyttää erillistä asemakaavan muutosta ja sen yhteydessä mahdollisesti laadittavia selvityksiä. Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset Ehdotusvaiheessa annettujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehdyt tarkistukset esitetään hyväksymisvaiheen selostuksessa. Ehdotusvaiheessa saadut lausunnot, kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja tehdyt toimenpiteet esitetään hyväksymisvaiheessa liitteessä 3. 12

7. ASEMAKAAVAN KUVAUS Hirvimäelle laadittava asemakaava on alueen ensimmäinen asemakaava. Korttelien käyttötarkoitukseksi osoitetaan asuinrakennusten korttelialue (A), asuinpientalojen korttelialue (AP ja APY), erillispientalojen korttelialue (AO) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Lisäksi alueelle osoitetaan tie- ja katualueita sekä lähivirkistys- (VL) ja suojaviher- (EV), ja maa- ja metsätalousalueita (M). Ohjeellisella tonttijaolla muodostettavien tonttien lukumäärä on 68, joista 55 on osoitettu erillispientalojen korttelialueelle (AO), 10 asuinpientalojen korttelialueelle (AP) ja kaksi asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialueelle (APY) sekä yksi asuinrakennusten korttelialue (A). Kaava-alueenpinta-ala on 70,88 ha, joista korttelialuetta on 14,14 ha. Kaavakartalla osoitetaan nat- merkinnällä Natura 2000- kohde, luo- alueena luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue sekä vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Luo- alueena on osoitettu törmäpääskyn pesintäalue maa-ainesten ottoalueella. Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. Merkinnällä pv-3 on osoitettu vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella ei saa ilman viranomaisen lupaa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Maaainesten ottoalueen viereisen asuinrakennusten korttelialueen länsi ja pohjoisosat on osoitettu aidattavaksi alueen osiksi. Kortteleiden 2505, 2506 ja 2509-2512 läpi on osoitettu 4 metrin putkirasite mahdollista aluelämpöverkon rakentamista varten. Aluevaraukset 13 A Asuinrakennusten korttelialue A-merkinnällä on osoitettu korttelin 2513 tontti 2. Liikennemelusta aiheutuvaa meluntorjuntatarvetta on kaavassa esitetty sekä suojaviheralueelle (meluvalli tai vastaava) että tuleville asuin tonteille (rakennusten sijoittelu). Tontin pinta-ala on 4466m2. Tontin suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.15. Tontin länsi- ja pohjoisrajat on osoitettu aidattavaksi vähintään 150 cm korkealla aidalla. AP Asuinpientalojen korttelialue AP- merkinnällä on osoitettu 10 tonttia, jotka sijoittuvat kahteen kortteliin. Rakennuspaikat on suunniteltu toteutettavaksi ensisijaisesti kaavassa osoitetun ohjeellisen tonttijaon mukaisesti omakotitaloina tai paritaloina, mutta kaavamerkintä sallii tarvittaessa myös rivitalototeutuksen. Tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.20. Asuinpientalotonttien pintaalat vaihtelevat 990m 2-2225m 2 välillä. AO Erillispientalojen korttelialue AO- merkinnällä on osoitettu 55 tonttia, jotka sijoittuvat kahdeksaan kortteliin. Maankäyttöratkaisu pohjautuu Kannustien lenkkimäistä katua lukuun ottamatta ns. pesäkatu - periaatteelle, jossa kymmenkunta tonttia sijoittuu yhden kadun varrelle ja sen kääntöpaikalle muodostuvan metsikön ympärille. Ratkaisulla pyritään luomaan alueelle yhteisöllistä meidän katu - henkeä. Liikennemelusta aiheutuvaa meluntorjuntatarvetta on kaavassa esitetty sekä suojaviheralueelle (meluvalli tai vastaava) että tuleville asuin tonteille (rakennusten sijoittelu). Liikennemelun torjuntatarvetta on kaava-alueen eteläosassa kortteleilla 2508 2512. 13

Rakennustapaa kortteleissa ohjataan alla tarkemmin esitetyillä yleismääräyksillä, Ratsupolun ja Pollenpolun varsilla kuitenkin ainoaksi kaavalla määrättäväksi ohjauskeinoksi on määritelty katon väri: Katon tulee olla musta tai tummanharmaa. Tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,20. Alueelle on osoitettu erikokoisia tontteja, pienin 1020m 2 ja suurin 2095m 2. Keskimäärin AO-tontit kaava-alueella ovat 1354m 2. 14 APY Asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialue APY- merkinnällä on osoitettu 2 korttelia. Korttelit voidaan kysynnän ja toteutustavan mukaan jakaa useammaksi tontiksi. Ensisijaisesti suunnittelussa on varauduttu kortteleiden rakentamiseen rivitalokohteina, mutta kaavamerkinnän mukaan myös mm. omakotitalototeutus tai esim. päiväkodin rakentaminen on mahdollista. Liikennemelusta aiheutuvaa meluntorjuntatarvetta on kaavassa esitetty sekä suojaviheralueelle (meluvalli tai vastaava) että tuleville asuin tonteille (rakennusten sijoittelu). Liikennemelun torjuntatarvetta on eteläisemmässä APY- korttelissa. Kortteleiden suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.30. Kortteleiden pinta-alat ovat 10 807m2 ja 5757m2. YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue Merkinnällä on osoitettu Elävät kivet- seurakunnan alue siten, että rakennusala mahdollistaa nykyisen toiminnan pienimuotoisen laajentamisen. Korttelin rakennusoikeus on 1750 kerrosalaneliömetriä. Tontille on osoitettu olemassa oleva polttoaineen jakeluasema ja siihen liittyen vähäinen liiketilan laajentamismahdollisuus (merkintä pj-1). pj-1 Polttoaineen jakeluun osoitettu alueen osa. Korttelin 2513 tontille 2 on erikseen osoitettu alue, jolle polttoaineen jakelupisteen ja siihen liittyvän liiketilan sijoittaminen on sallittu. VL Lähivirkistysalue Merkinnällä on osoitettu Kruununpuisto. Puistoon saa sijoittaa leikkikentän ja siihen liittyviä rakennuksia tai rakenteita 100 kerrosalaneliömetrin verran. EO Maa-ainesten ottoalue Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoalueet Vanhan Hirvasentien varrella. EMT Mastoalue Merkinnällä on osoitettu mastoalue Vanhan Hirvasentien varrella. Maston rakennusoikeutta on osoitettu 30 kerrosalaneliömetriä. EV Suojaviheralue Merkinnällä on osoitettu Uuraistentien ja luonnonsuojelualueen välinen suojavihervyöhyke. Kylmähaudan ympäristössä on havaittu jälkiä liito-oravasta Uuraisten Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan liito-oravaselvityksen sekä vuoden 2015 liito-oravakartoituksen mukaan. Suojavihervyöhyke turvaa lähivirkistysalueen kanssa viherreitin Kylmähaudalta Sarvimäen suuntaan. 14

15 EV-1 Suojaviheralue Suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Merkinnällä on osoitettu suojaviheralue Kruununtien ja maa-ainesten ottoalueen välissä. SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä on osoitettu Rentolan luonnonsuojelualue. M Maa- ja metsätalousalue Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueena. LT Yleisen tien alue Merkinnällä on osoitettu Uuraistentien sekä Hirvaskankaan eritasoliittymän alueet. Yleismääräykset: Rakennustapa (Ei koske tontteja 2510 8-12 ja kortteleita 2511 ja 2512) Rakennukset tulee rakentaa rakennusryhmittäin yhdenmukaisella ja toisiinsa sopeutuvalla tavalla (sijoittuminen, kerrosluku, kattokaltevuus, väritys). Rakennusten tulee olla julkisivuväritykseltään hillittyjä ja sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja maisemaan. Kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5-1:2,5. Hulevedet Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Osa tontin oleskelualueesta tulee säilyttää luonnontilaisena. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 1 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena. Tontin pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli jätevesiä ei voida johtaa viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jätevesien pumppauksesta omalla kustannuksellaan. Pohjavesi Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen (Hirvaskangas). Asuinkortteleissa ei saa harjoittaa toimintaa, jolla voi olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään. Autopaikat Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - paritalot ja omakotitalot 2 ap/asunto - rivitalot 1,3 ap/asunto 15

8. KAAVAN VAIKUTUKSET 16 Kaavan sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaava mahdollistaa uuden asumisen sijoittumisen liikenteellisesti hyvien yhteyksien varteen. Kaavaratkaisulla on yhdyskuntarakennetta eheyttäviä vaikutuksia. Kaava luo edellytykset liikenne- ja infra- ja palveluverkostojen toiminnallisesti ja taloudellisesti luontevalle kehittämiselle ja ylikunnalliselle hyödyntämiselle Äänekosken ja Uuraisten kuntarajalla. Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on pääasiassa rakentamaton. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu Uuraisten kunnan puolelta lähinnä pientaloista. Tavoitteena on kaavamääräyksin ohjata alueen muodostumista viihtyisäksi asuinalueeksi. Alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja. Kaavan liikenteelliset vaikutukset Tieyhteys alueelle järjestetään Uuraisten kunnan alueelle laadittavana olevan asemakaavan kautta siten, että Hirvimäen pääkokooja-katuna toimivan Kruununtien liittymä sijoittuu noin 700 metrin etäisyydelle Hirvaskankaan eritasoliittymän pohjoisesta sisääntulorampista. Kruununtie liittyy kaava-alueen etelärajalla Uuraisten kunnan puolelle asemakaavassa suunniteltuun katuverkkoon, joka on toistaiseksi rakentamatta. Kulku Kruununtien eteläpuoleisille tonteille tapahtuu tonttikatujen kautta. Kruununtien varteen tonttikatujen puolelle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä. Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alueen maisema muuttuu hieman avoimemmaksi rakentamisen myötä. Suunnittelualueen keskiosan painanne on jätetty virkistyskäyttöön ja liito-oravien kulkuyhteydeksi. Alueelle jää kuitenkin laajoja metsäalueita, sillä rakentaminen on sijoitettu keskitetysti tonttikatujen varteen. Hirvimäen asemakaavan ja Uuraisten Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen vaikutuksia Kylmähaudan NATURA- alueen suojeluarvoihin (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot) ja pohjavedestä riippuvaisiin uhanalaisiin lajeihin on tutkittu Natura tarvearvioinnissa (FCG 2015). Natura tarvearvioinnissa keskityttiin arvioimaan kaavojen vaikutuksia Fennoskandian lähteet ja lähdesuot- luontotyyppiin ja sen lajistoon. Kaavoilla ei ole vaikutusta muihin Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin liitteen II lajiin. Nyt laadittavassa asemakaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen hule- ja pohjavesien hallintaan ja suojeluun. Kaava-alueen hule- ja pohjavesien suojeluun vaikuttavia suunnitteluratkaisuja ohjataan tarvittavilta osin asemakaavallisin erillismerkinnöin ja määräyksin. Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Osa tontin oleskelualueesta tulee säilyttää luonnontilaisena. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 1 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena. Tontin pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli jätevesiä ei voida johtaa viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jätevesien pumppauksesta omalla kustannuksellaan. Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen (Hirvaskangas). Asuinkortteleissa ei saa harjoittaa toimintaa, jolla voi olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään. Alueella ei saa ilman viranomaisen lupaa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Edellä kuvatuilla kaavamääräyksillä on haluttu varmistaa se, ettei kaava-alueelta maaperään paikallisesti imeytyvän huleveden, tai kaava-alueen kautta suotuvien vesien määrä tai 16

laatu muutu siten, että alueen käyttöönotolla olisi haitallisia vaikutuksia kaava-alueen kasvuolosuhteisiin tai kaava-alueen koillisosaan sijoittuvan Natura-alueen luontotyyppeihin ja ominaislajistoon. Luonnonläheisyys ja alueen luontoarvot ovat olleet keskeinen lähtökohta kaava-alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja ne tulevat olemaan tärkeä osa Kruununtien varteen jäsentyvän uuden asuinalueen identiteettiä. Yli puolet asuintonteista liittyy suoraan joko metsään tai lähivirkistysalueeseen. Tonttien osalta on kiinnitetty erityistä huomiota istutusvyöhykkeisiin ja luonnontilaisiin alueisiin. Jokaiselta tonttikadulta on suora yhteys metsään. Viheryhteyksien ja ekologisten käytävien jatkuminen taataan Kruununpuiston ja Kruununtien varrella. 17 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 16. helmikuuta 2016 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Arkkitehti, YKS-530 Projektipäällikkö Maria Kirveslahti Ins. (AMK) suunnittelija 17

LUONNOS 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI 19.9.2012 HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Suunnittelualueen likimääräinen sijainti LIITE 1

2 1 SUUNNITTELUALUE Hirvimäen asemakaava-alue sijaitsee Hirvaskankaalla valtatie 4:n länsipuolella Uuraisten kuntaan rajautuen. Suunnittelualue sijaitsee noin 400 m päässä Hirvaskankaan palvelukeskittymästä hyvien liikenneyhteyksien välittömässä läheisyydessä. Alueelta on matkaa Äänekosken keskustaan noin 12 km ja Jyväskylään noin 30 km. Pääosa suunnittelualueesta kaupungin omistama alue - on rakentamatonta. metsätalousmaata. Pohjoisessa Uuraistentien varrella sijaitsee käytöstä poistumassa oleva maa-ainesten ottoalue ja nelostien puolelle suunnittelualuetta sijoittuu polttoaineen jakelupiste ja uskonnollisen yhdyskunnan käytössä oleva entinen hotelli. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 62 ha ja se sijoittuu viiden eri tilan alueelle: TILAN NIMI RN:o PINTA-ALA (ha) OMISTAJA Hirvimäki 992-454-2-101 53,6265 Äänekosken kaupunki. Hirvassiilo 992-454-2-124 4,5340 Timo Hokkanen Hannula 992-454-2-82 3,600 Äänekosken Rk Oy Hirvaskiila 992-454-2-100 0,8785 Osuuskunta Äänekosken Kuorma-autokeskus Hirvaskankaan 992-454-2-121 0,2100 TeliaSonera Finland Oyj tukiasema Yksityisten kanssa tehtävistä maankäyttösopimuksista päätetään myöhemmin. 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelun kohteena on logistisesti erinomaisella paikalla sijaitseva pääosiltaan rakentamaton alue. Tavoitteena on suunnitella alueen reunaosiin pääasiassa ohikulkevan liikenteen varaan perustuvaa liiketoimintaa, joka osaltaan täydentää Hirvaskankaan eritasoliittymän koilliseen sektoriin sijoittuvaa palvelukeskusta. Toisena keskeisenä päätavoitteena on ratkaista kaupungin ostaman Hirvimäki-nimisen tilan maankäyttö: kaavoitetaanko alue työpaikkatoimintoja vai asumista varten. Mikäli alue kaavoitetaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, pyritään suunnittelun avulla tarjoamaan rakentajalle vaihtoehtoisia toteutusmalleja esim. tonttikoon, talotyypin ja yhteisöllisyyden suhteen. Alueen suunnittelussa otetaan huomioon myös Hirvimäen liittyminen Uuraisten puolen asunto- ja palvelualueisiin sekä katu- ja vesihuoltoverkostoihin. Turvallisten liittymäratkaisujen ja kevyen liikenteen yhteyksien suunnittelu on keskeinen osa kaavatyötä. LIITE 1

3 Hirvimäki sijaitsee Hirvaskankaan tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella, mikä tullaan ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Myös liito-oravien kulkureittien turvaaminen suunnittelualueen kautta tulee ottaa huomioon. 3 KAAVATILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriö vahvistanut 14.4.2009) suunnittelualue on osoitettu osittain työpaikka-alueeksi (TP, vaaleanpunainen väri). Alueen itäpuolella kulkee VT 4, joka on osoitettu ohjeellisena moottoritienä (puna-valkoinen paksu katkoviiva). Suunnittelualue on osa pohjavesialuetta (sininen pistekatkoviiva) ja kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta (vaaleansininen viiva). Alueen pohjoispuolella sijaitsee Natura 2000- verkostoon kuuluva kohde (harmaa neliö), joka on merkitty myös luonnonsuojelu- (sl) ja muinaismuistokohteeksi (ruskea neliö). Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta. 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa aluetta koskevat merkinnät ovat taajamatoimintojen alue (A) ja työpaikka-alue (TP). Hirvaskangas on myös määritelty vähittäiskaupan suuryksikölle (km) soveltuvaksi paikaksi. LIITE 1

4 3.2 Yleiskaava Äänekoski 2016 rakenneyleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.11.2008) suunnittelualue on osoitettu kylien kehittämisalueeksi (sininen katkoviiva). Lähellä suunnittelualuetta sijaitsee kehitettävien liikennepalveluiden alue (punainen ympyrä) ja Natura kohde (vihreä ympyrä, numero viittaa strategiaraporttiin).. Ote Äänekosken rakenneyleiskaava 2016:sta. Äänekosken kaupunginvaltuuston 3.11.2008 hyväksymä. Alueella on voimassa Äänekosken kaupunginvaltuuston 18.12.2006 hyväksymä Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava. Kaavassa Hirvimäen alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), josta Sarvimäen korkein lakiosa on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Osa suunnittelualueesta on osoitettu työpaikkaalueeksi (TP-1) ja maa-ainestenottoalueeksi (EO), jolla sijaitsee myös korjausta tarvitseva ympäristö- tai maisemavaurio. Suunnittelualueen itäosat kuuluvat ohjeellisella viivalla osoitettuun melualueeseen (me). VT4:n läheisyydessä sijaitsee myös Natura 2000- verkostoon kuuluva alue, joka on Äänekosken puoleiselta osaltaan kaavoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL-1). Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan aluevaraukset ilmenevät seuraavalla sivulla esitetystä kaavayhdistelmästä. LIITE 1

5 3.3 Asemakaava Äänekosken alueella lainvoimainen asemakaava on laadittu valtatielle 4 ja sen itäpuolella sijaitsevalle työpaikka-alueelle. Eritason koillispuolisen sektorin asemakaavan tarkistus ja laajennus on hyväksymisvaiheessa. Uuraisten puolella asemakaava on ehdotusvaiheessa. Muulla osalla aluetta on voimassa Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava. Alla olevassa kartassa on yhdistelmä alueen kaavoitustilanteesta: LIITE 1

6 3.4 Laadittavat selvitykset Suunnittelutyön yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: - Luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / 23.8.2012) - Meluselvitys 4 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavassa arvioitavia vaikutuksia ovat: - sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - liikenteelliset vaikutukset - vaikutukset luontoon ja maisemaan. Vaikutusten arviointi suoritetaan kaavaselostuksessa kaavoittajan toimesta. 5 OSALLISET Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet, asukkaat sekä muut asianomaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen museo - Liikennevirasto - Uuraisten kunta 6 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Hirvimäen asemakaava on tarkoitus saattaa vireille Kaavoituskatsauksen 2012 yhteydessä loka-marraskuussa 2012 ja asiasta tiedotetaan loppuvuoden aikana kaupungin ilmoitustaulun ja kotisivujen lisäksi Sisä-Suomen lehdessä ja ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomissa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (maankäyttö- ja rakennusasetus 26 ) pidettiin ELY keskuksessa 25.9.2012. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla (www.aanekoski.fi) sekä Sisä-Suomen lehdessä sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomissa. LIITE 1

7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavoittajalle ja sen riittävyydestä on mahdollista esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on mahdollista täydentää suunnittelun edetessä. Kaavasta pyydetään lausunnot - Tekniseltä lautakunnalta - Ympäristölautakunnalta - Keski-Suomen ELY keskukselta - Keski-Suomen liitolta - Keski-Suomen museolta - Liikennevirastolta - Uuraisten kunnalta 7 AIKATAULU Tavoiteaikataulun mukaisesti kaava tulee luonnoksena nähtäville pohjakartan valmistumisesta riippuen talvella-keväällä 2013. Ehdotusvaiheen nähtävilläolo ajoittunee kevääseen-kesään 2013 ja kaavan hyväksyminen loppuvuoteen 2013. 8 YHTEYSTIEDOT Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut Hallintokatu 4 44100 ÄÄNEKOSKI Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen olli.kinnunen@aanekoski.fi 020 632 2035 Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka henriikka.lonka@aanekoski.fi 020 632 2036 LIITE 1

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 992 Äänekoski Täyttämispvm 18.02.2016 Kaavan nimi Hirvimäen asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 17.12.2012 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 70,8776 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 68,3666 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,5110 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 70,8776 100,0 25127 0,04 68,3666 25127 A yhteensä 10,9147 15,4 23247 0,21 10,9147 23247 P yhteensä Y yhteensä 3,2209 4,5 1750 0,05 3,2209 1750 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,9379 5,6 100 0,00 3,9379 100 R yhteensä L yhteensä 8,0743 11,4 5,5633 E yhteensä 10,1289 14,3 30 0,00 10,1289 30 S yhteensä 0,7275 1,0 0,7275 M yhteensä 33,8734 47,8 33,8734 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä LIITE 2

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 70,8776 100,0 25127 0,04 68,3666 25127 A yhteensä 10,9147 15,4 23247 0,21 10,9147 23247 A 0,4766 4,4 715 0,15 0,4766 715 AP 1,3335 12,2 2667 0,20 1,3335 2667 AO 7,4482 68,2 14896 0,20 7,4482 14896 APY 1,6564 15,2 4969 0,30 1,6564 4969 P yhteensä Y yhteensä 3,2209 4,5 1750 0,05 3,2209 1750 YK 3,2209 100,0 1750 0,05 3,2209 1750 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 3,9379 5,6 100 0,00 3,9379 100 VL 3,9379 100,0 100 0,00 3,9379 100 R yhteensä L yhteensä 8,0743 11,4 5,5633 L 3,6479 45,2 1,1369 Kadut 4,4264 54,8 4,4264 E yhteensä 10,1289 14,3 30 0,00 10,1289 30 EO 4,7782 47,2 4,7782 EMT 0,1019 1,0 30 0,03 0,1019 30 EV 4,1513 41,0 4,1513 EV-1 1,0975 10,8 1,0975 S yhteensä 0,7275 1,0 0,7275 SL 0,7275 100,0 0,7275 M yhteensä 33,8734 47,8 33,8734 M 33,8734 100,0 33,8734 W yhteensä LIITE 2

KAAVOITTAJAN VASTINE Valmisteluvaiheen kuuleminen 17.6. 19.7.2014 (MRA 30 ) HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA 16.2.2016 LIITE 3

ÄÄNEKOSKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AIKANA JÄTETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET (9 KPL) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: 17.6. - 19.7.2013 (MRA 30 ) Nro Lausunnon antaja Lausunto Kaavoittajan vastine 1. K-S ELY-keskus Ritva Schiestl, Ari Hell a) Laadittava asemakaavakartta tulee saattaa osoitettavalta sisällöltään maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseksi. (MRL 55 JA 57 ) b) Luontoselvityksestä puuttuu alueella havaittujen uhanalaisten luontotyyppinen esiintymispaikkoja osoittava kartta. Luontoselvitys ei kata koko laadinnan kohteena olevaa kaava-aluetta, ulkopuolelle jäävän kaavoitettavan alueen luontoarvot tulee todeta vähintäänkin kaavaselostuksessa. c) d) e) f) Selvityksen luontoarvojen huomioon ottamista koskevat suositukset tulee sisällyttää kaavan laadintaperusteisiin yhdeksi lähtökohdaksi. Kaava-asiakirjoista ei ole saatavissa selkeästi esille kaavaratkaisujen vaikutusten arviointitarkasteluja kaavaalueelle osin sijoittuvan Suomen Natura 2000 verkoston Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki kohdealueen (FI0900011) Kylmähaudan osa-alueen suhteen. Kaava-asiakirjoihin tulee sisällyttää luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi (ns. tarveharkinta-arviointi) siitä, heikentääkö kyseinen kaavoitus todennäköisesti merkittävästi Natura 2000 verkoston kohteen Kylmähaudan osa-alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Kaavakartalla sekä kaavamerkinnät ja määräykset osiossa tulee osoittaa Natura 2000 verkostoon kuuluva alue siihen liittyvine kaavamääräyksineen. Kylmähaudan alueen luonnonsuojelutilanne ja rajaukset tulee vielä tarkistaa ja päivittää. Kaavaluonnos VE B:n liittymä seututielle 627 sijoittuu näkemiltään huonoon sijaintipaikkaan. Liittymäväli on lyhyt valtatien 4 eritasoliittymän ramppien päistä Vanha Hirvasentie kadulle sekä seututieltä 627 RM/RM-1 - korttelialueelle. g) Mikäli asemakaavan laadinnan yhteydessä osoitetaan maantielle uusi liittymä, tulee liittymän sijaintipaikka suunnitella siten, että samalla on myös ratkaistavissa liittymätyyppi sekä liittymän tarvitsema tilantarve. Liittymäsuunnittelu tulee tehdä Uuraisten kunnan kanssa yhteistyönä ja asemakaava-alueiden kulkuyhteyksien ratkaiseminen tulee tapahtua samanaikaisena kokonaisratkaisuna. h) Äänekosken kaupungin puolelta on kulkuyhteys Uuraisten kunnan puolella olevaan asuinrakennukseen. Asuinrakennuksen kulkuyhteysjärjestelyt tulee tarkistaa kaavan laadinnan yhteydessä. i) Nyt kaavoituksella osoitettavasta maankäytöstä syntyvien uusien liittymäjärjestelytarpeiden on katsottava olevan kaupungin kustannettavaksi tulevia liikennejärjestelytarpeita. j) Liikenteeseen liittyvien lähtötietojen ja liikennettä koskevan vaikutusten arvioinnin osilta kaavaselostusta tulee täydentää. Liikenteen osalta tarkasteluissa tulee ottaa huomioon kaikki kulkumuodot. Vaikutusten arvioinnissa tulee esittää mm., kuinka paljon liikenne tulee kasvamaan suunniteltujen maankäytön muutosten seurauksena ja millaisia vaikutuksia liikenteen muutoksilla on liittymien toimivuuteen. Liikenteen vaikutuksia on tarpeen tarkastella kokonaisuutena koko Hirvaskankaan alueen osalta. Äänekosken kaupungin ja Uuraisten kunnan maankäytön suunnitelmiin pohjautuvan kokonaisvaltaisen liikenteen vaikutusten arviointi on tärkeää mm. siksi, että alueelle molemmissa kunnissa ollaan osoittamassa melko runsaasti uutta maankäyttöä, millä tulee olemaan toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia mm. alueen liikenneympäristöön, liikenteellisiin suuntautumisiin sekä liikennemääriin. Mm. sekä pitkämatkaisen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden että myös Hirvaskankaan alueen sisäisen liikenteen toimivuuden turvaaminen on Täydennetään asemakaavakartta ehdotusvaiheessa lain mukaiseksi. Luontoselvityksen sisältö on ollut yksi keskeinen lähtökohta alueen maankäytön suunnittelussa ja selvityksen johtopäätökset on voitu ottaa kaavoituksessa huomioon kartan puuttumisesta huolimatta. Ei tarvetta selvityksen täydentämiseen. Todetaan luontoselvityksen alueellinen ulottuvuus kaavaselostuksessa. Merkitään alueen luontoarvojen huomioon ottaminen yhdeksi kaavan tavoitteeksi. Suunnittelussa on edetty ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Lausunnossa edellytetty ns. Naturan tarveharkinta-arvio on laadittu yhteistyössä Uuraisten kunnan kanssa (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 15.2.2016). Selvityksen pohjalta on pidetty työneuvottelu kuntien ja Keski- Suomen ELY-keskuksen kanssa 13.1.2016. Hirvimäen kaavaehdotus on laadittu raportissa esitettyjen johtopäätösten ja työneuvottelussa sovittujen periaatteiden pohjalta. Tarkistetaan alueen rajaus sekä merkinnät ja määräykset ehdotusvaiheessa. Valitaan jatkosuunnittelun pohjaksi VE A, jolloin po. paikkaan ei ole tarpeen osoittaa asuntoalueen sisääntuloliittymää. Esitetään liittymä säilytettäväksi nykykäytön mukaisena, jolloin se toimii lähinnä maa-ainesten ottoalueen huoltoajokäytössä. Myös valtatien 4 eritasoliittymän ramppien päiden läheisyydessä liittymäjärjestelyt ovat nykytilanteen mukaisia eikä niihin ole tarkoituksenmukaista esittää muutoksia. Suunnittelussa on edetty ELY-keskuksen esityksen mukaisesti Alueelle on laadittu yhteistyössä Uuraisten kunnan kanssa liikenneselvitys (SWECO Ympäristö Oy, 6.3.2015), jossa esitettyyn liittymäjärjestelyyn perustuu sekä Hirvimäen asemakaavaehdotus että Uuraisten puolelle laadittavan asemakaavan liikenneratkaisu. Suora liittymä Uuraistentielle poistetaan liikenneselvityksen esityksen mukaisesti. Merkitään tiedoksi, ei tarvetta tarkistaa kaavaluonnosta. Suunnittelussa on edetty ELY-keskuksen esityksen mukaisesti Alueelle on laadittu yhteistyössä Uuraisten kunnan kanssa liikenneselvitys (SWECO Ympäristö Oy, 6.3.2015). Selvityksessä on tarkasteltu ELY-keskuksen lausunnossa esille otettuja näkökohtia. Ei tarvetta tarkistaa kaavaluonnosta. LIITE 3

tärkeää. k) LT alueen rajalla ei tule käyttää ajoneuvoliittymän kieltävää kaavamerkintää. LT alueen raja on osoitettu osittain Vanha Hirvasentie kadun päälle, raja tulee osoittaa jo toteutuneen liikenteen mukaisesti niin, että Vanha Hirvasentie katu osoitetaan kokonaisuudessaan kaduksi. l) Asemakaavan kaavoitettavaa aluetta tulee laajentaa seututien 627 alueella Hirvaskankaan eritasoliittymän suuntaan Vanha Hirvasentie kadun liittymän itäpuolelle niin, että Hirvaskankaan eritasoliittymän asemakaavassa osoitettu liittymän paikka tulee mukaan nyt laadittavana olevaan asemakaavaan poistamista varten ja samalla osoitetaan Vanha Hirvasentie kadun liittymä oikealle paikalle. m) Asemakaavaan liittyvistä liikenneasioista tulee harkita pidettäväksi tarvittaessa työneuvottelu ennen kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläoloa. n) Kaavaselostuksessa kohdassa 3.2 on esitetty kuva melutilanteesta vuonna 2030. Kuvasta ei käy ilmi, millaiset lähtötiedot esitetyn kuvan melutilanteen melulaskennassa ovat olleet taustalla. Kaavaselostusta tulee täydentää tältä osin. Meluselvitys tulee liittää osaksi kaava-asiakirjoja. Tulee vielä tarkistaa ja selvittää, onko kaavaan tarpeen sisällyttää valtioneuvoston päätöksellä eri alueille annettujen melutason ohjearvojen saavuttamiseksi meluntorjuntaan liittyvää kaavamääräyksellistä ohjausta ja osoitettavia meluntorjuntarakenteita ja onko kaikilta osin esitetynlaiseen aluevarausten osoittamiseen edellytyksiä tarkoituksenmukaisiksi katsottavin melunsuojaustoimenpitein. Melutarkasteluarvioinnissa tulee huomioida valtatien 4 kehittämistoimenpiteet. Tarkistetaan LT-alueen merkintätapaa ja osoitetaan valtatien 4 rinnakkaistieksi muodostuva Vanha Hirvasentie asemakaavassa katualueena. Tarkistetaan kaava-alueen rajaus siten, että siinä selkeästi osoitetaan LT- alueen ja katualueen rajapinta valtatien 4 ja Vanhan Hirvasentien kohdalla. Laajennetaan kaava-aluetta eritasoliittymän kohdalla valtatien 4 LT alueen itäreunaan. Liikenneasioista on pidetty työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa. Ei muutostarvetta. Suunnittelussa on edetty ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Alueelle on laadittu Äänekosken ja Uuraisten kaavahankkeisiin liittyvä meluselvitys (SWECO Ympäristö Oy, 5.1.2015). Lisätään meluselvityksen perusteella kortteleihin 2508-2513 kaavamääräys, jonka mukaan rakennussuunnittelussa on otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen mukainen melutason ohjearvo. Lisäksi liikennemelun leviäminen piha-alueella sekä heijastuminen rakennuksista toiseen on pyrittävä estämään rakennusten sijoittelulla ja aitauksin sekä rakentamattomille tontin osille melusuojaksi istutettavilla puilla ja pensailla. o) Hirvaskankaan pohjavesialueen pv merkintärajauksessa tulee käyttää pohjavesikartoissa käytettyä uloimmaksi ulottuvaa pohjavesialueen raja rajausta. Pv kaavamerkintään tulee liittää ympäristönsuojelulain 7 :n ja 8 :n sekä vesilain 3 luvun 2 :n sisällöt esiintuovaa kaavamääräyksellistä ohjausta. Todetaan yleismääräyksessä, että koko kaava-alue kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen (Hirvaskangas). Lisätään asuintonteille sekä E-, EO-, EMT- ja YK-alueille kaavamerkintä pv-3 : Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella ei saa ilman viranomaisen lupaa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. p) Maaperän tietojärjestelmän (pilaantuneet maa-alueet) sijoittuminen kaavoitettavalle alueelle tulee tarkistaa ja mahdolliset kohteet tulee osoittaa kaavassa kaavamerkinnällä ja kaavamääräyksellä. q) Kaavamerkinnät kaavakartalla ja selitysosiossa tulee saattaa keskenään yhdenmukaisiksi. Asemakaavakartalla tulee olla pohjakartan hyväksymistä koskeva merkintä. 2. 3. 4. Keski-Suomen liitto Anita Mikkonen Hanna Kunttu Uuraisten kunta Kunnanhallitus Äänekosken kaupunki Tekninen lautakunta Ei huomautettavaa. Ei huomauttamista kaavaluonnoksesta. Uuraistentien liittymän osalta vaihtoehto B:n ratkaisua pidetään suotavampana, jolloin Hirvikulman osalta parhaillaan luonnosvaiheeseen tulossa olevan asemakaava voidaan tehdä ilman katualueen tuomia rajoitteita. Lautakunnalla ei huomauttamista kaavaluonnoksista, mutta toteaa näkemyksenään VE 2:n sopivan paremmin kaavan jatkosuunnitteluun. Ei ole tiedossa, että alueella olisi pilaantuneita maa-alueita. Ei muutostarvetta. Tehdään tarkistukset ja lisäykset ehdotusvaiheessa. Ei muutostarvetta. Jatkosuunnittelun pohjaksi on valittu yhteistyössä Uuraisten kunnan kanssa laadittuun liikenneselvitykseen perustuen vaihtoehto A, jonka liittymäjärjestely on todettu turvalliseksi ja joka palvelee molempien kuntien alueille suunnitteilla olevaa maankäyttöä. Ks. vastine 3. Sivu 3/4 LIITE 3

5. Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Lautakunta puoltaa jatkovalmistelun pohjana vaihtoehtoa B. Rakennusvalvontaviranomainen näkee myönteisenä A-vaihtoehtoa suuremman tonttikoon. Liikenneratkaisu ks. vastine 3. 6. 7. Äänekosken kaupunki Vapaa-aikalautakunta Äänekosken Energia Oy Ympäristönsuojelun kannalta vaihtoehdot eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Molemmissa vaihtoehdoissa jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon ehdotetun asuntoalueen sisään ulottuva melualue sekä pohjavesien suojelu (mahdollisuus liittyä jätevesihuoltoon kaikilla alueilla ja polttoaineen jakelu). Asuinalueen ja nykyisen maa-ainestenottoalueen välisen suojakaistan asemaan ja leveyteen maaperän laatu huomioon ottaen tulee kiinnittää huomiota ja lisätä tarvittavat kaavamääräykset. Luonnonsuojelun osalta tarvitaan rajoitus viherkaistan katkaisevien katujen leveyteen tai riittävän puuston säilyttämiseen sekä määräykset törmäpääsky-yhdyskunnan huomioon ottamisesta. Leikkipaikkojen sijoittamiseen tulee kiinnittää huomiota sekä luonnonsuojelun että turvallisuuden näkökulmista (allikot). Lautakunta pitää vaihtoehtoa B parhaimpana ratkaisuna. Alueen toteutuksessa tulee vapaa-aikaan ja virkistykseen liittyvät alueet (leikkikentät ja palloilualueet) ratkaista mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti kuin alueen kunnallistekniikka tehdään. Äänekosken Energia Oy on kiinnostunut huolehtimaan tulevan Hirvasmäen asemakaava-alueen vesihuollosta. Kunnan tulisi hyväksyä Hirvasmäen kaava-alue Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi, koska asemakaava-alueet ovat olleet Äänekosken Energian toiminta-aluetta. Ks. vastineet 1n) ja 1o). Täsmennetään alueen pääkokoojakadun ja maa-ainesten ottoalueen väliin sijoittuvan suojaviheralueen leveyttä ja muotoa ja täydennetään kohteen merkintää: suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Lisätään katualueen ja lähivirkistysalueen leikkauskohtaan katualueelle ohjeellinen istutettavan alueen osan kaavamerkintä, joka kuvaa alueen toteutustapaa: istutettavan alueen kohdalla kaavan tarkoitus on toteuttaa katu yksiajorataisena, jolloin ajoratojen keskelle jää olemassa oleva puusto. Osoitetaan törmäpääskyjen pesimäalue luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena (luo-2).. Lisätään kaavaan keskeiselle lähivirkistysalueelle leikkikenttä (vk) ja varaudutaan kokoojakadun aluevarauksessa kevyen liikenteen väylän rakentamiseen katualueen leikkikentän puoleiseen reunaan. Liikenneratkaisu ks. vastine 3. Välitetään vapaa-aikalautakunnan näkemys alueen toteuttajan (tekninen toimiala) tietoon. Ei muutostarvetta. Merkitään tiedoksi, ei muutostarvetta. Kaavan valmistelun yhteydessä tulee laatia myös vesihuollon yleissuunnitelma, jossa määritellään jäte-, huleveden ja puhtaan veden linjaukset yleisellä tasolla. Äänekosken Energia Oy tulee selvittämään nykyisten Hirvaskankaalle tulevien vesijohto- ja jätevesiviemärilinjojen kapasiteetin riittävyyden tulevan Hirvaskankaan asukasmäärälisäyksen takia. Jos kapasiteetti ei riitä, on putkikokoja kasvatettava ja pumppaamoja uusittava. Selvitetään kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä tarkemmin vesihuollon mukaan lukien myös hulevedet toteuttamistapa. Laitetaan kaavaehdotukseen tarpeelliset hulevesien järjestämistä yms. koskevat kaavamääräykset. Merkitään tiedoksi, ei muutostarvetta. Nro Mielipiteen antaja Mielipide Kaavoittajan vastine 8. Hirvaskankaan Kauppakeskus Oy ja Hirvaskankaan Liikekeskus Oy Asemakaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon alueen liikennejärjestelyjä ja kevyen liikenteen kulku palveluille nelostien itäpuolelle ei ole turvallista ja mahdollista, kaavassa tulisi huomioida turvallinen liikennejärjestely. Alueella ei ole riittäviä palveluja elintarvikekaupan osalta, huoltoaseman yhteydessä oleva kauppa on nykyisellään liian pieni. Yleiskaavaa laadittaessa on huomioitava palveluiden saatavuus ja julkinen liikenne (bussipysäkki sijaitsee tällä hetkellä keskellä risteystä ABC:n liittymän kohdalla). Alueella ei ole Äänekosken koulupalveluja, joutuvatko koululaiset kulkemaan risteysalueen ylitse Koiviston kouluun. Alueelle on laadittu Keski-Suomen ELY-keskuksen esityksen mukaisesti erilinen liikenneselvitys, jossa on tarkasteltu myös alueen liikenteen turvallisuuskysymyksiä (ks. vastine 1j). Uuraistentien ja Vanhan Hirvasentien varaan perustuvat liikenneratkaisut on laadittu liikenneselvityksen perusteella ja ne ovat työneuvotteluissa saaneet mm. liittymäjärjestelyjen ja kevyen liikenteen ratkaisujen osalta ELY-keskuksen hyväksymisen. Ei muutostarvetta. Hirvimäen asemakaava-alueen kaupalliset palvelut haetaan Hirvaskankaan alueen lisäksi lähitaajamista. Periaateratkaisuna kaavassa on ollut, ettei valtatien länsipuolelle muodosteta uusia kaupallisia palveluja vaan uusi asutus on osaltaan tukemassa pääasiassa Hirvaskankaan koilliseen sektoriin sijoittuvaa palvelualuetta. Koillisen sektorin palvelujen mitoitusta ei voida käsitellä valtatien länsipuolisen alueen kaavoituksen yhteydessä. Ei muutostarvetta. Alueella on vireillä Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavan tarkistus, jonka yhteydessä voidaan tarkastella laajemmin Hirvaskankaan alueen palvelualueiden mitoitusta ja liikennejärjestelyjä. Ei muutostarvetta asemakaavaan. Äänekosken kaupunginvaltuusto on päättänyt 2.11.2015, että Koiviston koulu jatkaa toimintaansa Koiviston kylällä ja että viimeistään vuonna 2017 kaupunginhallitukselle esitetään kokonaistaloudellisesti järkevin vaihtoehto terveellisten ja ajanmukaisten koulutilojen saamiseksi Koiviston kylälle. Hirvimäen alueen koulumatkaliikenne on tarkoitus järjestää autokuljetuksin. Ei muutostarvetta. LIITE 3

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvimäen asemakaava-alueen luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.8.2012 18839 LIITE 4

Luontoselvitys 1 (16) Pihlaja Marjo 23.8.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedon lähteet...3 2.1 Maastotyöt...3 2.2 Lähtöaineisto...3 2.3 Kohteiden arvottaminen...4 2.4 Uhanalaisuusluokitus...5 2.5 Uhanalaiset luontotyypit...5 3 Kaavahanke ja kaavatilanne...5 4 Luonnonympäristö...6 4.1 Maa- ja kallioperä...6 4.2 Maisema...6 4.3 Vesiolot...7 4.4 Linnusto...7 4.5 Kasvillisuus...8 4.6 Uhanalaiset luontotyypit...10 4.7 Uhanalaiset lajit...10 4.8 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit...11 4.9 Arvokkaat luontokohteet...11 5 Suositukset...12 5.1 Yleiset suositukset törmäpääskyjen huomioimiseksi maa-ainesten oton yhteydessä...12 Kirjallisuus...13 Liitteet Liite 1: Suositukset...1 Liite 2: Alueella kartoituskäynneillä havaittu pesimälajisto...1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 1, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 2 (16) 23.8.2012 HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 Johdanto Luontoselvitys liittyy Hirvimäen alueen asemakaavan laatimiseen. Suunnittelualue, jonka pinta-ala on noin 62 ha, käsittää tilat Hirvimäki RN:o 992-454-2-101, Hirvassiilo 992-454-2-124, Hannula 992-454-2-82 ja Hirvaskiila 992-454-2-100 sekä Hirvaskankaan tukiasema 992-454-2-121. Suunnittelualue sijoittuu Hirvaskankaalle valtatien länsipuolelle (Kuva 1). Työn tavoitteena on, että maankäyttösuunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden ja luontotyyppien sekä kasvistolle ja eläimistölle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilyminen. Selvitystyön tuloksia voidaan hyödyntää kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Jyväskylän toimistosta biologi FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja. Kuva 1. Selvitettävän asemakaava-alueen rajaus. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 3 (16) 23.8.2012 2 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedon lähteet 2.1 Maastotyöt 2.2 Lähtöaineisto Ennen maastokäyntiä käytiin läpi alueelta aiemmin tehdyt selvitykset ja tarkasteltiin ilmakuva-aineisto. Maastotyö suoritettiin 15.5. ja 5.6.2012. Alue kierrettiin kävellen systemaattisesti ja jokainen kuvio kartoitettiin. Maastotyössä keskityttiin kartoittamaan arvokkaat luontotyypit, kasvillisuus, linnusto sekä liito-oravan esiintyminen. Hirvimäen asemakaava-alueen linnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevien ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta) soveltaen (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Alueen linnusto kartoitettiin kahdella maastokäynnillä, joilla alue kuljettiin läpi siten, ettei mikään osa alueesta jäänyt yli 50 m päähän kuljetusta linjasta. Laskennat suoritettiin aamulla kello 4.00 9.00, jolloin lintujen aktiivisuus ja havaittavuus on korkein. Sää kartoitusaamuina oli poutainen ja vähätuulinen. Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin molemmilla maastokäynneillä. Lajin esiintyminen on helpointa todeta puitten alle kertyvistä papanoista, jotka löytyvät useimmiten metsäkuvion suurimpien kuusien ja haapojen juurelta ja kuvion laidoilta. Kartoituksessa alue kuljettiin läpi ja papanoita etsittiin tarkastamalla systemaattisesti metsiköiden suurimpien puuyksilöiden tyvet ja kuvion laitojen varttuneimpien puiden juuret. Lajille silmämäärin sopivimmilla elinympäristöillä tarkistamista tehostettiin. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: 1 AIRIX Ympäristö Oy 2008: Rakenneyleiskaava Äänekoski 2016. 2 FCG Finnish Consulting Group Oy 2010: Valtatien 4 kehittäminen välillä Vehniä-Äännekoski. Äänekosken kaupunki, Keski-Suomen tiepiiri 31.3.2010. 3 Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla. 2004. Geologian tutkimuskeskus 4 Knuutinen, J. 1991: Suolahden arvokkaat luontokohteet. Suolahden kaupunki. 5 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi 2012: Metsäsuunnitelmakartta, Hirvimäki, Äänekosken kaupunki. 6 Nironen, M., Kuosmanen, E. & Wasenius, P. 2003: Keski-Suomen granitoidikompleksi. Kallioperäkartta 1:400 000. Geologian tutkimuskeskus, Espoo 2002. 7 Oja, J ja Oja, S., 2011: Äänekosken Hirvaskankaan alueen liitooravaselvitys 2011. Suomen Luontotieto Oy. 8 Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8. 9 Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008b: Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8. 10 Suomen ympäristökeskus, HERTTA ympäristötietojärjestelmä, Uhanalaiset lajit. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 4 (16) 23.8.2012 2.3 Kohteiden arvottaminen 11 Suomen Ympäristökeskus, OIVA ympäristötietojärjestelmä. Suomen pohjavesialueet. 12 Suunnittelukeskus Oy 2006a: Äänekosken rakenneyleiskaavan luontoselvitys. 13 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 14 Junikka, P. 2006: Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava. Äänekosken kaupunki. 2006. Internet -sivut: http://www.gsf.fi http://www.ymparisto.fi http://www.birdlife.fi Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA - alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 5 (16) 23.8.2012 2.4 Uhanalaisuusluokitus 2.5 Uhanalaiset luontotyypit 3 Kaavahanke ja kaavatilanne Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (8, 9). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois- Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Asemakaavan laatimisen lähtökohtana on alueen tulevan käytön kehittäminen ja rakentamispaikkojen osoittaminen alueelle. Kaupunki on hankkinut Hirvimäen tilan omistukseensa. Luontoselvityksen laatimisen jälkeen käynnistyvän osayleiskaavan muutoksen ja asemakaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus määritellä tarkemmin alueen tuleva maankäyttö. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 6 (16) 23.8.2012 Rakenneyleiskaavassa (1) Hirvimäen alue on kylien kehittämisaluetta. Alue kuuluu Hirvaskankaan-Koiviston hyväksyttyyn osayleiskaavaan (18.12.2006). Hirvimäen alueelle on osoitettu maa- metsätalousvaltaista aluetta (M), josta on rajattu Sarvimäen lakiosa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Osa alueesta on osoitettu työpaikka-alueiksi sekä maaainestenottoalueeksi (Kuva 2. Ote Hirvaskankaan-Koiviston 18.12.2006 hyväksytystä osayleiskaavasta.). Nykyisin alue on metsätalousmaata. 4 Luonnonympäristö 4.1 Maa- ja kallioperä Kuva 2. Ote Hirvaskankaan-Koiviston 18.12.2006 hyväksytystä osayleiskaavasta. Kallioperä alueella on graniittia (2). Alueen maaperä on valtaosin viimeisimmän jääkauden päättyessä muodostunutta harjumuodostelmaa ja korkeimmalle kohoavat mäet ovat kalliomaata, joissa maanpeitteen paksuus on enintään 1m. 4.2 Maisema Alueella ei ole tehty erillistä maisemaselvitystä. Alue nousee valtatieltä metsämaastona, jossa on paikoin laajalti taimikkoa ja hakkuuta. Alueen länsiosat ovat yhtenäisemmän varttuneen metsän aluetta ja virkistysarvoiltaan hyvää. Sarvimäen alue kohoaa selvästi ympäristöä korkeammalle kaikista ilmansuunnista katsottuna. Kaava-alueen länsipuolella maasto laskee jyrkästi Sarvimäestä Sarvilammen rantaan. Alueen itäosissa on kaksi maa-ainestenottoaluetta. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 7 (16) 23.8.2012 4.3 Vesiolot 4.4 Linnusto Selvitysalueella ei ole rantaa, mutta alueella virtaa kangasmaaston halki lähteiköstä lähtevä kaivettu oja, joka päätyy pienialaiseen suohon. Kaava-alue kuuluu Kylmäpuron valuma-alueeseen 14.344. Alue sijaitsee kokonaisuudessaan Hirvaskankaan (0989251) pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 1800 kuutiota vuorokaudessa. Pohjavesialue on arvioitu riskialueeksi. Pohjavesialueelle ei ole suojelusuunnitelmaa. Hirvimäen selvitysalueen linnusto koostui havupuustoisille kangasmetsille tyypillisestä lajistosta. Alueen karuudesta johtuen parimäärät eivät nousseet kovin korkeiksi. Selvästi yleisin laji oli peippo, muita runsaita lajeja olivat punarinta ja harmaasieppo. Harvinaisempaa metsälajistoa edustivat pyy, metsäviklo, käki, kulorastas ja töyhtötiainen. Linnuston painopiste oli alueen länsiosan varttuneemmissa ja myös kasvupohjaltaan hiukan rehevämmissä kuvioissa. Kartoitusalueella tavattu pesimälajisto on lueteltu kokonaisuudessaan liitteessä 2. Kartoitusalueella ei ole merkittäviä lintujen muutonaikaisia lepäilyalueita. Hirvimäen asemakaava-alueella tavattiin yhteensä neljä suojelullisesti merkittäväksi luokiteltavaa lajia (Taulukko 1). Sekä pyy että sirittäjä ovat Keski-Suomessa tavallisia lajeja eivätkä parimäärät selvitysalueella olleet huomattavan korkeita. Molemmat lajit tavattiin selvitysalueen länsiosan rinnemetsissä. Soranottoalueella lähellä Uuraistentietä havaittiin kivitasku sekä törmäpääsky-yhdyskunta. Alueen aiemmassa selvityksessä mainitusta kehrääjästä (Lintudirektiivin liitteen I laji) ei nyt saatu havaintoa. Kehrääjä on aiemmin havaittu Sarvimäen alueella ja voi edelleen pesiä alueella vaikka tässä kartoituksessa ei havaintoa tehty. Taulukko 1 Hirvimäen kartoitusalueella havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Parimäärä = havaintojen perusteella arvioitu pesivien parien määrä, Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu, Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, Erityisvastuulaji = Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lajeja, joiden levinneisyys on EU:ssa keskittynyt Suomeen Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivilaji Erityisvastuulaji Pyy (Bonasa bonasia) 2 - x - Törmäpääsky (Riparia riparia) ~30 VU - - Kivitasku (Oenanthe oenanthe) 1 VU Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 1 NT - - Kaiken kaikkiaan Hirvimäen asemakaava-alueella ei havaittu merkittäviä linnustollisia arvoja lukuun ottamatta törmäpääskyjen pesimäkoloniaa. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 8 (16) 23.8.2012 4.5 Kasvillisuus Kuva 3. Tikan syönnösjälkiä Sarvimäen itärinteessä. Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Alueen maapinta-ala on noin 54 ha ja se koostuu pääosin kangasmetsistä. Alueen itäosassa on soranottoalue ja osin tästä johtuen alueella risteilee ajoteitä ja polkuja. Alueen itä- ja pohjoisosa ovat puustoltaan vaihtelevan ikäistä kuivaa kangasta (CT). Länteen päin metsätyyppi vaihettuu kuivahkon kankaan (VT) kautta Sarvimäen rinteiden ja lakiosien tuoreeseen kankaaseen (MT). Valtapuuna länsiosassa on kuusi, mutta osalla aluetta myös mänty. Varttuneimmat metsäkuviot sijaitsevan Sarvimäen itärinteessä ja ovat kuusivaltaisia. Vanhaa, yli satavuotiasta metsää alueella ei ole. Alueen metsät ovat talouskäytössä ja lahopuun määrä pystyssä ja maassa on kauttaaltaan hyvin vähäinen. Samoin lehtipuiden osuus kokonaispuustosta on hyvin pieni. Osa alueesta on aivan tuoretta hakkuuta tai nuorta taimikkoa (Kuva 4). Alueen keskiosassa virtaa luonnontilansa pääosin menettänyt ja osin kaivettu vähävetinen purouoma, joka päättyy pienialaiseen isovarpurämettä kasvavaan suolaikkuun. Puron alkupäässä on lähteisyyttä. Puron yhteydessä on pieni kaivettu vesiallas. Myös alueen kaakkoiskulmassa on pienialaisesti suokasvillisuutta, mutta tämä osa on ojitettu ja ojitus johtaa pieneen kaivettuun lampeen. Sarvimäen rinteessä esiintyy hyvin pienialaisesti pohjavesivaikutusta ilmentävää kasvillisuutta kuten hiirenporrasta ja isoalvejuurta. Nämä laikut keskittyvät vanhoille metsäkoneiden ajourille. Kasvillisuuden perusteella Hirvimäen selvitysalueelta ei ole tarpeen rajata erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 9 (16) 23.8.2012 Kuva 4. Ilmakuva alueesta ( Maanmittauslaitos). Kuva 5. Alueen länsireunan varttuvaa ja väljennettyä kuusikkoa. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 10 (16) 23.8.2012 Kuva 6. Alueen eteläosan mäntykangasta. 4.6 Uhanalaiset luontotyypit Alueella on seuraava uhanalainen luontotyyppi: - Lähteiköt (VU), Alueellisesti (EN). Ei täysin luonnontilainen, sillä lähtöpuroa kaivettu. Alueella ovat seuraavat silmälläpidettävät (NT) luontotyypit: - Isovarpuräme - Havumetsävyöhykkeen kangasmaiden latvapurot (NT, alueellisesti VU) 4.7 Uhanalaiset lajit Hirvassiilon maa-ainestenottoalueen pohjoisosassa havaittiin kivitasku (VU) ja noin 30 parin törmäpääsky-yhdyskunta (VU). Törmäpääsky on Suomessa rauhoitettu laji (LsL 38 ja 39 ). Molemmat lajit viihtyvät ihmisen muokkaamassa ympäristössä ja törmäpääsky on eteläisessä Suomessa riippuvainen ihmisen aikaansaamista elinympäristöistä luontaisten elinympäristöjen vähyyden vuoksi. Suositukset törmäpääskyn huomioimiseksi alueella on esitetty luvussa 5. Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan oleskelusta. Metsäpohjan karuudesta ja lehtipuun yleisestä niukkuudesta johtuen lajin pysyvien pesimätai ruokailualueiden sijainti selvitysalueella on epätodennäköistä. Läheinen Kylmähaudan luonnonsuojelualue on kuitenkin liito-oravan elinaluetta ja kulkuyhteydet asemakaavoitettavan alueen kautta muille alueille tulisi turvata. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 11 (16) 23.8.2012 Ympäristöhallinnon tietokannassa ei ollut alueelta havaintoja uhanalaisista lajeista (Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedonanto 16.8.2012), eikä maastoselvitysten yhteydessä tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. 4.8 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit 4.9 Arvokkaat luontokohteet Alueen välittömässä läheisyydessä elää liito-orava, joka on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 1. Myös alueen eteläpuolella on liito-oravan elinpiiri (2). Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Vaihtopesiä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Kaava-alue sijaitsee lähimmillään noin 60 m päässä Hitonhauta-Kylmähauta- Hirvasjoki Natura 2000-alueeseen (FI0900011) kuuluvasta Kylmähaudan luonnonsuojelualueesta (Kuva 1), jolla on liito-oravan elinpiiri. Asemakaavan toteuttaminen ei saa merkittävästi heikentää niitä arvoja, joiden perusteella alue on perustettu Natura-alueeksi (luontotyypit ja niiden ominaislajisto sekä kirjojokikorento) ja ekologiset yhteydet muihin Natura-alueisiin on turvattava. Lähinnä kysymykseen tulee vesiolojen säilyminen nykyisellään sekä riittävän viherkäytävän varaaminen kaava-alueen kautta. Natura-alueen luontodirektiivin luontotyypit ovat: - Humuspitoiset lammet ja järvet, Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis - Vaihettumissuot ja rantasuot - Fennoskandian lähteet ja lähdesuot - Letot - Kasvipeitteiset silikaattikalliot - Boreaaliset luonnonmetsät (priorisoitu luontotyyppi) - Boreaaliset lehdot - Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit 1 LsL:n (luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096) 49.1 :n mukaan EY:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. (24.6.2004/553). LsA:n (luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160) liitteessä 5 on lueteltu Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit. Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 12 (16) 23.8.2012 5 Suositukset Alueen maankäyttösuunnittelussa on huomioitava liito-oravan liikkuminen alueen kautta. Alueen sijaitseminen tärkeällä pohjavesialueella tulee huomioida rakentamisen toteuttamisessa ja alueen käytössä. Rakentaminen ja alueen käyttö eivät myöskään saa heikentää läheisen Natura-alueen eheyttä. Vaikutuksia voi kohdistua, jos pohjavesiolosuhteet muuttuvat tai ekologiset yhteydet muihin luontoalueisiin katkeavat. Jos asutus Naturaalueen lähialueella lisääntyy, tulee kiinnittää huomiota liikkumisen ohjaamiseen muualle kuin suojelualueelle. Vieraslajien, kuten jättipalsami, leviämistä puutarhoista suojelualueelle tulisi myös ehkäistä jo suunnitteluvaiheessa sijoittamalla asuinpihat siten, että puutarhajätettä ei läjitetä pihojen ulkopuolelle ja siemeniä ei pääse suoraan kulkeutumaan Natura-alueelle. Sarvimäen alue, jossa aiemmin on havaittu kehrääjä tulisi säästää rakentamiselta ja voimakkaalta metsänkäsittelyltä. Liitteessä 1 on esitetty rajaus virkistysalueeksi, jolla turvataan ekologiset yhteydet läheiseltä Naturaalueelta sekä alueen arvokkaimpien luontotyyppien ja lajiston säilyminen. Alueet ovat myös erinomaisia virkistyskäyttöön hyvien marjamaiden ansiosta. Alueen monimuotoisuutta voidaan lisätä jatkossa jättämällä/lisäämällä lehtija lahopuuta sekä säästämällä virkistysalueiksi rajattu alue avohakkuilta. Törmäpääskyjen huomioiminen maa-ainestenoton yhteydessä on esitetty seuraavassa luvussa tarkemmin (5.1). Alueelle rakennustoimintaa suunniteltaessa toiminnan aloittaminen tulee ajoittaa pesimäkauden ulkopuolelle, jottei toimilla aiheuteta poikasten ja emojen kuolemaa. 5.1 Yleiset suositukset törmäpääskyjen huomioimiseksi maa-ainesten oton yhteydessä Maa-ainesta, erityisesti hiekkaa, otettaessa voidaan törmäpääsky kolonia suhteellisen helposti havaita ja jättää niille muutaman kymmenen metrin (20-50m) kaistale kolonian koosta riippuen siihen mihin ne toukokuussa näyttävät asettuvan. Törmäpääskyt eivät ole osoittaneet häiriintymisen merkkejä vaikka lähituntumassa työskennellään koneiden kanssa. Kulloisenkin vuoden pesimäpaikka tulisi merkitä maastoon, jotta kaikki alueella työskentelevät osaavat sen huomioida. Törmäpääskykolonian vuotuinen sijainti on hyvä merkitä muistiin. Tällöin lupien mukainen törmäpääskykolonian huomioiminen voidaan osoittaa viranomaiselle. Koloniassa pesivien lintujen määrän vuosittainen seuraaminen ei ole maaaineksen ottajan puolesta tarpeen, sillä määrät vaihtelevat vuosittain muista kuin paikallisista syistä. Ennen toukokuuta ja elokuun jälkeen maa-ainestenotosta törmäpääskyjen pesimäalueella ei ole haittaa, sillä ne kaivavat vuosittain uudet onkalot. Maa-ainesten oton loputtua pahin uhka törmäpääskyille on lupavaatimusten mukainen maisemointi ja alueen metsittyminen sekä seinämien rapautuminen vaikka maisemoinnissa seinämiä olisi säästettykin. Maa-ainesluvissa on mahdollista säätää törmäpääskyjen käyttämien seinämien säästäminen, jos paikalla pesii elinvoimainen kolonia (vähintään kymmenen pesäkoloa) (suositus: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tormapaaskyvetoomus.pdf). Törmät voidaan myös maisemoida osittain säästäen esimerkiksi kolmen metrin korkuinen törmä. Suomen lainsäädännön mukaan maanomistaja on kuitenkin vastuu alueen turvallisuudesta ja seinämät on siten aidattava Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.8.2012 Luontoselvitys 1 (1) Liite 1 Liite 1: Suositukset Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 1 (1) 23.8.2012 Liite 2 Liite 2: Alueella kartoituskäynneillä havaittu pesimälajisto Havaitut lajit Parimäärä Pyy Bonasa bonasia 2 Metsäviklo Tringa ochropus 1 Sepelkyyhky Columba palumbus 1 Käki Cuculus canorus 1 Käpytikka Dendrocopos major 1 Törmäpääsky Riparia riparia ~30 Metsäkirvinen Anthus trivialis 2 Rautiainen Prunella modularis 1 Punarinta Erithacus rubecula 4 Kivitasku Oenanthe oenanthe 1 Laulurastas Turdus philomelos 1 Kulorastas Turdus viscivorus 1 Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 1 Pajulintu Phylloscopus trochilus 1 Hippiäinen Regulus regulus 2 Harmaasieppo Muscicapa striata 6 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 1 Hömötiainen Parus montanus 1 Töyhtötiainen Parus cristatus 1 Kuusitiainen Parus ater 1 Sinitiainen Parus caeruleus 1 Talitiainen Parus major 2 Puukiipijä Certhia familiaris 1 Peippo Fringilla coelebs 12 Vihervarpunen Carduelis spinus 3 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 1 Keltasirkku Emberiza citrinella 2 Hirvimäen luontoselvitysraportti120822.doc LIITE 4

SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI JA UURAISTEN KUNTA HIRVASKANKAAN ASEMAKAAVAT NATURA-TARVEARVIOINTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 P28578P001 LIITE 5

NATURA- TARVEARVIOINTI 1 (32) Kärkkäinen Jari 15.2.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät ja aineisto... 4 2.1 Lainsäädäntö... 4 2.3 Arvioinnin kriteerit... 6 2.3.1 Vaikutusten merkittävyys... 6 2.3.2 Luontotyypin herkkyyttä... 6 2.3.3 Vaikutuksen kesto... 6 2.3.4 Koskemattomuus... 7 2.3.5 Lieventävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi... 7 2.4 Aineisto... 8 2.4.1 Aluetta koskevat selvitykset ja tiedot... 8 2.4.2 Kaava-aineisto... 8 2.4.3 Muu arviointia tukeva aineisto... 9 2.5 Epävarmuudet... 9 3 Kaavasuunnitelmat... 9 3.1 Äänekosken Hirvimäen alustava asemakaavaehdotus... 9 3.2 Uuraisen Hirvaskankaan asemakaavan laajennus, kaavaluonnos... 11 4 Vaikutusmekanismit... 12 4.1 Hulevedet... 12 4.2 Pohjavesivaikutukset... 13 4.3 Maa-ainestenotto... 13 4.4 Reunavaikutus... 13 4.5 Vaikutusalue... 13 5 Muut lähialueen hankkeet ja suunnitelma... 14 5.1 Uuraisten Hirvaskankaan asemakaava... 14 5.2 Vt 4 parantaminen Hirvaskankaan liittymä... 14 5.3 Valtatie 4 Vehniä Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenettely... 15 5.4 Pohjaveden otto ja maa-ainesten otto... 15 6 Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki (FI0900011)... 16 6.1 Yleistä... 16 6.1.1 Hitonhaudan alue... 16 6.1.2 Kylmäpuron lähteikkö... 16 6.2 Suojeluperusteet... 16 6.2.1 Luontotyypit... 16 6.2.2 Luontodirektiivin liitteen II lajit... 18 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki LIITE 5

NATURA- TARVEARVIOINTI 2 (32) Kärkkäinen Jari 15.2.2016 6.2.3 Lintudirektiivin liitteen I linnut... 18 6.2.4 Muut luontoarvot... 19 7 Natura-tarvearviointi... 19 7.1 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot... 19 7.1.1 Vaikutukset virtaamiin... 19 7.1.2 Vaikutukset veden laatuun... 21 7.1.3 Vaikutukset lähteikön ominaislajistoon... 22 7.1.4 Kasvillisuuden kuluminen... 22 7.1.5 Vaikutukset luontotyypin edustavuuteen ja merkittävä haitta... 23 7.1.6 Vaikutukset liito-oravaan... 23 7.2 Yhteisvaikutukset... 23 7.2.1 Ilmaston muutos... 23 7.2.2 Uurasten asemakaavat Hirvaskankaalla... 24 7.2.3 Äänekosken asemakaavat Hirvaskankaalla... 24 7.2.4 Valtatie 4 parantaminen Hirvaskankaan liittymä... 25 7.2.5 Valtatie 4 Vehniä Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenettely... 26 7.2.6 Pohjavedenotto ja maa-aineksen otto... 26 7.3 Lieventämistoimet... 26 7.3.1 Hulevesitoimet... 26 7.3.2 Suojaimeytys... 28 7.3.3 Muutos kaavaratkaisuihin... 28 7.3.4 Kaavamuutos ja hulevesitoimet yhdessä... 28 7.4 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen... 28 8 Seuranta... 29 9 Johtopäätös... 29 10 Lähteet... 30 Paikkatietoaineistot: Pohjakartta Maanmittauslaitos 2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 Pohjavesialue- ja suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY NATURATARVEARVIOINTI 3 (32) 15.2.2016 Hirvaskankaan asemakaavat 1 Johdanto Tämä Natura tarveselvitys koskee Äänekosken Hirvimäen asemakaavaa ja Uuraisten Hirvaskankaan laajennuksen asemakaavaa. Kaava alueet sijoittuvat Natura 2000 verkoston Hitonhauta Kylmähauta Hirvasjoki kohdealueen (FI0900011) läheisyyteen (Kylmähauta). Arvioinnissa on Natura suojeluarvojen (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot) lisäksi huomioitu vaikutukset uhanalaisiin lajeihin, jotka ovat riippuvaisia pohjavedestä. Nämä lajit kuuluvat suojeltavan luontotyypin Fennoskandian lähteet ja lähdesuot ominaispiirteisiin. Arvioinnin ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä FM biologi Jari Kärkkäinen, FT biologi Marjo Pihlaja ja FM hydrogeologi Maija Aittola. Äänekosken kaupungin Hirvimäen asemakaavahanke on alustavassa ehdotusvaiheessa. Kaava alueeseen rajoittuu Uuraisten puolella Hirvaskankaan laajennuksen asemakaava alue. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten. Keski Suomen ELY keskus toteaa 20.10.2015 päivätyssä lausunnossa (KESELY/222/07.01/2013) Hirvaskankaan asemakaavaluonnoksesta, että vaikutuksia Hitonhauta Kylmähauta Hirvasjoki Natura alueeseen ei ole kunnolla arvioitu. Kaavasta tehtyä Natura tarvearviointi (Ala Risku 2014) ja Kylmähaudan lähteikön valuma alueselvitystä (Sweco Ympäristö Oy 2015) ei lausunnon mukaan pidetä riittävinä. Kuva 1. Äänekosken Hirvimäen asemakaava alue ja Uuraisten Hirvaskankaan laajennuksen asemakaava alueet sijoittuvat Hitonhauta Kylmähauta Hirvasjoki kohdealueen (FI0900011) läheisyyteen (Kylmähauta). Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 4 (32) Kuva 2. Alueen nykytila. 2 Menetelmät ja aineisto 2.1 Lainsäädäntö Luonnonsuojelualain 64 :n todetaan, että Natura 2000 verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset: kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, ovat luonteeltaan heikentäviä, laadultaan merkittäviä ja ennalta arvioiden todennäköisiä. Kynnys arvioinnin suorittamiseksi voi ylittyä myös eri hankkeiden ja suunnitelmien yhteisvaikutusten vuoksi (Söderman 2003). Tämä velvoite koskee myös Natura alueen ulkopuolella toteutettavaa hanketta, jos sillä on todennäköisesti alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 5 (32) 2.2 Natura tarvearviointi Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Lupa voidaan kuitenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Jos alueella esiintyy luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä (ns. priorisoitu luontotyyppi) tai liitteessä II tarkoitettuja ensisijaisesti suojeltavia lajeja (ns. priorisoitu laji), noudatetaan tavanomaista tiukempia lupaedellytyksiä ja lisäksi asiasta on hankittava komission lausunto. Lupaviranomaisen on ennen lupapäätöstä varmistettava, että arvioinnit ovat asianmukaisia ja niissä esitetyt johtopäätökset ovat perusteltuja. Mikäli suojeluperusteina olevia luontoarvoja joudutaan merkittävästi heikentämään, on ympäristöministeriön kompensoitava heikennys. Heikentyvän alueen tilalle on esimerkiksi etsittävä korvaava alue (vastaavat suojeluperusteet, lajit ja luontotyypit) luonnonmaantieteellisesti samalta alueelta. Kompensaatioalue on käytännössä heikennyksen vuoksi poistuvaa aluetta laajempi alue. Kompensaatiotoimet on oltava keskeisiltä osiltaan toteutettuna ennen toisen alueen suojeluarvojen heikentämisen tapahtumista. Ympäristöministeriö valmistelee ehdotukset uusista alueista ja vie ne valtioneuvoston hyväksyttäviksi. Tarveharkinnassa esitetään johtopäätös, että a. suunnitelma ei heikennä Natura arvoja, Natura arviointia ei tarvita tai b. hanke heikentää Natura arvoja ja Natura arviointi on tehtävä. Mikäli ilmenee, että vaikutus on epävarma, on Natura arviointi myös tehtävä. Epävarmuuden merkitys Natura arvioinnissa on mainittu Waddenzee tapauksessa (C 127/02), missä oli kyse sydänsimpukoiden mekaanisesta pyynnistä, jota oli vanhastaan harjoitettu. Pyyntiin annettiin määräaikaisia lupia. Päätöksessä todettiin, että arviointivelvollisuus muodostuu, mikäli ei ole objektiivisten seikkojen perusteella poissuljettua, että hanke vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Tässä arviointivelvollisuus kynnys asetettiin varovaisuusperiaatteen nojalla alhaiseksi. Lisäksi päätöksessä tuotiin esille, että hanke voidaan hyväksyä, kun alueen koskemattomuuteen ei ole haitallisia vaikutuksia eikä tästä asiasta ole tieteellisesti epävarmuutta. Natura tarvearvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura arviointi koskee ilmenevät Natura tietolomakkeista ja ne ovat: a. erityisten suojelutoimien alueilla (SAC) ja SCI alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai luontodirektiivin liitteen II lajeja tai b. erityisistä suojelualueilla (SPA) lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Arviointi kohdistuu vain alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajistoon. SPAalueilla arviointivelvollisuus ei kohdistu luontotyyppeihin eikä luontodirektiivin liitteen II lajeihin, vaikka ne Natura tietolomakkeella olisikin mainittu. Vastaavasti SCI alueilla ei arvioida vaikutuksia lintudirektiivin mukaiseen lajistoon. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 6 (32) Tarkka vaikutusarvio suoritetaan ainoastaan sillä osalla Natura aluetta, johon hanke tai suunnitelma todennäköisesti vaikuttaa. Natura arvioinnissa kuitenkin peilataan myös hankkeen merkitystä ja vaikutuksia koko Natura alueen ja sen eheyden kannalta. Lisäksi arvioidaan vaikutusten lieventämismahdollisuuksia. 2.3 Arvioinnin kriteerit 2.3.1 Vaikutusten merkittävyys Luonto tai lintudirektiivissä ei ole määritetty milloin luonnonarvot heikentyvät tai merkittävästi heikentyvät. Komission julkaiseman luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan tulkintaohjeen mukaan "kaikki tapahtumat, jotka aiheuttavat alueen muodostamisen perustana olevan luontotyypin kattaman alan supistumista, voidaan katsoa heikentymiseksi. Ohjeessa todetaan myös, että vaikutusten merkittävyys on kuitenkin määritettävä suhteessa suunnitelman tai hankkeen kohteena olevan suojeltavan alueen erityispiirteisiin ja luonnonolosuhteisiin ottaen erityisesti huomioon alueen suojelutavoitteet. Luontoarvojen heikentyminen voi olla merkittävää jos joku seuraavista ehdoista toteutuu: 1) suojeltavan lajin tai luontotyypin suojelutaso ei hankkeen toteutuksen jälkeen ole suotuisa 2) olosuhteet alueella muuttuvat hankkeen tai suunnitelman johdosta niin, ettei suojeltavien lajien tai elinympäristöjen esiintyminen ja lisääntyminen alueella ole pitkällä aikavälillä mahdollista 3) hanke heikentää olennaisesti suojeltavan lajiston runsautta 4) luontotyypin ominaispiirteet turmeltuvat tai osittain häviävät hankkeen johdosta tai 5) ominaispiirteet turmeltuvat tai suojeltavat lajit häviävät alueelta kokonaan. 2.3.2 Luontotyypin herkkyyttä Luontotyypin herkkyyttä muutoksille voidaan lähestyä sen sietokyvyn ja palautuvuuden kautta. Mitä huonompi sietokyky on, sitä heikompi sen palautuvuuskin on. Palautuvuuskyky määritellään luontotyypin ominaispiirteiden, kuten tyyppilajiston palautuvuudella. 2.3.3 Vaikutuksen kesto Vaikutuksen kesto vaikuttaa vaikutusten merkittävyyteen. Vaikutukset voidaan jakaa seuraavasti (Byron 2000): Pysyvä vaikutukset, jotka jatkuvat yli yhden ihmissukupolven (>25 vuotta). Väliaikainen vaikutuksen kesto vähemmän kuin 25 vuotta. Pitkäaikainen vaikutuksen kesto 15 25 vuotta. Keskipitkä vaikutuksen kesto 5 15 vuotta. Lyhytaikainen vaikutuksen kesto alle 5 vuotta. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 7 (32) 2.3.4 Koskemattomuus Komission ohjeiden mukaan negatiivinen vaikutus alueen eheyteen on lopullinen kriteeri, jonka perusteella todetaan, ovatko vaikutukset merkittäviä. Eheydellä ja koskemattomuudella tarkoitetaan tarkastelun alaisen kohteen ekologisen rakenteen ja toiminnan säilymistä elinkelpoisena ja niiden luontotyyppien ja lajien kantojen säilymistä elinvoimaisina, joiden vuoksi alue on valittu Natura verkostoon. Natura alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin (Söderman 2003). Taulukossa 1 on esitetty esimerkki vaikutusten arvioinnin kriteereistä eheyden kannalta. Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden arviointi alueen eheyden kannalta (Byron 2000 mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Vaikutuksen merkittävyys Merkittävä kielteinen vaikutus Kohtalaisen kielteinen vaikutus Vähäinen kielteinen vaikutus Myönteinen vaikutus Ei vaikutuksia Kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan. Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 2.3.5 Lieventävien toimenpiteiden vaikutusten arviointi Natura arvioinnissa käytetään Byronin (2000) esittämää lieventävien toimenpiteiden luokittelua: Huono: vähäinen vaikutusten vähentäminen, ei suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Rajoitettu: lieventämistoimenpiteillä saadaan rajoitettua vaikutusta jonkin verran. Kohtuullinen: lieventämistoimenpiteillä saadaan rajoitettua vaikutusta, mutta alkuperäinen vaikutus säilyy silti merkittävällä tasolla. Huomattava: vaikutusten lähes täydellinen lieventäminen. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 8 (32) 2.4 Aineisto 2.4.1 Aluetta koskevat selvitykset ja tiedot Arvioinnissa käytettyjä lähteitä ovat Natura tietolomake ja alueelta tehdyt selvitykset. Lisäksi lähteenä on käytetty suunnitelmia, jotka koskettavat aluetta tai suunnittelualueet sijoittuvat sen läheisyyteen. Hitonhauta Kylmähauta Hirvasjoki Natura alueen (FI0900011) tietolomake (08/1996, päivitetty 05/2002). Natura 2000 maastoinventointitiedot. Keski Suomen Ympäristökeskus (Hallman, J. & Virnes, P. 17.6., 18.6. ja 24.6.1996). Horppila, P. ja Saari. V. 1991: Uhanalaisen purolaakasammaleen (Plagiotheucium platyphyllum) ja muun harvinaisen kasvilajiston suojelu Äänekosken Kylmähaudassa. Kylmähaudan/Kylmäpuron alueen uhanalaistiedot Hertasta (2015). Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arvio Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentamisesta vaikutuksista läheisen Hitonhauta Kylmähauta Hirvasjoki alueeseen (FI0900011) sekä arvio hankeen vaikutuksista lähistöllä sijaitseviin liito oravaesiintymiin (Oja, J. ja Oja. S. 2007). Uhanalaisten putkilokasvien selvitys, Äänekosken Hirvaskankaan tiehanke (Oja 2011). Selvitys Kylmähaudan lähteen valuma alueesta. Hirvaskankaan asemakaavan laajennus. Uuraisten kunta (Sweco Ympäristö Oy 2015a) Natura arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura alueelle. Uuraisten kunta ja Äänekosken kaupunki. (Ala Risku 2015) Valtatie 4 parantamiseen Hirvaskankaan kohdalla. Hankkeen vaikutusten arviointi Hirvaslähteeseen. Tiehallinto, Keski Suomen tiepiiri. Vt 4 Hirvaskankaan liittymä, Äänekoski, Uurainen. (WSP Environmental Oy 2009) 2.4.2 Kaava-aineisto Liito oravakartoitus 2015. Hirvaskankaan asemakaava alueen laajennus (Rahinantti 2015). Arviointi pohjautuu seuraaviin kaavakarttoihin ja selostukseen. Hirvimäen asemakaava, Äänekoski. Alustava kaavaehdotus 10.10.2015 (AIRIX Ympäristö Oy 2013a). Lisäksi on keskusteltu kaavoituspäällikkö Olli Kinnusen kanssa kaavan tärkeimmistä tavoitteista ja siitä, että liiketoiminta alueita ei tällä kaavalla vahvisteta, vaan niiden toteuttaminen vaatii jatkossa asemakaavamuutoksen ja tarkemmat selvitykset ja arvioinnin. Uuraisten kunta, Hirvimäen asemakaavan laajennus. Asemakaavaselostus ja siihen liittyvä kaavaluonnoskartta 2.9.2015 (Sweco Ympäristö Oy 2015b). Taustamateriaalinen on käytetty: Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 9 (32) Hirvimäen asemakaavaselostus ja siihen liittyvä kaavaluonnoskartta 10.6.2013 (AIRIX Ympäristö Oy 2013b). 2.4.3 Muu arviointia tukeva aineisto Arvioinnissa on hyödynnetty seuraavia ohjeistuksia, aineistoja ja selvityksiä: Natura 2000 luontotyyppiopas (Airaksinen & Karttunen 2001) Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001 2006 (Ympäristöministeriö 2011) Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA menettelyssä ja Natura arvioinnissa (Söderman 2009) OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (2015) Euroopan komissio (2000). Natura 2000 alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Vaihtelevat virtaamat, hupenevat hanget ilmastonmuutos sekoittaa Suomen vesipalettia. https://ilmasto opas.fi Lähteikköjen lajisto ja suojelutilanne (Ilmonen 2014). Kaavoja varten alueella tehdyt ympäristöselvitykset. 2.5 Epävarmuudet Arvioinnin kannalta keskeiset epävarmuudet ovat siinä, että kaava alueilta puuttuu hulevesisuunnitelma ja Kylmähaudan lähteikköpuron virtaamatiedot ovat puutteelliset. Lähteikköpuron ali, keski ja ylivirtaamista ei ole tietoa. Ainoat mitatut tiedot ovat vuosilta 1981 ja 1988. Nykytilanne voi olla virtaamien suhteen aivan toinen kuin lähes 30 vuotta sitten. Lisäksi arviointiin tuo epävarmuutta ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaikutukset virtaamaolosuhteisiin ja luontotyypeille. 3 Kaavasuunnitelmat 3.1 Äänekosken Hirvimäen alustava asemakaavaehdotus Asemakaava sijoittuu kokonaan pohjavesialueelle. Pientalotontteja on tavoitteena runsaat 60 kpl. Nykyisten maa ainesten ottoalueiden ja "Elävät kivet" seurakunnan käytössä olevan entisen motellin alueen suunniteltu maankäyttö on tavoitetilanteessa toimitilarakentaminen (KTY 6). Natura alueen ympärille jätetään leveä suojaviheralue. Kaava alueen pinta ala on noin 68,3 hehtaaria. Pientalotontit ovat kuitenkin kaavan päätavoite ja tämän arvioinnin tietojen perusteella on tarkoitus jättää alustavaan kaavaehdotukseen KTY 6 merkinnällä osoitettujen alueiden (vihreällä alla olevassa listassa) maankäyttö säilytettäväksi nykyisellään. KTY merkinnän toteuttamin edellyttää asemakaavamuutoksen ja tarkemmat seurannat ja arvioinnin sekä erityiset lievennystoimet. Alueelle on osoitettu: Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 10 (32) NATURA- TARVEARVIO INTI EO/ /KTY 6: Merkinnällä on osoitettu osittain rakentuneet alueet valtatie neljän varrella. Maaeksi ainesten ottoalue, joka ottamisen päätyttyä varataan toimitilarakennusten korttelialuee (KTY). KTY merkinnän toteuttamin edellyttää asemakaavamuutoksen ja tarkemmat seurannat ja arvioinnin sekä erityiset lievennystoimet. Y/KTY 6: Yleisten rakennusten korttelialue, joka toiminnan päätyttyä varataan toimitilarakennusten korttelialueeksi. KTY merkinnän toteuttamin edellyttää asemakaavamuutoksen ja tarkemmat seurannat ja arvioinnin a sekä erityiset lievennystoimet. AO: Erillispientalojen korttelialue. AP: Asuinpientalojen korttelialue. VL: Lähivirkistysalueet. Kaavalla osoitetaan asutuksen yhteyteenn sijoittuvia lähivirkistysalueita. M: Maa ja metsätalousalueet. Maa ja metsätalousalue osoitetaan Sarvimäen alue. ET: Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, jolla sijaitsee verkkoyhteyksiä ja televiestinpalveluja tarjoavan yrityksen tukiasema. EV: Suojaviheralue. Suojaviheralueeksi on osoitettu luonnonsuojelualuetta ympäröivä alue, jota rajaavat Uuraistentie jaa valtatie neljä. Lisäksi suojaviheralueena on osoitettu asuinalueen ja loma ja matkailualueen sekä toimitila alueen väliin jäävä vyöhyke. SL: Luonnonsuojelualueena osoitetaan Kylmähaudan alue, joka on Uuraisten kunnan puolella jatkuva Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 11 (32) Kuva 3. Äänekosken Hirvimäen alustava asemakaavaehdotus. 3.2 Uuraisen Hirvaskankaan asemakaavan laajennus, kaavaluonnos Kaava alueen alueen pinta ala on 34,62 hehtaaria, josta korttelialuetta on 9,65 ha. Kaava alue rajautuu Hirvaskankaan asemakaava alueeseen. Kaavoitettavasta pinta alalasta 57 % on osoitettu rakentamattomina viheralueina (EV, VL, SL ja SM alueet). Asemakaavalla osoitetaan pohjavesialueelle uusia liiketilatontteja yhteensä noin 7 ha ja uutta katua vajaat 1,2 km. Alueelle on osoitettu: AR: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten alue. Merkinnällä on osoitettu kortteli 300:n tontit 1 ja 2 AO: Erillispientalojen korttelialue. Merkinnällä on osoitettu korttelit 15, 301 ja 305, joille sijoittuu yhteensä 8 erillispientalotonttia. Luonnonsuojelualueeseen rajoittuva tontti on rakennettu, muut ovat rakentamattomia. KTY: Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa liikerakennuksia ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuusrakennuksia. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Kerrosalasta enintään 2000m² saa käyttää myymälä ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Merkinnällä on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueet Uuraistentien eteläpuolella sekä Kylmähaudan pohjoispuolella. VL: Lähivirkistysalue Lähivirkistysalueina on osoitettu viheralueita toimitilarakennusten länsipuolella. SM: Muinaismuistoalue Muinaismuistoalueena on osoitettu Kylmähaudan historiallinen hiilimiilu. SL: Luonnonsuojelualue Luonnonsuojelualueena on osoitettu Kylmähaudan Naturakohteeseen liittyvä Karvarin luonnonsuojelualue. EV: Suojaviheralue Suojaviheralueena on osoitettu Valtatie 4:n ja Uuraistentien läheinen viheralue, jolle kantautuu liikennemelua. Asemakaavassa on seuraavat määräykset: Pohjavesien osalta on määräys, että lastaus ja purkamisalueiden, ulkovarastoinnin ja ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla ja kertyvät sade ja sulamisvedet johdetaan öljynerotuskaivojen kautta pois pohjavesialueelta. Pintavedet tulee johtaa viranomaisten osoittamaan paikkaan ja/tai viranomaisten edellyttämällä tavalla. Autopaikkamääräyksiä: - 2 ap/asunto (erillispientalojen ja pientalojen korttelialue) - 1 ap liike ja toimistotilojen 50 k m 2 kohti. Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenteeseen, pysäköintiin tai varastointiin, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIO INTI 12 (32) Rakennusryhmittäin on noudatettavaa toisiinsa soveltuvia pintamateriaaleja. Jätehuoltotilat tulee sijoittaaa aidattuun katokseen (KTY). Rakentamisessa noudatetaan kunnann rakennusjärjestystä. Kuva 4. Uuraisen Hirvaskankaan asemakaavan laajennus. 4 Vaikutusmekanismit 4.1 Hulevedet Uusien alueiden rakentamista seuraa hulevesivaikutus, jolla tarkoitetaan rakennetuilla alueillaa muodostuvaa, sade tai sulamisvesien aiheuttamaa pintavaluntaa. Veden normaali kiertokulku häiriintyyy rakennettaessa luonnontilaisia alueita. Tämä johtuu luontaisen kasvillisuuden sekä vettä pidättävän maan pintakerroksen poistamisesta, painanteiden tasaamisesta ja heikosti vettä Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 13 (32) läpäisevien pintojen rakentamisesta. Pintavalunta lisääntyy kun veden haihdunta ja imeytymismahdollisuudet heikentyvät. Tasaiset pinnat ja tehokas kuivatus puolestaan lisäävät virtausnopeutta. Lisääntynyt ja nopeutunut pintavalunta huuhtoo valumapinnoilta mukaansa enemmän erilaisia epäpuhtauksia, kuten kiintoainesta, ravinteita sekä bakteereita. Hulevedet ja muu pintavalunta on yleensä koottu ojilla ja hulevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta. Tästä voi seurata useita ongelmia, kuten vesistöihin kohdistuvan epäpuhtauskuormituksen kasvua, eroosiota purku uomissa, pohjavedenpinnan alenemista sekä kasvien ja eläinten elinolojen huononemista. 4.2 Pohjavesivaikutukset 4.3 Maa-ainestenotto 4.4 Reunavaikutus 4.5 Vaikutusalue Rakennetut alueet vähentävät pohjaveden muodostumista ja saattaa pitkään jatkuneina kuivina kausina alentaa pohjavedenpinnan tasoa. Tämän seurauksena pohjavesivaikutteisten lähteiden ja purojen pohjavirtaaman alenee, kun kuivina kausina tapahtuva pohjaveden tihkuminen lähteeseen tai uomaan vähenee. Tämä on erityisesti uhkana pienillä pohjavesialtailla, jotka ovat hyvin läheisesti riippuvia sadannasta, kuivana aikana niiden pinta laskee voimakkaasti. Tasalämpöisen pohjaveden väheneminen vaikuttaa monella tavalla purojen, lähteiköiden ja lähteiden ekologiaan. Veden määrä vähenee ja kuiva tai vähävetinen kausi pitenee. Lisäksi pintaveden ja pohjaveden sekoitussuhde muuttuu, vesi muuttuu ruskeammaksi ja rehevämmäksi. Nämä muutokset heijastuvat lajistoon. Lähdeympäristöstä viihtyvät lajit voivat hävitä tai niiden kannat heikkenevät voimakkaasti. Vaikutukset kohdistuvat myös lähteiköstä tai lähteestä lähtevään puroon, jos alivirtaama vähenee vaikuttaen uoman kuivumiseen ajoittain ja siten mm. jatkuvaa virtausta vaativan lajiston elinoloihin ja soveltuvan elinympäristön laajuuteen. Maa ainesten ottoalueilla maan pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisää pohjaveden ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelua. Tähän vaikuttavat ottoalueelle jätettävän suojakerroksen paksuus ja mahdolliset pohjavesilammet. Rakentaminen luontokohteen viereen voi vaikuttaa reunavaikutuksen kautta kohteen pienilmastoon ja sitä kautta heikentäviä vaikutuksia muodostuu suojeltavaan lajistoon tai suojeltavan luontotyypin ominaispiirteisiin. Tässä arvioinnissa pohjavesivaikutusalue on Kylmäpuron lähteikön valuma alue, joka on määritetty peruskartasta pinnanmuotojen perusteella, ja Hirvaskankaan pohjavesialue. Reunavaikutusalue on metsän reunasta 50 100 m kohteen sisään. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY NATURATARVEARVIOINTI 14 (32) 15.2.2016 Kuva 5. Kylmähaudan lähteikön valuma alue ja Hirvaskankaan pohjavesialue. 5 Muut lähialueen hankkeet ja suunnitelma 5.1 Uuraisten Hirvaskankaan asemakaava Asemakaavassa on osoitettu Hirvaskankaan pohjavesialueelle pientalotontteja yhteensä arviolta noin 35 ha. Kylmähaudan valuma alueelle sijoittuu kaava alueesta noin 13 ha. Suurin osa tonteista on rakennettu. Asemakaavan rakennustapaohjeissa määrätään asfaltoidut alueet pientalotonteilla vain auton säilytyspaikan yhteyteen. Y alueelle entisellä soranottoalueella on rakennettu päiväkoti ja koulun rakentaminen on alkamassa. Piha alueet ovat hiekka/sorapintaiset, ei asfaltoituja. Uutta katua on merkitty pohjavesialueelle arviolta muutamia satoja metrejä. Maa ainesten ottoalue on osoitettu yleisten rakennusten sekä liike ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Rakennukset liitetään vesijohto ja viemäriverkostoon. 5.2 Vt 4 parantaminen Hirvaskankaan liittymä Tiehallinnon Keski Suomen tiepiiri laati tiesuunnitelman valtatien 4 parantamiseksi Hirvaskankaan kohdalla 2009. Hankealue sijaitsee valtatie 4 (E75), kantatien 69 ja maantien 627 liittymäkohdassa. Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentaminen alkoi 2010 ja päätyi 2011. Toimet sijoittuivat pääosin nykyisen tien maastokäytävään. Tien länsireuna Kylmähaudan kohdalla pidettiin nykyisellään. Työssä tehtiin pohjavesisuojaus Hirvaskankaan pohjavesialueelle sijoittuvien parannuskohteiden osalla. Pohjavesisuojauksen keräämät pintavedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 15 (32) Pohjavesisuojaus vähensi pohjaveden muodostumisaluetta noin 3 hehtaarin verran. 5.3 Valtatie 4 Vehniä Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistamassa maakuntakaavassa nelostie on Hirvaskankaalla moottoritienä. Keski Suomen ELY keskus käynnisti suunnittelun valtatien 4 parantamiseksi moottoritienä Laukaan Vehniän ja Äänekosken Huutomäen välillä. Sen pohjaksi aloitettiin 2014 ympäristövaikutusten arviointi (YVA), jossa selvitetään eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön. Hankkeen YVA arviointiohjelma valmistui 31.10.2014. YVA selostus valmistuu keväällä 2016. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkittavat vaihtoehdot ovat: Vaihtoehto 0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen, jossa valtatie 4 säilyy nykymuodossaan nykyisellä paikallaan. 0 vaihtoehto on vertailuvaihtoehto. Vaihtoehto N, jossa valtatie parannettaisiin pääosin nykyiselle paikalleen osuudella Vehniä Huutomäki. Valtatie on joko moottoritie tai 2+2 kaistainen maantie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. Vaihtoehdot I1, I2 ja I3, jossa valtatie parannettaisiin nykyisen tien itäpuolelle osuudella Vehniä Hirvaskangas ja osuudella Hirvaskangas Huutomäki valtatie parannettaisiin nykyiselle paikalleen. Valtatie on moottoritie osuudella Vehniä Hirvaskangas ja osuudella Hirvaskangas Huutomäki valtatie on joko moottoritie tai 2+2 kaistainen maantie, jolla hidas liikenne on kielletty. Kaikki liittymät ovat eritasoliittymiä. YVA menettelyssä laaditaan Kylmähaudan osa alueelle Natura arvioinnin tarvearvio hankkeen vaikutuksista suhteessa alueen suojelutavoitteisiin. Moottoritien rakentamisen vaikutuksia Kylmähaudan Natura alueelle on arvioitu aiemmin vuonna 2006 Keski Suomen maakuntakaavan liikennevarausten ympäristöselvityksissä (Keski Suomen liitto 2006). Sen mukaan Kylmähaudan kohdalla valtatien yhteyteen voidaan toteuttaa uusi moottoritie valtatien itäpuolelle siten, että se ei heikennä valuma alueellisesti tien yläpuolelle (länsipuolelle) jäävän lähteikköalueen luontoarvoja. 5.4 Pohjaveden otto ja maa-ainesten otto Hirvaskankaan pohjavesialueella on Puntavuoren kaivo, joka toimii varavedenottamona. Pohjavedenottamoon (Puntavuoren pohjavedenottamo) kuuluu 2 siiviläputkikaivoa (K1, K2). Vedenottamo ei ole kaivojen vähäisen tuottoisuuden ja suuren rautapitoisuuden vuoksi enää käytössä. Pohjavesialueella on 3 kpl toiminnassa olevaa maa ainesten ottolupaa, joista viimeinen päättyy vuonna 2018. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 16 (32) 6 Hitonhauta-Kylmähauta-Hirvasjoki (FI0900011) 6.1 Yleistä 6.1.1 Hitonhaudan alue Hitonhauta Kylmähauta Hirvasjoki Natura alue koostuu kolmesta erillisestä osa alueesta: Hitonhaudasta, Kylmäpuron lähteiköstä ja Hirvasjoesta. Natura alueen pinta ala on 132 ha ja se on otettu Natura 2000 suojeluverkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI). Alueen suojelu toteutetaan seuraavasti: - Hitonhauta: Luonnonsuojelulaki - Kylmäpuron lähteikkö: Luonnonsuojelulaki - Hirvasjoki: Metsälaki, vesilaki, rakennuslaki Hitonhaudan alue sijaitsee Laukaan luoteisosassa. Hitonhaudan länsi ja pohjoisosassa on arvokas harjualue syvän harjuhaudan jakamine rinnakkaisselänteineen. Harjualue liittyy kasvistollisesti merkittävään ja geologisesti erittäin merkittävään rotkovajoamaan. Alueella on karuja kallioita, jyrkänteitä, lohkareikkoja, silokallioita, luolamaisia onkaloita, kallioterasseja ja hyllyjä. Hitonhaudan kallioalue on pääosin harvaa kalliomännikköä. Rotkossa kasvaa useita vaateliaita lehtokasveja, mm. hajuheinää runsaasti. Hitonhaudan koillisosassa sijaitseva Piilolampi on maisemallisesti hieno, kalliorantainen metsälampi. Piilolammen laskupuron varressa on lähteitä, tihkupintakasvillisuutta, lettorämettä ja mesotrofista sararämettä sekä kosteaa ja tuoretta lehtoa. 6.1.2 Kylmäpuron lähteikkö Kylmäpuron lähteikkö kuuluu Keski Suomessa hyvin harvinaisiin rinne ja lähteikkösoihin. Suon ja sen reunasta jyrkkänä kohoavan harjukankaan rajan tuntumassa on sekä avolähteitä että tihkupintoja. Lähteikössä kasvaa harvinaisia vaateliaita kasvilajeja. Kylmäpuron lähteikkö on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Alueella on seuraavat luonnonsuojelualueet: Karvalin luonnonsuojelualue (YSA097458) Rentolan luonnonsuojelualue (YSA097449) Kylmähaudan luonnonsuojelualue (YSA097457) Hirvasjoki 6.2 Suojeluperusteet 6.2.1 Luontotyypit Hirvasjoki on hiekkapohjainen, leveä, matala ja kohtalaisen nopeasti virtaava joki. Vesi on silmämääräisesti arvioituna hyvää ja kirkasta. Yläjuoksulla joki virtaa syvällä kanjonissa, alajuoksulla jokilaakso leveämpi. Joen varressa tavataan pienialaisesti rehevää lehto ja korpikasvillisuutta. Natura alueella suojelu kohdistuu yhdeksään luontotyyppiin, joiden pinta alaosuus ja edustavuus on esitetty taulukossa 2. Kylmäpuron lähteikön Natura alue on suurelta osin lehtomaista kuusikangasta. Alueella on rinnelähde ja lähdepuro. Kylmäpuron lähteikön suojeltavat luontoarvo on Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (7160). Tähän luontotyyppiin kuuluvat avolähteet, tihkupinnat, lähdenorot ja purot, Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 17 (32) mukaan lukien niitä ympäröivä vallitsevasti lähteisyyttä ilmentävä kasvillisuus, sekä näiden muodostamat erilaiset yhdistelmät ravinteisia huurresammallähteitä lukuun ottamatta. Kangasmetsän osalla metsän rakenne ja luonne eivät täysin täytä boreaalisen luonnonmetsän kriteerejä. Metsän rakenne on lähinnä talousmetsää. Mikäli metsä luokitetaan luonnonmetsä luontotyyppiin, sen edustavuus on luokassa: ei merkittävä. Taulukko 2. Natura tietolomakkeessa mainitut suojeltavat luontotyypit ja niiden pinta alaosuus sekä edustavuus (A = erinomainen edustavuus, B = hyvä edustavuus, C = merkittävä edustavuus ja D = ei merkittävä edustavuus). Luontotyyppi Osuus (%) Edustavuus Humuspitoiset lammet ja järvet (3160) 1 C Vuorten alapuoliset tasankojoet (3260) alle 1 B Vaihettumissuot ja rantasuot (7140) 1 D Fennoskandian lähteet ja lähdesuot (7160) 2 A Letot (7230) 3 B Kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220) 14 B Boreaaliset luonnonmetsät (9010) 2 D Boreaaliset lehdot (9050) 2 B Harjumuodostumien metsäiset luontotyypit (9060) 5 B Kylmäpuron meso eutrofinen lähteikkö on supan pohjalla, missä on myös lähteistä ruoho ja heinäkorpea ja hieman lehtokorpea. Lähteet muodostavat supan pohjalle lukuisia puroja, jotka yhtyvät yhteen pääuomaan. Luontotyypin edustavuus on erinomainen. Kylmäpuron lähteikön pohjakerrosta luonnehtivat mm. purosuikerosammal, lettohiirensammal, hetehiirensammal, luhtakuirisammal, otaluhtasammal, isolehväsammal, lettolehväsammal ja taskulapasammal. Kylmäpuron lähteikön pääuoman varressa kasvaa niukasti putkilokasveja. Yleisiä lajeja ovat mesiangervo, ojakellukka, leskenlehti ja rönsyleinikki. Lähdepurojen varressa ja kivillä kasvavat mm. hetealvesammal, purolähdesammal ja purolaakasammal. Myös harsosammal kasvaa lähdepuron varressa. Lähteikön lähistöllä on harsosammaleen ja maksasammaliin kuuluvan vakoruutusammaleen kasvupaikat. Kylmäpuron lähteikön saa pohjaveden Hirvaskankaan harjumuodostuman pohjavedestä. Hirvaskankaan pohjavesialueen pinta ala on 396 ha, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 300 ha. Harju kerää vettä lounaasta Puntavuoren Sarvimäen moreenipeitteisiltä kalliorinteiltä ja purkaa sitä itä koilliseen Kylmälähteen suuntaan. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 18 (32) Taulukko 3. Kylmäpuron lähteikköpinnalla kasvavat lähteisyyttä ilmentävät sammaleet (Eurola, ym. 1994). Laji Trofiataso Vedenpintataso Reunavaikutus Purosuikerosammal Brachythecium rivulare Lettohiirensammal Bryum pseudotriquetrum Hetehiirensammal Bryum weigelii Luhtakuirisammal Calliergon cordifolium Otaluhtasammal Calliergonella cuspidata Taskulapasammal Pellia epiphylla Isolehväsammal Plagiomnium medium Lettolehväsammal Rhizomnium pseudopunctatum Oligo Meso Eu Mätäs Väli Rimpi Lä Lu Ko x x x x x x x x x x x (x) x x x x (x) x x x x x x x x x (x) (x) x x (x) x (x) x x x x x x Harjussa päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Suuri osa harjun pohjavedestä purkautuu Kylmäpuron lähteestä (nro 992003), josta vesi edelleen virtaa Kylmäpuroa pitkin kohti Niinijärveä. Muodostuman kokonaisantoisuus 1800 m³ vuorokaudessa. Pinnankorkeudet pohjavesialueella vaihtelevat +112,94 m (N2000 Hp11, 12.3.2009) +124,65 m (N2000 Hp2, 9.9.1987). Kylmäpuron lähteestä on mitattu seuraavat virtaamat: 430 m3/d (9.11.1981) ja 648 m3/d (2.11.1988). Pohjavesialueen maankäyttö koostuu metsätaloudesta (78,6 %), maa ainestenottoalueista (4,6 %), peltoviljelyalueista (3,1 %), haja asutus alueista (4,4 %), vesistöistä (3,3 %) ja loput loma asutus, teollisuus sekä muista alueista. Lähde purkaa vetensä Kylmäpuroon, joka kulkee VT4 ali ja vielä Rannankyläntien ali ja purkautuu lopuksi Niiniveteen Hirvaslahteen. Kylmähaudan lähteikköön on rakennettu rengaskaivo. Kylmäpuron lähteikön on Kylmäpuron valuma alueella (14.344). Pohjavedenpinta on lähteessä tasossa N2000 +113 m ja ympäröivässä harjussa N2000 +114 m. Lähteen valuma alueeksi virtaaman ja topografian perusteella on arvioitu noin 100 ha (Sweco Ympäristö Oy 2015). 6.2.2 Luontodirektiivin liitteen II lajit Tietolomakkeessa mainitaan kirjojokikorento (Ophiogomphus cecilia), joka tavataan Hirvasjoelta. 6.2.3 Lintudirektiivin liitteen I linnut Tietolomakkeen mukaan alueen linnustoon kuuluvat seuraavat lintudirektiivin liitteen I lajit: palokärki, pohjantikka, pyy ja varpuspöllö. Nämä lajit eivät kuulu Kylmäpuron lähteikön linnustoon. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 19 (32) 6.2.4 Muut luontoarvot Alueelta tavataan liito orava, joka on luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittu laji. Lisäksi kohteelta on tiedossa useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja: Erittäin uhanalainen (EN) purolaakasammal kasvaa lähdepuron varressa ja kivillä. Purolaakasammalta on lähdepuron yläosassa aivan puron varrella noin 40 metrin matkalla. Vaarantunut (VU) harsosammal, jota kasvaa lähdepuron varressa. Harsosammal viihtyy kosteilla, varjoisilla, läheisillä tai tihkuisilla runsasruohoisilla kasvupaikoilla. Vaarantunut (VU) maksasammaliin kuuluva vakoruutusammal, joka on erityisesti erityisen herkkä kasvuympäristön kuivumiselle. Ruutusammalta tavataan varjoisilta kosteilta (kalkki ) kallioseinämiltä sekä kostealta kalkkipitoiselta maalta puronvarsista ja lähteiköistä. Vaarantunut (VU) pyörörutavesiäinen, joka on lähteisiin erikoistunut vesihyönteislaji. Vaarantunut (VU) lähdeperhossääski, joka on vaatelias lähdelaji. Lajia tavataan eteläisessä Suomessa vain suurilta harjualueiden lähteiköiltä. Laji on mainittu luonnonsuojeluasetuksen liitteessä 4. Vaarantunut (VU) hakamaatuhkelo, joka viihtyy hakamailla ja kuusikoissa. Laji on löydetty lehtotähtimön ja saniaisten luonnehtimasta korvesta. Silmälläpidettäviä (NT) lajeja ovat lepikkolaakasammal, tuoksumatara, kaislasara, kantoraippasammal ja korpinurmikka. Lepikkolaakasammal kasvaa lahonneiden kantojen tyvillä. Kantoraippasammalta on lähteikön ympäristön lahopuilla. Korpinurmikan kasvupaikat ovat lähdehetteiköllä ja lähdepuron varrella. Muita huomionarvoisia lajeja ovat herttakaksikko, soikkokaksikko ja pohjanruttojuuri. 7 Natura-tarvearviointi Natura tarvearvioinnissa keskitytään arvioimaan kaavojen vaikutuksia Fennoskandian lähteet ja lähdesuot luontotyyppiin ja sen lajistoon. Kaavoilla ei ole vaikutusta muihin Natura alueen suojeltaviin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin liitteen II lajiin. 7.1 Fennoskandian lähteet ja lähdesuot 7.1.1 Vaikutukset virtaamiin Kaava alueet kattavat 49,4 ha (51 %) lähteen valuma alueesta. Asemakaavojen toteutumisen myötä osa katu ja liikennealueiden pintavesistä johdetaan viemäriin tai alueen ulkopuolelle, joka vaikuttaa maaperään imeytyvän veden määrään ja vähentää siten myös pohjaveden muodostusta. KTY alueista Uuraisten kaava alueella (7 ha) ja Äänekosken kaava alueella KTY 6 (3,7 ha) noin puolet on oletettu asfaltoiduksi piha ja liikennealueeksi, mikäli KTY alue olisi toteutettavissa tällä kaavalla. Alueille ei kuitenkaan tämän kaavan osalta ole tulossa asfaltoituja pintoja (vaihtoehto B ja D alla), jotta vaikutuksia pohjavedenmuodostumiseen voidaan vähentää, ja KTY alueiden toteuttaminen vaatii asemakaavamuutoksen ja tarkat selvitykset ja vesienhallintasuunnitelmat. Asfaltoitujen pintojen vedet johdetaan alueen ulkopuolelle ns. likaisina vesinä. Loput alueista ovat viheraluetta ja rakennuksia, joilta sadevedet johdetaan suoraan luontoon. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 20 (32) Lähteen valuma alueen pinta ala on noin 96 ha. Valuma alueen lounaisosassa on maaperältään kallioista moreenialuetta noin 39 % (noin 37,7 ha) ja loput valuma alueesta on hiekka ja soramuodostumaa noin 61 % (noin 58 ha). Valuma alueen rajaus on esitetty kuvassa 5. Karttatarkastelun perusteella lähteen valuma alueella on nykyisin asfaltoitujen päällystettyjen alueiden osuus noin 3 % (noin 2,5 ha). Loput alueesta on rakentamatonta ja haja asutustyyppistä rakentamista. Suomen ympäristökeskuksen pohjavesialuekortin perusteella pohjavesimuodostuman pinta ala on 3,96 km² ja arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 1 800 m³/d (imeytymiskerroin 0,3, vuosisadanta 600 mm/vuosi), jonka perusteella lähteen valuma alueella muodostuvaksi pohjavesimääräksi saadaan noin 470 m³/d. Kylmälähteen virtaamaksi on kuitenkin esitetty aikaisemmissa selvityksissä 400 700 m³/d, joten muodostuvan pohjaveden määrä voi olla hieman korkeampi. Nykytilanteen ja eri kaavavaihtoehtojen vertailemiseksi on laskettu muodostuvan pohjaveden määrä seuraavasti: Sadanta (mm/d) * imeytymiskerroin x * alueen pinta ala (m²) = muodostuvan pohjaveden määrä (m³/d) Vuosisadannan määränä on käytetty 600 mm/d, jolloin sademäärä on keskimäärin 1,64 mm/d. Imeytymiskertoimina on käytetty seuraavia kertoimia: Nykyisellä haja asutustyyppisellä rakentamisalueella, viheralueilla ja metsäisillä alueilla 0,4 Kallioisella moreenialueella ja pientaloalueilla 0,2 Liikerakentamisen alueilla 0,1 (50% piha ja liikennealueista on asfaltoituja) Asfaltoiduilla tie ja katualueilla pohjavettä ei muodostu Arvio tulevan kaavoituksen vaikutuksista pohjaveden muodostumiseen lähteen valuma alueella eri toteutus vaihtoehdoilla sekä yhdessä jo hyväksytyn Uuraisten Hirvimäen asemakaavan kanssa: A) Kaavatarkastelu, jossa on mukana Äänekosken ja Uuraisten kaavat kahdestaan Tarkastelussa nykyinen asutus on haja asutustyyppistä. Rakennetun alueen osuus kasvaa nykyisestä haja asutustyyppisestä rakentamisesta siten, että rakennettua aluetta on noin 32 % (31 ha) lähteen valuma alueesta. Lähteen valuma alueella arvioidaan muodostuvan pohjaveden vähenevän nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 15 20 %. B) Kaavatarkastelu, jossa on mukana Äänekosken ja Uuraisten kaavat kahdestaan, lukuun ottamatta Äänekosken KTY 6 aluetta Tarkastelussa nykyinen asutus on haja asutustyyppistä ja KTY 6 alue on viheraluetta. Rakennetun alueen osuus kasvaa nykyisestä haja asutustyyppisestä rakentamisesta siten, että rakennettua aluetta on noin 29 % (27,5ha) lähteen valuma alueesta. Lähteen valuma alueella arvioidaan muodostuvan pohjaveden vähenevän nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 10 15 %. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 21 (32) C) Kaavatarkastelu, jossa on mukana Äänekosken ja Uuraisten kaavat kahdestaan, lukuun ottamatta Äänekosken KTY 6 aluetta ja Uuraisten KTY aluetta Tarkastelussa nykyinen asutus on haja asutustyyppistä sekä KTY 6 ja KTY alueet ovat viheralueita. Rakennetun alueen osuus kasvaa nykyisestä haja asutustyyppisestä rakentamisesta siten, että rakennettua aluetta on noin 21 % (20,5ha) lähteen valuma alueesta. Lähteen valuma alueella arvioidaan muodostuvan pohjaveden vähenevän nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 5 %. D) Kaavojen yhteisvaikutus, jossa on mukana kaikki kolme kaavaa (Äänekoski ilman KTY alueita, Uurainen laajennus ja Uurainen hyväksytty) Rakennetun alueen osuus kasvaa nykyisestä haja asutustyyppisestä rakentamisesta siten, että rakennettua aluetta on noin 45 % (43 ha) lähteen valuma alueesta. Lähteen valuma alueella arvioidaan muodostuvan pohjaveden vähenevän nykytilanteeseen verrattuna arviolta noin 20 25 %. Tämä vaihtoehto vastaa lähinnä toteutuvaksi haluttavaa tilannetta. Lisäksi vaikuttaa VT4:n liittymän pohjavesisuojaus. 7.1.2 Vaikutukset veden laatuun Kylmähaudan lähteikköön purkautuva pohjavesi on neutraalia, hapekasta, kirkasta ja vähäravinteista (taulukko 4). Kalsium ja magnesiumpitoisuudet ovat useille lähdelehtisammalille optimitasolla. Hirvaskankaan pohjavesialueen suurimmat kuormituslähteet ovat VT4, metsätalous sekä peltoviljely. Maa ainestenottoalueet aiheuttavat riskin pohjavesialueelle onnettomuuksien ja öljyvahinkojen sattuessa. Rakentamisen aiheuttamat muutokset vesitaseessa heijastuvat myös veden laatuun, mutta on vaikea arvioida millaisia laadullisia muutoksia tapahtuu pitkällä aikavälillä. Oletettavaa on, että erityisesti alivirtaamatilanteessa pintaveden ja pohjaveden sekoitussuhde muuttuu lähteiköissä ja lähdepurossa. Tästä seuraa, että kokonaistyppi ja fosforipitoisuus, väriluku ja hapen kulutus kasvavat. Tämä muutos ei heijastu välittömästi lähdesammaliin. Muutos osaltaan heikentää luontotyypin edustavuutta. Taulukko 4. Kylmähaudan lähteen veden laatu (Kylmäpuro lähde (25205) ja Kylmähauta (62955)) (Ympäristökarttapalvelu Karpalo 15.12.2015). Näytteet on otettu vuosina 1972 ja 2003 2005. Suure 24.2.1972 20.6.1972 27.10.2003 20.11.2003 16.12.2003 20.4.2004 17.5.2004 7.7.2004 27.10.2004 10.1.2005 K.a Lämpötila C 1,0 5,1 5,1 5,0 Happi, liukoinen mg/l 10,3 Hapen kyll.% 75,0 kyllästysaste Sähkönjohtavuus ms/m 5,3 5,4 5,0 5,2 5,0 5,2 5,3 5,2 5 5,2 5,2 ph 6,6 6,4 6,3 6,3 6,3 6,4 6,2 6,3 6,1 6,3 6,3 Väriluku mg/l Pt 3,0 6,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 5,0 4,9 Kemiall. hapen mg/l 0,8 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0,7 0,5 0,6 kulutus CODMn Kiintoaine mg/l 0,1 0,1 0,4 0,9 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 Alkaliniteetti mmol/l 0,267 0,275 0,254 0,267 0,264 0,259 0,254 0,257 0,3 Kokonaistyppi µg/l 310,0 300,0 300,0 310,0 280,0 300 290 300 298,8 Kokonaisfosfori µg/l 4,0 7,0 4,0 4,0 5,0 4,0 4,0 3,0 5,0 5,0 4,5 Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 22 (32) Rauta µg/l 5,0 5,0 5,0 7,0 5,0 5,0 5,, 5,0 5,3 Alumiini µg/l 20,0 20,0 20,0 3,0 9,0 20 20 20 16,5 Kalsium + mmol/l 0,15 0,15 0,14 0,15 0,10 0,2 0,14 0,15 0,1 magnesium Kalsium mg/l 4,1 1,1 4,0 4,3 3,9 4,2 3,9 4,1 3,7 Magnesium mg/l 1,1 4,0 1,1 1,2 1,1 1,1 1 1,1 1,5 Orgaaninen kokonaishiili mg/l 0,4 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 0,4 0,4 7.1.3 Vaikutukset lähteikön ominaislajistoon Lähteikköjen veden lämpötila on merkittävä yksittäinen tekijä eliöstön kannalta (Ilmonen 2014). Erityisesti jääkauden jälkeisten lämpökausien reliktit, eteläiset lajit, tarvitsevat purkautuvan pohjaveden tasaista lämpötilaa. Kylmähaudan lähteiköissä tähän ryhmään kuuluvaa laji on ainakin harsosammal. Myös lähteikköympäristössä elävät lähdehyönteiset, kuten pyörörutavesiäinen, vaativat tasaista lämpötilaa. Lähdesammalille pohjaveden kemialliset ominaisuudet ovat kaikkein merkittävin kasvupaikkatekijä (Virtanen ym. 2009). Merkittävä osa sääskilajistosta elää lähteikön reunavyöhykkeessä, missä pienilmastoympäristöön vaikuttaa mm. soisuus ja varjoisuus. Kylmähaudan lähteiköissä ja Kylmäpuron hiekkapohjaisessa lähdepurossa elää todennäköisesti myös pohjaeläinyhteisö, jonka lajeja ei tavata tihkupinnoilla tai lähteiköissä. Koska pohjavedestä riippuvaiset lajit elävät lähteiköissä usein sekä pysty että vaakasuuntaisesti melko kapeassa vyöhykkeessä, missä purkautuvan pohjaveden aikaansaamat olot ovat niille sopivat, muutokset pohjaveden virtaamissa heijastuvat nopeasti lajistoon (Ilmonen 2013). Kaavojen toteutumisesta muodostuva lähdevirtaamien alenema vaikuttaa siihen, että lähteikköpurkaumissa ilmenee luontaista selvästi suurempi vaihtelu. Alivirtaamatilanteessa Kylmähaudan lähdeympäristö voi kuivahtaa. Tämä vaikuttaa tihkupintojen lajeihin ja erityisesti hyönteisiin. Vaarana on silloin pitkällä aikavälillä eliöyhteisön muuttuminen ja lajiston köyhtyminen. Virtaamamuutokset heijastuvat myös pienilmastoon. Seuraavien uhanalaisten lajien osalta vaarana on pitkällä aikavälillä (yli 25 vuotta) kannan heikkeneminen ja pahimmassa tapauksessa häviäminen: purolaakasammal, harsosammal, vakoruutusammal, pyörörutavesiäinen ja lähdeperhossääski. Säilyäkseen nämä lajit vaativat vakaat elinolot. Muiden uhanalaisten ja huomioarvoisten lajien osalta tätä vaaraa ei ole. Nämä lajit ovat hakamaatuhkelo, lepikkolaakasammal, tuoksumatara, kaislasara, kantoraippasammal ja korpinurmikka. Näiden lajien kannat eivät välittömästi heikkene, vaikka virtaamaolot muuttuvat. Ne joko hyötyvät pohjaveden tuomasta ravinteista tai lähteikköpienilmastosta. Lajistomuutos heikentää luontotyypin edustavuutta. 7.1.4 Kasvillisuuden kuluminen Lähde ja lähteikköympäristöt ovat kasvillisuuden kulutuksen suhteen erittäin herkkiä. Kylmähaudan lähteikkö ei kestä juurikaan kulutusta. Kaavojen seurauksena ulkoilijoiden määrä kasvaa nykyisestä. Missä määrin he liikkuvat alueella, on vaikea arvioida. Kohteen luonne ei ole vetovoimainen tavallisen ulkoilijan ja luonnossa liikkujan kannalta. Todennäköisesti kasvillisuuden kulumisen merkitys on vähäinen. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 23 (32) 7.1.5 Vaikutukset luontotyypin edustavuuteen ja merkittävä haitta Virtaamamuutokset ilman lieventämistoimia aiheuttavat mahdollisesti merkittävän haitan ilman erityisiä lieventämistoimia. Uusien kaavojen vaikutus on vähäisimmillään 5% luokkaa ja arvioon liittyy jonkin verran epävarmuutta. Tämä muutos voi jo aiheuttaa alivirtaamatilanteissa elinympäristön merkittävän laadullisen muutoksen. Uuraisten Hirvimäen jo hyväksytyn asemakaavan vaikutukset pohjaveden virtaaman vähenemiseen ovat 10 15 % suurusluokkaa. Kasvillisuuden kulumisen arvioidaan aiheuttavan korkeintaan lieviä vaikutuksia. Virtaamamuutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia lähteikön ja lähteikköpuron ominaislajistoon. Vedenlaadun muutoksiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, joihin vaikuttaa virtaamamuutosten toteutuma sekä muut ympäristöolosuhteet kuten talvisateiden lisääntyminen sekä kesäaikaisen virtaaman väheneminen. Vedenlaadun muutosten merkittävää haitallisuutta ominaislajistolle ei voida varmuudella sulkea pois. 7.1.6 Vaikutukset liito-oravaan Molemmissa asemakaavoissa Kylmähaudan Natura alueen osan lähialue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). Alue on liito oravan liikkumisen kannalta tärkeä. Tulevaisuudessa on huolehdittava, että suojaviheralueen metsänhoidossa huomioidaan puustollinen yhteys Naturaalueelta muihin metsäisiin ympäristöihin. Valtatien 4 osalle on asennettu hyppypuita, joiden avulla liito orava pääse tien yli. Liito oravalla on valtatien itäpuolella Kylmäpuron varressa reviiri. Kaavojen toteutuminen ei estä liito oravan liikkumista. Lähin tiedossa oleva liito oravan reviiri on Pienen Pirttilammella. Yhteys tähän suuntaan säilyy, koska Äänekosken Hirvimäen asemakaavassa M ja VL merkintä turvaa yhteyden. 7.2 Yhteisvaikutukset 7.2.1 Ilmaston muutos Ilmaston muutos tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa Kylmäpuron lähteikön ekologiseen luonteeseen. Ilmaston muutoksen eteneminen riippuu kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisista päästöistä. On arvioitu, että päästörajoituksista huolimatta Suomen lämpötila nousee nykyisestä vähintään kahdella asteella. Muutokset näkyvät jo nyt Suomen luonnossa. Suomen ilmastovyöhykkeiden on havaittu siirtyvän vähitellen kohti pohjoista. Ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen ja sateiden runsastuminen tulee lisäämään Kylmäpuron lähteikköön tulevien pintavesien virtaamaa. Tämä lisää alueelle tulevaa huuhtoutuvaa ravinne ja kiintoainemäärää ja pintavesien ravinnekuormitus kasvaa. Lisäksi kesäiset kuivuusjaksot tulevat lisäämään alivirtaamatilanteita. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös pohjavesivarantojen täyttymiseen ja vesien tasoon (www.ilmastoopas.fi). Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Hirvaskankaan pohjavesivarantoihin on vaikea arvioida. Vaikutus mahdollisesti muodostuu sadannasta ja epäsuorasti ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvien kasvillisuusmuutosten myötä. Oletettavasti pohjaveden tason olisi talvisin nykyistä korkeammalla lisääntyneen sadannan vuoksi. Lisäksi pidentynyt sulan maan aika ja lumipeitteen väheneminen mahdollistavat pidemmän pohjaveden imeytymisajan, mikä voi kasvattaa pohjaveden määrää. Kuitenkin toistuvat kuivat ja pitkät kesät voivat laskea nykyistä pohjaveden pintaa ja siten voimistaa kaavojen haittavaikutusta Kylmäpuron lähteikön virtaamiin. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIO INTI 24 (32) 7.2.2 Uurasten asemakaavat Hirvaskankaalla Uurasten kunta on kaavoittanut laajasti Hirvaskankaan aluetta (kuva 6). Kylmälähteen valuma alueelle sijoittuu pieniosa Hirvaskankaan asemakaavasta (noin 13 ha) ). Valuma alueelle on osoitettu AO 3, AP 2, VL, Y ja katu alueet. Pohjaveden muodostumisalueellee rakentamisalueita on kohdistunut k noin 11,5 ha ja vaikutus pohjaveden virtaamaan lähteikönn valuma alueella suuruusluokassa 100 %. Vaikutuksia pohjavesiin ja lähteikköön ei ole arvioitu kaavaselostuksessa. Kuva 6. Ote Hirvaskankaan asemakaavan yhdistelmästä. 7.2.3 Äänekosken asemakaavat Hirvaskankaalla Äänekosken kaupunki on laatinutt useita asemakaavoja Hirvaskankaalle. Kaava alueet sijoittuvat valtatie 4 ja Kylmälähteen itäpuolelle. Näiden kaavojen pohjavesivaikutus ei ulotuu Kylmälähteen valuma alueelle. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIO INTI 25 (32) Kuva 7. Hirvaskankaan Äänekosken ajantasakaavakartta. 7.2.4 Valtatie 4 parantaminen Hirvaskankaan liittymä Pohjavesisuojauksen on arvioitu pienentävänn pohjavedenn muodostumisaluetta noin 3 hehtaarin verran, mikä on yli 3 % lähteikön valuma alueesta ja vaikutus pohjaveden virtaamaan 1 3 % luokassa. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 26 (32) 7.2.5 Valtatie 4 Vehniä Äänekoski ympäristövaikutusten arviointimenettely Kylmähaudan kohdalla valtatien yhteyteen voidaan toteuttaa uusi moottoritie valtatien itäpuolelle siten, että se ei heikennä valuma alueellisesti tien yläpuolelle (länsipuolelle) jäävän lähteikköalueen luontoarvoja. 7.2.6 Pohjavedenotto ja maa-aineksen otto Nykyisin Puntavuoren kaivo toimii varavedenottamona. Vedenottomäärä on ollut noin 10 m³/d, jolla ei ole merkittävää vaikutusta Kylähaudan lähteikön virtaamiin. Nykyinen maa ainesten otto ei juuri vaikuta pohjaveden antoisuuteen, koska toiminta ei ole pohjavesialueella laaja alaista. Maa aineksen otto todennäköisesti päättyy 2018 kun lupa maaaineksen otosta päätyy. 7.3 Lieventämistoimet 7.3.1 Hulevesitoimet Hulevesien muodostumista voidaan vähentää kasvattamalla valuma alueilla tapahtuvaa imeytymistä maaperään ja haihduntaa. Alueilla, joilla rakennusten kattopinnat ovat laajoja ja suurin osa piha alueista on päällystettyjä pysäköintialueita, voidaan välitöntä hulevesivaluntaa vähentää ja hidastaa kattokasvillisuudella ja läpäisevillä päällysteillä, jotka mahdollistavat veden pidättymisen niiden pintakerrokseen. Hulevesivaluntaa voidaan vähentää läpäisevien päällysteiden, kuten reikälaattojen tai kiveyksien käytöllä mm. jalankulku ja pysäköintialueilla, missä ei ole kovaa kulutusta. Hulevesien hallinta voidaan toteuttaa hajautetulla imeytyksellä. Tontti ja korttelikohtainen imeytys toteutetaan ensisijaisesti erillispientalojen (AO) ja asuinpientalojen (AP) korttelialueilla sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten alueilla (AR). Tavoitteena on, että tontti ja korttelikohtaiset menetelmät pidättävät hulevesistä noin 70 %. Paikalliset (kiinteistö ja korttelikohtaiset) menetelmät esitetään mitoitettavan viivytysvaatimuksella 1 m3 viivytysvaatimusta 100 m2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Tällöin menetelmät viivyttävät 10 mm vesimäärän, mikä vastaa esimerkiksi viiden vuoden välein toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta tai kolmasosaa kerran vuodessa toistuvasta 24 tunnin sateesta. Tontti ja korttelialueille suunnitellaan biopidätysalueet. Ne ovat ympäristöään alempana olevia kasvillisuuden peittämiä painanteita, joihin hulevedet voivat lammikoitua. Keskitettyjen biopidätysalueiden mitoituksessa on huomioitu pitkäkestoisemmilla sateilla, tontti ja korttelikohtaisten menetelmien kapasiteetin ylittymisestä johtuva ylivuoto. Tontti ja korttelialueilla biopidätysalueen toiminta perustuu huleveden suotautumiseen kasvukerroksen läpi, jolloin suuri osa epäpuhtauksista pidättyy pintakerrokseen tai sitoutuu suodattavan kerroksen materiaaliin. Mikäli maaperä on hyvin vettä läpäisevää, biopidätysalue tyhjenee kokonaan imeytymisen kautta. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIO INTI 27 (32) Kuva 8. Esimerkki biopidätysalueesta pientaloalueella. Hulevesien korttelikohtaiset ja valuma aluetasoinen keskitetyt hallintamenetelmät mitoitetaan eri mitoitusperusteella. Paikallisten korttelikohtaisten menetelmien hallinnan tavoitteena on huleveden imeyttäminen. Valuma aluetasollaa keskitettyjen menetelmien mitoituksessa tavoitteena on virtaamien tasaaminen nykytilanteen tasolle, vähentäää rakentamisen vaikutusta Kylähaudan lähteikön virtaamiin sekä s estää hulevesien aiheuttamaa riskiä pohjavedelle. Koska kattopinnoilta muodostuvat hulevedet ovat laadultaan suhteellisen puhtaita sisältäen vain mahdollisia tuulen kuljettamia epäpuhtauksia, erotetaan ne piha alueiden muista sadevesistä. Katoilta tulevat sadevedet imeytetään hiekkaerotuskaivon kautta maahan. Asuinalueiden suhteellisen puhtaita hulevesiä voidaan imeyttää myös johtamalla esimerkiksi alueen viereen tehtävään kosteikkoon (jos maaperä on sillä kohden läpäisevää). yhteiskosteikkoon voi olla tarvetta johtaa vesiä etenkin pitkien sadejaksojen aikana tai poikkeuksellisen rankkojen sateiden yhteydessä. Äänekosken kaava alueella voidaan tarkastella myös suopainanteen käyttöä tässää tarkoituksessa ilman erillisiä maanrakennustöitä. Tällä voidaan vaikuttaa suotuisasti erityisesti lähteeseen kohdistuvaan virtaamaan. Katualueiden hulevedet johdetaan sadevesiviemäreihin. Katuvesien K keskitetty käsittely on perusteltua, koska niiden mahdollisesti sisältämät epäpuhtaudet voivat aiheuttaaa riskin pohjavedelle. Katuvesien kerääminen sadevesiviemäreillää ja johtaminen yhteen purkupistees een estää hallitsemattoman imeytymisen pohjavesialueella. Asfalttipinnoilta muodostuvat hulevedet voivat sisältää liikenteestä, materiaalien kulumisesta ja talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia kutenn kiintoainesta, raskasmetalleja ja öljyjä. Asfalttipinnoilta syntyvä runsas hulevesivalunta huuhtoo mukaansa pintojen epäpuhtaudet tehokkaasti ja toistuvasti pienemmilläkin sadetapahtumilla. Tästä syystä KTY alueiden liikenne ja piha alueet on pinnoitettava vesitiiviiksi, rakennekerrokset on salaojitettava. Piha ja liikennealuilta aiheutuvaa ravinnekuormitusta vähennetäänn hiekanerotuksella, koska ravinteet ovat sitoutuneet kiintoaineeseen. Käsitellyt sadevedet johdetaan Kylmäpuron lähteikön valuma alueen ja Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 28 (32) 7.3.2 Suojaimeytys pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaava alueen lounaiskulmassa sijaitsevan KTY alueen hulevedet johdetaan Uuraisten tien hulevesiviemäriin. Purkupisteeseen tuleva biopidätysalue rakennetaan pohjaltaan tiiviiksi, jolloin se toimii hulevesiä suodattavana ja viivyttävänä rakenteena estäen imeytymisen. Suunnitellut biopidätysalueet sijoittuvat pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, mikä vähentää riskiä epäpuhtauksien kulkeutumisesta. Hulevesitoimilla voidaan Kylmäpuron lähteikön virtaamiin ja pohjaveden laatuun kohdistuvia vaikutuksia rajoittaa kohtalaisesti. Vähentyvä pohjavesimäärää voidaan korvata suojaimeytyksellä, jossa käytetään läheisen Sarvilammen pintavettä. Imeytys voidaan toteuttaa kahdella tavalla joko kaivolla tai imeytysaltaalla. Altaan tai kaivon paikka pitää määrittää riittävän kauaksi Kylmäpuron lähteiköstä, että viipymä saadaan riittäväksi, että lammen pintavesi muuttuu lähelle luontaista pohjavettä. Tekopohjavesilaitoksilla viipymä vaihtelee välillä 15 90 vuorokautta. Mahdollinen suojaimeytyspaikka on Sarvimäen pohjoinen entisen maa ainesottopaikan läheiset alueet, johon on rakennettu päiväkoti ja ollaan rakentamassa koulu. Kaivoimeytyksellä voidaan suojaimeytys toteuttaa pienellä pinta alalla. Suojaimeytys vaatii vesiluvan. Suojaimetyksessä käytettävä vesimäärä on arviolta luokkaa 100 200 m 3. Suojaimeytyksestä on laadittava suunnitelma. Suojaimeytyksellä saadaan huomattava, lähes täydellinen haitan lieventäminen. 7.3.3 Muutos kaavaratkaisuihin Kylmälähteen valuma alueella vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen on tarkoitus lieventää jättämällä Äänekosken osalta KTY alueet pois kaavaehdotuksesta (Luku 7.1.1 kohdat B ja D). Tällä voidaan noin viidenneksellä lieventää pohjaveden imeytymiseen kohdistuvia vaikutuksia. 7.3.4 Kaavamuutos ja hulevesitoimet yhdessä Kaavamääräyksissä esitetään asuinalueiden osalta hulevesien imeyttämistoimet riittävän tarkasti kunkin alueen osalta. KTY alueiden osalta kaavamääräyksillä velvoitetaan virtaamien seurantaan ja suojaimeytyksen järjestämiseen. Määräysten tulee perustua tarkkoihin hulevesisuunnitelmiin ja vesilupaan suojaimeytyksen järjestämisestä. Toimet pitää olla toteutettuna ennen rakentamista. Näillä toimenpiteillä varmistetaan pohjaveden säilyminen hyvänä ja pohjaveden virtaamien säilyminen riittävällä tasolla. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää täysin. 7.4 Vaikutukset Natura-alueen eheyteen Vaikutukset Natura alueen eheyteen ovat todennäköisesti merkittävät kaavojen ja jo hyväksyttyjen suunnitelmien vaikutuksesta pohjaveden muodostukseen ja sitä kautta lähteeseen purkautuvan veden määrään ja lähdepuron virtaamiini. Erityisesti alivirtaamien väheneminen voi hävittää lähdeympäristön luontotyypin ominaislajistoa ja vaikuttaa merkittävästi luontotyypin (7160) edustavuuteen. Kaavamuutoksella ja kaavamääräyksillä edellytettävillä hulevesien hallintatoimilla ja suojaimeytyksellä voidaan haitalliset vaikutukset kuitenkin lieventää todennäköisesti täysin. Samalla voidaan vaikuttaa positiivisesti jo hyväksyttyjen suunnitelmien aiheuttamaan heikennykseen. Lievennystoimet toteuttamalla kaavojen ei arvioida merkittävästi heikentävän Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 29 (32) 8 Seuranta 9 Johtopäätös Natura alueen eheyttä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Lievennystoimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti yhteisvaikutusten aiheuttamaan heikentymiseen. Kylmäpuron lähteikön alueen kasvillisuutta, pohjavesiolosuhteita, virtaamia ja pohjaveden laatua on syytä seurata. Seurannalla varmistetaan, ettei Kylmäpuron lähteikön ekologisissa olosuhteissa tapahdu haitallisia muutoksia. Mikäli muutoksia tapahtuu, voidaan suunnitella tarvittavat muutokset lieventämistoimiin. Kylmäpuron lähteikön vedenpinnantasoa mitataan lähteikön rengaskaivosta. Lähdepuron virtaamamittausta varten asennetaan puroon mittapato. Virtaamamittaukset tehdään keväällä, kesällä ja syksyllä. Pohjaveden laatua mitataan kaksi kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Pohjavedenpinnantasoa seurataan pohjavesiputkista nykyiseen tapaan. Kasvillisuusseuranta tapahtuu kasvillisuusruutujen (1 x1 m) avulla. Viisi kiinteää kasvillisuusruutua sijoitetaan lähteikköön ja tihkupinnoille sekä purojen varteen. Seurannasta vastaavat Äänekosken kaupunki ja Uurasten kunta. Kaavojen toteuttaminen luonnoksen mukaisesti aiheuttaa todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia Natura alueen luontotyyppeihin ja ominaislajistoon. Äänekosken asemakaava ilman KTY aluieta aiheuttaa kohtalaisia vaikutuksia ilman lievennystoimia, mutta yhteisvaikutukset huomioiden vaikutukset Natura alueen eheyteen tulevat todennäköisesti olemaan merkittäviä ilman erityisiä lievennystoimia ja muutoksia kaavamerkintöihin ja toteuttamisjärjestykseen. Uuraisten asemakaavan laajennus aiheuttaa ilman lievennystoimia itsessään todennäköisesti merkittävän haitan. Lisäksi alueella jo hyväksytyt suunnitelmat aiheuttavat mahdollisen merkittävän haitan pohjaveden virtausmuutosten seurauksena. Hirvaskankaan liittymän ja Uuraisten Hirvaskankaan asemakaavan aiheuttamat heikennykset lähteikön valuma alueen pohjavesivirtaamassa ovat mahdollisesti yli 10 %. Vaikutukset voidaan kuitenkin erittäin tehokkaasti lieventää. Kaavamuutoksella ja kaavamääräyksillä edellytettävillä hulevesien hallintatoimilla ja suojaimeytyksellä voidaan haitalliset vaikutukset kuitenkin lieventää todennäköisesti täysin. Samalla voidaan vaikuttaa positiivisesti jo hyväksyttyjen suunnitelmien aiheuttamaan heikennykseen. Lievennystoimet toteuttamalla kaavojen ei arvioida merkittävästi heikentävän Natura alueen eheyttä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Lievennystoimilla voidaan vaikuttaa positiivisesti yhteisvaikutusten aiheuttamaan heikentymiseen. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 30 (32) 10 Lähteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. 2. korjattu painos. Ympäristöopas 46. AIRIX Ympäristö Oy 2013a: Hirvimäen asemakaava. Alustava kaavaehdotus 10.10.2015. AIRIX Ympäristö Oy 2013b: Hirvimäen asemakaavaselostus ja siihen liittyvä kaavaluonnoskartta 10.6.2013. Ala-Risku, T. 2015: Natura -arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura alueelle. Uuraisten kunta ja Äänekosken kaupunki. T:m Pohjanmaan luontotieto. Euroopan komissio 2000: Natura 2000 alueiden suojelu ja käyttö. Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset. Hallman, J. & Virnes, P. 17.6., 18.6. ja 24.6.1996: Natura 2000 -maastoinventointitiedot. Keski-Suomen Ympäristökeskus. Ilmonen, J. 2013: Lähteiden luontoarvot heikkenevät herkästi Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry:n tiedotuslehti 1/2013 Aquarius 21. Ilmonen, J. 2014: Lähteikköjen lajisto ja suojelutilanne. Vesitalous 4/2014. Keski-Suomen Ympäristökeskus 1991: Sammallajistoselvitys. Käsikirjoitus. 1. s Kylmähaudan/Kylmäpuron alueen uhanalaistiedot Hertasta (2015). OIVA -ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille (2015). Oja, J. ja Oja. S. 2007: Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arvio Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentamisesta vaikutuksista läheisen Hitonhauta-Kylmähauta- Hirvasjoki alueeseen (FI0900011) sekä arvio hankeen vaikutuksista lähistöllä sijaitseviin liito-oravaesiintymiin. Suomen Luontotieto Oy. Oja, J. 2011: Uhanalaisten putkilokasvien selvitys, Äänekosken Hirvaskankaan tiehanke. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Sweco Ympäristö Oy 2015a: Selvitys Kylmähaudan lähteen valuma-alueesta. Hirvaskankaan asemakaavan laajennus. Uuraisten kunta. 31.8.2015 Sweco Ympäristö Oy 2015b: Uuraisten kunta, Hirvimäen asemakaavan laajennus. Asemakaavaselostus ja siihen liittyvä kaavaluonnoskartta 2.9.2015. Söderman, T. 2009: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Vaihtelevat virtaamat, hupenevat hanget - ilmastonmuutos sekoittaa Suomen vesipalettia. https://ilmasto-opas.fi WSP Environmental Oy 2009: Valtatie 4 parantamiseen Hirvaskankaan kohdalla/ hankkeen vaikutusten arviointi Hirvaslähteeseen. Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri. Vt 4 Hirvaskankaan liittymä, Äänekoski, Uurainen. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.2.2016 NATURA- TARVEARVIOINTI 31 (32) Ympäristöministeriö 2011: Raportti luontodirektiivin toimeenpanosta Suomessa 2001 2006. Rahinantti, M. 2015: Liito-oravakartoitus 2015. Hirvaskankaan asemakaava-alueen laajennus. Yleiskaava-alueen aikaisemmin kartoitetut kohteet 29.4.2015. Keski-Suomen liitto 2006: Keski-Suomen maakuntakaava. Liikennevarausten ympäristöselvitykset (Kirri-) Tikkakoski-Äänekoski. Virtanen, R., Ilmonen, J., Paasivirta, L. & Muotka, T. 2009: Community concordance between bryophyte and insect assemblages in boreal springs: a broad-scale study in isolated habitats. - Freshw. Biol. 54: 1651 1662. Tahvanainen, T., Sallantaus, T., Heikkilä, R. & Tolonen, T. 2002: Spatial variation of mire surface water chemistry and vegetation in northeastern Finland. Ann. Bot. Fennici 39: 235 251. Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY NATURA- TARVEARVIOINTI 1 (1) 23.12.2015 Liite 1 Natura_tarvearvointi 15022016.docx LIITE 5

HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS E26192 5.1.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY repo002.dot 2013-09-20 LIITE 6

Muutoslista 5.1.2015 Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

Sisältö 1 SUUNNITTELUKOHDE 1 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA 1 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 2 3.1 Laskennan perusteet 2 3.2 Laskentaohjelma 3 3.3 Melukarttojen ominaisuudet 3 3.4 Sallitut äänitasot 4 4 LASKENNAN TULOKSET ja JOHTOPÄÄTÖKSET 4 Liitteet melukartat (4 kpl) HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

1 SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee osittain Uuraisten kunnan ja osittain Äänekosken kunnan puolella. Hirvaskankaan alue sijoittuu valtatien 4 ja Uuraistentien eritasoliittymän läheisyyteen. Alueelta on matkaa noin 20 kilometriä länteen Uuraisten keskustaan ja pohjoiseen Äänekosken keskustaan. Suunnittelualueella on mallinnettavaa tietä yhteensä noin 5,5 kilometriä. Mallinnettavan alueen rajaus on esitettynä kuvassa 1. Kuva 1. Meluselvitysalueen rajaus Selvityksessä esitetään melukartoilla alueen nyky- ja ennusteliikennemäärien (2030) mukaiset keskiäänitasot päivällä ja yöllä. 2 YLEISTÄ TIETOA MELUSTA Melu on ääntä, jonka ihminen kokee häiritseväksi. Se heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä, sekä vaikuttaa ihmisen viestintäkykyyn ja uneen. Melun kokeminen on yksilöllistä ja ihmisten meluherkkyydessä on eroja (Tieliikenteen melu - perustietoa tieliikenteen melusta ja sen torjunnasta, tiehallinnon julkaisu). HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 1 (5) HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

Tien tai katuosan melu muodostuu useiden ajoneuvojen yhteisvaikutuksesta, mutta myös yksittäisen ajoneuvon melua joudutaan tarkastelemaan varsinkin yöaikana. Tieliikenteen melu riippuu nopeudesta, liikenteen määrästä ja koostumuksesta, ajo-olosuhteista, tien pituuskaltevuudesta, tien pinnasta, renkaista, säästä, tarkastelupaikasta jne. Alhaisilla nopeuksilla (alle 50 km/h) moottorin ja pakoputken ääni on vallitseva, kun taas suuremmilla nopeuksilla on vallitsevana renkaiden ja korin ilmanvastuksen aiheuttama ääni. Sillan epätasaiset liikuntasaumat, epätasossa olevat kaivot ja tien kuopat aiheuttavat voimakkaita meluhuippuja (Meluestekäsikirja, Suomen kuntatekniikan yhdistys, julkaisu 18/97). 3 MELUMALLINNUS JA MELUKARTTOJEN TULKINTA 3.1 LASKENNAN PERUSTEET Laskenta perustuu Uuraistentien (seututie 627) ja valtatien 4 nykyisiin ja ennusteliikennemääriin sekä suunnittelualueen pohjakarttaan. Nykytilanteen liikennemäärät ja nykytilanteen raskaan liikenteen määrät on saatu liikenneviraston tierekisteristä. Vuoden 2030 liikennemäärät on laskettu tieliikenteen kasvukerrointen perusteella, jotka on saatu liikenneviraston Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 13/2014 julkaisusta. Liikennemääriin on lisätty arviot suunnitteilla olevan Äänekosken biotuotetehtaan tuottamista raskaan liikenteen määristä valtatielle sekä Uuraistentielle (Vaikutukset lähialueen liikenneverkkoon, 2014,WSP). Taulukko 1. Selvityksessä käytetyt liikenneparametrit. Melulähde Uuraistentie 627 Valtatie 4 KVL 2014 Raskas liikenne % KVL 2030 Raskas liikenne % Nopeusrajoitus km/h 1 166 9 1 489 9 50/60 2 039 10 2 751 9 50 10 760 11 13 844 10,5 100 11 464 13,5 14 740 12 100 Laskennassa on oletettu, että yöajan liikennemäärät ovat 10 prosenttia kokonaisliikennemäärästä. Äänitasoja laskettaessa laskenta-alue on jaettu ruutuihin, joiden koko on 10 x 10 m. 2 (5) repo001.docx 2012-03-29 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

3.2 LASKENTAOHJELMA Liikenteen aiheuttamia äänitasoja on kaava-alueella arvioitu ympäristömelulaskentaohjelmalla CadnaA 4.4, joka sisältää tie- ja raideliikennemelun sekä pistemäisen melun pohjoismaiset laskentamallit. Melun leviämisen ympäristöön ohjelma laskee kolmiulotteisen maastomallin perusteella. Ohjelma ottaa huomioon mm. maastomuodot, liikenneväylien liikennemäärät, rakennusten sijainnin ja korkeuden sekä heijastukset rakenteista ja maasta niille määriteltyjen absorptio-ominaisuuksien perusteella. Vesistö huomioidaan täysin heijastavana pintana. Kuva 2. Ote 3 d maastomallista alueelta 3.3 MELUKARTTOJEN OMINAISUUDET Meluvyöhykkeet on merkitty melukartoille seuraavasti: - vaalean vihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso on alle 40 db - vihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 40 db - tumman vihreä osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 45 db - keltainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 50 db - vaalean oranssi osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää valtioneuvoston päätöksen mukaisen pihan oleskelualueen ohjearvon 55 db - tumma oranssi osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 60 db HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 3 (5) HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

- punainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 65 db - tumman punainen osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 70 db - violetti osoittaa alueen, jolla keskiäänitaso ylittää 75 db Meluvyöhykkeet on merkitty melukartoille 5 db:n portain em. värein eroteltuna. 3.4 SALLITUT ÄÄNITASOT Keskiäänitasojen merkittävyyden arviointi perustuu Valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/1992) alla olevan taulukon mukaisesti. Taulukko 2. Melutason ohjearvot (Vnp 993/92) Keskiäänitaso L Aeq enintään Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät alueet 55 db 50 db (uudet alueet 45 db) Virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 55 db 50 db (uudet alueet 45 db) Hoitolaitoksia palvelevat alueet 55 db 50 db (uudet alueet 45 db) Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db - Loma-asumiseen käytettävät 45 db 40 db alueet ja leirintäalueet Virkistysalueet taajamien ulko- 45 db 40 db puolella ja luonnonsuojelualueet Ohjearvot sisällä Päivällä Yöllä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db - 4 LASKENNAN TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 (5) Nykytilanteessa päivällä 55 db:n meluraja jää Uuraistentiellä aivan tien välittömään läheisyyteen. Valtatiellä 4 ja valtatien/uuraistentien liittymän lähialueella raja ulottuu maksimissaan noin 200 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Yöllä 50 db:n meluraja jää Uuraistentiellä aivan tien välittömään läheisyyteen. Valtatiellä 4 sekä valtatien/uuraistentien liittymän lähialueella raja ulottuu maksimissaan noin 200 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Ennustetilanteessa (2030) päivällä 55 db:n meluraja jää Uuraistentiellä aivan tien välittömään läheisyyteen. Valtatiellä 4 ja valtatien/uuraistentien liittymän lähialueella raja ulottuu maksimissaan noin 230 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Yöllä 50 db:n meluraja jää Uuraistentiellä aivan tien välittömään läheisyyteen. repo001.docx 2012-03-29 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

Valtatiellä 4 sekä valtatien/uuraistentien liittymän lähialueella raja ulottuu maksimissaan noin 230 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Laskennan tulosten perusteella voidaan katsoa, ettei Uuraistentien ympäristöön leviävä melu vaikuta alueen maankäytön suunnitteluun nykytilanteessa tai ennustetilanteessa. Poikkeuksena on valtatien 4 ja Uuraistentien liittymän lähialue. Liittymän lähialueen melutasoon tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa valtatien 4 kehittämisen yhteydessä mahdollisesti tehtävät meluntorjuntatoimenpiteet. 5 (5) repo002.dot 2013-09-20 HIRVASKANKAAN (VT 4/UURAISTENTIE) MELUSELVITYS 5.1.2015 HE p:\fitmp02\we\e26192_hirvaskankaan_liikenne-_ja_meluselvitys\20_liikenne- _ja_meluselvitys\c_suunnitelmat\meluselvitys\valmiit\e26192_hirvaskankaan_meluselvitys_raportti.docx LIITE 6

Melukartta Nykytilanne klo 07-22 Meluvyöhykkeet > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Työ: Liikennemeluselvitys, Hirvaskangas Valtatie 4, Uuraistentie Korkeus: +2,0 m maanpinnan tasosta ei mittakaavassa Tekijä: Sweco Ympäristö Oy Pvm: 24.11.2014 tulos_nykytila.cna Sweco Ympäristö Oy www.sweco.fi LIITE 6

Melukartta Nykytilanne klo 22-07 Meluvyöhykkeet > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Työ: Liikennemeluselvitys, Hirvaskangas Valtatie 4, Uuraistentie Korkeus: +2,0 m maanpinnan tasosta ei mittakaavassa Tekijä: Sweco Ympäristö Oy Pvm: 24.11.2014 tulos_nykytila.cna Sweco Ympäristö Oy www.sweco.fi LIITE 6

Melukartta Ennustetilanne 2030, klo 07-22 Meluvyöhykkeet > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Työ: Liikennemeluselvitys, Hirvaskangas Valtatie 4, Uuraistentie Korkeus: +2,0 m maanpinnan tasosta ei mittakaavassa Tekijä: Sweco Ympäristö Oy Pvm: 24.11.2014 tulos_2030.cna Sweco Ympäristö Oy www.sweco.fi LIITE 6

Melukartta Ennustetilanne 2030, klo 22-07 Meluvyöhykkeet > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db > 85.0 db Työ: Liikennemeluselvitys, Hirvaskangas Valtatie 4, Uuraistentie Korkeus: +2,0 m maanpinnan tasosta ei mittakaavassa Tekijä: Sweco Ympäristö Oy Pvm: 24.11.2014 tulos_2030.cna Sweco Ympäristö Oy www.sweco.fi LIITE 6

HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS E26192 UURAISTEN KUNTA LUONNOS 6.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE LIITE 7

Muutoslista 6.3.2015 Hannele Kemppi Hannele Kemppi Elisa Huotari Luonnos MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS LIITE 7

Sisältö 1 ALKUSANAT... 2 2 YLEISTÄ... 2 2.1 Selvitysalue... 2 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 3 3 NYKYTILANNE... 3 3.1 Alueen ominaispiirteet ja maankäyttö... 3 3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko... 5 3.2.1 Pääväylät... 5 3.2.2 Liittymät... 6 3.2.3 Liikennemäärät ja ennusteet... 8 3.2.4 Raskas liikenne... 9 3.2.5 Joukkoliikenne... 9 3.2.6 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet... 9 3.3 Kevyen liikenteen verkosto... 9 4 SELVITYSALUEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEVERKKOON... 9 4.1 Maankäytön kehittyminen... 9 4.2 Vaikutukset tie- ja katuverkostoon... 12 5 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET... 13 5.1 Uudet katuyhteydet... 13 5.2 Liittymät... 13 5.2.1 Liittymien parantaminen... 13 5.2.2 Liittymien poistaminen... 14 5.2.3 Uudet liittymät... 14 5.3 Kevyen liikenteen verkosto... 17 5.4 Joukkoliikenne... 18 6 YHTEENVETO JA SUOSITUKSET... 20 HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 1 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

1 ALKUSANAT Liikenneselvitys on laadittu Uuraisten kunnan toimeksiannosta Sweco Ympäristö Oy:ssä. Selvityksen laatimisesta ovat vastanneet Ins. AMK Elisa Huotari ja DI Hannele Kemppi. Keski- Suomen ELY-keskuksesta työtä on ohjannut liikenneasiantuntija Minna Immonen. Tämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella liikenteen nykytilaa ja nykyistä ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen verkkoa. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan maankäytön kehittymisen aiheuttamia vaikutuksia liikenneverkolle. Työssä määritetään mahdolliset liikenneverkon ongelmat, puutteet ja kehittämistarpeet. Erityistä huomiota kiinnitetään kevyen liikenteen väylästöön ja liikenneturvallisuuteen. Selvityksessä käsitellään mm. seuraavia osaalueita uuden maankäytön tuomat haasteet liikenneverkon kehittämiselle Uuraistentien liittymät ja niiden kehittämistarpeet kevyen liikenteen verkon tarkastelu ja turvalliset Uuraistentien ylityskohdat Selvityksessä käytetyt ohjeet ja ohjearvot ovat Tiehallinnon tasoliittymät (2001) julkaisusta sekä Liikenneviraston jalankulku ja pyöräilyväylien suunnittelu (11/2014) julkaisusta. Muina lähteinä on käytetty Liikenneviraston tierekisteriä sekä alueelle aiemmin tehtyjä selvityksiä ja suunnitelmia. Nämä ovat lueteltuna tarkemmin kohdassa 2.2. 2 YLEISTÄ 2.1 Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Uuraisten ja Äänekosken kuntien rajalla, osittain molempien kuntien puolella. Alueen tarkempi sijainti on Hirvaskankaalla. Alueelta on matkaa Jyväskylään noin 30 kilometriä, Äänekosken keskustaan noin 10 kilometriä ja Uuraisten keskustaan noin 25 kilometriä. Alue rajautuu idässä valtatiehen 4 ja Hirvaskankaan eritasoliittymään, lännessä noin kahden kilometrin etäisyydelle Uuraistentietä länteen, pohjoisessa Uuraisten kunnan rajaan ja etelässä osittain Äänekosken kunnan rajaan. Alueen rajaus on merkittynä punaisella kuvassa 1. 2 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 1. Selvitysalue sijaitsee Hirvaskankaalla 2.2 Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Selvitysalueeseen liittyen on aiemmin laadittu mm. seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Hirvaskankaan asemakaava, AIRIX Ympäristö Oy, 2012 - Uuraistentien suojatiejärjestelyt Aholantien kohdalla, Pöyry, 2013 - Esiselvitys Kylmähaudan valuma-alueesta, Sweco Ympäristö Oy, 2014 - Vt 4 ja Uuraistentie meluselvitys, Sweco Ympäristö Oy, 2014 3 NYKYTILANNE 3.1 Alueen ominaispiirteet ja maankäyttö Alue sijaitsee aivan valtatien 4 läheisyydessä. Alueen halkaisee seututie Uuraistentie. Alue on suurimmaksi osaksi Uuraisten kunnan aluetta; selvitysalueen eteläosa on Äänekosken kunnan. Alueelta on erittäin hyvät liikenneyhteydet Jyväskylän ja Äänekosken suuntiin. Valtaosalla selvitysalueesta on voimassa oleva Uuraisten kunnan Hirvaskankaan asemakaava. Kaava on esitetty kuvissa 2 ja 3. Alueella on nykytilassa rakentuneena asutusta, päiväkoti sekä vähäistä yritystoimintaa. HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 3 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Alue on maastollisesti vaihtelevaa ja korkeuserot ovat merkittäviä. Alueella on entistä soranottoaluetta sekä aivan valtatien tuntumassa (Uuraistentien ja valtatien kulmauksessa) oleva Kylmähaudan Natura-alue. Kuva 2. Tervatehtaan alue (Hirvaskankaan asemakaava) Kuva 3. Puntavuoren alue (Hirvaskankaan asemakaava) 4 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

3.2 Nykyinen ajoneuvoliikenteen verkko 3.2.1 Pääväylät Selvitysalueen halkaisee Uuraistentie (627). Uuraistentie on seututie, joka kulkee Uuraisten keskustasta valtatielle 4. Selvitysalue käsittää noin kahden kilometrin osuuden Uuraistentiestä. Tie on valaistu selvitysalueen kohdalla. Selvitysalueen kohdalla tien nopeusrajoitus on 60 km/h, aivan valtatien eritasoliittymän läheisyydessä nopeusrajoitus on 50 km/h. Tiellä ei ole kunnollisia pientareita. Selvitysalue rajautuu idässä valtatiehen 4. Valtatie kulkee Jyväskylästä pohjoiseen ja toimii pohjoiseen kulkevana pääväylänä. Tien liikennemäärien ennustetaan kasvavan merkittävästi. Selvitysalueeseen kuuluu lisäksi asemakaavoitettuja katuja sekä yksityisteitä. Merkittävimpiä katuja alueella ovat Tervatehtaantie, Aholantie, Sarvilammentie sekä Puntatie. Kuva 4. Hirvaskankaan liikenneverkko nykytilanteessa 5 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

3.2.2 Liittymät Selvitysalueen kaikki Uuraistentien liittymät ovat avoimia tasoliittymiä. Valtaosa liittymistä sijaitsee pitkällä suoralla tieosuudella. Näistä liittymistä on hyvät näkemät. Liittymätiheys 4-5 liittymää kilometrillä on hyväksyttävä seututielle. Puntatien läntisempi liittymä Uuraistentielle on miniporrastettu kolmihaaraliittymä. Porrastusta liittymien välillä on erittäin vähän, mutta kuitenkin sen verran, että liittyvien teiden keskilinjat eivät ole kohtisuoraan. Liittymän toinen sivuhaara on tonttiliittymä ja liikennemäärät tästä suunnasta ovat erittäin vähäiset. Liittymä sijaitsee Uuraistentien pitkällä suoralla ja tasaisella tieosuudella. Näkemät molempiin suuntiin ovat hyvät. Puntatien ja Uuraistentien itäisempi kolmihaaraliittymä sijaitsee myös Uuraistentien pitkällä suoralla ja tasaisella tieosuudella. Liittymästä on hyvät näkemät molempiin suuntiin. Aholantien ja Uuraistentien liittymä sijaitsee Uuraistentien suoralla tienosuudella. ja näkemät molempiin suuntiin ovat hyvät. Liittymän kohdalle on Uuraistentiellä tehty väistöalue. Liittymä on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Aholantien ja Uuraistentien liittymä Tervatehtaantien, Sarvilammentien ja Uuraistentien liittymä on porrastettu kolmihaaraliittymä. Liittymän porrastus on erittäin pieni. Liittymästä on hyvät näkemät molempiin suuntiin. Tervatehtaantielle liittymän kaari on suuri, jotta raskas liikenne pääsee kääntymään liittymästä. Liittymä on esitetty kuvassa 6. 6 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 6. Tervatehtaantien, Uuraistentien ja Sarvilammentien liittymä on porrastettu kolmihaaraliittymä. Eritasoliittymän lähellä sijaitsevat yksityistieliittymät ovat sijoittuneena mäkeen, ja liittymien kohdalla Uuraistentien kaltevuus on nouseva. Näiden liittymien liikenneturvallisuus on heikko johtuen liittymien sijoittumispaikasta. Kuva 7. Liittymä Uuraistentien eteläpuolelle entiselle soranottoalueelle 7 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 8. Tonttiliittymä Uuraistentien pohjoispuolelle 3.2.3 Liikennemäärät ja ennusteet Uuraistentien ja valtatien nykytilanteen liikennemäärät on saatu liikenneviraston tierekisteristä. Ennusteliikennemäärät on laskettu Liikenneviraston julkaisun Valtakunnallinen tieliikenneennuste 2030 (13/2014) mukaisesti. Katujen ja yksityisteiden liikennemääristä ei ole ollut tietoa saatavilla. Taulukko 1. Liikennemäärät ja ennusteet ajoneuvoa/vrk sekä teiden nopeusrajoitukset (Tierekisteri) Uuraistentie 627 KVL 2014 KVLRas KVL 2030 KVLRas 2030 Nopeusrajoitus km/h 1 166 122 1 489 156 50/60 Valtatie 4 11 464 1229 14 740 1292 100 8 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Molemmilla alueen pääväylillä liikennemäärät tulevat kasvamaan selvästi. Uuraistentiellä liikennemäärien ennustetaan kasvavan noin 22 % ja valtatiellä 4 noin 23 % vuoteen 2030 mennessä. 3.2.4 Raskas liikenne Uuraistentiellä kulkee nykytilassa raskasta liikennettä noin 9 % kokonaisvuorokausiliikenteestä. Raskaan liikenteen määrä tulee tiellä kasvamaan tieliikenteen kasvukertoimien mukaisesti. Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan raskaan liikenteen kuljetukset on huomioitu raskaan liikenteen ennustemäärissä. Yhteensä raskaan liikenteen määrä tulee kasvamaan noin 27 % nykytilanteesta. 3.2.5 Joukkoliikenne Selvitysalueen sijaitessa valtatien 4 läheisyydessä, on alueelta hyvät joukkoliikenneyhteydet Jyväskylän ja Äänekosken suuntaan. Pysäkit valtatiellä sijaitsevat Uuraistentien ja valtatien eritasoliittymän rampeilla sekä pohjoisempana noin 1,6 km:n päässä eritasoliittymästä. Molemmille pysäkkipareille on kevyen liikenteen yhteys selvitysalueelta. Uuraistentiellä kulkee koulupäivinä linja-auto. Uuraistentiellä on selvitysalueen kohdalla kolme pysäkkiparia. Pysäkkien paikat on merkittynä kuvaan 4. Pysäkit ovat levikkeitä ja kahdella pysäkillä on pysäkkikatos. 3.2.6 Liikenneturvallisuus ja onnettomuudet Uuraistentiellä selvitysalueen kohdalla on sattunut 11 tieliikenneonnettomuutta viimeisten 10 vuoden aikana. Onnettomuuksista 4 johti loukkaantumiseen. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia suunnittelualueen kohdalla ei ole tarkasteluaikana sattunut. Onnettomuuksista suurin osa on ollut yksittäisonnettomuuksia. Onnettomuudet ovat jakautuneet koko tarkastellulle tieosuudelle.alueen asukkaat eivät ole nykytilanteessa tyytyväisiä kevyen liikenteen turvallisuuteen. Erityistä huolta aiheuttavat Uuraistentien sekä valtatien 4 ramppien ylitysten turvattomuus. 3.3 Kevyen liikenteen verkosto Uuraistentien varrella on viherkaistalla erotettu sorapintainen kevyen liikenteen väylä. Väylä kulkee Kangashäkintien ja Uuraistentien liittymästä valtatien 4 toiselle puolelle. Selvitysalueen pohjoisosassa on kevyen liikenteen alikulku valtatien ali ja kulkuyhteydet linja-autopysäkeille. Selvitysalueella ei ole suojatieyhteyksiä Uuraistentien yli. Valtatien 4 ja Uuraistentien eritasoliittymän rampeilla on suojatiet. Kevyen liikenteen yhteydet on merkitty kuvaan 4. 4 SELVITYSALUEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN VAIKUTUKSET LIIKENNEVERKKOON 4.1 Maankäytön kehittyminen Suurin osa selvitysalueesta on jo asemakaavoitettua aluetta (Hirvaskankaan asemakaava). Alueen itäisin reuna lähellä valtatietä on vielä kaavoittamatonta. Uuraistentien pohjoispuolella HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 9 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

on Uuraisten kunnan aluetta ja tien eteläpuolella on Äänekosken kunnan aluetta. Selvitysalueelle on suunnitteilla asemakaava-alueet Uuraistentien molemmille puolille. Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen luonnoksessa on tehty katuyhteys ja liittymä alueelta Uuraistentielle sekä Tervatehtaantielle. Alueelle on sijoitettu työpaikkatoimintoja. Ote Hirvaskankaan asemakaavalaajennuksen luonnoksesta on alla olevassa kuvassa 9. Kuva 9. Ote Uuraisten kunnan Hirvaskankaan asemakaavan luonnoksesta 10 (21) Hirvimäen asemakaavassa alueelle on sijoitettu asumista sekä työpaikkatoimintoja. Kaavaluonnoksessa on osoitettu katuyhteys ja liittymä Uuraistentielle. Ote Hirvimäen asemakaavaluonnoksesta on kuvassa 10. HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 10. Ote Äänekosken kunnan Hirvimäen asemakaavan luonnoksesta Uuraisten uusi koulu on sijoittumassa selvitysalueelle. Koulu tulee sijoittumaan Uuraistentien eteläpuolelle vanhalle soranottoalueelle nykyisen päiväkodin yhteyteen. Hahmotelma koulun sijoittumisesta ja suunnitelluista katuyhteyksistä koulun alueelle on esitetty kuvassa 11. Selvitysalueen liikenneoloihin tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myös Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan aiheuttamat raskaan liikenteen puukuljetukset. Uuraistentien on tarkoitus toimia yhtenä puukuljetusten väylänä. HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 11 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 11. Ote Hirvasen koulun asemapiirustuksen luonnoksesta 4.2 Vaikutukset tie- ja katuverkostoon Uuden maankäytön myötä (asuminen, työpaikkatoiminnot) sekä uuden koulun sijoittuessa alueelle, tulevat alueen liikennemäärät kasvamaan. Raskaan liikenteen osuutta kasvattaa Äänekoskelle suunniteltu Biotuotetehdas, jonka puukuljetuksia kuljetetaan myös Uuraistentietä pitkin. Liikennemäärien kasvun myötä alueen liikenneturvallisuus heikkenee. Kevyen liikenteen käyttäjien määrä tulee alueella kasvamaan huomattavasti uuden koulun ja uuden asutuksen myötä. Kevyen liikenteen turvallisuutta pidetään jo nykytilassa heikkona, joten tarve kevyen liikenteen väylästön lisäämiselle sekä turvallisemmille tienylityspaikoille on selkeä. Lisääntyvä maankäyttö ja koulun sijoittuminen alueelle synnyttävät tarpeen pohtia Uuraistentien luonnetta selvitysalueen kohdalla. Nykytilassa Uuraistentie toimii enemmän läpikulkuväylänä ja sen sujuvuutta esimerkiksi raskaan liikenteen vuoksi ei ole haluttu heikentää. Lisääntyvä asutus ja koulun sijoittuminen Uuraistentien varrelle aiheuttavat tarpeen tehdä muutoksia myös Uuraistentielle esimerkiksi tien ylityksissä sekä nopeusrajoituksessa. 12 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Uusien asemakaavojen myötä tulee tarve myös uusille liittymille Uuraistentielle. Liittymäohjeissa on annettu suositukset seututien liittymätiheydelle. Uusien liittymätarpeiden vuoksi on tarpeellista tutkia myös olemassa olevat liittymät ja mahdollisuudet niiden vähentämiseen tarpeen mukaan. Alueen suurien korkeuserojen vuoksi on tarpeen tutkia myös suunniteltujen asemakaavaalueiden sisäistä katuverkostoa ja ottaa kantaa mikäli katuyhteyksiä ei todennäköisesti ole rakennettavissa ohjeiden mukaiseksi. 5 LIIKENNEVERKON KEHITTÄMISTARPEET Ajoneuvojen liikenneverkon kehittämistarpeet liittyvät uusien asemakaava-alueiden liittämiseen Uuraistentielle. Tämän lisäksi kehittämistarpeita tulee uuden koulun sijoittamisesta suunnittelualueelle ja sen vaikutuksesta jo olemassa olevaan tie- ja katuverkostoon. Kevyen liikenteen tarpeet liittyvät puutteelliseen kevyen liikenteen väylästöön sekä Uuraistentien ylitysten parantamiseen. Alueen muuttuessa taajamaksi, on suositeltavaa sijoittaa taajamamerkit Uuraistentielle lännestä tultaessa ennen Puntatien läntisintä liittymää ja idästä päin tultaessa mäen päälle nousun jälkeen. Alueen nopeusrajoitusta on suositeltavaa laskea nykyisestä 60 km/h, suositeltavana nopeusrajoituksena taajama-alueelle voidaan pitää 40-50 km/h. 5.1 Uudet katuyhteydet Hirvaskankaan laajennuksen asemakaavaluonnoksessa on koko alueelta suunniteltu katuyhteys Uuraistentielle. Maaston korkeuserot ovat kaava-alueella merkittävän suuret. Alueella on jyrkkä rinne, jonka kaltevuus on tällä hetkellä yli 15 prosenttia. Rinteen kohdalle on mahdotonta tai erittäin kallista tehdä katua. Tämän vuoksi on suositeltavampaa liittää Hirvaskankaan kaava-alueen rinteen alapuolinen osa olemassa olevaan katuverkostoon Tervatehtaantien kautta (katso kuva 14.) Rinteen yläpuolinen osa eli Uuraistentien varsi on geometrian puolesta mahdollista liittää suoraan Uuraistentiehen. Hirvimäen asemakaava-alueen katuyhteyksien laatimisessa tulee huomioida kaava-alueen liittäminen nykyiseen tieverkostoon. Enemmän uusia liittymiä Uuraistentielle on käsitelty kohdassa 5.2.3. Myös Hirvimäen kaava-alueella on korkeuseroja, mutta alueen kadut ovat suunniteltavissa ohjearvojen mukaisiksi. 5.2 Liittymät 5.2.1 Liittymien parantaminen Kaikissa alueen tasoliittymissä on suositeltavaa tarkastaa näkemäalueet ja raivata mahdolliset näkemistä rajoittavat pensaat ja puut näkemäalueilta. Liittymien rakenteeseen ei ole tarvetta tehdä muutoksia lukuun ottamatta myöhemmin käsiteltävien saarekkeellisten suojateiden vaikutusta liittymän rakenteeseen. HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 13 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Uuraistentien/Tervatehtaantien/Sarvilammentien liittymä Liittymän liikennemäärät tulevat kasvamaan uuden koulun myötä. Liittymä on jo nykytilassa porrastettu kolmihaaraliittymä. Liittymän porrastus on kuitenkin erittäin pieni ja liittymässä on mahdollisuus ajaa pysähtymättä Tervatehtaantieltä Sarvilammentielle. Liittymän porrastusmatkaa on suositeltavaa kasvattaa sen verran, että suora läpiajo Tervatehtaantien ja Sarvilammentien väliltä saadaan pois ja liittymän liikenneturvallisuus paranee. Liittymälle on suositeltavaa tehdä pääsuunnan kanavoinnit. Liittymän välittömässä läheisyydessä ei ole sellaista maankäyttöä, että se estäisi liittymän parantamisen. 5.2.2 Liittymien poistaminen Selvitysalueen itäosassa sijaitsevat liittymät Uuraistentien molemmille puolille, toisesta liittymästä pääsee entiselle soranottoalueelle ja toinen on tonttiliittymä. Molempien liittymien kohdalla Uuraistentien pituuskaltevuus on nouseva. Liittymien sijoituspaikat eivät ole hyvät liikenneturvallisuuden kannalta. Tämän lisäksi tonttiliittymiä tai muita yksityistieliittymiä ei ole suositeltavaa olla liitettynä suoraan seututien tasoiselle yleiselle tielle. Tie- ja liittymäjärjestelyissä tulee pyrkiä siihen, että maankäyttö on muodostettu niin, että liittyminen pääkaduille tai yleisille teille tapahtuu ainoastaan niin sanottujen kokoojakatujen kautta. Tämän vuoksi selvitysalueen länsiosassa olevat Uuraistentiehen liittyvät pienet liittymät olisi suositeltavaa katkaista ja tehdä kulku alueille uusien asemakaava-alueiden (Hirvaskankaan laajennus ja Hirvimäki) kautta. 5.2.3 Uudet liittymät Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen luonnoksessa sekä Hirvimäen asemakaavan luonnoksessa on tuotu esiin liittyminen Uuraistentielle. Molemmissa kaavoissa on esitetty alueiden liittäminen katuyhteydellä Uuraistentielle. Alueet sijaitsevat Uuraistentien molemmilla puolilla, vastapäätä toisiaan. Paras liittymien sijoittamiskohta on mäen päällä tasaisella suoralla tienosuudella kohdalla, josta on hyvät näkemät molemmista suunnista. Nelihaarainen tasoliittymä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta suositeltava vaihtoehto. Kolmihaaraiset liittymät ovat selvästi turvallisempia. Tämän vuoksi seuraavaksi selvitetään Hirvimäen ja Hirvaskankaan alueiden liittämistä Uuraistentiehen kiertoliittymän kautta tai kolmihaaraisina tasoliittyminä. Kiertoliittymää suositellaan yleensä kohteeseen, jossa sivusuunnilla on vaikeuksia liittyä päätielle. Kiertoliittymä yleensä parantaa autoilijoiden liikenneturvallisuutta. Kiertoliittymän huonoina puolina voidaan kuitenkin pitää sen suuria rakennuskustannuksia, raskaan liikenteen kulkemisen vaikeutumista, sekä kevyen liikenteen järjestelyjä. Kuvassa 12. on esitetty mahdollisen kiertoliittymän sijoittuminen Uuraistentielle. 14 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 12. Luonnos kiertoliittymän sijoittumisesta Uuraistentielle Koska Uuraistentien pohjoispuolen Hirvaskankaan asemakaava-alueen laajennukselta voidaan liikenne tulevaisuudessa johtaa Uuraistentielle vain Uuraistentien viereltä pieneltä alueelta, ovat liittymään johdetut liikennemäärät hyvin vähäiset. Kiertoliittymä vie merkittävästi enemmän tilaa rakennettavalta alueelta kuin kolmihaaraliittymä ja vaikeuttaa raskaan liikenteen kulkemista. Tämän vuoksi kiertoliittymän rakentamista ei pidetä suositeltavana ratkaisuna tähän kohteeseen. Koska nelihaarainen tasoliittymä tai kiertoliittymä ei ole suositeltava ratkaisu alueiden liittämiseksi, on selvityksessä seuraavaksi tutkittu mahdollisuutta liittää alueet kolmihaaraisina tasoliittyminä. Ehdotus uusien tasoliittymien sijoittumisesta Uuraistentielle on esitetty kuvassa 13. Ehdotuksessa on pyritty varmistamaan, että molemmista liittymistä on hyvät näkemät molempiin suuntiin. Liittymät on sijoitettuna tasaiselle tien osuudelle. Liittymät on geometrian puolesta mahdollista toteuttaa. Liittymien sijoittamisessa on huomioitu ohjeiden mukaiset välimatkat jo olemassa oleviin liittymiin sekä liittymien välimatka toisiinsa. Liittymien sijoittuminen ja välimatkat on esitetty kuvassa 14. Tavoitetilanteessa liittymiä on Uuraistentiellä 5 kpl kilometrin matkalla. Tämä on alle seututielle sallitun liittymätiheyden. HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 15 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

Kuva 13. Ehdotus uusien tasoliittymien sijoittumisesta Uuraistentielle Kuva 14. Liittymät ja niiden välimatkat tavoitetilanteessa 16 (21) HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

5.3 Kevyen liikenteen verkosto Selvitysalueen asukkaat ovat nykytilanteessa huolissaan alueen kevyen liikenteen ja erityisesti koulumatkojen turvallisuudesta. Alueen kevyen liikenteen käyttäjien määrän voi olettaa kasvavan, kun Uuraisten koulu sijoitetaan alueelle. Samalla liikennemäärät Uuraistentiellä kasvavat ja raskaan liikenteen määrät kasvavat Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan myötä. Kuvaan 15 on merkittynä nuolilla suunnat, joista tulevaisuudessa koululaiset todennäköisesti kulkevat koulumatkansa. Tämän pohjalta selvityksessä on mietitty tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä kevyen liikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Kuva 15. Uuraistentien varressa oleva sorapintainen kevyen liikenteen väylä on suositeltavaa asfaltoida. Tämä väylä toimii tärkeänä yhteysväylänä esimerkiksi Hirvaskankaan ABC:lle ja valtatien linja-autopysäkeille. Väylän käyttöaste on korkea. Väylän asfaltointi lisää väylän käyttömukavuutta ja esteettömyyttä erityisesti pyöräilijöille, lastenvaunujen kanssa liikkuville sekä esimerkiksi pyörätuolien ja rollaattoreiden käyttäjille. Uuraistentien toiselle puolelle on mahdollisuuksien mukaan suositeltavaa tehdä viherkaistalla erotettu kevyen liikenteen väylä Aholantien ja Tervatehtaantien väliin. Tällöin näille kaduille saadaan turvallisempi kevyen liikenteen yhteys, kun turhat Uuraistentien ylitykset jäävät pois. Tervatehtaantielle ja mahdollisesti myös Aholantielle on suositeltavaa rakentaa erilliset kevyen liikenteen väylät. Mikäli erillisen väylän rakentaminen osoittautuu esimerkiksi tilan puutteen tai kustannusten vuoksi mahdottomaksi, on Tervatehtaantietä ja Aholantietä suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan leventää ja rajata osa tiestä kevyen liikenteen käyttöön. Muita lisäkeinoja liikenneturvallisuuden parantamiseksi ovat lapsia liikenteessä -varoituskyltit, alhaiset nope- HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 17 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

18 (21) usrajoitukset, puuston karsiminen näkemien parantamiseksi ja kunnolliset kääntöpaikat katujen päissä. Liikenneturvallisuuden kannalta on aina parasta, mikäli jalankulkijat ja pyöräilijät voidaan viedä tien yli eri tasossa kuin ajoneuvoliikenne esimerkiksi alikulun tai ylikulkusillan kautta. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Tärkeää eritasoratkaisun sijoittamisessa on oikea sijoituspaikka. Muuten on mahdollista, että alikulku tai silta jää käyttämättä ja kevyen liikenteen käyttäjät ylittävät tien kuitenkin samassa tasossa. Tässä selvityksessä tarkasteltiin alikulun ja ylikulkusillan mahdollisuutta Uuraistentielle Tervatehtaantien ja Sarvilammentien liittymän läheisyyteen. Tässä kohdassa on tulevaisuudessa suurimmat tien ylitysmäärät koulun sijoittuessa lähelle. Maanpinnan muodot (tasaisuus) eivät tue alikulun rakentamista tälle kohdalle. Lisäksi alueen pohjaveden korkeuden vuoksi alikulun rakentaminen olisi erittäin vaikeaa. Ylikulkusilta taas täytyisi tehdä korkeana, jotta se ei häiritse korkeita kuljetuksia Uuraistentiellä. Korkeaa siltaa on vaikeaa tehdä niin loivaluiskaisena, että se olisi esteetön. Ylikulkusilta voisi olla mahdollinen sellaisessa tapauksessa, että maaston muodot tukisivat sillan rakentamista. Tällainen tapaus voisi olla esimerkiksi, jos ylitettävä tie sijaitsee selvästi alemmassa tasossa kuin ympäröivä maanpinta. Uuraistentiellä tällaista kohtaa ei selvitysalueella ole, vaan Uuraistentien tasaus kulkee samassa tasossa muun maanpinnan kanssa. Koska kevyen liikenteen ohjaaminen eritasossa Uuraistentien yli/ali ei ole teknisesti mahdollista tai tulisi huomattavan kalliiksi, on kevyt liikenne tarkoituksenmukaista viedä Uuraistentien yli samassa tasossa ajoneuvoliikenteen kanssa. Uuden koulun sijoittuessa alueelle ja uuden asutuksen myötä kasvavat jalankulkijoiden/pyöräilijöiden määrät aiheuttavat sen, että tavallista suojatieratkaisua ei voida pitää riittävän turvallisena ratkaisuna. Alueen luonteen mahdollisesti muuttuessa taajamaksi on suositeltavaa laskea nopeusrajoitus selvitysalueella 40-50 km:iin/h ja tehdä suojatiet saarekkeellisina. Saarekkeellisia suojateitä ei ohjeiden mukaisesti voida tehdä tielle, jolla on nopeusrajoitus 60 km/h. Saarekkeelliset suojatiet on suositeltavaa rakentaa Aholantien ja Tervatehtaantien liittymien läheisyyteen. Mikäli tulevaisuudessa Hirvaskankaan asemakaavan rinteen yläpuolinen alue rakentuu, tulee tämän alueen kevyen liikenteen yhteydet tarkastella ja mahdollisesti tehdä myös tälle kohdalle saarekkeellinen suojatie Uuraistentielle. Kuvaan 15 on merkittynä ympyröinä tien ylityskohdat, joihin saarekkeellinen suojatie on tarpeellinen heti (2 läntisintä kohtaa) tai maankäytön rakentumisen mukaan tulevaisuudessa (itäisin kohta). Esimerkki saarekkeellisesta suojatiestä on aiemmin Aholantien liittymän läheisyyteen suunniteltu saarekkeellinen suojatie (Pöyry, 2013). Edellä mainittujen suojateiden sekä lisäksi valtatien 4 ramppien ylityksissä olevien suojateiden havaittavuutta on suositeltavaa parantaa esimerkiksi rakentamalla suojateiden yhteyteen huomiovilkkuvalot. Uusien väylien ja suojatieyhteyksien tarkemmassa suunnitteluvaiheessa on tärkeää huomioida väylästön jatkuvuus ja esteettömyys. 5.4 Joukkoliikenne Joukkoliikenneyhteydet alueelta ovat hyvät. Valtatiellä 4 kulkee useita linjoja Jyväskylän ja Äänekosken suuntiin. Selvitysalueelta on mahdollisuus käyttää valtatien pysäkkejä eritasoliittymän rampeilla tai pohjoisempana sijaitsevaa pysäkkiparia. Uuraistentiellä kulkee koulupäivi- HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7

nä lähinnä koululaisia palveleva linja. Uuraistentielle on sijoitettu kolme pysäkkiparia. Pysäkkiparit on sijoitettuna tasaisin välimatkoin, niin ettei selvitysalueelta kävelymatka pysäkille ole liian pitkä. Valtatiellä pohjoisempana sijaitsevan pysäkkiparin ja alikulun läheisyyteen, Aholantien päähän, on mahdollista tehdä niin sanottu liityntäpysäköintialue palvelemaan alueen asukkaita. Liityntäpysäköintialueen tarkoituksena on, että pysäköintialueelle voidaan tulla omalla autolla tai polkupyörällä ja matkaa voidaan tästä jatkaa joukkoliikenteellä. Hyvällä liityntäpysäköintipaikalla on osoitettu selkeästi autoille oma pysäköintialue ja polkupyörille on katos, jonne pyörän saa lukittua. Kuva 16. Kevyen liikenteen suositeltava tavoiteverkko HIRVASKANKAAN ALUEEN LIIKENNESELVITYS 6.3.2015 19 (21) 20150306_Hirvaskangas_liikenneselvitys.docx LIITE 7