ÄÄNEKOSKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI HIRVIMÄEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT

2 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 13. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2016 PÄI- VÄTTYÄ KARTTAA. 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Äänekosken kaupungin tiloja , , , , , , ja Asemakaavan muutos koskee: 15. kaupunginosan liikennealuetta. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: 25. kaupunginosan (Hirvaskangas) korttelit ja lähivirkistys-, suojaviher-, luonnonsuojelu-, erityis-, katu- ja liikennealueita sekä maa- ja metsätalousalueita Suunnittelualue sijoittuu Hirvaskankaan alueelle, valtatie 4:n länsipuolelle, rajautuen kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Hirvaskankaan palvelukeskittymään on matkaa 400 metriä ja Äänekosken keskustaan noin 12 kilometriä. Alue on pääosin asemakaavoittamatonta. Kaava- alueen pinta-ala on 70,88 ha. Kaavan nimi Kaavan päiväys Hirvimäen asemakaava. Kaavan laatija Kaavoitusviranomainen Arkkitehti Timo Rysä etunimi.sukunimi@sweco.fi Sweco Ympäristö Oy, Maankäytön suunnittelu Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24, Äänekoski Vireilletulo Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Hirvimäen asemakaavasta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä ja Äänekosken kaupunkisanomissa Nähtävilläolot Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRA 30 ): Kaavaehdotus nähtävillä (MRA 27 ): Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto

3 SISÄLLYSLUETTELO 3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ... 4 Kaava-alue LÄHTÖKOHDAT... 5 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet... 5 Kaava-alueen sijainti... 5 Alueen yleiskuvaus... 5 Luonnonympäristö... 5 Maa- ja kallioperä... 5 Kasvillisuus... 5 Rakennettu ympäristö... 7 Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE... 8 Maakuntakaava... 8 Yleiskaava... 9 Asemakaava OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset Yleismääräykset: KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan liikenteelliset vaikutukset Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Vastineluettelo (mukana ehdotusvaiheessa) Luontoselvitys Natura- tarvearviointi Meluselvitys Liikenneselvitys 3

4 4 2. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Kaava-alue sijoittuu Hirvaskankaan alueelle, valtatie 4:n länsipuolelle, rajautuen kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Hirvaskankaan palvelukeskittymään on matkaa 400 metriä ja Äänekosken keskustaan noin 12 kilometriä. Kaava-alueen pinta-ala on 70,88 hehtaaria. Kaava-alueen rajautuminen Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen keskeisenä tavoitteena on laatia asemakaava, jolla ratkaistaan Hirvimäki- nimisen tilan maankäyttö. Tavoitteena on sijoittaa suunnittelualueelle joko työpaikkoja tai asuntoja huomioiden samalla alueen sijoittumisen logistiselle hyvälle sijainnille ja veden hankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle alueen luonnonolosuhteet huomioiden. Alueen pohjoisrajalle sijoittuu Natura-kohde, jonka säilymisedellytykset tulee ottaa kaavassa huomioon. Samoin tulee huomioida turvalliset liikennejärjestelyt ja kaavallisten edellytysten luonti VT4:n eritasoliittymän toteuttamiselle kaistaisena moottoritienä. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaava-aluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaavan keskeinen sisältö Laadittava asemakaava on alueen ensimmäinen. Kaava-alueelle on osoitettu ohjeellisella tonttijaolla 68 uutta asuintonttia. Erillispientalo- ja asuinpientalokorttelialueiden lisäksi alueelle on osoitettu asuinpientalojen ja yleistenrakennusten korttelialuetta sekä asuinrakennusten korttelialuetta. Vanhan Hirvasentien varteen on osoitettu mastoalue, seurakunnallisten rakennusten korttelialue ja maa-ainesten ottoalueet. Korttelialueiden lisäksi kaava-alueelle on osoitettu Rentolan luonnonsuojelualue, maa- ja metsäteollisuusaluetta, suojaviher- ja lähivirkistysalueita sekä tie- ja katualueita. Luo- alueena on osoitettu törmäpääskyn pesintäalue. Koko asemakaava-alue kuuluu tärkeään pohjavesialueeseen. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Natura kohde, jonka säilymisedellytysten turvaaminen on ollut yksi kaavan keskeisimmistä tavoitteista. Tonttien kerrosala on osoitettu tehokkuusluvuilla e=0,20 ja e=0.15 sekä e=0.30 asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialueen osalta. Alueella on osoitettu alueen sisäinen ulkoilureitti Kruununpuiston halki. Kruununtien varsi on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi. 4

5 3. LÄHTÖKOHDAT 5 Kaavahankkeelle asetetut tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia Hirvimäki-tilan maankäyttöä. Alueelle on ollut tavoitteena sijoittaa joko työpaikkoja tai asumista. Kaavatyön kannalta olennaista on tutkia kaava-alueen liittyminen Uuraisten puolen olemassa oleviin ja suunnitteilla oleviin asunto- ja palvelualueisiin ja katuverkkoon. Alueen suunnittelussa on tarkasteltu sijoittumista tärkeälle pohjavesialueelle sekä otettu huomioon alueen läpi kulkevan liito-oravareitin sijoittaminen. Asemakaavan laadintaan on keskeisesti vaikuttanut kaava-alueen pohjoisrajalla sijaitsevan Natura-kohteen (Kylmähauta FI ) säilymisedellytysten turvaaminen. Kaavan laatijan tavoitteena on selvittää kaava-alueelle asetettujen tavoitteiden toteuttamiskelpoisuus ja edellytykset, sekä laatia tehtyjen selvitysten ja havaintojen pohjalta kaavaaluetta koskeva asemakaavaehdotus. Kaava-alueen sijainti Kaava- alue sijaitsee Hirvaskankaalla, valtatie 4:n länsipuolella, Äänekosken keskustasta 12 kilometriä etelään. Kaava-alueen pinta-ala on 70,88 hehtaaria. Alueen yleiskuvaus Kaava-alue rajautuu kolmelta sivultaan Uuraisten kunnan rajaan. Kaava-alue on pääasiassa rakentamatonta metsätalousmaata. Kaava-alueella sijaitsee seurakuntarakennuksena toimiva entinen motelli, jossa on myös polttoaineen jakelupiste. Kaava-alueella, Uuraistentien varressa on poistuva maa-ainesten ottoalue, jolla suoritetaan kallionmurskausta. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee Natura kohde (Kylmähauta) sekä Rentolan luonnonsuojelualue. Luonnonympäristö Kaava-alue on havupuuvaltaista metsätalousmaata. Kaava-alueen metsätyyppi vaihettuu länteen päin mentäessä kuivahkon kankaan kautta Sarvimäen rinteiden ja lakiosien tuoreeseen kankaaseen. (Luontoselvitys FCG 2012). Kaavan yhteydessä alueelta on laadittu luontoselvitys, joka kattaa Uuraistentien eteläpuolisen alueen. Kaava-alueella, Uuraistentien pohjoispuolella sijaitsee Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki Natura alue (FI ). Natura-alueen ekologiset yhteydet sekä sen luontotyypin ja ominaislajiston säilyminen on turvattava. Tämä tarkoittaa lähinnä vesiolojen säilyttämistä nykyisellään sekä riittävän viherkäytävän varaamista kaava-alueen kautta. Äänekosken puolella Natura-alueen yhteydessä sijaitsee Rentolan luonnonsuojelualue. Maa- ja kallioperä Luontoselvityksessä todetaan, että: Kallioperä alueella on graniittia (2). Alueen maaperä on valtaosin viimeisimmän jääkauden päättyessä muodostunutta harjumuodostelmaa ja korkeimmalle kohoavat mäet ovat kalliomaata, joissa maanpeitteen paksuus on enintään 1m. (Luontoselvitys, FCG, 2012). Kasvillisuus Kaavoitettava alue on pääosin rakentamatonta havupuuvaltaista metsätalousmaata. Maasto laskee Sarvimäeltä kohti Uuraistentietä. Korkeimmilta kohdiltaan kaava-alue on kuivaa kangasmetsää, jossa kasvaa pääasiassa mäntyjä, kanervia ja jäkäliä. Alavammat paikat ovat kosteampia ja niissä kasvaa myös kuusia sekä sammalia. Alueen keskiosassa on vesikuoppa, jonka ympäristö on soistunutta. Alueelta on tehty luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ ). Selvityksessä suositellaan liito-oravien kulkureitin turvaamista alueen läpi pohjois-eteläsuunnassa sekä maanottoalueen pohjoisosassa uhanalaisten lajien (törmäpääskyt) pesimäalueen huomioimista toiminnassa. 5

6 Pohjavesi Kaava-alue kuuluu Hirvaskankaan tärkeäksi luokiteltuun pohjavesialueeseen (luokka 1). Pohjavesialue on arvioitu riskialueeksi. (Luontoselvitys, FCG, 2012) Arvokkaat luontokohteet Luontokohteista merkittävin on Kylmähaudan lähteikkö, joka on osoitettu myös Natura kohteeksi (Hitonhaudan- Kylmähaudan- Hirvasjoen Natura 2000). Kylmähaudan Natura 2000-kohde sisältyy Kylmähaudan, Karvalin ja Rentolan luonnonsuojelualueisiin, joista Rentolan luonnonsuojelualue sijaitsee kaava-alueella ja Karvalin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet Uuraisten puolella. Kylmähauta on Keski-Suomessa hyvin harvinainen rinne- ja lähteikkösuo (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot). Lähteikön ja sen reunasta jyrkkänä nousevan rinteen rajassa on tihkupintoja ja rautapitoisia avolähteitä. Rinteillä kasvaa vanhempia haapoja ja kuusikkoa. Uuraistentien varressa on rauhoitetun törmäpääskyn pesintäalue, joka osoitetaan kaavassa luo-alueena. Natura- kohteen säilyttämisen turvaamiseksi alueelle on laadittu Naturan tarvearviointi (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015), jonka tulokset ja johtopäätökset ovat keskeisesti vaikuttaneet Hirvimäen asemakaavan ehdotusvaiheen sisältöön. Tarvearvioinnin osalta on pidetty työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Uuraisten kunnan kanssa. Neuvottelussa sovittiin kaavaehdotuksen keskeisistä periaatteista, jotka on otettu kaavaehdotusta laadittaessa huomioon. Eläimistö Hirvaskankaalla, valtatie 4:n itäpuolella, on tehty liito-oravaselvitys vuonna 2011 (Jyrki Oja, Satu Oja. Suomen luontotieto Oy). Selvityksessä Kylmäpuron alueella on havaittu liito-oravan elinpiiri. Liito-oravaselvitys huomioiden sekä myös alueelle tehdyn luontoselvityksen (FCG, 2012) mukaan suunnittelualueella on tarvetta liito-oravan kulkureitille. Kaava-alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan oleskelusta, mutta Kylmähaudan luonnonsuojelualueelta, joka on liito-oravan elinpiiriä, tulee olla viheryhteys muille alueille. Luontoselvitys (FCG, 2012) suosittaa Sarvimäen ja alueen läpäisevän kosteikon säilyttämistä virkistysalueena. Uuraistentien varressa, maa-ainesten ottoalueella on uhanalaisen lajin, törmäpääskyn pesimisalue (alla olevassa kartassa tumman violetti alue). 6 Luontoselvityksessä osoitettu virkistysalueena säilytettävä alue on merkitty karttaan tumman vihreällä. Kartassa näkyy myös uhanalaisen lajin pesimisalue maanottopaikan pohjoispäädyssä. (Kartta: FCG, 2012) 6

7 Linnusto Alueen linnusto on tavanomaista. Luontoselvityksessä on todettu alueen linnustosta seuraavaa: Soranottoalueella lähellä Uuraistentietä havaittiin kivitasku sekä törmäpääsky-yhdyskunta. Alueen aiemmassa selvityksessä mainitusta kehrääjästä (Lintudirektiivin liitteen I laji) ei nyt saatu havaintoa. Kehrääjä on aiemmin havaittu Sarvimäen alueella ja voi edelleen pesiä alueella vaikka tässä kartoituksessa ei havaintoa tehty. Kaiken kaikkiaan Hirvimäen asemakaava-alueella ei havaittu merkittäviä linnustollisia arvoja lukuun ottamatta törmäpääskyjen pesimäkoloniaa. (Luontoselvitys FCG, 2012). Suojelukohteet Kaava-alueella, Uuraistentien pohjoispuolella sijaitsee Hitonhauta- Kylmähauta- Hirvasjoki Natura alue (FI ). Äänekosken puolella sijaitseva Rentolan luonnonsuojelualue sisältyy suurimmaksi osaksi Natura alueeseen. Uuraisten puolella NATURA alueeseen kuuluvat Karvarin ja Kylmähaudan luonnonsuojelualueet. Rakennettu ympäristö Kaavoitettava alue on rakentamaton Vanhan Hirvasentien länsipuolelle sijoittuvia seurakunnallisia rakennuksia lukuun ottamatta. Ympäristössä ei ole erityistä rakennettua kulttuuriympäristöä eikä alueella ole havaittu muinaisjäännöksiä. Kylmähaudan kiinteä muinaisjäännös (kohde ) sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella, Uuraistentien pohjoispuolella Uuraisten kunnassa. Maanomistus Äänekosken kaupunki omistaa kaava-alueen suurimman tilan Muut kiinteistöt ovat yksityisessä ja liikennealueet ovat valtion omistuksessa. 7 7

8 4. SUUNNITTELUTILANNE 8 Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavaalue sijoittuu asuin- ja työpaikka-alueen reunalle. Kaava-alue kuuluu pohjavesialueeseen sekä kulttuuriympäristön kehittämisalueeseen (kuk). Kaavoitettava alue sijoittuu valtatie 4:n läheisyyteen. Valtatie 4 on osoitettu tältä kohdin ohjeelliseksi moottoritieksi. Merkinnällä osoitetaan vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja, erillisellä keskikaistalla erotetuilla ajoradoilla varustettuja maanteitä. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kohdalle on osoitettu aluekohtainen suunnittelumääräys: Tien ja eritasoliittymien sijainti sekä muun tieverkon järjestelyt täsmentyvät tien suunnittelun yhteydessä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikennemelun leviämisen estäminen, pohjavesien suojaustarve sekä Hitonhauta - Kylmähauta- Hirvasjoki -nimiseen Natura alueeseen mahdollisesti kohdistuvat merkittävästi heikentävät vaikutukset. Kaavoitettavan alueen välittömään läheisyyteen on lisäksi osoitettu Natura 2000-kohde, muinaismuistokohde sekä luonnonsuojelukohde. Valtatie 4 on osoitettu joukkoliikenteen laatukäytäväksi alueelta etelään päin sekä uudeksi kantatieksi alueelta pohjoisemmaksi. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (aineisto: Keski-Suomen liitto, Vaihemaakuntakaavat 1. Vaihemaakuntakaava (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus) on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 2. Vaihemaakuntakaava (Maa-aineshuolto ja luonnonvarat) on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 3. Vaihemaakuntakaava (turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima) on hyväksytty Maakuntavaltuustossa Kaava-aluetta koskevia merkintöjä ei ole osoitettu. 4. Vaihemaakuntakaava (Kaupallinen palveluverkko ym.) on hyväksytty Maakuntavaltuustossa Kaavaprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta erikseen nimetyt kaavavaraukset. 8

9 9 Ote Keski-Suomen 4. Vaihemaakuntakaavasta 4. Vaihemaakuntakaavassa nyt laadittavan asemakaavan kaava-alueelle on osoitettu taajamatoimintojen aluetta (A). Kaava-alueen itäpuolelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP). Valtatie 4:n länsipuolelle on osoitettu merkinnällä km vähittäiskaupan suuryksikkö. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: Hirvaskangas, Äänekoski: k-m². Maakuntakaavaan verrattaessa, 4. vaihemaakuntakaava osoittaa selkeämmin asutukselle varatut alueet. Aiempi kylämäinen asutus on kuvattu taajamatoimintojen alueena. Yleiskaava Äänekoskelle on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutukseton Äänekosken 2016 rakenneyleiskaava. Hirvaskangasta kehitetään suunnitelman mukaan. Hirvaskankaan-Koiviston alueet ovat osoitettu kylien kehittämisalueeksi (sininen katkoviiva). Alueen läheisyydessä sijaitsevat kehitettävä liikennepalveluiden alue (punainen pallo) sekä Naturakohde (vihreä pallo). Ote Äänekosken 2016 rakennekaavasta. Alueella on voimassa hyväksytty Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaava. Osayleiskaavassa suurin osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M). Sarvimäen korkein lakiosa on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo). Osa suunnittelualueesta on osoitettu työpaikka-alueeksi (TP-1). Kaava-alue rajautuu maa-ainesten ottoalueeseen (EO), jolla sijaitsee korjausta tarvitseva ympäristö- tai maisemavaurio. 9

10 10 Ote Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavasta. Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavaasta on tekeillä muutos. Muutos osoittaa Hirvimäen asemakaavoitettavalle alueelle asuinaluetta sekä maa- ja metsätaloutta. Osayleiskaavan muutoksessa alueelle osoitetaan myös kaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää kohdetta (luo), jotka sijaitsevat Sarvimäen laella sekä uomapainanteessa. Hirvaskankaan- Koiviston osayleiskaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä Ote Hirvaskankaan-Koiviston osayleiskaavamuutoksen luonnoksesta ( ). Asemakaava Kaava-alueelle ei ole aiemmin laadittu asemakaavaa lukuun ottamatta liikennealueen osaa VT4:n alueesta. Alue liittyy pohjoisessa ja etelässä Uuraisten kunnan asemakaavoitettuun alueeseen. Pohjakartta Pohjakartan on laatinut Äänekosken kaupunki. Pohjakartan on hyväksynyt Äänekosken kaupungin tonttipäällikkö Petri Konttimäki. Pohjakartta on hyväksytty

11 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavan laadinnassa hyödynnetään mm. vireillä olevan Äänekoski 2020 osayleiskaavan yhteydessä laadittuja, laadittavia ja viitattuja selvityksiä: Natura tarvearviointi, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Hirvaskankaan (VT2/ Uuraistentie) Meluselvitys, Sweco ympäristö Oy, 2015 Hirvaskankaan alueen liikenneselvitys, Sweco Ympäristö Oy, Valuma-alueselvitys, Sweco Ympäristö Oy, Lausunto asemakaavan laatimisen yhteydessä tehdyistä selvityksistä ja lisätutkimustarpeista, Sweco Ympäristö Oy, Lausunto Kylmähaudan valuma-alueesta maatutkaluotausten perusteella, Sweco Ympäristö Oy, Liito- oravakartoitus, Hirvaskankaan asemakaavan laajennus, + yleiskaava-alueen aikaisemmin kartoitetut alueet, Mia Rahinantti, 2015 Asemakaavan vaikutus lähteeseen pinta-alatarkastelujen perusteella, Sweco Ympäristö Oy, Esiselvitys/Projektisuunnitelma Kylmähaudan valuma-alueesta, Sweco Ympäristö Oy, Natura-arvioinnin tarve Kylmähaudan Natura-alueelle, TMI Pohjanmaan luontotieto Terhi Ala-Risku, 2014 Luontoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy/ ) Äänekosken Hirvaskankaan liito-oravaselvitys 2011 (Suomen Luontotieto Oy) Hirvaskankaan osayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutos. Tarkennettu liito-oravaselvitys Risto Sulkava. Laaditut asema-, yleis- ja rakennekaavat Muinaisjäännösrekisteri, Museovirasto OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaavan osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Liikennevirasto Uuraisten kunta Osallisluetteloa täydennetään kaavan vireilläoloaikana tulleiden ilmoitusten perusteella. Kaavahankkeen aloitusvaiheessa järjestettiin Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu ja laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on määritelty mm. kaavahankkeen keskeiset lähtökohdat, tavoitteet ja vaiheet, osallisten vaikutusmahdollisuudet, sekä vastuutahot. Osalliset voivat esittää mielipiteensä suunnitelmasta kahden nähtävilläolovaiheen aikana. Kaava asetetaan MRA 30 :n mukaisesti nähtäville ensin valmisteluvaiheen kuulemista varten ja sen jälkeen ehdotuksena MRA 27 :n mukaan. Valmisteluvaiheessa kaava on nähtävillä yleensä vähintään 14 vuorokautta ja ehdotusvaiheessa vähintään 30 vuorokautta. Hankkeen vireilletulosta ja nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ja kaupungin ilmoituslehdissä (Sisä-Suomen lehti sekä ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat). Kaavasuunnitelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat nähtävillä kaupungin kaavoituspalveluissa ja kotisivuilla. 11

12 6. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 12 Aloite, vireille tulo ja tavoiteaikataulu Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa Hirvimäen asemakaavasta on kuulutettu Sisä-Suomen lehdessä ja Äänekosken kaupunkisanomissa Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (maankäyttö- ja rakennusasetus 26 ) pidettiin ELY keskuksessa Valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset Luonnosvaiheen jälkeen aineistoon tehdyt tarkistukset esitetään ehdotusvaiheen selostuksessa. Luonnosvaiheessa saadut lausunnot ja mielipiteet, kaavan laatijan vastineet ja tehdyt toimenpiteet esitetään liitteessä 3. Luonnosvaiheen jälkeen alueen käyttötavoitteet ja mitoitus ovat tarkentuneet. Luonnosvaiheen jälkeen alueelle on laadittu useita selvityksiä Kylmähaudan Natura-alueeseen ja pohjaveden muodostumiseen liittyen. Luonnosvaiheessa Vanhan Hirvasentien varteen oli osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue ja toimitilarakennusten korttelialue sekä Kruununtien varteen asumista. Asemakaavan ehdotusvaiheen maankäyttöratkaisuun on keskeisesti vaikuttanut kaava-alueen pohjoisrajalla sijaitsevan Natura-kohteen (Kylmähauta FI ) säilymisedellytysten turvaaminen. Laaditun Naturan tarvearvioinnin (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) ja sen pohjalta ELY-keskuksen kanssa käydyn neuvottelun perusteella on päädytty siihen, että alueelle osoitetaan uutena maankäyttönä tässä vaiheessa ainoastaan pientaloasutusta ja luovutaan luonnosvaiheessa Uuraistentien ja vanhan Hirvasentien varsille osoitetusta tehokkaammasta maankäytöstä. Alueella sijaitsevat maa-ainesten ottoalueet kuten myös entisen hotellin alue polttoaineen jakelupisteineen osoitetaan nykyisen maankäytön mukaisina. YK-merkinnällä osoitetulla Elävät kivet - seurakunnan alueella on varauduttu pienimuotoiseen toiminnan laajentamiseen, mutta po. alueiden mahdollinen tehokkaampi maankäyttö edellyttää erillistä asemakaavan muutosta ja sen yhteydessä mahdollisesti laadittavia selvityksiä. Ehdotusvaiheen jälkeen tehdyt tarkistukset Ehdotusvaiheen aineisto asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Ehdotuksesta jätettiin 5 lausuntoa. Annettujen lausuntojen perusteella kaavakarttaa on vähäisesti tarkistettu. Kaavakarttaan on lisätty pv-3- merkintä EV-1 korttelille ja vk- alueelle sekä me- merkintä YKkorttelille. Me- määräystä on tarkistettu ELY- keskuksen lausunnon perusteella. YK- korttelin polttoaineen jakeluaseman aluetta on tarkistettu saa- määräyksellä (puhdistettava/kunnostettava maa-alue). Osaa Vanha Hirvasentien alkupäästä on tarkistettu ajoneuvoliittymien järjestämisen kieltävällä merkinnällä. Ehdotusvaiheessa saadut lausunnot, kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja tehdyt toimenpiteet esitetään liitteessä 3. 12

13 7. ASEMAKAAVAN KUVAUS Hirvimäelle laadittava asemakaava on alueen ensimmäinen asemakaava. Korttelien käyttötarkoitukseksi osoitetaan asuinrakennusten korttelialue (A), asuinpientalojen korttelialue (AP ja APY), erillispientalojen korttelialue (AO) ja kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue (YK). Lisäksi alueelle osoitetaan tie- ja katualueita sekä lähivirkistys- (VL) ja suojaviher- (EV), ja maa- ja metsätalousalueita (M). Ohjeellisella tonttijaolla muodostettavien tonttien lukumäärä on 68, joista 55 on osoitettu erillispientalojen korttelialueelle (AO), 10 asuinpientalojen korttelialueelle (AP) ja kaksi asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialueelle (APY) sekä yksi asuinrakennusten korttelialue (A). Kaava-alueenpinta-ala on 70,88 ha, joista korttelialuetta on 14,14 ha. Kaavakartalla osoitetaan nat- merkinnällä Natura kohde, luo- alueena luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue sekä vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Luo- alueena on osoitettu törmäpääskyn pesintäalue maa-ainesten ottoalueella. Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan tärkeään pohjavesialueeseen. Merkinnällä pv-3 on osoitettu vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueella ei saa ilman viranomaisen lupaa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Maaainesten ottoalueen viereisen asuinrakennusten korttelialueen länsi ja pohjoisosat on osoitettu aidattavaksi alueen osiksi. Kortteleiden 2505, 2506 ja läpi on osoitettu 4 metrin putkirasite mahdollista aluelämpöverkon rakentamista varten. Aluevaraukset 13 A Asuinrakennusten korttelialue A-merkinnällä on osoitettu korttelin 2513 tontti 2. Liikennemelusta aiheutuvaa meluntorjuntatarvetta on kaavassa esitetty sekä suojaviheralueelle (meluvalli tai vastaava) että tuleville asuin tonteille (rakennusten sijoittelu). Tontin pinta-ala on 4466m2. Tontin suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.15. Tontin länsi- ja pohjoisrajat on osoitettu aidattavaksi vähintään 150 cm korkealla aidalla. AP Asuinpientalojen korttelialue AP- merkinnällä on osoitettu 10 tonttia, jotka sijoittuvat kahteen kortteliin. Rakennuspaikat on suunniteltu toteutettavaksi ensisijaisesti kaavassa osoitetun ohjeellisen tonttijaon mukaisesti omakotitaloina tai paritaloina, mutta kaavamerkintä sallii tarvittaessa myös rivitalototeutuksen. Tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.20. Asuinpientalotonttien pintaalat vaihtelevat 990m m 2 välillä. AO Erillispientalojen korttelialue AO- merkinnällä on osoitettu 55 tonttia, jotka sijoittuvat kahdeksaan kortteliin. Maankäyttöratkaisu pohjautuu Kannustien lenkkimäistä katua lukuun ottamatta ns. pesäkatu - periaatteelle, jossa kymmenkunta tonttia sijoittuu yhden kadun varrelle ja sen kääntöpaikalle muodostuvan metsikön ympärille. Ratkaisulla pyritään luomaan alueelle yhteisöllistä meidän katu - henkeä. Liikennemelusta aiheutuvaa meluntorjuntatarvetta on kaavassa esitetty sekä suojaviheralueelle (meluvalli tai vastaava) että tuleville asuin tonteille (rakennusten sijoittelu). Liikennemelun torjuntatarvetta on kaava-alueen eteläosassa kortteleilla

14 Rakennustapaa kortteleissa ohjataan alla tarkemmin esitetyillä yleismääräyksillä, Ratsupolun ja Pollenpolun varsilla kuitenkin ainoaksi kaavalla määrättäväksi ohjauskeinoksi on määritelty katon väri: Katon tulee olla musta tai tummanharmaa. Tonttien suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0,20. Alueelle on osoitettu erikokoisia tontteja, pienin 1020m 2 ja suurin 2095m 2. Keskimäärin AO-tontit kaava-alueella ovat 1354m APY Asuinpientalojen ja yleisten rakennusten korttelialue APY- merkinnällä on osoitettu 2 korttelia. Korttelit voidaan kysynnän ja toteutustavan mukaan jakaa useammaksi tontiksi. Ensisijaisesti suunnittelussa on varauduttu kortteleiden rakentamiseen rivitalokohteina, mutta kaavamerkinnän mukaan myös mm. omakotitalototeutus tai esim. päiväkodin rakentaminen on mahdollista. Liikennemelusta aiheutuvaa meluntorjuntatarvetta on kaavassa esitetty sekä suojaviheralueelle (meluvalli tai vastaava) että tuleville asuin tonteille (rakennusten sijoittelu). Liikennemelun torjuntatarvetta on eteläisemmässä APY- korttelissa. Kortteleiden suurin sallittu kerrosluku on II ja tehokkuusluku e=0.30. Kortteleiden pinta-alat ovat m2 ja 5757m2. YK Kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue Merkinnällä on osoitettu Elävät kivet- seurakunnan alue siten, että rakennusala mahdollistaa nykyisen toiminnan pienimuotoisen laajentamisen. Korttelin rakennusoikeus on 1750 kerrosalaneliömetriä. Tontille on osoitettu olemassa oleva polttoaineen jakeluasema ja siihen liittyen vähäinen liiketilan laajentamismahdollisuus (merkintä pj-1). Liikennemelu korttelialueella voi ylittää ohjearvot. Rakennusten ja tontin suunnittelussa on huomioitava korttelialuetta koskeva melumääräys (me). pj-1 Polttoaineen jakeluun osoitettu alueen osa. Korttelin 2513 tontille 2 on erikseen osoitettu alue, jolle polttoaineen jakelupisteen ja siihen liittyvän liiketilan sijoittaminen on sallittu. Polttoaineen jakeluasema on osoitettu puhdistettavana/kunnostettavana maa-alueena. VL Lähivirkistysalue Merkinnällä on osoitettu Kruununpuisto. Puistoon saa sijoittaa leikkikentän ja siihen liittyviä rakennuksia tai rakenteita 100 kerrosalaneliömetrin verran. EO Maa-ainesten ottoalue Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoalueet Vanhan Hirvasentien varrella. EMT Mastoalue Merkinnällä on osoitettu mastoalue Vanhan Hirvasentien varrella. Maston rakennusoikeutta on osoitettu 30 kerrosalaneliömetriä. EV Suojaviheralue Merkinnällä on osoitettu Uuraistentien ja luonnonsuojelualueen välinen suojavihervyöhyke. Kylmähaudan ympäristössä on havaittu jälkiä liito-oravasta Uuraisten Hirvaskankaan 14

15 osayleiskaavan ja rantayleiskaavan liito-oravaselvityksen sekä vuoden 2015 liito-oravakartoituksen mukaan. Suojavihervyöhyke turvaa lähivirkistysalueen kanssa viherreitin Kylmähaudalta Sarvimäen suuntaan. 15 EV-1 Suojaviheralue Suojaviheralueelle saa rakentaa meluvallin tai muun melua estävän rakenteen. Merkinnällä on osoitettu suojaviheralue Kruununtien ja maa-ainesten ottoalueen välissä. SL Luonnonsuojelualue Merkinnällä on osoitettu Rentolan luonnonsuojelualue. M Maa- ja metsätalousalue Alueen länsiosa on osoitettu maa- ja metsätalousalueena. LT Yleisen tien alue Merkinnällä on osoitettu Uuraistentien sekä Hirvaskankaan eritasoliittymän alueet. 15

16 Yleismääräykset: Rakennustapa (Ei koske tontteja ja kortteleita 2511 ja 2512) Rakennukset tulee rakentaa rakennusryhmittäin yhdenmukaisella ja toisiinsa sopeutuvalla tavalla (sijoittuminen, kerrosluku, kattokaltevuus, väritys). Rakennusten tulee olla julkisivuväritykseltään hillittyjä ja sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja maisemaan. Kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5-1:2,5. 16 Hulevedet Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Osa tontin oleskelualueesta tulee säilyttää luonnontilaisena. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 1 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena. Tontin pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli jätevesiä ei voida johtaa viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jätevesien pumppauksesta omalla kustannuksellaan. Pohjavesi Kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen (Hirvaskangas). Asuinkortteleissa ei saa harjoittaa toimintaa, jolla voi olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään. Autopaikat Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat: - paritalot ja omakotitalot 2 ap/asunto - rivitalot 1,3 ap/asunto 16

17 8. KAAVAN VAIKUTUKSET 17 Kaavan sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaava mahdollistaa uuden asumisen sijoittumisen liikenteellisesti hyvien yhteyksien varteen. Kaavaratkaisulla on yhdyskuntarakennetta eheyttäviä vaikutuksia. Kaava luo edellytykset liikenne- ja infra- ja palveluverkostojen toiminnallisesti ja taloudellisesti luontevalle kehittämiselle ja ylikunnalliselle hyödyntämiselle Äänekosken ja Uuraisten kuntarajalla. Alueen vesihuollon toteuttaminen edellyttää Kaura-ahon suunnasta johdettavan uuden runkovesijohdon rakentamista, minkä taustalla on Hirvaskankaan aluetta kauan vaivannut huono vesitase. Uusi runkovesijohto rakennetaan Suolahden Kaura-ahontieltä Koiviston vesiosuuskunnan runkojohtoon kiinni. Vesihuollon toteuttamisesta vastaa Äänekosken Energia Oy. Kaava-alueen vesihuoltoon liittyvät järjestelyt ja tekninen toteutustapa määritellään yksityiskohtaisella tasolla alueen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on pääasiassa rakentamaton. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu Uuraisten kunnan puolelta lähinnä pientaloista. Tavoitteena on kaavamääräyksin ohjata alueen muodostumista viihtyisäksi asuinalueeksi. Alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöarvoja. Kaavan liikenteelliset vaikutukset Tieyhteys alueelle järjestetään Uuraisten kunnan alueelle laadittavana olevan asemakaavan kautta siten, että Hirvimäen pääkokooja-katuna toimivan Kruununtien liittymä sijoittuu noin 700 metrin etäisyydelle Hirvaskankaan eritasoliittymän pohjoisesta sisääntulorampista. Kruununtie liittyy kaava-alueen etelärajalla Uuraisten kunnan puolelle asemakaavassa suunniteltuun katuverkkoon, joka on toistaiseksi rakentamatta. Kulku Kruununtien eteläpuoleisille tonteille tapahtuu tonttikatujen kautta. Kruununtien varteen tonttikatujen puolelle on suunniteltu kevyen liikenteen väylä. Kaavan vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alueen maisema muuttuu hieman avoimemmaksi rakentamisen myötä. Suunnittelualueen keskiosan painanne on jätetty virkistyskäyttöön ja liito-oravien kulkuyhteydeksi. Alueelle jää kuitenkin laajoja metsäalueita, sillä rakentaminen on sijoitettu keskitetysti tonttikatujen varteen. Hirvimäen asemakaavan ja Uuraisten Hirvaskankaan asemakaavan laajennuksen vaikutuksia Kylmähaudan NATURA- alueen suojeluarvoihin (Fennoskandian lähteet ja lähdesuot) ja pohjavedestä riippuvaisiin uhanalaisiin lajeihin on tutkittu Natura tarvearvioinnissa (FCG 2015). Natura tarvearvioinnissa keskityttiin arvioimaan kaavojen vaikutuksia Fennoskandian lähteet ja lähdesuot- luontotyyppiin ja sen lajistoon. Kaavoilla ei ole vaikutusta muihin Natura-alueen suojeltaviin luontotyyppeihin tai luontodirektiivin liitteen II lajiin. Nyt laadittavassa asemakaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen hule- ja pohjavesien hallintaan ja suojeluun. Kaava-alueen hule- ja pohjavesien suojeluun vaikuttavia suunnitteluratkaisuja ohjataan tarvittavilta osin asemakaavallisin erillismerkinnöin ja määräyksin. Hulevedet tulee imeyttää tontilla tai muulla viranomaisen hyväksymällä alueella. Osa tontin oleskelualueesta tulee säilyttää luonnontilaisena. Tontilla tulee säilyttää tai istuttaa puita ja pensaita niin, että puiden määrä on vähintään 1 ja pensaiden määrä vähintään 1,5 tontin pinta-alan 100 m² kohti. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä ajoteinä eikä pysäköintiin, on istutettava ja hoidettava tai pidettävä luonnontilaisena. Tontin pihasuunnitelma ja hulevesisuunnitelma on esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Mikäli jätevesiä ei voida johtaa viemäriverkkoon viettoviemärillä, vastaa kiinteistö jätevesien pumppauksesta omalla kustannuksellaan. Nyt laadittavan asemakaavan kaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan vedenhankinnan kannalta tärkeään pohjavesialueeseen (Hirvaskangas). Asuinkortteleissa ei saa harjoittaa toimintaa, jolla voi olla haitallista vaikutusta pohjaveden laatuun ja määrään. Alueella ei saa 17

18 ilman viranomaisen lupaa varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Edellä kuvatuilla kaavamääräyksillä on haluttu varmistaa se, ettei kaava-alueelta maaperään paikallisesti imeytyvän huleveden, tai kaava-alueen kautta suotuvien vesien määrä tai laatu muutu siten, että alueen käyttöönotolla olisi haitallisia vaikutuksia kaava-alueen kasvuolosuhteisiin tai kaava-alueen koillisosaan sijoittuvan Natura-alueen luontotyyppeihin ja ominaislajistoon. Luonnonläheisyys ja alueen luontoarvot ovat olleet keskeinen lähtökohta kaava-alueen maankäyttöä suunniteltaessa ja ne tulevat olemaan tärkeä osa Kruununtien varteen jäsentyvän uuden asuinalueen identiteettiä. Yli puolet asuintonteista liittyy suoraan joko metsään tai lähivirkistysalueeseen. Tonttien osalta on kiinnitetty erityistä huomiota istutusvyöhykkeisiin ja luonnontilaisiin alueisiin. Jokaiselta tonttikadulta on suora yhteys metsään. Viheryhteyksien ja ekologisten käytävien jatkuminen taataan Kruununpuiston ja Kruununtien varrella. 18 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Tampere, 13. toukokuuta 2016 Sweco Ympäristö Oy Timo Rysä Arkkitehti, YKS-530 Projektipäällikkö Maria Kirveslahti Ins. (AMK) suunnittelija 18