EURA ASEMAKAAVAN MUUTOS ja LAAJENNUS PANELIA, kortteli 86 KAAVASELOSTUS Selostus koskee 27.6.2017 päivättyä asemakaavan muutos- ja laajennusluonnosta Vireilletulo: 24.4.2017 Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä: Asemakaava lainvoimainen:
2(17) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Suunnittelualueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4. Asemakaavan tilaaja ja laatija... 4 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1. Asemakaavan vaiheet... 4 2.2. Asemakaavan keskeinen sisältö... 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1. Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.1. Rakennettu ympäristö... 5 3.1.2. Luonnonympäristö... 6 3.1.3. Maisema ja kulttuuriympäristö... 6 3.1.4. Muinaismuistokohteet... 7 3.1.5. Liikenne... 7 3.1.6. Pohjavesialueet... 8 3.1.7. Maanomistus... 8 3.2. Kaavaa koskevat suunnitelmat ja päätökset... 8 3.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 3.2.2. Maakuntakaava... 8 3.2.3. Yleiskaava... 10 3.2.4. Asemakaava... 10 3.2.5. Yleissuunnitelma Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki seututie välillä Eurajoki-Panelia... 12 3.2.6. Rakennusjärjestys... 12 3.2.7. Pohjakartta... 12 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1. Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve... 12 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 12 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.1. Osalliset... 12 4.3.2. Vireilletulo... 13 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 13 4.3.4. Viranomaisyhteistyö... 13 4.4. Asemakaavan tavoitteet... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 5.2. Kaavan rakenne... 14 5.3. Aluevaraukset... 14 5.3.1. Korttelialueet... 14 5.3.2. Virkistysalueet... 15 5.3.3. Liikennealueet... 15 5.4. Mitoitus... 15 5.5. Katu- ja kunnallistekninen järjestely... 15 5.6. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.7. Asemakaavamerkinnät ja määräykset... 16 6. KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 6.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 16 6.2. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon... 17 6.3. Vaikutukset luonnonympäristöön... 17 6.4. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 17 6.5. Vaikutukset elinkeinoelämään... 17 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 17 7.1. Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen toteutus ja seuranta... 17 Kannen kuva: Google Maps 27.6.2017
3(17) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: KUNTA Eura 050 Kylä Panelia 436 Kortteli 86 Tontit 1, 2, 3 VL-alue 6:135 (osa) ja 8:170 (osa) LYT-alue 6:60 (osa), 6:84 (osa), 6:85 (osa), 6:135 (osa) ja 32:2 (osa) Asemakaavan laajennus koskee: Kiinteistö 32:3 (osa) 1.2. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran keskustan luoteispuolella Panelian kylässä n. 4 km kantatieltä 43 länteen. Etäisyys Euran keskustaan on noin 17 km. Suunnittelualueen pinta-ala on 7,9 hehtaaria. Suunnittelualue ympyröity. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Asemakaavan muutos ja laajennus, Panelia, kortteli 86. Kaavamuutoksessa LYT-alue poistetaan tarpeettomana ja liitetään Panelian Maakunnantien korttelin 86 teollisuusalueeseen (TY-1) ja VL-alueeseen. Osa VL-alueesta muutetaan Toimitilarakennusten korttelialueeksi KTY. Kaavan laajennus koskee kaavoittamatonta osaa kiinteistöstä 32-3. Kaavamuutoksen tarkoitus on turvata suunnittelualueen yritysten toimintaedellytykset ja vastata nykyistä alueiden käyttöä.
4(17) 1.4. Asemakaavan tilaaja ja laatija Asemakaavan muutos ja laajennus käynnistettiin kiinteistön omistajien toimesta. Kaavan laatijana toimii REJLERS FINLAND OY Isolinnankatu 22 A 28100 Pori. Kaavamuutos laaditaan yhteistyössä Euran kunnan kanssa. 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavaluonnoksen muutoskartta 1:2000 3. Viranomaistyöneuvottelun 12.6.2017 muistio 4. Asemakaavan seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Asemakaavan vaiheet - Vireilletulo: 24.4.2017 13 Kaavatmk - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä:.. - Kaavaluonnos nähtävänä:.... - Kaavaehdotus nähtävänä:.... - Hyväksymispäätös:.. 2.2. Asemakaavan keskeinen sisältö Osa poistuvasta LYT -alueesta ja VL-alueista liitetään Maakunnantien teollisuusalueen kortteliin 86. Kaavoittamaton osa kiinteistöstä 32-3 liitetään korttelin tonttiin 2. Kortteliin osoitetaan korttelialuemerkinnät TY-1 ja KTY. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos voidaan toteuttaa heti muutoksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella on teollisuus- ja varastorakennuksia, piha-aluetta, puustoa ja peltoa. Suunnittelualueen molemmin puoliset metsiköt rajaavat länsi- ja lounaispuolella olevat asutusalueet teollisuustonteista. Suunnittelualue rajautuu pohjoispuolella Jokiahteentiehen, joka johtaa kantatielle 43. Alueen kiinteistöille johtaa Maakunnantie.
5(17) Asemakaavan muutosaluetta Jokiahteentietä itään, muutosalue oikealla. (Google Maps 27.6.2017) 3.1.1. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella Maakunnantien varrella sijaitsee tavanomaisia teollisuus- ja varastorakennuksia. Korttelin 86 tontilla 1 on yksikerroksinen punatiilinen asuinrakennus piharakennuksineen. Yrityshalli Maakunnantien ja Jokiahteentien risteyksessä. (Google Maps 27.6.2017) Yrityshalleja Maakunnantie 7:ssä. (Google Maps 27.6.2017)
6(17) 3.1.2. Luonnonympäristö Kaavan muutos- ja laajennusalueella on niukalti luonnontilaisia ympäristöjä. Suurin osa alueesta on rakennettua teollisuusaluetta tai peltoaluetta. Peltoalueiden ympärillä kasvaa paikoin runsasta puustoa. Muutos- ja laajennusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Asemakaavan muutosaluetta Jokiahteentietä länteen. (Google Maps 27.6.2017) Ilmakuva suunnittelualueesta. (Google Maps 19.6.2017) 3.1.3. Maisema ja kulttuuriympäristö Asemakaavan muutos- laajennusalue sijoittuu peltoaukean reunaan Panelian taajaman itäreunalle. Peltoalueen rajalla olevien metsiköiden reunat ovat maisemallisesti merkittäviä. Panelian taajama sen länsipuolisine peltoalueineen on esitetty Satakunnan maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Esitetty kulttuuriympäristön rajaus ei ulotu kaavan muutos- ja laajennusalueelle.
7(17) 3.1.4. Muinaismuistokohteet Asemakaavan muutos- ja laajennusalueella ei ole muinaismuistolailla suojeltuja muinaismuistokohteita. 3.1.5. Liikenne Asemakaavan muutosalue sijoittuu Jokiahteentien (yhdystie 12785) varteen sen eteläpuolelle Panelian taajamasta itään. Jokiahteentie jatkuu edelleen itään ja yhtyy Harjavallantiehen (seututie 43). Panelian taajaman halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa Paneliantie (yhdystie nro 2172). Taajaman eteläpuolelta haarautuu Mykorantie itään (seututie 209). Mykorantie risteää Harjavallantien kanssa ja jatkaa edelleen itään Kiukaisten taajaman ohi Kiukaistenkylälle. Ote tienumerokartasta. (Liikennevirasto, 2017) Tieverkon liikennemäärät 2012-2016. (Liikennevirasto, 2017)
8(17) 3.1.6. Pohjavesialueet Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 3.1.7. Maanomistus Tilan 50-436-6-135 omistaa kunta. Muut kiinteistöt ovat yksityisten omistuksessa. 3.2. Kaavaa koskevat suunnitelmat ja päätökset 3.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Panelian asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen suunnittelua ohjaavat Euran kunnan ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäytön yleistavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Panelian asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa korostuvat tavoitteet toimivasta aluerakenteesta, eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta sekä toimivista yhteysverkostoista. Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. 3.2.2. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Suunnittelualue ympyröity punaisella.
9(17) Maakuntakaavassa kaavan muutos- ja laajennusalueelle on osoitettu: Kaupunkikehittämisen kohdevyöhyke (kk) Merkinnällä (punainen hakaviiva) osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Aluerakenteeltaan monikeskuksisia vyöhykkeitä kehitetään eheyttämällä olemassa olevien keskusten ja taajamien yhdyskuntarakennetta sekä turvaamalla viher- ja virkistysverkon jatkuvuus sekä palvelujen saatavuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä rakennettuja verkostoja, vähentämällä liikennetarvetta sekä edistämällä joukkoliikenteen ja kevytliikenteen edellytyksiä. Alueen arkeologiset kohteiden, valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden sekä merkittävien kulttuuriympäristöjen tulee olla alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. KEHITTÄMISSUOSITUS: Alueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi tutkia ja ratkaista yksityiskohtaisemmalla seudullisella maankäytön suunnitelmalla. Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. SUUNNITTELUMÄÄRÄYS: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Alueilla on turvattava yleisten ranta-alueiden varaaminen maisemarakenteellisesti ja -kuvallisesti ja luontoarvoiltaan kestäviltä, korkeatasoisilta alueilta, osana alueen yhtenäistä viher- ja virkistysverkkoa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä silloin, kun kyseiset yksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen kaupan suuryksikkö on Porissa kooltaan alle 5000 k-m2 ja muissa kunnissa alle 3000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen ja ostovoiman kasvun perusteella. Ympäristöministeriö on vahvistanut 3.12.2014 tuulivoimatuotantoalueita koskevan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Kaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 6.5.2016. Suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia vaihemaakuntakaavassa 1. Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 on parasta aikaa laadittavana. Sen tavoitteena on uusiutuvan energian ja biotalouden kasvumahdollisuuksien edistäminen, muuttuvan kaupan mahdollisuuksien tunnistaminen sekä maakunnan kulttuurisen identiteetin vahvistaminen asukkaat ja luonnonympäristö huomioiden. Tavoitteena on kotimaisen energiatuotannon lisääminen ja huoltovarmuuden edistäminen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluvaiheen aineisto on ollut julkisesti nähtävillä 1.2. 3.3.2017 välisen ajan.
10(17) 3.2.3. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kiukaisten osayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen, Kv hyväksynyt 16.9.1991). Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu Teollisuus- ja varastoalueeksi (T), Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY), Suojaviheralueeksi (EV) ja Maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Suunnittelualueen länsipuolella on kokoojaväylä. Ote Kiukaisten osayleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella. Suunnittelualue on osoitettu osayleiskaavassa osin teollisuusalueeksi (T) ja osin suojaviheralueeksi (EV). Suunnittelualueen halki on osayleiskaavassa osoitettu uusi tieyhteys Panelian keskustaajaman ohi Jokiahteentieltä Mykorantielle (seututie 209), joka yhtyy kauempana idässä Harjavallantiehen (kantatie 43). Kaavamuutosalueen kohdalta uusi tieyhteys on osoitettu yhteystarpeena (katkoviiva) pohjoiseen Paneliantien (yhdystie 2172) ja Hiirijärventien (yhdystie 2173) risteykseen. Uuden tieyhteyden varteen tai siihen liittyväksi ei osayleiskaavassa ole osoitettu olemassa olevia tai uusia asuinalueita. Mykorantien ja uuden tieyhteyden risteykseen on osoitettu teollisuusaluetta. 3.2.4. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kiukainen Panelia rakennuskaavan muutos ja rakennuskaava vuodelta 1987. Rakennuskaavan kortteliin 86 ja osalle lähivirkistysaluetta (VL) on myöhemmin tehty asemakaavan muutos, joka on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 30.8.1996. Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY, TY-1), teollisuus ja varastorakennusten korttelialuetta (T), yleisen tien vierialue (LYT) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Kerrosluku TY, TY-1 ja T -korttelialueilla on I ja tehokkuusluku e = 0.30.
11(17) Ote suunnittelualueella voimassa olevasta asemakaavayhdistelmästä. Ote vuonna 1996 laaditusta asemakaavan muutoksesta.
12(17) 3.2.5. Yleissuunnitelma Eurajoki-Kiukainen-Kokemäki seututie välillä Eurajoki-Panelia Seututiestä välillä Eurajoki-Panelia on laadittu yleissuunnitelma vuonna 1995. Ko. seututietä ei ole toteutettu ja suunnitelma on vanhentunut. Seututien yleissuunnitelma noudatti silloista seutukaavaa (seutukaava 5, ehdotus 30.3.1995). Seututietä ei ole enää esitetty muissa voimassa olevissa kaavoissa. Karttaote Eurajoki-Panelia seututiesuunnitelman raportista. (Tielaitos, 1995) 3.2.6. Rakennusjärjestys Euran kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymä Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. 3.2.7. Pohjakartta Luonnosvaiheen pohjakartta ei ole ajan tasalla. Kartta päivitetään ehdotusvaiheeseen. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavamuutoksen ja -laajennuksen tarve Asemakaavan muutos on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Euran kaavatoimikunta on päättänyt kaavamuutoksen käynnistämisestä ja sen vireillepanosta 24.4.2017 13. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat siten esimerkiksi: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Satakunnan Museo
13(17) - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan pelastuslaitos 4.3.2. Vireilletulo Kaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu 24.4.2017. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta ilmoitetaan Euran kunnan www-sivuilla www.eura.fi sekä paikallislehti Alasatakunnassa. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavamuutosluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 6, 64 ). Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillepano kuulutetaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla kolmenkymmenen päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarkistetaan tarvittaessa. Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Kaavan muutoksesta ja laajennuksesta on pidetty viranomaispalaveri 12.6.2017. Muistio on liitteenä 3. Viranomaisneuvottelut pidetään tarvittaessa luonnos- ja ehdotusvaiheissa. Muunlainen yhteydenpito viranomaisten ja kaavan laatijan välillä hoidetaan tarpeen mukaan ottaen huomioon viranomaisnäkemykset. 4.4. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen ja -laajennuksen tavoitteena on alueen yritysten toimintaedellytysten turvaaminen sekä kaavamääräysten ja aluerajausten muuttaminen vastaamaan nykyistä alueiden käyttöä. Asemakaavamuutoksella ja laajennuksella tutkitaan myös tarpeettomaksi käyneen yhdystien tiealueen liittäminen osaksi kortteli- ja viheralueita. Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) otetaan huomioon asemakaavoituksessa siinä määrin kuin kaavamuodon tehtävä edellyttää ja mahdollistaa. Asemakaavoituksessa VAT sovitetaan osaksi kunnan osa-alueen alueidenkäytön yksityiskohtaista järjestämistä. Asemakaavoituksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rooli ja merkitys on yleensä muita kaavamuotoja vähäisempi. Kuitenkin myös asemakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat nousta jopa keskeisiksi lähtökohdiksi, mikäli asemakaavoituksella ollaan ratkaisemassa valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Kaavan lähtökohtia ohjaa Satakunnan maakuntakaava Kiukaisten osayleiskaavan ollessa oikeusvaikutukseton sekä asemakaavan tarkastelu yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta.
14(17) Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asema-kaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavamuutosalueen käyttötarkoitus säilyy pääosin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueena ja lähivirkistysalueena. Osa lähivirkistysalueesta muutetaan toimitilarakennusten korttelialueeksi. Osayleiskaavassa esitetty tieyhteys välillä Mykorantie-Jokiahteentie on käynyt tarpeettomaksi, jolloin yleisen tien alue on liitetty korttelialueisiin ja virkistysalueeseen. Osayleiskaavan laatimisen aikana Eurakoski-Panelia tieyhteyden rakentaminen oli vielä ajankohtainen ja nähtiin, että yhteys Mykorantien varren teollisuusalueelta uudelle Eurakoski-Panelia tieyhteydelle muodostuisi ongelmalliseksi. Eurakoski-Panelia tieyhteyttä ei kuitenkaan ole rakennettu ja tien yleissuunnitelma on vanhentunut, jolloin varaus uudelle Mykorantien ja Jokiahteentien väliselle tieyhteydelle on käynyt tarpeettomaksi ja varaus voidaan poistaa asemakaavasta. 5.2. Kaavan rakenne Kaavan rakenne muuttuu nykyisestä, kun varaus yleiselle tielle poistuu. Yleisen tien alue liitetään korttelialueisiin ja virkistysalueeseen. Kaavan muutos- ja laajennusalueelle on esitetty teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). TY-1 korttelialue muodostuu kolmesta erillisestä rakennuspaikasta, joilla kaikilla on jo teollista toimintaa. Tontilla numero 3 on asuinrakennus ja kaavamuutoksessa ja laajennuksessa sallitaankin yksi asunto jokaiselle tontille. Paneliantien ja Jokiahteentien risteykseen on merkitty toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Korttelialueelle voidaan sijoittaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Olemassa olevan asutuksen ympärille on osoitettu lähivirkistysalue (VL), joka selkeästi erottaa asuinalueen teollisuus- ja varastoalueesta. Lähivirkistysaluetta on esitetty myös muutos- ja laajennusalueen itäosaan olemassa olevan sähkölinjan kohdalle. 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet TY-1, Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. TY-1 korttelialueiksi on merkitty jo olemassa olevien tuotanto- ja teollisuusrakennusten alueet. TY-1 korttelialueita on osin laajennettu yleisen tien alueelle sekä virkistysalueelle. Rakennuspaikkojen rajaukset on merkitty osittain toteutuneen tilanteen mukaisesti.
15(17) KTY, Toimitilarakennusten korttelialue. Paneliantien ja Jokiahteentien risteykseen on merkitty toimitilarakennusten korttelialue (KTY). Korttelialueelle voidaan sijoittaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. 5.3.2. Virkistysalueet Olemassa olevan asuinalueen ympärille on kaavamuutokseen ja laajennukseen merkitty lähivirkistyalue puskurivyöhykkeeksi teollisuusalueen ja asutuksen väliin. Lähivirkistysaluetta on esitetty myös muutos- ja laajennusalueen itäosaan olemassa olevan sähkölinjan kohdalle. 5.3.3. Liikennealueet Yleisen tien liikennealue on poistettu kaavamuutoksesta ja laajennuksesta. 5.4. Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 7,9 ha. Siitä virkistysaluetta (VL) on n. 1,9 ha, toimitilojen korttelialuetta (KTY) n. 1,0 ha ja teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY-1) n. 5,0 ha. Asemakaavamuutoksessa kortteli 86 on osoitettu Teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1) ja Toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Kerrosluku korttelialueilla on I ja tehokkuusluku e=0,3. Tehokkuudella 0,30 rakennusoikeutta tonteilla on seuraavasti: TY-1 tontti 1 5952 k-m2 tontti 2 3968 k-m2 tontti 3 5186 k-m2 KTY tontti 4 2892 k-m2 5.5. Katu- ja kunnallistekninen järjestely Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia olemassa olevaan katuverkkoon. Alueen rakennukset on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. 5.6. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan vaikutus rakennettuun ympäristöön, luonnonympäristöön sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön on vähäinen. Uudisrakentamisessa pyritään alueelle soveltuvaan ja laadukkaaseen rakentamiseen kohteen luonne huomioon ottaen. Yleiskaavallisten sisältövaatimusten toteutuminen Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimusten suhteen. Alueelle osoitettu rakentaminen sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta suotuisasti lähellä ympäröiviä teollisuudelle osoitettuja alueita. Kaavaratkaisu ei muodosta estettä liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Ratkaisussa otetaan huomioon ympäristön arvot niin, ettei kohtuutonta haittaa ympäristölle aiheudu.
16(17) 5.7. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 6. KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavamuutokseen ja laajennukseen osoitetut TY-1 rakennuspaikat ovat jo rakentuneet. Asemakaava niiden alueella on laadittu vastaamaan osin toteutunutta tilannetta kiinteistöjaon osalta. Merkittävintä yhdyskuntarakenteen kannalta on tonttien laajentaminen ja yritysten laajentamismahdollisuudet. KTY-korttelialue Paneliantien ja Jokiahteentien kulmassa on osoitettu nykyiselle lähivirkistysalueelle, mutta olemassa olevan asuinalueen ympärillä olevaa lähivirkistysaluetta on vastaavasti kasvatettu itään päin. Viheryhteys peltoalueelle teollisuusalueen itäosassa säilyy. Olemassa olevan asuinalueen ympärillä on riittävän leveä viheralue, joka toimii puskurivyöhykkeenä teollisuusalueen ja asutuksen välillä. Tärkein viheryhteys muutos- ja laajennusalueelta on viheryhteys Eurajoen rantaan ja sieltä Panelian keskustaajamaan, jossa sekä yksityiset että kunnalliset palvelut sijaitsevat. Sujuva pääsy Eurajoen rantaan sekä taajaman palveluille turvataan säilyttämällä laajempaan lähivirkistysverkostoon liittyvä lähivirkistysalue asuinalueen kaakkoispuolella. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.
17(17) 6.2. Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneverkkoon Asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa ei esitetä uusia katu- tai liikennealueita. Osayleiskaavassa esitetty tieyhteys välillä Mykorantie-Jokiahteentie on käynyt tarpeettomaksi, jolloin yleisen tien alue on liitetty korttelialueisiin ja virkistysalueeseen. Osayleiskaavan laatimisen aikana Eurakoski-Panelia tieyhteyden rakentaminen oli vielä ajankohtainen ja nähtiin, että yhteys Mykorantien varren teollisuusalueelta uudelle Eurakoski-Panelia tieyhteydelle muodostuu ongelmalliseksi. Eurakoski-Panelia tieyhteyttä ei kuitenkaan ole rakennettu ja tien yleissuunnitelma on vanhentunut, jolloin varaus uudelle Mykorantien ja Jokiahteentien väliselle tieyhteydelle on käynyt tarpeettomaksi ja varaus voidaan poistaa asemakaavasta. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksessa ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenneverkkoon. 6.3. Vaikutukset luonnonympäristöön Alueella on niukalti luonnontilaisia ympäristöjä. Kaavan muutoksella ja laajennuksella ei siten ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. 6.4. Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutoksella ja laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Haitalliset vaikutukset on minimoitu merkitsemällä kaavaan TY-1 tonttien eteläreunalle säilytettävä/istutettava puurivi. 6.5. Vaikutukset elinkeinoelämään Kaavan muutos ja laajennus mahdollistaa jo olemassa olevien yritysten laajentamisen sekä uuden yrityksen perustamisen Paneliantien ja Jokiahteentien risteyksen tuntumaan hyvien liikenneyhteyksien ääreen. Kaavan muutoksella ja laajennuksella on positiivisia vaikutuksia Euran kunnan elinkeinoelämään. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 7.1. Asemakaavamuutoksen ja laajennuksen toteutus ja seuranta Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteuttaminen voi alkaa heti kaavan saatua lainvoiman. Toteutumista seuraa Euran kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Porissa 27.6.2017 REJLERS FINLAND OY Isolinnankatu 22 A 28100 Pori Kirsti Kanerva, arkkitehti SAFA, ARK 710 040 8011 653 kirsti.kanerva@rejlers.fi Anne Karlsson, arkkitehti SAFA, YKS 479 044 342 2526 anne.karlsson@rejlers.fi Leo Hari, LUK, FM 050 360 8609 leo.hari@rejlers.fi