Työskentelystä vanhempien kanssa osana lapsen hoitoa Luento 2007 Marja Schulman 310807 Marja Schulman 1
Vanhempien työskentelyn lähestymistavoista ja tavoitteista Lapsen terapian suojaaminen ja sen ylläpitäminen Tukea vanhemmuuteen: ymmärtää lapsen käyttäytymistä ja ongelmia, vaikeiden elämäntilanteidensa vaikutusta lapsiin. Fokus on vanhemmuudessa. Pyrkiä muutokseen perheen vuorovaikutuksessa, erilaiset hoidot. Vanhempien ryhmät: ero- ja sururyhmät, tietynlaisten lasten vanhempien ryhmät. Hoidot tapahtuvat samanaikaisesti lapsen hoidon aikana tai sitä ennen/jälkeen. Tavoitteista ja lähestymistavoista on hyvä neuvotella ja tehdä selkeä sopimus. 310807 Marja Schulman 2
Eronneet vanhemmat Isän tapaamiset Molemmat vanhemmat otettava huomioon, sillä heillä on molemmilla vastuu lapsesta. Roolien selkiyttäminen: kuka on vastuussa mistä. Sekavat vastuualueet ovat tavallisia. Seniorityöntekijä mukaan kun on tarvetta auktoriteettiin perheen tai työntekijän taholta. Oma asiantuntemus esiin ja puolustettava sitä, kun on epävakaasti toimiva vanhempi. Psykoottisilla ja autistisilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan on erityistarpeet. Kotikäynnit voivat olla hyvin puhuttelevia. 310807 Marja Schulman 3
Lapsen terapeutti työskentelee vanhempien kanssa harvajaksoisesti hoidon seuraamiskäyntien yhteydessä, jos Vanhemmat eivät suostu näkemään muita ja jos on vähän henkilökuntaresursseja Psykoottisen tai autistisen lapsen terapeutti voi auttaa vanhempia ymmärtämään lapsen käsittämätöntä käyttäytymistä ja tarpeita. Jos vanhempien hoito on keskeytynyt. Psykoottisen lapsen vanhempi on erityistilanne: silloin on tärkeää ottaa vastaan vanhempien kokemus siitä, miten raskasta on kestää lapsen sairautta. Vanhempien defensiivisyys voi vähetä. Vanhemmille on kertynyt traumatisoiviakin kokemuksia siitä miten ammatti-ihmisten taholta heitä on kohdeltu Luottamus uuteen työntekijään vahvistuu, jos hän kestää, että hänen ammattikuntaansa on kritisoitu. Tapaamisiin tulee ottaa muita ammatti-ihmisiä mukaan / opettajat, puheterapeutit 310807 Marja Schulman 4
Vanhempia hyödyttää tutkia työntekijän kanssa: Miten lapsi lohkoo vanhempiaan ja kohtelee heitä eri tavoin. Miten kohdata lapsen muuttumattomat pakonomaiset tavat ja rituaalit ja saada niihin muutosta aikaan (nukkumis-, syömis- ja itkuhäiriöt, säätelyn häiriöt, affektiiviset häiriöt, yli- ja alireagoimiset) Miten kuunnella ja mikä vaatii rajoittamista. Miten auttaa lasta asteittain kestämään rajoja ja eroja Vanhempien oman perhetaustan ymmärtäminen ja jakaminen Vanhemmille tulee antaa lupa olla yhteydessä lapsen terapeuttiin tarvittaessa tapaamisten välillä. On asioita, joista terapeutin on hyvä tietää. 310807 Marja Schulman 5
Vanhemmat käyvät toisen työntekijän luona viikoittain tai harvemmin 1. molemmat vanhemmat sitoutuvat harvoin samanaikaisesti 2. miten parin toinen osapuoli saadaan kiinnostumaan toisen kokemuksista 3. vanhempien oma deprivaatiotausta 4. virittäytyä aikuisissa olevaan lapseen ja infantiilisiin tunteisiin 5. kiinnostua lapsen jokapäiväisestä elämästä hyvin yksityiskohtaisesti 6. työntekijän työskentelytapa ja asennoituminen 310807 Marja Schulman 6
Monitasoista työtä: lapsuus vanhemmuus-parisuhteen alku, mihin tilanteeseen lapsi syntyi, synnytys nykyisyys menneisyys tulevaisuus aikuisuus ja omat ihmissuhteet, aikuinen elämä erot mielikuvat lapsesta, itsestä eri ikäisenä, omista vanhemmista monenlaisia perheitä jos vanhemmat ja lapsen hoito siirtyy muualle, niin on hyvä tiedostaa projektioiden ja split-prosessien vaikutus lastenpsykiatrisella puolella käsitellään suoremmin ja luontevammin vanhemmuutta häiritseviä ja kuormittavia asioita ja tuetaan aikuisuutta 310807 Marja Schulman 7
Eettiset asiat ja erityistilanteet Vanhempien lapseen kohdistunut seks. tai muu riisto, fyys. tai emotionaalinen pahoinpitely, perheen salaisuudet. Valheet Tällöin voidaan tehdä vain hyvin rajallista työtä. Joskus työskentely on epäaitoa. Äidin pelko ja riippuvuus (joko taloudellinen tai henkinen) väkivaltaisesta miehestä. Sos. aseman menettämisen pelko. Traumat. Vanhempien henkinen romahtaminen tai sen vaara. Haavoittuvuus ja deprivaatio. - Voimakkaat perhe-elämän konfliktit ajavat vanhempia hakemaan apua. Vastaanotettu kipu aikuisten ja lasten välillä johtaa perustavanlaatuiseen asioiden kohtaamiseen. - Vanhempaa ja lasta kunnioittava, empaattinen kiinnostus, leikkimielisyys ja joustavuus. Lapsen yksilöhoidon ehdottaminen vaikuttaa vanhempiin. Syyllisyys, Ambivalenssi, häpeä, ulkopuolisuus, mustasukkaisuus ja kateus. 310807 Marja Schulman 8
Tutkimus ja arvio Lähettävä taho Diagnoosi Kenen vika? Kyseenalaistaa vanhemmuuden. Pelot ja toiveet heräävät. Arviovaiheen tulisi olla terapeuttinen ja samalla vapauttava kokemus. Ongelmia: 1. Kilpailu työntekijän kanssa 2. Vanhempien stressi ja heikko itsetunto johtaa siihen, että he kokevat tulevansa kritisoiduiksi. 3. Liittoutumisen paineet. Vanhemmat kokevat ahdistusta, syyllisyyttä ja häpeää, että tämä kaikki on tuotava esille julkisesti. 4. Työntekijän tulee tutustua lapseen. 310807 Marja Schulman 9
Ei tietämisen positio Tärkeää: a. epätietoisuuden ja tietämättömyyden kestäminen ymmällä olo on tärkeää, että asioita voi aprikoida ja pohtia (reflektoida) b. emme tiedä onko syyllisyys tosiasioihin perustuvaa vai fantasiaa, kuka on tehnyt kenelle ja miksi 310807 Marja Schulman 10
Hoitoon siirtyminen Vanhempien työskentely ja lapsen oma hoito alkaa. Arviointivaiheessa tunnistettava ja paikallistettava sekä kivuliaat ja vaikeat alueet että voimavarat ja stressi. 310807 Marja Schulman 11
Prosessi alkuvaihe: syyllisyys ja vainoahdistus, huonommuuden tunteiden projisointi terapeuttiin super-vanhempi on jossain läsnä, idealisoitu vs syyttäjä lapsiterapeutti tarvitseva lapsi hylätty lapsi vanhempien false self kehitys: ovat olleet superlapsia, hoitaneet sisaruksia, jäänyt huonommuuden tunne, kivuliaiden tunteiden kieltäminen, ongelmien vähättely, vastatunteena toivottomuus ja pessimismi surutyö, depressio: normaalin lapsen menetys, normaalin lapsuuden menetys, normaalin aikuisuuden menetys, normaalin elämän menetys, normaalin parisuhteen menetys miehen ja naisen eritahtisuus kipu 310807 Marja Schulman 12
Työskentelystä vanhempien kanssa Lapsen löytäminen vanhemmassa, lapsuuden ahdistukset, oma eriytyminen lapsista, lapseen kohdistuvan läheisyyden vs. välimatkan säätely on prosessi ja kuvastaa edistystä. Jos on yhteys omiin ahdistuksiin, ovat kykenevämpiä puhumaan. Jos oma kilpailunhalukkuus, omistamisen halu, ahneus ja mustasukkaisuus ovat kohtaamatta samoin kuin omat tarpeet, niin tapaamiset voidaan kokea uhkana ja niitä voidaan alkaa sabotoida. Mikäli vanhempien vaikeuksia ei kohdata, ei lapsikaan voi hyötyä omasta terapiasta. 310807 Marja Schulman 13
Yhteenveto Vanhempien tarve omaan hoitoprosessiin ja sen välttämättömyys omana oikeutena on tärkeää. Vanhemmilla halu tehdä töitä itsensä kanssa vanhemmuuden ja lastensa hyvinvoinnin eteen. Pinnallinen rauhoittelu ja ohjeiden anto voivat pahentaa tilannetta. Työskentely kärsii, jos siihen liitetään viestien välittäminen, lapsen terapeutin puolesta käytännön järjestelyjen teko. Lapsen ja aikuisen puolen löytyminen aikuisessa. Tunteet ja järkipuoli. Vanhempien keskinäiset projektiot ovat este kasvulle, jos syyllisyyttä siirretään toiseen. Negatiivisten tunteiden kanssa työskentely. 310807 Marja Schulman 14
Vanhemmuuden löytyminen Maaniset defenssit, projektiiviset identifikaatiot Isyyden ja äitiyden löytyminen, resurssit ja haavoittuvat alueet, lapsiosan tiedostaminen aikuisessa voi tulla pohjaksi kasvulle niin vanhempien välisessä suhteessa kuin suhteessa lapsiin. Lapsen vapauttaminen aikuisten ahdistuksesta. Vanhempien kanssa tehtävän työn arvostus on keskeistä. Koulutus ja työnohjaus tärkeää. 310807 Marja Schulman 15