Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland
Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi siirtyy myönteisemmälle kehityspolulle Terapia ei aina voi poistaa lapsen perussairautta eikä korjata kaikkia vaurioita Terapiassa löydetään ehkä työkaluja joita voi käyttää terapian ulkopuolella
Psykoterapeuttinen asetelma Terapian raamit ovat aika ja paikka Terapeutin mielenkiinnon kohteena on mitä lapsen mielessä tapahtuu, ja mitä hän käyttäytymisellään kertoo, ei käyttäytyminen sinänsä Terapeutti ei ole opettaja eikä vanhempi, vaan on vapautettu observoimaan ja olemaan käytettävissä, neutraalin kiinnostunut
Lapsi Toimii, ei ajattele Tunteet ovat salamannopeita tekoja Kadottaa ajatuksensa, leikki pirstaloituu Symbolisaatiokehitys usein häiriintynyt, as if Ulkoisen ja sisäisen todellisuuden hahmottamisen vaikeuksia Toimii oman työskentelymallin varassa, lapsi on käyttäytymishäiriöinen Valtaosa hoitoon tulevista on poikia Lapsella usein heikko itsetunto
Vanhempien tuntemuksista Vanhemmat kokevat usein epäonnistuneensa Vanhemmat kokevat hiljaista tai avointa kritiikkiä Toisinaan vanhemmat ovat todella uupuneita, muualla ei suuria ongelmia Toisinaan lapsi pärjää hyvin kotona, muttei ryhmässä
Etiologia? Psykoterapeutti ei ota kantaa siihen, mistä diagnoosi johtuu Esim. ADHD:n taustalla voi olla traumaattiset kasvuolot (esim. adoptoidut tai sijoitetut lapset), neurologinen vaurio, tai niiden yhdistelmä Neurologisesti vaurioituneelle lapselle voi syntyä myös sekundaarinen vuorovaikutushäiriö
Neurologisesti herkän lapsen vuorovaikutusmalli Turvallinen vuorovaikutus: A B Lapsi hyväksyy arkielämän variaatiot: A1, A2, A3 = A; ja B1, B2, B3 = B Neurologisesti herkälle lapselle variaatiot ovat sietämättömän vaikeita kohdata. Lapsen näkökulmasta tavallinen vuorovaikutus saattaa olla epäjohdonmukainen, ennakoimaton ja turvaton.
Lapsi ei herätä myötätuntoa Levoton, keskittymiskyvytön, käytöshäiriöinen lapsi ei aina herätä aikuisten auttamishalua ja myötätuntoa Lapsi herättää usein neuvottomuutta, riittämättömyyden tunteita, suuttumusta, väsymistä ja hylkäämisreaktioita: pois, toiseen kouluun, toiselle opettajalle Ihmissuhteiden negatiivinen kehä laajenee ja vahvistuu, ellei lapsi ja perhe saa apua
Asioiden selvittäminen miksi kysymysten välttäminen siihen ei ole olemassa vastausta Kuvailevaa kysymistä: mitä tapahtui, kuinka, kuka, koska, mitä ajattelet siitä? Lapsi ei ehkä osaa tuntea syyllisyyttä, ja sen takia neutraali kysyminen on tärkeää. Selvitetään tapahtumat, ja todetaan mitä siitä seuraa. Lapsen voimavarojen käyttäminen Kuunnellaan tarkasti, onko havaittavissa myönteisiä aikomuksia Autetaan lasta pitämään kiinni niistä
Negatiiviset rajat pysäyttävät Aikuinen on vastuussa Aikuisella oikeus ja velvollisuus päättää lasta voi silti kuunnella Rajojen asettaminen ei ole huutamista ja riehumista se on rajojen rikkomista. Ehdoton raja on: ketään ei saa vahingoittaa, ei myöskään itseään. Mitään ei saa rikkoa.
Postiiviset rajat avaavat tien eteepäin Näin me teemme tässä perheessä/koulussa/päiväkodissa Schemas of being with Pääpiste myönteisissä rajoissa ja arjen struktuurissa: toistuvat rutiinit, viikon mukavat, ennakoitavissa olevat tapahtumat helpottavat.
Tekojen seuraamuksista Kun lapsi käyttäytyy väärin, siitä seuraa looginen tapahtuma Seuraamus ei saa olla irrallaan teosta Seuraamus ei saa olla ajallisesti liian kaukana Seuraamus on ennakoitavissa ja se toteutetaan rauhallisesti ja empaattisesti
Kuinka voimme tietoisesti muuttaa lapsen vuorovaikutusmalleja? 1. Reagoimalla toisin olemalla lapsen näkökulmasta omituisia 2. Pysymällä lujina ja rauhallisina 3. Lasta ei tarvitse miellyttää, mutta häneen suhtaudutaan ymmärtäväisesti ja lempeästi 4. Usein lapsen viha näkyy, mutta näkyykö lapsen suru?
Mitä voidaan tehdä? Pysyviä rakenteita, luotettavuutta, ennakoitavuutta ja rauhallisuutta lapsen arkeen on kaiken a ja o Observointia, muistiinpanoja: tällä viikolla lapsi. Rauhallista läsnäoloa, aikuinen viestii olevansa lapsen käytettävissä ilman erityistä agendaa esim. kiukuttelutuokio aina koulupäivän jälkeen Mitä lapsi yrittää viestiä/kertoa?
Miten terapia voi auttaa? Lapselle tehdään selväksi että tilanteen on oltava turvallinen molemmille, ja että vastuu on aikuisella Terapeutti auttaa lasta fokusoimaan tuntien sisällä, ja pitämään mielessä tuntien välillä Terapeutti auttaa lasta sisäisen ja ulkoisen todellisuuden hahmottamisessa leikisti/oikeasti, mielikuvituksen käyttöön ja luovuuden kasvuun
Terapiassa lapsi voi oppia sietämään tunteita terapeutin on suostuttava olemaan riittävän paha ollakseen hyvä Lapsi voi oppia sietämään epäonnistumista Lapsi voi oppia ennakoimaan omia reaktioita, sekä ymmärtämään syyseuraussuhteita Lapsi kasvaa vain tunnepitoisesti merkittävässä vuorovaikutussuhteessa
Kohti eheytymistä Terapia on matka kohti eheytymistä: lapsi kykenee fokusoimaan asioihin ja antamaan niille tunnepitoista merkitystä Eräs lapsi oppi antamaan käyttöneuvoja aikuisille
Kettu ja Pikku Prinssi Mutta jos kesytät minut, niin me tarvitsemme toinen toisiamme siihen tarvitaan aikaa. Ihmisillä ei ole enää aikaa tuntea mitään. Kesytä minut, jos haluat ystävän! Mitä minun pitää tehdä? Sinun täytyy olla hyvin kärsivällinen. Ensin istuudut ruohikkoon, vähän etäälle minusta. Minä tarkastelen sinua, etkä sinä puhu mitään. Väärinkäsitykset johtuvat aina sanoista. Mutta päivä päivältä voit istuutua vähän lähemmäksi