Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013-2015 Omistajaohjaustyöryhmä 24.10.2012 ja 13.11.2012 Yhtymähallitus 30.10.2012 ja 20.11.2012 Pyhäjoen kunnanvaltuusto 19.12.2012 Yhdistyvän Raahen kaupunginvaltuusto 10.12.2012 Siikajoen kunnanvaltuusto 12.12.2012 Yhtymäkokous 06.02.2013

SISÄLLYSLUETTELO sivu Kuntayhtymän johtajan yhteenveto... 1 1. Talousarvion ja suunnitelman yleisperustelut... 3-18 1.1 Johdanto... 3 1.2 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus... 3 1.3 Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö... 4 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset... 10 1.5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä... 12 Organisaatio... 12 Henkilöstö... 15 Tilat... 15 Tukipalvelut... 16 Talous... 17 2. Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen... 19-24 2.1 Strategia ja tavoitteet... 19 2.2 Palvelujen järjestäminen... 23 2.3 Kehittämishankkeet... 24 3. Tuloslaskelma 2012... 25-26 4. Investoinnit... 27 5. Rahoituslaskelma... 28-29 6. Palvelusopimus... 30-52 Lähteet... 53

Kuntayhtymän johtajan yhteenveto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä perustehtävänsä mukaisesti järjestää kolmen jäsenkunnan Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen - väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakkaiden tarpeista lähtien sen tasoisina kuin jäsenkuntien taloudelliset voimavarat mahdollistavat. Hyvinvointikuntayhtymän vuoden 2013 talousarvion lähtökohdaksi otettiin vuoden 2011 tilinpäätös ja talousraamin pohjaksi hyväksyttiin alustavasti laskentamalli, jonka mukaan sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon kustannusnousuna huomioidaan 3,5 % vuodessa ja oman toiminnan kustannusnousuna 3 % vuodessa. Kuntien taloustilanteen vuoksi kunnat kuitenkin ovat edellyttäneet talousarvion supistamista. Alustavaa talousarvioesitystä on karsittu niin, että kuntien maksuosuuksia on voitu alentaa yhteensä 2.231.000 euroa. Alustavaa talousarvioesitystä ei aikataulusyistä ole tässä vaiheessa lähdetty kokonaan laatimaan uudelleen, vaan talousarvioon on lisätty luettelo niistä toimenpiteistä, joilla mainittu karsinta on tehty ja lisäksi maisemataulun yhteenvetotaulukko on korjattu vastaamaan karsittua talousarvioesitystä. Karsitun talousarvioesityksen mukaan kuntien maksuosuuksien kahden vuoden (vv. 2011-2013) kokonaiskasvu on 4,3 % eli keskimäärin 2,15 % vuodessa. Vuosi 2011 oli ensimmäinen laajentuneen toiminnan vuosi ja sen vuoksi todellinen kustannustaso myös siirtyneille toiminnoille on löydettävissä kyseiseltä vuodelta ja tästä syystä se on myös otettu talousarvion laatimisen pohjaksi. Kasvu kuntien maksuosuuksissa vuoden 2012 talousarvioon nähden on vieläkin korkea (5,0 %) johtuen siitä, että talousarvio vuodelle 2012 oli 604.000 euroa pienempi kuin vuoden 2011 toteutuneet maksuosuudet. Kuntien maksuosuuksien nimelliskasvu vuodesta 2009 vuoteen 2013 on yhteensä 9,5 % eli keskimäärin 2,4 % vuodessa. Kasvusta merkittävin osa muodostuu sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon kasvusta, joka ilman toiminnallisia siirtojakin (ensihoito, synnytykset ja tekonivelkirurgia) on selvästi korkeampi kuin oman toiminnan kasvu. Työterveyshuollon tuotannon siirtymisellä yksityiseksi toiminnaksi ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Hyvinvointikuntayhtymän talousarvio mahdollistaa alueen väestölle lakisääteiset palvelut ja niiden kautta tuen kohtuulliseen arjessa pärjäämiseen. Talousarvioesitykseen sisältyvät menojen karsintaesitykset siirtävät toiminnan painopistettä avohoitopalvelujen suuntaan ja samalla supistavat voimavaroja asumisessa ja laitoshoidossa. Oman erikoissairaanhoidon palveluilla pyritään ensisijaisesti vastaamaan oman alueen väestön palvelutarpeisiin ja hillitsemään sairaanhoitopiiriltä ostettavan erikoissairaanhoidon kasvua. Myyntitoimintaa alueen ulkopuolelle on lisätty sairaaloiden välisen työnjakosopimuksen mukaisesti, jolloin Raahessa tuotetun erikoissairaanhoidon kokonaisvolyymi ei laske ja alueen ulkopuolelle tapahtuva myyntitoiminta kompensoi sairaanhoitopiirille siirtyvien palvelujen kustannukset. Ostot sairaanhoitopiiriltä kasvavat poikkeuksellisen paljon johtuen ensihoidon sekä synnytysten ja tekonivelkirurgian siirtymisestä sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Sairaanhoitoon liittyvän päivystystoiminnan kokonaistarkastelu tehdään päivystysasetuksen pohjalta yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa sovittaen toimenpiteet ensihoidon palvelutasoon. Tämä talousarvioesitys edellyttää erikoissairaanhoidon virka-ajan ulkopuolisen päivystystoiminnan rajaamista. Terveyspalvelujen yhteistyötä ja kehittämistä ohjaa jatkossa entistä enemmän yhteinen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan keskeiset haasteet ovat perusterveydenhuollon toimivuuden turvaaminen, vanhusten hoito sekä perheiden palvelut. Perusterveydenhuollossa tavoitteena on, että väestö pääsee ilman kohtuutonta jonottamista lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle. Vanhustenhuollossa painopistettä on edelleenkin siirrettävä kotona pärjäämisen tukemiseen ja vastaavasti laitosvaltaisuutta on purettava. Perheiden palveluissa painopistettä on yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa saata- 1

va siirtymään nykyistä varhaisempaan tukemiseen, jotta voidaan ehkäistä kalliiden erityispalvelujen tarvetta. Tämä työ yhdessä pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilun kanssa tähtää sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn ja syrjäytymiskehityksen katkaisemiseen. Mielenterveys- ja päihdepalveluilla pyritään tukemaan ihmisten kuntoutumista ja toimintakykyä mahdollisimman pitkälle omassa asumisympäristössään. Hyvinvointikuntayhtymän talousarvion toteuttaminen edellyttää tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä, jotta välttämättömät väestön tarvitsemat palvelut kyetään turvaamaan. Talousarviossa henkilöstömenojen kahden vuoden kasvu on alempi kuin kunta-alan yleinen palkkakustannusten nousu. Henkilöstöresurssin käyttöä joudutaankin vähentämään vuoden 2011 tasosta, jotta talousarviossa pysytään. Talousarvioesityksessä on jo kohdennettujen menokarsintojen lisäksi jouduttu tekemään henkilöstömenoleikkauksia 834.000 euroa tasaisesti kaikista toiminnoista ja nämä leikkaukset tulee kyetä kohdentamaan vielä yksityiskohtaisessa suunnittelussa toimintoihin, joissa haitat asiakaspalveluun ovat mahdollisimman pienet. Henkilöstömenojen kasvua pyritään osaltaan hillitsemään myös työhyvinvoinnilla. Menokasvun pienentäminen edellyttää puuttumista tarjottaviin palveluihin sekä palvelupisteverkon karsimista. Tätä pohdintaa tulevien vuosien osalta tullaan edelleen käymään yhdessä jäsenkuntien kanssa. Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja 2

1 Talousarvion ja suunnitelman yleisperustelut 1.1 Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntiensa puolesta järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatuksen ja ympäristöterveydenhuollon palveluja. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Raahen kaupunki sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kunnat. Väestöpohja 31.12.2011 on yhteensä 34.651 ja se jakaantuu kunnittain seuraavasti: Raahen kaupunki 25.652 Siikajoen kunta 5.638 Pyhäjoen kunta 3.361 Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ohjaamaan on laadittu strategia vuosiksi 2010-2020. Lisäksi seutukunnassa on laadittu, Parasta seutukunnan lapsille lastensuojelusuunnitelma 2010 2013, Ikääntymispoliittinen strategia ja toimintaohjelma 2011 2015 sekä Mielenterveys- ja päihdestrategia. Jäsenkunnissa on tehty terveydenhuoltolain mukaiset hyvinvointikertomukset ja niiden yhteenvetona seutukunnallinen hyvinvointikertomus. Edellä mainitut strategiat ja seutukunnallinen hyvinvointikertomus ovat luettavissa kuntayhtymän internetsivuilla osoitteessa www.ras.fi. 1.2 Talousarvion ja suunnitelman rakenne ja sitovuus Talousarvion rakenne Kuntayhtymässä päätettiin vuoden 2009 syksyllä ottaa kuntayhtymän toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmäksi Kuntamaisema Oy:n tuottama ns. Maisemamalli. Koko seudun sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on toteutettu mallin mukainen benchmarking-analyysi vuosien 2008-2011 tilinpäätöstiedoilla. Raahen seudun kuntien vuoden 2011 sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisten kokonaiskustannusten vertailua Maisema-kuntiin ja kehittämistavoitteita on esitetty yleisperustelujen lopussa luvussa 1.6. Maisemamallissa palveluita käsitellään tuoteryhmittäin, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraavat: VASTAANOTTOPALVELUT (sis. Laboratorio & kuvantaminen) AIKUISTEN PSYKOSOSIAALISET PALVELUT PERHEPALVELUT TYÖTERVEYS SUUNTERVEYDENHUOLTO HOITO- JA HOIVAPALVELUT (sis. Vanhustenpalvelu) VA MMAISPALVELUT AIKUISSOSIAALITYÖ ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTOUTUSPALVELUT HALLINTO YMPÄRISTÖ- TERVEYDENHUOLTO Vuonna 2013 kuntayhtymässä ovat käytössä tuoteryhmät lukuun ottamatta työterveyshuoltoa ja ympäristöterveydenhuoltoa. Tuoteryhmät jakaantuvat maisemamallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Maisemamallin resurssitaulukot vastaavat kuntayhtymän organisaation kustannuspaikkajakoa. Palvelusopimusosa sisältää maisemataulukot kokoomataulukkona ja tuoteryhmittäin sekä kuntayhtymätasolla että jäsenkunnittain. 3

Talousarvion sitovuus Jäsenkuntien valtuustoihin nähden yhtymähallitusta sitoo talousarvion Maisema kokoomataulukon nettomenot yhteensä (= jäsenkuntien kustannusosuudet yhteensä), kuntayhtymän tavoitteet, lainakannan muutos ja investointimenot yhteensä. Maisema kokoomataulukko on esitetty palvelusopimusosan alussa luvussa 6 kuntayhtymän tavoitteet luvussa 2, lainakannan muutos rahoitusosassa luvussa 5 ja investointimenot investointiosassa luvussa 4. Yhteenveto määräahojen ja tuloarvioiden sitovuudesta: Maisema -kokoomataulukon nettomenot (jäsenkuntien kustannusosuudet) 103 139 274 Investointien bruttomenot 1 280 000 Lainakannan muutos - 815 000 1.3 Väestön hyvinvointi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö Terveydenhuoltolain (2010) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, ja sen lisäksi on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomuksella tarkoitetaan kunnassa eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatimaa tiivistä katsausta kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Se toimii kunnan strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä (THL 2010). Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa kehitettiin yhteistyössä Kanerva-Kaste -hankkeen kanssa hyvinvointipolitiikan suunnittelun, arvioinnin ja raportoinnin työvälineeksi sähköinen hyvinvointikertomus. Kertomus sisältää 40 50 tunnuslukua (indikaattoria), jotka on jaoteltu elämänkaarimallin mukaan. Niiden avulla saadaan tiivistetty kuva sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden että kunnan palveluiden tilasta ja suunnasta. Taulukoissa 1-5 on sähköisen hyvinvointikertomustyökalun avulla tuotettua tilastotietoa Raahen seutukunnan väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä. Tietojen lähteenä on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen indikaattoripalvelu SOTKAnet. Kuviossa 1 on selvitetty taulukoissa käytettyjen merkkien ja värikoodien selitykset. Taulukoissa 1-5 on Raahen seutukunta sarakkeessa ilmoitettu kyseisen tunnusluvun arvo seutukunnan alueella uusimman SOTKAnet palvelusta saatavissa olevan tiedon mukaan (valtaosin vuoden 2010 tietoja). Muutos 5 v takaiseen sarakkeessa arvioidaan muutoksen suuruutta suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Seuraavissa sarakkeissa näkyvät vastaavan tunnusluvun arvot seutukunnan kunnissa ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Vihreä väri kuvaa parempaa ja punainen väri huonompaa tilannetta kuin seutukunnassa keskimäärin. Keltaisella värillä merkityissä ero seutukunnan keskiarvoon on alle 10 %. 4

Kuvio 1. Taulukoissa 1-5 käytettyjen merkkien selitykset Taulukko 1. Väestö- ja perherakenne / yleiset V1 = Pyhäjoki V2 = Raahe V3 = Siikajoki V4 = Vihanti V5 = Pohjois-Pohjanmaa indikaattori arvo muutos V1 Pyhäjoki V2 Raahe V3 Siikajoki V4 Vihanti V5 Pohjois- Pohjanmaa Huoltosuhde, demografinen 2011 59,4 64,8 56,2 64,6 68,8 55,5 Koulutustasomittain 2010 287 271 302 265 236 341 Lapsiperheet, % perheistä 2010 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä/1000 asukasta 2011 Nettomuutto/1000 asukasta 2010 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 2011 39,9 38 40 42,8 36,2 43,8 16,3 8,9 18,6 17,4 5,6 17,9-8,1 5-5,1-19,7-23 0,1 -??? 115,4 112,5 122,2 113,4 - Väestö 31.12. 2011 34.652 3.361 22.593 5.639 3.059 397.887 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 2010 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 2010 36,9 33,8 37,2 36,7 38,1 38 14,9 9,9 16,3 12,2 15,4 16,6 5

Taulukko 2. Lapset ja lapsiperheet V1 = Pyhäjoki V2 = Raahe V3 = Siikajoki V4 = Vihanti V5 = Pohjois-Pohjanmaa indikaattori arvo muutos V1 Pyhäjoki V2 Raahe V3 Siikajoki V4 Vihanti V5 Pohjois- Pohjanmaa Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista 2010 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2011 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9. luokkalaisista 2011 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3-5 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 32,7 35,4 29,4 42,6 36,8 31?? 9 8 6 8 9 0,8-1 0,6-1?? 10 7 7 5 7 40,5 46,7 42,4 34,1 33,1 49,6 Lasten pienituloisuusaste 2011 -??? 14,7 16,1 21,6 19 - Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä/1000 0-7-vuotiasta 2010 Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9. luokan oppilaista 2011 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2010 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2011 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.- luokan oppilaista 2011 2.072 2.639 1.941 1.947 2.766 2.480?? 19 16 18 14 16 7,6 7,1 8 6,1 8,4 7,4?? 13 12 11 15 13?? 27 16 13 17 17 6

Taulukko 3. Nuoret V1 = Pyhäjoki V2 = Raahe V3 = Siikajoki V4 = Vihanti V5 = Pohjois-Pohjanmaa indikaattori arvo muutos Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria/ 1.000 13-17-vuotiasta 2010 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 2010 Nuorisotyöttömät, alle 25 v. henkilöä 31.8.2012 (Lähde: Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimisto) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 V1 Pyhäjoki V2 Raahe V3 Siikajoki V4 Vihanti V5 Pohjois- Pohjanmaa 1-1 - - 163 10,4 9,3 9,4 14,5 11,6 9,8 225 18 160 30 17 3.621 3,1-4 1,7-2,4 7

Työikäiset V1 = Pyhäjoki V2 = Raahe V3 = Siikajoki V4 = Vihanti V5 = Pohjois-Pohjanmaa indikaattori arvo muutos Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys eläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita /1.000 asukasta 2010 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/1.000 asukasta 2010 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat/1.000 asukasta 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 15-49-vuotiailla/ 1.000 vastaavanikäistä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64-vuotiailla/ 1.000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 2010 V1 Pyhäjoki V2 Raahe V3 Siikajoki V4 Vihanti V5 Pohjois- Pohjanmaa 5 3,7 4,8 5,9 7,3 4,7 13,6 1,5 16,7 5,8 19,1 10,1 1-1,3 0,2 1,9 2 3 2,4 3 3,7 3,6 3,6 1.485 1.253 1.496 1.544 1.545 1.177 1.653 1.510 1.603 1.804 1.879 1.392 15,9 17,1 15,5 14,3 19,6 19 Psykiatrian avohoitokäynnit/1.000 asukasta 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista 2010 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2010 Työttömyysaste, % työvoimasta 31.8.2012 (Lähde: Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimisto) Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat/ 10.000 asukasta 2010 501-576 - - 256 2 0,6 2,5 0,7 1,8 1,5 3 3,5 2,8 3,9 2,8 2,3 10,7 10,7 10 12,5 13,2 8,8 8,7 6,6 8,9 8,9 9,0 11,1 177,1 141,9 176,2 204,2 172,3 162,6 8

Taulukko 5 Ikäihmiset V1 = Pyhäjoki V2 = Raahe V3 = Siikajoki V4 = Vihanti V5 = Pohjois-Pohjanmaa indikaattori arvo muutos Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65-vuotta täyttäneillä/1.000 vastaavanikäistä 2010 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75-vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65- vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Yksinasuvat 75-vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 2010 V1 Pyhäjoki V2 Raahe V3 Siikajoki V4 Vihanti V5 Pohjois- Pohjanmaa 87,6 87,6 88,3 87,9 84,7 89,2 2.557 2.244 2.407 2.757 3.330 2.498 4,4 3,5 3,9 6,1 5 3,6 19,9 10,7 19,1 23,8 26,2 14,8 3,9 4,6 3,7 4,2 3,5 3,3 40,4 38,7 40,4 45,5 35,4 41,7 Raahen seutukunnassa oli vuonna 2011 yhteensä 34 652 asukasta, joista 24 % oli alle 18-vuotiaita ja 65 vuotta täyttäneitä 18 %. Käytettävissä olevan väestöennusteen mukaan lasten ja nuorten määrä ei muutu oleellisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana, mutta 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 26 %:iin ja työikäisten määrä vähenee vastaavasti. (Tilastokeskus.) Alueella käynnistyneet suurhankkeet saattavat kuitenkin vaikuttaa väestökehitykseen ja palvelujen kysyntään. Taulukko 6. Ikäryhmittäin Väestö 31.12.2011 0-6-v. 7-15-v. 16-17-v. 18-29-v. 30-65-v. Yli 65-v. Yhteensä Pyhäjoki 291 357 95 411 1 555 652 3 361 Raahe 2 094 2 596 589 3 125 10 851 3 338 22 593 Siikajoki 581 754 160 677 2 588 879 5 639 Vihanti 288 312 92 334 1 397 636 3 059 3 254 4 019 936 4 547 16 391 5 505 34 652 Alueella työllisyystilanne on hieman heikentynyt vuoden takaiseen. Työttömyysaste oli elokuun lopussa 2011 seutukunnan alueella 8,6 % ja 2012 vastaavana aikana 8,7 %. Nuorisotyöttömien määrä on lisääntynyt, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä vähentynyt. (Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimisto 2012.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt uuden sairastavuusindeksin, jonka avulla kunnat voivat vertailla omaa sairaustaakkaansa sekä koko maahan että muihin kuntiin. Indeksi koostuu seitsemästä 9

sairausryhmästä (syövät, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveys, tapaturmat, dementia) ja neljästä sairauksien merkitystä kuvaavasta näkökulmasta (kuolleisuus, työkyvyttömyys, elämänlaatu ja kustannukset). Indeksin arvo koko maassa on 100. Ikävakioidussa indeksissä on otettu huomioon väestön ikärakenne ja se mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi kustannuksia arvioitaessa. Seutukunnan kuntien indeksiluvut on esitetty kuviossa 2. Vakioimattomat indeksiluvut olivat maakunnan keskitason yläpuolella. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.) THL:n sairastavuusindeksi 2008-2010 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa ikävakioitu vakioimaton Kuvio 2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sairastavuusindeksiluvut Raahen seutukunnan ja Pohjois-Pohjanmaan alueella tarkasteluajanjaksolla 2008-2010 (koko maa = 100) (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012) Vuonna 2011 tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksista ovat tällä hetkellä käytettävissä kunta- ja maakuntakohtaiset tulokset, mutta ei seutukunnan keskiarvolukuja. Tulosten mukaan seutukunnan kuntien 8-9. luokkalaisten nuorten tupakointi, humalajuominen ja koulukiusatuksi joutuminen oli lähellä maakunnan keskiarvoa. Maakunnan keskiarvoa suurempi osa alueen nuorista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tilanne vaihtelee kuitenkin huomattavasti seutukunnan kunnissa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75-vuotta täyttäneiden määrä on vähentynyt alueella viiden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä vaihtelee huomattavasti kunnittain. Seutukunnallisessa hyvinvointikertomuksessa on kehittämisen painopistealueiksi määritelty 1) nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen 2) perheiden hyvinvoinnin tukeminen 3) kuntalaisten oman vastuunoton tukeminen ja osallistaminen 4) kolmannen sektorin roolin vahvistaminen hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä 1.4 Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat olleet Raahen seutukunnassa tarkastelujakson 2006-2009 aikana maakunnan keskitasoa korkeammat Pyhäjokea lukuun ottamatta (kuvio 3). (SOTKAnet). 10

4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0 Kuvio 3. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vuosina 2006-2011 (SOTKAnet). Vuonna 2010 seutukunnan kunnissa käytettiin erikoissairaanhoitoon ja Pyhäjokea lukuun ottamatta myös perusterveydenhuoltoon enemmän rahaa asukasta kohden kuin maakunnassa keskimäärin. Sosiaalitoimen nettokustannukset olivat Vihantia lukuun ottamatta maakunnan keskitason alapuolella (kuvio 4) (SOTKAnet). Pohjois- Pohjanmaa Vihanti Siikajoki Raahe Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalitoimi Pyhäjoki 0 2000 4000 Kuvio 4. Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto), erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen nettokustannukset (euroa / asukas) vuonna 2010 (SOTKAnet). 11

Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioitujen menojen indeksiluku kuvaa kunnan asukaskohtaisia menoja suhteutettuna palvelujen tarpeeseen. Näin poistetaan kuntien erilaisen väestörakenteen, sairastavuuden ja muiden palvelujen tarpeeseen vaikuttavien tekijöiden vaikutus. Maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä suuremmat ovat menot suhteessa tarpeeseen. Seutukunnan alueella tarvevakioidut menot olivat Pyhäjokea ja Siikajokea lukuun ottamatta yli maan ja maakunnan keskiarvon (taulukko 6). Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 Pyhäjoki 2 052 103 1,22 84 Raahe 2 117 106 1,00 106 Siikajoki 2 309 115 1,18 98 Vihanti 3 106 155 1,38 113 Pohjois-Pohjanmaa 1 968 98 0,98 100 Taulukko 6. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot vuonna 2010 (Hujanen ym. 2010). 1.5 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Organisaatio Hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen mukaan jäsenkuntien valtuustot käyttävät yhtäpitävin päätöksin kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa. Jäsenkuntien valtuustot valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta soveltuvin osin Kuntalain 23 :n tarkoittamalla tavalla. Yhtymähallituksella on sosiaalijaosto, joka toimii kuntayhtymän toimialaan liittyvissä asioissa laissa tarkoitettuna monijäsenisenä toimielimenä ja käyttää tälle toimielimelle ko. lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa yksilökohtaista huoltoa ja palveluja koskevissa asioissa. Kuntien omistajaohjausta edistävänä valmistelu- ja yhteistyöelimenä toimii yhtymähallituksen toimikaudekseen nimeämä omistajaohjaustyöryhmä, joka muodostuu jäsenkuntien kuntajohtajista ja kuntayhtymän johtavista viranhaltijoista. Kuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne on esitetty kuviossa 5. Organisaatio jakautuu kuuteen tulosalueeseen, jotka koostuvat tulosyksiköistä kuvion 6 osoittamalla tavalla. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Kokonaisjohtamisen ja toimintojen yhteensovittamisen tukena toimii johtoryhmä, johon kuuluvat kuntayhtymän johtaja, tulosalueiden johtajat sekä muut kuntayhtymän johtajan määräämät henkilöt. 12

Kuvio 5. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ydinprosessit ja rakenne 13

Kuvio 6. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän organisaatio 2013 14

Henkilöstö Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän henkilöstömäärä 30.9.2012 oli 1321. Näistä toistaiseksi voimassaolevassa työ-/virkasuhteessa olevia oli 1017 ja määräaikaisia 304. Kuvio 7. Vanhuuseläkepoistuma Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä 2012-2020 (Kuntien eläkevakuutus). Tilat Terveyden ja sairaanhoitopalvelujen toimintaa on keskitetty, kuntayhtymän toimitilastrategian mukaisesti, Raahessa sairaala-terveyskeskuksen kiinteistön tontille sekä läheisyydessä sijaitseviin Raahepoliksen tiloihin ja kaupungin Kampuksen alueelle. Hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja yhteensä 52.760 m², joista kuntayhtymän omistuksessa on 26.472 m² ja vuokrattuja 26.288 m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Rakennukset on pääosin peruskorjattu viimeisen 15 vuoden aikana. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat, yhteensä 31 kohdetta, sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella. 15

Siikajoki, Siikajoen kylä: - terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Raahe: - sairaala ja terveyskeskus - mielenterveyskeskus - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola - A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus - perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki - hammashoitola Raahe, Pattijoki: - Pattijoen neuvola ja hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahe Siikajoki, Ruukki: - terveysasema - palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - asumispalveluyksikkö Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Siikajoki Pyhäjoki Pyhäjoki: - terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti - psykiatrinen yksikkö Koivula Kuvio 8. Kuntayhtymän käytössä olevat toimipisteet vuoden 2013 alusta. Tukipalvelut Talous- ja henkilöstöpalveluista merkittävä osa ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistosta. Myös tietotekniikkapalvelut ostetaan Raahen kaupungilta. Teknisten järjestelmien, laitteiden, ja irtaimiston kunnossapitopalvelu tuotetaan omana toimintana. Kiinteistöjen ylläpito tuotetaan kuntayhtymän omiin kiinteistöihin Raahessa omana toimintana. Jäsenkunnilta vuokrattujen toimitilojen ja omien sivutoimipisteiden ylläpidosta vastaavat kunnat. Siivouspalvelut järjestetään omana toimintana lukuun ottamatta Pyhäjoen kunnan alueella sijaitsevia toimipisteitä, joissa siivouksesta vastaa kunta. Ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta. Materiaalipalvelut järjestetään omana toimintana. Hankinnoissa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen hankintatoimiston ja Raahen kaupungin hankintatoimiston kanssa. Jonkin verran tukipalveluja ostetaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta, merkittävimpänä pesulapalvelut. 16

Talous Kuntayhtymän toiminnassa erikoissairaanhoidon osuus on viime vuosina kasvanut perusterveydenhuoltoa nopeammin, johon on vaikuttanut olennaisesti terveyskeskuslääkäreiden heikko saatavuus. Vuonna 2009 erikoissairaanhoidon kasvuun vaikutti vihantilaisten peruserikoissairaanhoidon palvelujen käytön merkittävä siirtyminen Oulaskankaan sairaalasta kuntayhtymään. Kuntayhtymän vuoden toiminnallinen tulos oli vuonna 2010 ylijäämäinen 877.000 euroa ja 217.000 alijäämäinen vuonna 2011. Koko kuntayhtymä Maksuosuudet hyvinvointikunta- 34 741 34 651 yhtymälle Tp2009 /astp09 Tp2011 Ta2012 Enn2012 Ta2013 /as Ta13 Oma erikoissairaanhoito 14 401 774 415 14 717 257 14 286 429 14 286 429 14 192 283 410 Shp:n erikoissairaanhoito 22 857 919 658 24 919 753 23 460 000 25 660 000 28 600 000 825 Muu sosiaali- ja terveydehuolto 56 902 450 1 638 59 242 871 60 455 830 61 729 830 60 346 991 1 742 Jäsenkuntien maksut ky:lle yht. 94 162 143 2 710 98 879 881 98 202 259 101 676 259 103 139 274 2 977 Kasvu vv.2009-2013 % 9,53 % Keskimääräinen kasvu /vuosi (lähtöv 2009) 2,51 % 1,43 % 2,66 % 2,38 % Taulukko 9.Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän jäsenkuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ilman varhaiskasvatuksen ja kuntiin jäävän sosiaalitoimen 1 kustannuksia vuoden 2011 tilinpäätöksen ja vuosien 2011-2013 talousarvion mukaan. *Vihanti yhdistyy Raahen kaupunkiin 1.1.2013 alkaen. 1.6 Maisema Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä on ottanut sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ohjaamisen välineeksi Kuntamaisema Oy:n kehittämän Maisema-mallin. Vuodelta 2008 on tehty lähtötilanneselvitys, jossa on katsottu laajasti kaikki alueen sosiaali- ja terveyspalvelut. Selvitys toistetaan vuosittain. Maisema-mallin mukaan lasketut vuoden 2011 asukaskohtaiset sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannukset eri kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla on esitetty kuviossa 9. Tarkastelun mukaan asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat keskimääräistä korkeammat Vihannissa ja Siikajoella ja matalammat Raahessa ja Pyhäjoella. (Kuntamaisema Oy 2012.) 1 eläkevastuut, työmarkkinatuen kuntaosuus, kuntouttavan työtoiminnan ELY-korvaus 17

Kuvio 9. Raahen seudun kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden asukaskohtaiset kokonaiskustannukset verrattuna muiden Maisema-kuntien kustannuksiin vuonna 2011 (Kuntamaisema Oy 2012) Vuoden 2011 Maisemaraportissa suositellaan hoito- ja hoivapalveluissa laitoshoidon muuttamista harkitusti palveluasumiseksi sekä pitkäaikaispalveluasumisen ja laitoshoidon peittävyyden alentamista. Vastaanottopalveluissa suositellaan päiväaikaisten lääkärivastaanottojen varmistamista myös kiireellisessä hoidossa, sairaanhoitajavastaanottojen lisäämistä terveysasemille siten, että kiireellisen hoitoon ja hoidon arvioon pääsee ilman ajanvaraustakin ja väestölle tiedottamista päivystyskäyttäytymisestä. Erikoissairaanhoidossa kiinnitetään huomiota kokonaiskustannusten voimakkaaseen nousuun, joka muodostuu käytön kasvusta, yksikkökustannusten kasvusta ja hoitojaksojen pitenemisestä. Kustannuksiin on kuitenkin onnistuttu vaikuttamaan omaa palvelurakennetta kehittämällä. (Kuntamaisema Oy 2012.) Aikuisten mielenterveyspalvelujen osalta suositukset ovat palveluasumisen läpikäynti asiakaskohtaisesti ja asiakkaiden palvelutarpeen uudelleenarviointi, arvioinnin keskittäminen yhdelle pientyöryhmälle sekä mielenterveysasumispalveluissa että päihdepalveluissa ja psykiatristen vuodeosastopaikkojen vähentäminen. Perhepalveluissa suositellaan toimia lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon kasvun hidastamiseksi. Vammaispalveluissa kannustetaan jatkamaan laitoshoidosta palveluasumiseen siirtymistä. (Kuntamaisema Oy 2012.) 18

2 Hyvinvointikuntayhtymän strategia, tavoitteet ja palvelujen järjestäminen 2.1 Strategia ja tavoitteet Tätä haluamme olla kuunnellaan kuntia, palvellaan ihmisiä ja eletään ihmisiksi Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä ja omatoimisuutta järjestämällä vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja Raahen seudun ja sen ympäristön ihmisille kuntien voimavarat huomioiden. Palvelut järjestetään tehokkaasti ja monitoimijaisesti mahdollistaen asiakkaan valinnanvapauden ja kohtuullisen arjessa selviytymisen. Olemme rohkeasti uudistava ja vetovoimainen työyhteisö, jossa arvostetaan monipuolista osaamista ja eletään ihmisiksi. Nämä ovat arvomme Ihmisarvon kunnioittaminen Kohtelemme ihmisiä oikeudenmukaisesti ja inhimillisesti kunnioittaen heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan. Käyttäydymme ystävällisesti, kohteliaasti ja hyviä tapoja noudattaen toisiamme ja asiakkaitamme kohtaan. Asiakaskeskeisyys Toimintamme lähtökohtana on aina ensisijaisesti asiakkaan tarpeet. Antamamme palvelut pohjautuvat asiakaskohtaiseen hoidon tarpeen tai palvelutarpeen arviointiin, joka tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Haluamme lisätä asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja toimia niin, että asiakkaan omat voimavarat ja palvelut yhdessä tukevat hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. Hankimme aktiivisesti asiakaspalautetta ja huomioimme sen palvelujemme kehittämisessä. Asiakkaalla on aina oikeus hyvään kohteluun ja palveluun. Vastuullisuus Työyhteisömme jokainen jäsen on osaltaan vastuussa toiminnan taloudellisuudesta ja tehokkuudesta sekä oman osaamisensa kehittämisestä. Edistämme ihmisten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti ja annamme tukea erityisesti heikommassa asemassa oleville ihmisille. Huolehdimme siitä, että toimintamme on laadullisesti hyvää ja asiakkaat saavat heille kuuluvat palvelut ammattitaitoisesti ja turvallisesti. Huolehdimme palvelujen laadun jatkuvasta arvioinnista ja varmistamisesta. Avoimuus ja luottamuksellisuus Tarjoamiemme palvelujen ja etuuksien myöntämisen kriteerit ovat avoimia, läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Tiedotamme toimintasuunnitelmista, toiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista aktiivisesti ja teemme yhteistyötä ennakkoluulottomasti kaikkien kuntayhtymän toimintaan liittyvien alueen toimijoiden kanssa. Kunnioitamme asiakkaan ihmisarvoa, yksityisyyden suojaa ja itsemääräämisoikeutta. Asiakas voi luottaa siihen, että häntä koskevia tietoja käyttävät vain ne, joilla siihen lain mukaan on oikeus. 19

Perustehtävämme Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmisten hyvinvointi ja terveys. Strategiset päämäärämme Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvu- ja kehitysympäristöön vaikuttaminen (koti ja perhe, päivähoito, koulu) yksilöllisten koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen löytäminen nuorille varhainen tukeminen, ongelmiin puuttuminen ja hoito Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ennaltaehkäisevä työote terveyden edistämisen kriteerien mukaisesti kuntalaisten omavastuisuuden ja omahoidon tukeminen toimiva hoidon- ja palvelutarpeen arviointi kaikilla tasoilla tehokas ja oikea-aikainen akuuttihoito potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen, seuranta ja arviointi tavoitteena, että kaikkien asuminen tapahtuu kodissa tai kodinomaisissa olosuhteissa, jolloin pitkäaikaista laitosasumista ei tarvita painopisteinä kotihoito, kotiin kuntoutus ja asumisen ohjaus asiakaslähtöisesti monitoimijaisuus palvelujen tuottamisessa Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit rajojen poistaminen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen väliltä omassa toiminnassa palveluprosessien päällekkäisyyksien ja aukkojen poistaminen sekä koko osaamiskapasiteetin käyttäminen hyödyksi erikoissairaanhoidon laajemman ja vaikuttavamman alueellisen yhteistyön kehittäminen alueen koko sairaalakapasiteettia tehokkaasti hyödyntäen Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö ammattitaitoisen henkilöstön saaminen myös jatkossa, halutun työnantajan maine henkilöstön osaamisen kehittäminen strategian onnistumista tukemaan työhyvinvoinnista huolehtiminen vastuunkantajina sekä työnantaja että jokainen työntekijä johtamisen kehittäminen Taloudellisesti kestävä toiminta kuntien maksukykyyn perustuvat palvelut taloudellisuuden ja tuottavuuden paraneminen teknologian saaminen tehokäyttöön ja asiakkaiden omahoitoa tukemaan tukipalvelujen tehokas hoitaminen alueellisena ja laajempanakin ratkaisuna Näissä meidän on onnistuttava strategisten päämääriemme saavuttamiseksi Talousarviovuoden ja tulevien vuosien keskeiset kehittämis- ja muutoskohteet: 1) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma valmistuu vuonna 2012 ja siinä yhteensovitetaan erikoissairaanhoidon alueellinen työnjako Oys:n, Raahen ja Oulaskankaan välillä siten, että sairaaloiden voimavarat saadaan palvelemaan alueen väestön palvelutarpeita mahdollisimman tehokkaasti. 20

2) Palvelurakenteen kehittämisestä laaditaan kokonaisvaltainen suunnitelma, jossa huomioidaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa sovitun työnjaon vaikutukset kuntayhtymän palvelutarjontaan sekä määritellään toimenpiteet palvelurakenteen muuttamiseksi laitospainotteisesta avo- ja kotihoitopainotteiseksi sekä tarkoituksenmukainen palvelupisteverkko. 3) Otetaan palveluseteli asteittain käyttöön yhtenä palvelujen järjestämisen muotona 4) Mielenterveys- ja päihdetyö integroidaan yhdeksi kokonaisuudeksi ja suunnataan voimavarat akuuttia avo- ja kotihoitoa tukevaksi sekä saatetaan toiminnat fyysisestikin saman katon alle. 5) Tarkastellaan henkilöstömitoitus tavoitteena voimavarojen optimaalinen käyttö 6) Kehitetään henkilöstön työhyvinvointiin liittyviä toimenpiteitä niin, että sairastavuus vähenee. Hyvinvointikuntayhtymän toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja arvioinnissa käytetään seuraavia näkökulmia: - Asiakas- ja vaikuttavuus -näkökulma liittyy palvelujen määrään, laatuun ja vaikuttavuuteen eli palvelun kykyyn saada aikaan haluttuja vaikutuksia. - Prosessit ja talous näkökulmassa tarkastellaan sitä, miten palvelutuotanto järjestetään sekä toiminnan tehokkuutta, taloudellisuutta ja resurssien hallintaa. - Henkilöstö näkökulmassa tarkastellaan henkilöstön osaamiseen, uudistumiseen, määrällisiin resursseihin, työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen liittyviä tekijöitä. Alla olevat tavoitteet on asetettu seuraaville kolmelle vuodelle, ja niitä täsmennetään ja aikataulutetaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Toiminta-ajatus Tehtävämme on järjestää Raahen seudun väestön tarvitsemat lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollonn palvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti jäsenkuntien hyväksymällä tavalla tavoitteena alueen ihmistenn hyvinvointi ja terveys sekä kohtuullinen arjessa pärjääminen. Kuntayhtymän strategiset päämäärät 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä avo- ja kotihoitolähtöinen palvelurakenne 3. Saumattomat hyvinvointipalveluprosessit 4. Osaava henkilöstö ja vetovoimainen työyhteisö 5. Taloudellisesti kestävä toiminta 21

Suunnittelukauden 2013-2015 keskeiset toimintaa ohjaavat tavoitteet 1. Kotona pärjäämisen tukeminen ja laitosvaltaisuuden vähentäminen 2. Asiakasprosessien kehittäminen tukemaan ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan ja terveydestään 3. Varmistetaan osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 4. Palvelurakenteen, tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen väestön tarpeiden pohjalta kuntatalouden rajoissa Tavoitteet talousarviovuodelle 2013 1. Oikea-aikaiset, arjessa pärjäämistä tukevat palvelut Mittarit/Tunnusluvut Mittarin tavoitetaso Saavutettu tulos/ tilinpäätös 2013 1. Hoitoon pääsyn ja 1. Toteutuu säädösten ja palvelujen saatavuuden keskeisimpien laatu- toteutuminen suositusten mukaan 100 %:sti, tuotekohtaiset tavoitteet maisemataulukoissa 2. Omaa vastuuta ja omahoitoa tukevat asiakasprosessit 3. Laitoshoidon vähentäminen/kotona asumisen tukeminen 4. Työhyvinvoinnin parantaminen 5. Tuottavuus ja vaikuttavuus 2. Keskeisten asiakasprosessien uudistaminen Itsearvioinnissa sovitut kehittämistoimet Asiakaspalautekanavien aktiivinen käyttö 3. Laitoshoitopäivien määrä 4. Sairauspoissaolojen määrä Työhyvinvointikysely 5. Yksikköhinnat ja peittävyydet 2. Kotona asumisen, vastaanottotoiminnan ja lasten palveluiden prosessien uudistaminen on käynnissä Kehittämistoimet tehty Asiakaspalautteen määrä kasvaa 3. Laitoshoitopäivien määrä vähenee 5 % 4. Sairauspoissaolojen määrä kääntyy laskuun Työhyvinvointikyselyn tulokset paranevat 5. Yksikköhinnat ja peittävyydet Maisemavertailussa keskitasoa 22

Perustelut (resurssit ja muut toimintaedellytykset) 2.2 Palvelujen järjestäminen Palveluiden tuotannon nykytila Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä tuottaa jäsenkuntien asukkaille perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut sekä vuoden 2011 alusta alkaen sosiaalitoimen palvelut. Erikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Valtaosa palveluista tuotetaan tällä hetkellä kuntayhtymän omana palvelutuotantona. Erikoissairaanhoidon palveluita ostetaan Pohjois-Pohjanmaa sairaanhoitopiiriltä. Vuonna 2011 on terveyden- ja sairaanhoidossa ostettu kuntayhtymän ulkopuolisilta toimijoilta mm. yleis- ja erikoislääkäri-, sairaankuljetus-, ensivaste-, laboratorio-, ja kuvantamispalveluja, perusterveydenhuollon vuodeosastohoitoa sekä lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapalveluja. Aikuissosiaalityön, lapsi- ja perhepalveluiden, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä vanhuspalveluiden tulosalueilla on ostettu vanhusten, kehitysvammaisten, vaikeavammaisten, mielenterveyskuntoutujien ja päihdehuollon asumispalveluja, päihdehuollon kuntoutuspalveluja, lastensuojelun perhekotipalveluja, ensi- ja turvakotipalveluja, vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan palveluita sekä perheneuvolan psykiatri- ja psykologipalveluja. Tukipalveluista ravintopalvelut ostetaan jäsenkunnilta, tietotekniikkapalvelut Raahen kaupungilta sekä pesula- ja kuljetuspalvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja ostetaan Raahen kaupungin palvelutoimistolta. Palvelutuotannon järjestäminen jatkossa Palvelujen järjestämisessä toimitaan asiakaskeskeisesti siten, että otetaan huomioon asiakkaan tarpeet ja odotukset sekä mahdollistetaan hänen aktiivinen osallistumisesta itseään koskevaan päätöksentekoon. Palvelut pyritään tarjoamaan mahdollisimman pitkälle omalla alueella hyödyntäen sekä hyvinvointikuntayhtymän omaa että yksityistä palveluntuotantoa. Palvelutuotannon ydin tullaan jatkossakin pitämään kuntayhtymän omissa käsissä. Palvelutuotantoa avataan hallitusti yksityisille palveluntuottajille hankkimalla osa palveluista kilpailuttamalla ja ottamalla käyttöön palveluseteli esimerkiksi palveluasumisessa ja kotihoitoa tukevissa palveluissa. Näin voidaan tarjota kuntalaisille valinnanmahdollisuuksia ja tuetaan seutukunnan elinkeinostrategian mukaisesti palvelutoimialan kehittymistä. Tavoitteena toiminnassa on, että palveluja pystytään käyttämään alueella kuntarajojen yli. Palveluprosessit suunnitellaan asiakkaan tarpeista lähtien siten, että toimitaan kiinteässä yhteistyössä kuntien muiden hallinnonalojen kanssa. 23

Kaikissa kuntakeskuksissa tarjotaan lähipalveluina tai asiakkaan kotiin vietynä arjen sujumisen kannalta välttämättömät palvelut, esimerkiksi ikääntyneiden ja lapsiperheiden usein ja toistuvasti tarvitsemat palvelut. Harvemmin tarvittavat palvelut, kuten sairaala- ja muu laitoshoito sekä erityisasiantuntemusta vaativat palvelut, tuotetaan keskitetysti. Erikoissairaanhoidon palvelujen työnjaosta sovitaan Oulun eteläisen alueen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kesken. Tukipalveluissa (kuten tietohallinto-, talous- ja hallintopalvelut) pyritään alueelliseen tai tarvittaessa laajempaankin järjestämispohjaan. 2.3 Kehittämishankkeet Kuntayhtymä on mukana vuonna 2013 seuraavissa hankkeissa: KASTE-rahoitteisessa VIRTA -Raahen seudun alahankkeessa tavoitteena on kehittää työttömien tai ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneiden nuorten terveystarkastusten ja arvioinnin moniammatillista toimintamallia sekä palveluohjausmallia terveystarkastusten jälkeen. Hankkeen kestoaika on 1.5.2011-30.9.2013. Advanced Support for Independent Living; Human LifeCycle Approach in Senior Housing (LILY) hanke tutkii ja kehittää ikäihmisten hyvinvointia heidän elinympäristössään siitä näkökulmasta, miten he voisivat hyödyntää teknologiaa kotona asumisen apuna. Tavoite on kehittää sellaisia hyvinvointipalveluja, jotta ikäihmisten ei tarvitse muuttaa kodeistaan muualle tai laitoshoitoon. Hankkeen kesto on 1.3.2011-28.2.2014. Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hankkeen tavoitteena on saada aikaan palveluinnovaatio nimeltään Terveyspiste, josta asiakas voi halutessaan ostaa osan terveyspalveluista apteekin yhteydessä toimivasta palvelupisteestä. Hankkeen valmistelua koordinoi Kuopio Innovation Oy ja hankkeeseen osallistuvat hyvinvointikuntayhtymän ohella Joensuun ja Rauman kaupungit, Hyvän Mielen Apteekit Oy ja eri yrityshakijoita. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ohjelmasta ajalle 1.6.2011 31.12.2013. Toimiva lapsi & perhe II -hankkeen tavoitteena on ehkäistä ongelmien ylisukupolvista siirtymistä sekä kehittää lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä toimintamalli osaksi kunnan peruspalveluja ja kunnan hyvinvointistrategiaa. Toimintamallin käyttöön ottoa tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asiantuntemuksellaan ja siinä ovat mukana hyvinvointikuntayhtymän lisäksi aktiivisesti kuntien koulutoimet ja varhaiskasvatus sekä muut alueen keskeiset toimijat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuki hankkeelle jatkuu vuoteen 2015. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi käynnistetyn kuntakokeilun tavoitteena on luoda uusi paikalliseen kumppanuuteen perustuva integroitu toimintamalli parantamaan Raahen seudun työllisyyttä, palvelujen vaikuttavuutta ja palveluprosessien sujuvuutta. Kuntakokeiluun on saatu rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä ja se toteutetaan ajalla 1.9.2012 31.12.2015. Asiakasprosessien kehittämistä tuetaan oppisopimuskoulutuksena toteutettavalla tuotekehittäjäkoulutuksella. Tavoitteena on hankkia osaamista toiminnan uudistamiseen asiakaslähtöisesti ja saada uudistettua keskeiset asiakasprosessit. Varsinaiseen tuotekehittäjäkoulutukseen osallistuu 17 henkilöä, mutta prosessien kehittämisen kautta hanke koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Hankkeen kesto on 2012-2014. Kotihoidossa asiakasprosessien kehittäminen on aloitettu tiimivastaavien kouluttamisella. Koulutukseen osallistuu 20 työntekijää. Lisäksi koko kotihoidon henkilöstölle järjestetään tiimityöstä koulutusta syksyllä 2012 ja keväällä 2013. Tavoitteena tiimityön kehittämisessä on toiminnan uudistaminen asiakaslähtöiseksi ja huomion kiinnittäminen yksilölliseen palvelutarpeenarviointiin. 24

3 Tuloslaskelma 2013 TP 2011 TA 2012 TA 2013 11/13% 12/13% 1 Yhteensä TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot 105 448 105 103 787 370 111 689 229 5,92 7,61 - jäsenkuntien maksuosuudet 98 879 881 98 275 431 105 370 275 6,56 7,22 - muut myyntituotot 6 568 224 5 511 939 6 318 954-3,80 14,64 * Maksutuotot 7 251 584 7 225 565 7 164 652-1,20-0,84 * Tuet ja avustukset 1 942 488 1 928 385 1 462 495-24,71-24,16 * Vuokratuotot 1 708 949 1 698 480 1 851 306 8,33 9,00 * Muut toimintatuotot 404 229 261 658 302 161-25,25 15,48 ** TOIMINTATUOTOT 116 755 353 114 901 458 122 469 843 4,89 6,59 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot -43 890 008-43 118 915-44 619 319 1,66 3,48 Henkilösivukulut * Eläkekulut -7 767 819-7 972 311-7 528 054-3,09-5,57 * Muut henkilösivukulut -2 547 948-2 574 934-2 609 035 2,40 1,32 * Lomapalkkavelan sos.k -158 920 0 0-100,00 0,00 * Henkilöstökorvaukset 844 582 305 850 533 480-36,84 74,43 * Palvelujen ostot -47 441 750-45 188 055-51 949 685 9,50 14,96 * Aineet,tarvikkeet, tava -6 820 269-6 626 101-6 483 105-4,94-2,16 * Avustukset -4 746 164-5 447 946-5 243 700 10,48-3,75 * Vuokrat -2 012 902-2 099 579-2 477 749 23,09 18,01 * Muut toimintakulut -299 425-218 599-243 205-18,78 11,26 ** TOIMINTAKULUT -114 840 623-112 940 590-120 620 372 5,03 6,80 TOIMINTAKATE 1 914 730 1 960 868 1 849 471-3,41-5,68 Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot 19 559 10 000 10 400-46,83 4,00 * Muut rahoitustuotot 10 788 15 000 6 500-39,75-56,67 * Korkokulut -192 022-220 000-130 000-32,30-40,91 * Muut rahoituskulut -5 368-6 200-1 200-77,65-80,65 VUOSIKATE 1 747 687 1 759 668 1 735 171-0,72-1,39 Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot -1 964 453-1 806 044-1 809 085-7,91 0,17 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS -216 766-46 376-73 914-65,90 59,38 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJ -216 766-46 376-73 914-65,90 59,38 Tuloslaskelmassa ei ole vielä huomioitu menojen karsintaa. 25

Toimintatuotot 2013 Jäsenkuntien maksuosuudet Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot 5 % 1 % 2 % 6 % 0 % 86 % Toimintakulut 2013 Palkat ja palkkiot Ostettu erikoissairaanhoito Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Henkilösivukulut Muut palvelut Avustukset Muut toimintakulut 19 % 6 % 4 % 2 % 0 % 37 % 24 % 8 % 26

4 Investoinnit INVESTOINTIHANKINTAESITYKSET (yli 10 000 ) Rakennukset, kiinteät rakenteet ja järjestelmät Hankeryhmä Toteutuma Suunnitelma Suunnitelma Suunnitelma Ta Ta Ta TA 2012 31.10.2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 Rakennukset: Menot 2 655 000 820 000 800 000 800 000 Tulot Kiinteät rakenteet: Menot 70 000 110 000 80 000 80 000 Tulot Koneet, laitteet ja ohjelmistot: Menot 815 000 350 000 175 000 100 000 Tulot Menot 3 540 000 1 280 000 955 000 980 000 Tulot Netto Rakennukset Merkittävimmät vuoden 2013 rakennuksiin kohdistuvat investoinnit ovat sairaalan ja terveyskeskuksen julkisivun sekä sairaalan pohjakerroksen jätevesiviemärien uusiminen. Lisäksi sairaalan potilastornin ja terveyskeskuksen vesikatteet sekä sairaalan välinehuoltokeskuksen ilmanvaihto uusitaan. Sisäilman laadun parantamistoimenpiteet jatkuvat perustusten korjauksilla vielä sairaalan entisen synnytysosaston osalla kuten myös talousrakennus B:n loppuvuodesta 2012 aloitettu pohjakerroksen korjaus ja muutos keskusvaraston käyttöön. Kiinteät rakenteet Sairaalan paloilmoitinjärjestelmän uusiminen jatkuu edelleen. Keskusradiojärjestelmä uusitaan sekä Ruukin Mäkelänrinteen hoitajakutsujärjestelmä päivitetään. Koneet, laitteet ja ohjelmistot Vuoden 2013 irtaimistohankinnoista kustannuksiltaan kalleimmat ovat Ruukin uuden terveysaseman kalusto, gastroskooppi, kolonoskooppi, hammashoitokoneyksikkö ja holtter-laitteisto 27

5 Rahoituslaskelma Tilinimi TP 2011 TA 2012 TA 2013 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate 1 747 687 1 759 668 1 735 171 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -2 558 951-3 540 000-1 252 000 Rahoitusosuudet investointeihin 189 750 Käyttöomaisuuden myyntitulot 2 598 784 Varsinaisen toiminnan ja invest. nettokassavirta -621 515-1 780 332 3 081 955 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2 600 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -814 658-815 000-815 000 Lyhytaikaisten lainojen muutos -500 000 Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen -1 936 173 4 668 2 266 955 Rahoituslaskelman tunnusluvut: TP 2011 TA 2012 TA 2013 Investointientulorahoitus, % 73,77 % 49,71 % 138,59 % 100 * Vuosikate Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 1,93 1,91 1,97 Vuosikate+korkokulut Korkokulut+Lainanlyhennykset Hyvä, jos luku yli 2 Tyydyttävä, jos luku 1-2 Heikko, jos luku alle 1 28