1 2.1. Hyvinvointipalvelut Tulosalueet: Toiminta-ajatus Hyvinvoinnin hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Hyvinvointipalvelujen tehtävänä on eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeiden ja -odotusten tunnistaminen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointipalvelut järjestää varhaiskasvatusta, perusopetusta vuosiluokille 1-9, perusopetuksen iltapäivätoimintaa sekä opinto- ja vapaa-aikapalveluja. Hyvinvointipalvelujen laatua ylläpidetään ja kehitetään vuorovaikutuksessa palvelunkäyttäjien, henkilöstön, järjestöjen ja yhdistysten sekä elinkeinoelämän kanssa. Henkilöstön tarpeen mukainen täydennyskoulutus ja toiminnan laadunarviointi tukevat kehittämistyötä. Hyvinvointipalveluiden strategiset tavoitteet Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Palvelusuunnittelun asiakaslähtöinen kehittäminen Kokonaisvaltaisen palveluohjauksen tarpeen arviointi ja suunnitelman teko Ulkopuolelle maksettavat kotikuntakorvaukset Arviointi ja suunnitelma on tehty Kotikuntakorvauso ppilaiden määrä ei kasva Suunnittelu on käynnistynyt Osallisuuden lisääminen Nuorisoneuvosto 6 krt/v Kokoontuu syksyllä Vammaisneuvosto 4 krt/v Kokoontuu syksyllä Ikäihmisten neuvosto 6 krt/v 2 Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehostaminen Toiminta Pedagogiikan kehittäminen opetussuunnitelman mukaisesti Yhteistyö- ja kumppanuussopimuste n määrä Viestintäsuunnitelman tavoitteiden toteutuminen Toimintakertomus Enemmän palvelukumppanuu ksia kuin v. 2016 Aktiivisen ja ajantasaisen monikanavaisen viestinnän arviointi Uuden opetussuunnitelma n mukainen pedagogiikka otettu käyttöön 2016/18 2017/21 Kunnan viestintäsuun nitelma valmistuu vuoden loppuun Vuoden lopussa
Digitalisaation edistäminen Vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen suunnittelun toteuttaminen Talous Erityisopetuksen ja varhaiskasvatuksen tukipalvelujen rakenteen ja toiminnan arviointi Suunnitelma laadittu (kyllä/ei) Suunnitelma laadittu (kyllä/ei) Erityisopetuksen ja tukipalvelujen kehittämissuunnitelma laadittu (kyllä/ei) Esi- ja perusopetuksen digisuunnitelman laadittu ja laitteiden määrälle asetettu määrällinen/laadull inen tavoite Vuosiluokkiin sitomattoman esija alkuopetuksen käyttöönotosta ja toimintatavoista on laadittu suunnitelma lukuvuodenvuoden 17 18 loppuun mennessä Erityisopetuksen sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tukipalveluiden järjestäminen on arvioitu ja kehittämisen suunnitelma laadittu, jotta resurssit voidaan kohdentaa oikea aikaisesti ja tarpeen mukaisesti Henkilöstö Liikunnan lisääntyminen Henkilöstökysely Henkilöstön työssäjaksamista lisätään tukemalla erilaisia liikuntamuotoja esim. liikuntasetelin avulla Työyhteisötaitojen parantaminen Järjestetyn henkilöstökoulutuksen määrä Työntekijöille on järjestetty työyhteisötaitokoul utusta, jonka avulla yhteistoiminta ja osallisuus ovat lisääntyneet 2 Suunnitelma n laadinta Kesken Organisaatios ta ja vastuuhenkil öistä on sovittu, suunnitelman teko on käynnistynyt Organisaatios ta ja vastuuhenkil öistä on sovittu ja työ on käynnistynyt elokuussa Kysely syksyllä Toteutunut yksi koko henkilökunna lle ja 15 henkilölle ollut pitkäkestoine n koulutus.
3 Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat TA 2017 TP 2016 TP 2015 tunnusluvut Varhaiskasvatus lasten määrä 660 668 619 Perusopetus oppilasmäärä 1321 1297 1309 Ulkopuolinen hankerahoitus* 307 400 171 281 195 385 165 323 *) Hyvinvointipalveluiden hankkeita ovat mm. Toiminnallisen osallistumisen kehittäminen inklusiivisessä varhaiskasvatuksessa, Liikkuva koulu- hanke, Perusopetuksen tasa-arvon edistäminen ja erityisopetuksen laadun parantaminen, Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksia, Erasmus-hanke, Uusi peruskoulu-hanke, kerhotoiminnan kehittäminen, Step-Y (yrittäjyyskasvatus), Kulttuurin virta (lasten kulttuuriverkosto). Osa hankkeista on uusia, joiden toteutuminen edellyttää myönteistä rahoituspäätöstä. Hyvinvoinnin hallinto Tavoite Mittari Tavoitearvo Hyvinvointipalvelujen Suunnitelma Uusi organisaatio 1.8. Uusi organisoituminen alkaen organisaatio Johtamisen/pedagogisen johtamisen määritteleminen Esi- ja perusopetuksen kuljetusten sujuva ja kustannustehokas järjestäminen Hyvinvointipalvelujen uusi johtamisjärjestelmä Taloudellisuus Johtamisjärjestelmä tehty ja uudet tehtävänkuvaukset määritelty Kustannukset eivät kasva aloitti 1.8 Tehtävänkuvat määritelty Voidaan arvioida vasta elokuun jälkeen Joustavat hallinto- ja tukipalvelut Tiedottaminen/viestintä Toimintojen järjestäminen joustavasti Kesäkuu 2017 Palvelukokonaisuudet yli hallintorajojen Tiedottaminen tapahtui elokuussa Yhteistyö keskushallinnon kanssa tiivistä Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat TA 2017 TP 2016 TP 2015 tunnusluvut Nettokustannus /v 335 106 542 251 570 475 Hallinnon osuus kokonaiskustannuksista, % 1,6 3,5 2,8 Hyvinvoinnin hallinto TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 36 148 36 291 307 400 165 323 53,8 Kulut -606 623-328 189-702 290-341 217 48,6 Toimintakate -570 475-291 898-394 890-175 894 44,5
4 Perusopetus Tavoite Mittari Tavoitearvo Liperin koulukeskuksen peruskorjauksen suunnittelun eteneminen Suunnitelma laadittu (kyllä/ei) Peruskorjauksen suunnitelma valmiina ja tilaohjelma laadittu Hankesuunnitelman työstäminen kesken Joustavan esi- ja alkuopetuksen vakiinnuttaminen ja kehittäminen edelleen Varhainen puuttuminen ja oppilaan tuki lähikouluperiaatteen mukaisesti Oppimisympäristöjen uudistaminen Koulupäivän aikaisen liikunnan ja toiminnallisuuden lisääminen jokaisessa koulussa Toiminnan organisointi ja määrä/yksikkö Lähikouluperiaatteen toteutuminen, ei koulusiirtoja erityisopetuksen vuoksi sairaalakoulukustannukset eivät kasva ed.vuodesta (kustannusten määrä/vuosi) Digisuunnitelma laadittu (kyllä/ei) Liikkuva koulu hankerahan määrä Koulukohtaiset nykytilakartoitukset ja suunnitelmat laadittu (kyllä/ei) Joustava esi-ja alkuopetus toteutuu kaikissa yksiköissä, joissa esiopetusta järjestetään Kaikki oppilaat saavat tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussa (mahdollisimman varhaisessa vaiheessa pois), oppilaita ei siirretä toiseen kouluun saadakseen erityistä tukea, sairaalakoulujaksojen määrä on saatu pysymään alhaisena varhaisen tuen ansiosta. Perusopetuksen digisuunnitelman laadittu ja laitteiden määrälle asetettu määrällinen/laadullinen tavoite, fyysisiä tiloja uudistettu normaalien hankintojen yhteydessä Jokainen koulu mukana Liikkuva -koulu hankkeessa Koulukohtaiset nykytilakartoitukset on tehty ja jokaiselle koululle on laadittu oma suunnitelma koulupäivän aikaisen liikunnan ja Toiminta alkanut kaikissa yksiköissä. Lähikouluperiaate toteutuu osittain, erityisopetusresurssia lisätty kyläkouluille, sairaalakoulukulut pysyneet korkealla tasolla. Seudullinen digisuunnitelma tehty, laitetaso määritellään syksyn kuluessa. Fyysisiä tiloja uudistettu niukasti. Koulut mukana Liikkuva kouluhankkessa, koulukohtaisten suunnitelmien teko kesken.
5 Tutor- opettajien saaminen kaikkiin kouluihin opetushallituksen hanketuella Saadun hankerahan määrä, tutoropettajien määrä tutoropettajien aikaresurssi toiminnallisuuden lisäämiseksi 1 tutoropettaja/220 oppilasta Työaikaresurssi 2 vvt/tutoropettaja. 8 Tutoropettajaa koulutettu 1 tutoropettaja/163 oppilasta Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Liperin koulukeskuksen peruskorjauksen ja tilaohjelman laadinta jatkuu vuoden 2017 aikana. Suunnittelussa huomioidaan tilojen käyttötarvetta monipuolisesti. Joustava esi- ja alkuopetus on käynnistynyt kaikissa yksiköissä, tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen ja yhdenmukaistaminen, jotta kaikilla lapsilla olisi samanlaiset mahdollisuudet osallistua joustavaan esi- ja alkuopetukseen. Toimintaa kehitetään opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vuoden aikana suunnitellaan vuosiluokkiin sitomattoman esi- ja alkuopetuksen toimintamallia Liperin kuntaan. Vuoden 2017 aikana erityisopetuksen ja tukipalveluiden toimintaa ja resursseja kartoitetaan. Lähikouluperiaatteen mukaisesti oppilaan tuki pyritään järjestämään omassa lähikoulussa suuntaamalla kunnan yhteisiä resursseja kulloinkin tarvittavaan suuntaan. Oppimisympäristöjen uudistamista jatketaan käytettävissä olevilla resursseilla keväällä 2016 kouluilla laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Laaditaan perusopetuksen digisuunnitelma yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Fyysisiä tiloja pyritään muokkaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimusten mukaisiksi. Toimenpiteet koulupäivien liikunnallistamiseksi jatkuvat edelleen. Koulut ovat mukana Liikkuva kouluhankkeessa ja kaikki koulut pohtivat omat toimenpiteensä liikunnan ja toiminnallisen oppimisen lisäämiseksi. Haetaan mahdollista hankeavustusta lukuvuodelle 2017 2018. Liperin kunta on mukana seudullisessa ICT-hankkeessa sekä hakee hankeavustusta tutor-opettajien palkkaamiseksi. Ylämyllyn ja Liperin kouluihin lisätään yhden luokanopettajan resurssi oppilasmäärän kasvun takia. Perusopetuksen talousarvio näyttää toteutuvan suunnitellusti. Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat TA 2017 TP 2016 TP 2015 tunnusluvut Oppilasmäärä 1321 1297 1309 1301 Tuntikehys - 2371 2358,5 --- Erityisen tuen oppilaat, % 5,0 6,1 6,0 7,6% Kuljetusmenot /kuljetusoppilas 1327 1235 1397 Nettomenot /oppilas 7104/9512 7211/9462 9185
6 Perusopetus TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 246 161 75 898 52 000 49 962 96,1 Kulut -12 268 679-12 348 257-12 521 410-8 072 322 64,5 Toimintakate -12 022 518-12 272 359-12 469 410-8 022 361 64,3 4260 Liperin koulu Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö (kuraattori ja terveydenhoitaja) yhteensä 1 h/kouluviikko Päihteettömyyskasvatuksen tukeminen vuosiluokilla 5-9 avoimien oppilashuoltopalvel uiden määrä koulunuorisotyö toimii 5 h/kouluviikko toteutunut: kevät 2017 yhteensä 5 h/vko, syksyllä 2,5 h/vko toteutuu: pääsääntöisesti 2 pv/vko Alkuluokkatoiminta Kasvatuskeskustelut Mielenterveystaitojen opettaminen toimivien käytäntöjen etsiminen kpl/lukukausi tunnetunnit vuosiluokilla 1-2 2 h/kouluviikko alle 50 kpl 1 h/viikko/luokkaaste toteutunut, pääsääntöisesti 1-2 päivää/vko arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä toteutuu suunnitellusti Kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen vertaissovittelu käytössä (kyllä/ei) verso otetaan käyttöön toteutunut Osallisuuden vahvistaminen opetussuunnitelman toteuttamiseksi prosessikuvaus monialaiset oppimiskokonaisu udet valmistellaan oppilaiden kanssa toteutuu osittain, valmistelu vielä opettajajohtoista Päättötodistuksen saaneet Jatko-opintopaikan saaneet %:a ikäluo kasta %:a ikäluokasta 100 % 100 % ei toteutunut: päättötodistus 99,3 %:lla ikäluokasta toteutunut Ulkoinen viestintä sosiaalisessa mediassa kunnan viestintälinjauksen mukaisesti sanallinen kuvaus toteutuneiden postausten perusteella koulun fb-sivujen päivittäminen viikoittain koulun toimintavuoden aikana toteutunut keväällä 2017 Kiinteistöasiassa huomioidaan pedagogiset tarpeet prosessikuvaus oppilaiden ja henkilöstön kuuleminen toteutunut pedagogista
7 ICT-infra ja laitteet valmistuvan suunnitelman mukaisesti laitetta/oppilas (kyllä/ei) koulussa toimivat verkot, laitteet ja ohjelmistot hankesuunnitelmaa valmisteltaessa kesken Koulussa toimivat kerhot Yrittäjyyskasvatus painopistealueeksi kpl suunnitelma laadittu (kyllä/ei) kerhojen määrä ja osallistujamäärät tehdään suunnitelma yrittäjyyskasvatuks en toteuttamiseksi arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä seudullinen valmistuu, koulun oma työstäminen on aloitettu Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Liperin koulussa on kaksi suurta asiaa, jotka vaikuttavat suunnittelukauteen: 1. kiinteistöön liittyvät ratkaisut 2. Opetussuunnitelma 2016:n ja tuntijaon käyttöönotto vuosiluokalla 7 Suunnittelukaudella toimitaan siten, että henkilöstön ja soveltuvin osin oppilaiden osallisuus mahdollisissa kiinteistön kehittämiseen ja suunnitteluun liittyvissä asioissa huomioidaan. Mahdolliset kiinteistövaikutukset esimerkiksi koulupäivien rakenteeseen huomioidaan tulevaa lukuvuotta suunniteltaessa. Opettamisessa ja kasvatuksessa pyritään kehittämään pedagogiikkaa siten, että toiminnallisuus, koulupäivien liikunnallistaminen ja ilmiöpohjaisuus olisivat osa kouluarkea. Keskeinen muutos on yrittäjyyskasvatuksen tuominen painopistealueeksi. Näistä muutoksista seuraavista toimenpiteistä vastaa rehtori yhdessä henkilöstön, tiimien ja muiden tarvittavaien sidosryhmien kanssa Kiinteistön hankesuunnitelman laadinta kesken. Opetussuunnitelman käyttöönottoon 7. luokalla elokuusta alkaen valmistauduttu suunnitellusti. Talousarvio toteutumassa suunnitellusti. Henkilöstöresurssia lisätty opetustehtäviin sekä tukipalveluihin mm. musiikin tuntiopettaja sekä kasvatusohjaaja. Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut TA 2017 TP 2016 TP 2015 tuntikehys - 1080 1132 erityisen tuen oppilaat (%) 5,2 % 5,4 % 7 % nettomenot /oppilas 7981 8104 8001 Liperin koulu TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 53 751 2 010 1 000 4 106 410,6 Kulut -4 574 278-4 394 163-4 422 802-2 925 048 66,1 Toimintakate -4 520 527-4 392 153-4 421 802-2 920 942 66,1
8 4220 Mattisenlahden koulu Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Riittävä tuki eri tuen portailla oleville oppilaille erityisopetuksen tuntimäärä erityisopettaja koululla kaksi päivää viikossa toteutunut Oppimisympäristöjen uudistaminen toiminnallista opetusta mahdollistavaksi Digitaalisuuden eteneminen Opetusuunnitelman mukaiset oppikirjat oppilailla talousarvio/invest oinnit digisuunnitelman laatiminen talousarvio/ oppimateriaalimää rärahat Kalusteiden uusiminen suunnitelman mukaan 1 luokka/ vuosi digisuunnitelma laadittu Uuden opetussuunnitelm an mukaiset oppikirjat äidinkieleen ja ympäristöoppiin luokille 3-6 ei tehty seudullinen suunnitelma valmis toteutunut Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Toimintaympäristön muuttaminen uutta opetussuunnitelmaa ja toiminnallista opetusmenetelmää vastaavaksi. Digisuunnitelman tekeminen. 2000-luvun alun oppikirjojen korvaaminen uuden opsin mukaisilla kirjoilla. Erityisopettajan tuntien lisääminen muiden koulujen tasoa vastaavaksi. Talousarvio toteutumassa suunnitelman mukaisesti. Henkilöstöresurssia lisätty oppilaiden tukipalveluihin mikä kasvattaa henkilöstökuluja. Johtamisjärjestelmää muutettu elokuusta alkaen. Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut TA 2017 TP 2016 TP 2015 tuntikehys - 93 85 erityisen tuen oppilaat (%) 1,9 % 3,7 % 0 % nettomenot /oppilas 7371 6583 6288 4221 Mattisenlahden TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % koulu Tuotot 2 580 0 0 0 Kulut -335 821-355 472-373 325-252 128 67,5 Toimintakate -333 241-355 472-373 325-252 128 67,5
9 4241 Salokylän koulu Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Tilojen korjaaminen vastaamaan joustavan toteutetut korjaukset toimivat tilat joustavalla muutoksia tehty esi- ja alkuopetuksen vaatimuksia esi- ja alkuopetuksella tiloja vaihtamalla - äänieristys ja kalusteilla - tilojen väliseinät Tilojen kalustaminen vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa ja digilaitteistojen täydentäminen Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö /valinnaiset kurssit hankitut kalusteet yksi luokkatila/vuosi pieniä kalustehankintoja tehty Kurssit, joissa kolmas sektori mukana 2-3 kurssia /lukuvuosi 1 kurssi toteutunut Oppilaskunnan toiminnan tehostaminen ja koulutyytyväisyyskyselyiden tekeminen Saadut vastaukset ja palautteet 90 % oppilaista/ perheistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Salokylän koululla on aloitettu joustava esi- ja alkuopetus, jota tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen. Nykyisin yhteistä toimintaa on 2h/ viikko, mutta jatkossa pyritään toteuttamaan 2-4 tuntia viikossa. Oppimisympäristöjen kalustaminen ja muokkaaminen vastaamaan uutta opetussuunnitelmaa. Tarvittavien digi-laitteiden lisääminen ja aktiivinen käyttö kaikilla luokka-asteilla. Aktiivinen kouluttautuminen ja itseopiskelu uusien ohjelmistojen käyttöön ottoon. Toiminnallisuuden ja liikunnan lisääminen osana koulupäivää. Oppilaiden osallistaminen koulun toimintojen suunnitteluun ja omaehtoinen toiminta-/opiskelupäivien suunnittelu. Kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö valinnaisten kurssien toteutuksessa. Tammi-helmikuussa toteutetaan ensimmäisenä leivonta- ja välipalakurssi yhteistyössä Martta-järjestön kanssa. Henkilöstöresurssia lisätty oppilaiden tukipalveluihin mikä kasvattaa henkilöstökuluja. Henkilöstökulut tulevat ylittymään sijaisuuskulujen kohdalla. Johtamisjärjestelmää muutettu elokuusta alkaen.
10 Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut TA 2017 TP 2016 TP 2015 tuntikehys - 96 91 erityisen tuen oppilaat (%) 2,9 % 3,0 0 % nettomenot /oppilas 6457 6886 6604 Salokylän TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot. 1-8/2017 Tot % koulu Tuotot 21 993 5 814 0 0 Kulut -451 265-460 307-429 595-308 079 71,7 Toimintakate -429 272-454 493-429 595-302 079 71,7 4280 Viinijärven koulu Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Oppimisympäristöjen uusimisen myötä tilat/kalusteet saadaan vastaamaan opetussuunnitelman vaatimuksia kalustehankinnat laitteistohankinnat laitteita/oppilas luokkatilojen kalusteita uusitaan 2/vuosi ipad hankintoja digisuunnitelman arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä Uudet arviointimenetelmät toimivat arjessa Koulun opetussuunnitelmaa täydennetään tarkennetuilla suunnitelmilla Alkuluokkatoiminnan jatkuminen pidetyt oppimiskeskustelu t kpl, arviointisuunnitel man toteutumisen kuvaus suunnitelmat tehty/ ei Toteuttamisen kuvaus, toteutunut yhteistyö tuntia/viikko, muu yhteistyö mukaisesti. Arviointi toteutuu suunnitelman mukaisesti, kaikkien oppilaiden ja huoltajien kanssa käyty oppimiskeskustelu Koululle laadittu suunnitelmat turvallisuuskasvat ukseen, Liikkuva koulu toimintaan, koulun ulkopuoliseen opetukseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaito jen oppimiseen Esiopetuksen ja alkuopetuksen alkuluokkatoimint a jatkuu ainakin nykyisessä laajuudessaan ja yhteistyötä kehitetään edelleen. toteutunut arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä toteutunut
11 Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Viinijärven koululla jatketaan uuden opetussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin kehittämistä edelleen. Alkuluokkatoiminta jatkuu ainakin nykyisessä laajuudessa ja toimintatapoja joustavista ryhmittelyistä ja yksilöllisestä oppimisesta siirretään myös luokille 3-6. Opettajien yhteistyötä tiivistetään monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja oppiainerajoja ylittävän työskentelyn lisäämisen kautta. Erityisopetuksen tupamallin ja yhteisopettajuuden kehittämistä jatketaan ja toiminnallisten työtapojen ja tvt:n käyttöä lisätään opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Vahvuusarvioinnit otetaan käyttöön kaikille oppilaille ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamista lisätään kaikilla luokka-asteilla. Arviointikulttuuria kehitetään koulun arviointisuunnitelman mukaisesti ja oppimiskeskustelut otetaan käyttöön. Formatiivista arviointia lisätään ja sen menetelmiä kehitetään. Koulukohtaisia täsmennettyjä suunnitelmia laaditaan vuoden kuluessa mm. Liikkuva koulu -toimintaan, koulun ulkopuoliseen opetukseen (retket/vierailut), tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen sekä turvallisuuskasvatukseen. Nämä osaltaan täydentävät koulun opetussuunnitelmaa. Koulu on edelleen mukana opetushallituksen kehittämiskouluverkosto Majakassa sekä mahdollisesti aloittaa yhteistyötä viiden muun kunnan kanssa Digiajan ajattelijat- hankkeen kautta. Järjestöyhteistyötä lisätään järjestämällä mm. lajiteemaviikkoja sekä pajapäivät. Oppimisympäristöjä kehitetään vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia. Laitteistohankintaa jatketaan vähitellen, mutta pääpaino siirtyy nykyisten laitteiden tehokkaampaan käyttöön. Myös luokkatilojen kalustusta pyritään uusimaan noin kahden luokkatilan verran/vuosi. Talousarvio toteutumassa suunnitelman mukaisesti. Johtamisjärjestelmää muutettu elokuusta alkaen. Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut TA 2017 TP 2016 TP 2015 tuntikehys - 297 289,5 erityisen tuen oppilaat (%) 4,5 % 5,3 % 4,7 % nettomenot /oppilas 8470 8134 8009 Viinijärven koulu TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot. 1-8/2017 Tot % Tuotot 8 400 438 0 40 Kulut -1 390 900-1 391 338-1 402 219-940 236 67,1 Toimintakate -1 377 605-1 390 900-1 402 219-940 196 67,1
12 4270 Ylämyllyn koulu Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Uuden opetussuunnitelman juurruttaminen koulun toimintakulttuuriin - Opintopolkujen yhtenäistäminen vuosiluokittain eri oppiaineissa Uusien toimintamallien hyödyntäminen opetuksessa - Arvioinnin kehittäminen Opettajat käyttävät monipuolisia arviointikeinoja jaksoittain Koulun toimintaympäristöjen uudenaikaistaminen Tietoteknisen välineistön ja kaluston monipuolistumine n Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Käsityöhön laadittu oppimisen polku ja monialaisiin oppimiskokonaisu uksiin sekä valinnaisaineisiin luotu ideapankki Peda-nettiin Formatiivisen arvi -oinnin käytänteiden kokoaminen Ipadit Toiminnallisten opiskeluympäristö jen kalustaminen ja varustaminen Oppimisen polku valmis. Monialainen soveltava ja syventävä valinnaisainekoko naisuus on Pedanetissa kunkin luokkaasteen käyttöön. Joka luokka-aste on kokeillut monialaisissa ja vähintään yhdessä opintojaksossa uusia käytänteitä. Dokumentointi on lisääntynyt. Tulossa syksyllä 11 Ipadia opettajien yhteiskäyttöön ja vajaa luokkallinen oppilaskäyttöön. Oppimisympäristö n uudistaminen ei ole käynnistynyt. Tavoitteena toimintaympäristön muokkaaminen ilmiöpohjaisen pedagogiikan toteuttamiseen sopivaksi sekä tietoteknisen toimintaympäristön varustaminen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaiseksi Oppilasmäärän kasvu (viisi ensimmäistä luokkaa), yhden opettajan lisäys ja Jyrin yksikön aineluokan muuttaminen tavalliseksi luokkatilaksi Liikkuva koulu toimintojen edelleen kehittäminen ja Paloaukean yksikön pihaleikkitelineiden lisääminen Toimintaympäristöjen uudistaminen kesken, laitehankintoja ei ole toistaiseksi tehty. Suunnitellusti tulossa yksi alkuopetusluokka lisää elokuusta 2017 alkaen. Opettajalisäys on tehty sisäisellä virkasiirrolla. Eläköitymisen myötä tapahtui yhden erityisopettajan vähennys. Koulun tiimiorganisaatiomallia muutettiin jakamalla apulaisjohtajan työ kahdelle apulaisjohtajalle. Uudet toimintatiimit otettiin käyttöön: tieto-, turva- ja digitiimi, pedagoginen tiimi, yhteisöllinen tiimi ja johtotiimi.
13 Tilojen käyttö on etenkin Jyrin yksikössä maksimissaan. Liikkuvan koulun uusia toimintoja ovat syksyllä käynnistyvät urheiluseurojen pitämät liikuntakerhot koulupäivän jälkeen sekä toiminnalliset sisävälitunnit Paloaukean yksikössä. Parkour-rataan koulu ei saanut hankeavustusta. Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat TA 2017 TP 2016 TP 2015 tunnusluvut tuntikehys - 805 761 erityisen tuen oppilaat% 7,46 % 8,2 % 7 % nettomenot/oppilas 7790 7628 7496 Ylämyllyn koulu TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot. 1-8/2017 Tot % Tuotot 48 053 5493 0 2 642 Kulut -3 451 184-3 552 499-3 674 105-2 419 792 65,9 Toimintakate -3 403 131-3 547 006-3 674 105-2 417 150 65,8 4290 Muu perusopetus Muu TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % opetustoimint a Tuotot 111 385 62 144 51 000 43 173 84,7 Kulut -2 070 127-2 194 478-2 219 363-1 227 039 55,3 Toimintakate -1 958 742-2 132 335-2 168 363-1 183 865 54,6 Talousarvio on toteutumassa suunnitellusti. Kuljetusmenot sekä kotikuntakorvaukset ovat toteutuneet talousarvion mukaisesti. Ylityspainetta ostopalveluiden ostossa kunnilta, koska mm. sairaalakoulukulut laskutetaan puolivuosittain.
14 Varhaiskasvatus Tavoite Mittari Tavoitearvo Joustavan esi- ja alkuopetuksen vakiinnuttaminen kaikissa yksiköissä Toteuttamistapa Toimintakertomus Kaikissa yksiköissä on käynnistynyt. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinta Hyväksytty kesäkuu 2017 Valmis suunnitelma Vasu 2017 on otettu käyttöön Laatukäsikirjan laatiminen Hyväksytty kesäkuu 2017 Valmis laatukäsikirja Valmistuu vuoden loppuun Toimintakulttuurin kehittäminen: - toiminnallinen osallistuminen - positiivinen pedagogiikka Teknologia kasvatuksen edistäminen: henkilöstön koulutus/puitetekijät Inklusiivinen pedagogiikka toteutuu. Koko henkilöstö koulutettu. Laitteiden määrä Toiminnallisen osallistumisen työpajat krt/yksikkö Koulutusmäärä Laitteita/lapsi mennessä Toteutettu keväällä 1 Koulutus jatkuu. Jokaisessa ryhmässä on laitteita. Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Varhaiskasvatuksessa lasten määrällinen kasvu on jatkunut. Joustava esi- ja alkuopetus on käynnistynyt kaikissa yksiköissä, tavoitteena on toiminnan vakiinnuttaminen ja yhdenmukaistaminen, jotta kaikilla lapsilla olisi samanlaiset mahdollisuudet osallistua joustavaan esi- ja alkuopetukseen. Toimintaa kehitetään esiopetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman valtakunnalliset perusteet on julkaistu ja kuntakohtainen varhaiskasvatussuunnitelma hyväksytään viimeistään kesäkuussa 2017. Varhaiskasvatussuunnitelma työn rinnalla valmistellaan laatukäsikirja. Elo-syyskuussa lapsia on ollut 6-7 enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Maksuttomaan varhaiskasvatukseen 5 -vuotiaille on tullut noin 14 lasta, toiminnan käynnistäminen ei ole aiheuttanut lisä resursointia. Joustava esi- ja alkuopetus toimii kaikissa yksiköissä, toteutustapa on erilainen eri yksiköissä. Mattisenlahdessa aloitti uusi esiopetusryhmä elokuussa, nyt kaikilla kouluilla on joustavaa esi- ja alkuopetusta. Liperin varhaiskasvatussuunnitelma hyväksyttiin kesäkuun hyvinvointilautakunnassa ja se astui voimaan 1.8 alkaen. Toimintaa arvioidaan ja kehitetään uuden suunnitelman mukaiseksi.
15 Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat tunnusluvut TA 2017 TP 2016 TP 2015 Lapsia hoidossa lkm/v 840 844 836 714 Päivähoito /perhepäivähoito 11 252 11 056 9 963 Esiopetus /paikka 5 066 5 476 5 874 Päivähoito /päiväkoti (3-6 v) 9 200 8 950 9 037 *luku kuvaa kuinka monta eri lasta on vuoden aikana ollut varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatus TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 771 955 754 303 738 300 426 381 57,8 Kulut -6 803 955-6 781 718-6 849 743-4 547 272 66,4 Toimintakate -6 032 000-6 027 415-6 111 443-4 120 891 67,4 4420 Perhepäivähoito Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa käsitellään perhepäivähoitajien iltapalavereissa kerran kuussa. Paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan tuotetaan sisältöä yhdessä hoitajien, lasten ja perheiden kanssa. Lisäksi työntekijöiden henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa käydään vuoropuhelua vasun asioista. Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa peilataan seudulliseen ja valtakunnalliseen vasuun, sekä omaan käytännön työhön. Laatukäsikirja annetaan luku- ja arviointikierrokselle perhepäivähoitajille ja perheille. Laatukäsikirjaa käsitellään perhepäivähoidon näkökulmasta myös kehityskeskusteluissa. Perhepäivähoidossa aloitetaan vuonna 2017 toiminnallisen osallistumisen työpajat ja koulutukset. Positiivisen pedagogiikan osalta perhepäivähoidossa järjestetään koulutusta vuoden 2017 aikana perhepäivähoitajille. Positiivinen pedagogiikka sekä toiminnallisen osallistumisen periaatteet toimivat kaiken varhaiskasvatustoiminnan perustana. Lisäksi varhaiskasvatustoimintaa arvioidaan perhepäivähoidossa laatukäsikirjan avulla, reflektoiden henkilöstön kanssa. Digireppu hanke käynnistetään vuoden 2017 aikana perhepäivähoidossa. Perhepäivähoitajien lapsiryhmien käyttöön tulee digireput, jotka sisältävät digileikkimateriaalia sekä tabletit. Tablettien käyttökoulutuksesta ja digileikin asioista järjestetään koulutusta vuoden 2017 aikana. Perhepäivähoitajat ovat käyneet säännöllisesti läpi valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Varhaiskasvatussuunnitelma on otettu käyttöön, toiminnan arviointi on meneillään. Toiminnallisen osallistumisen ensimmäinen työpaja on siirtynyt syksyyn. Kaikki perhepäivähoitajat osallistuivat positiivisen psykologian koulutukseen. Digireput on otettu käyttöön ja kiertävät hoitajilla. Niiden sisältöä ja käyttöä arvioidaan yhdessä hoitajien kanssa. Reppujen sisällöt on koottu uuden varhaiskasvatussuunnitelman oppimisenalueiden mukaisesti. Itä-Suomen yliopisto on hankkeessa mukana, he tekevät tutkimusta reppujen käyttöönotosta ja hoitajien kokemuksista.
16 Perhepäivähoito TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 166 759 157 557 180 000 88 692 49,3 Kulut -1 135 882-1 100 712-1 235 164-702 155 56,8 Toimintakate -969 123-943 155-1 055 164-613 463 58,1 4430 Päiväkodit Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön, asiakirja on normiluonteinen ja velvoittava. Henkilökunta perehtyy asiakirjaan ja toimintaa kehitetään tavoitteiden mukaisesti. Pedagoginen johtajuus tulee määritellä uudelleen, jotta se tukee uuden suunnitelman käyttöönottoa parhaalla mahdollisella tavalla. Lastentarhanopettajien rooli ryhmän pedagogiikasta vastaavana korostuu, opettajat kokoontuvat säännöllisesti opettajapalavereihin, jota kautta he saavat kollegiaalista tukea uudessa roolissa. Lastentarhanopettajan vastuulla on omassa tiimissä käydä läpi varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä pohtia sen muuttamista käytännön toiminnaksi. Jokainen työntekijä käy oman esimiehen kanssa kaksi kertaa vuodessa pedagogisen keskustelun, jossa pohditaan jokaisen henkilökohtaista etenemistä varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Lapset ja vanhemmat otetaan tiiviisti mukaan varhaiskasvatussuunnitelmatyöhön. Lapset osallistuvat esimerkiksi lasten kokouksissa, arjen suunnittelussa sekä erilaisissa muilla menetelmillä vasu työhön. Osallisuuden tasoa havainnoidaan erillisellä havainnointilomakkeella. Vanhemmille kerrotaan varhaiskasvatussuunnitelmasta vanhempaintapahtumissa ja lapsen vasukeskusteluissa. Lisäksi lapsille ja vanhemmille järjestetään yhteisiä oppimisympäristöjen muokkausiltoja ja muita toiminnallisia tapahtumia. Toiminnallinen osallistumisen työpajat toteutetaan alkuvuodesta. Lastentarhanopettajat osallistuvat työpajoihin ja perehdyttävät lähihoitajat havainnointimenetelmiin tiimipalavereissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on mukana niissä lastentarhanopettajapalavereissa, joissa käsitellään toiminnallisen osallistumisen prosessia. Erityisopettajat osallistuvat päiväkotien tiimeihin, joissa arvioidaan vaikuttavuutta ja avataan käytäntöjä prosessikirjoittamisen kautta. Toiminnallisen osallistumisen menetelmät otetaan käyttöön tiedon siirtoon siirryttäessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen. Positiivisen pedagogiikan koulutus on keväällä henkilökunnalle. Vahvuusperustainen ajattelu ja toiminta muodostavat varhaiskasvatuksen toiminnan perustan. Viestintään ja vuorovaikutukseen panostetaan positiivisen pedagogiikan periaatteiden mukaisesti. Hyvän huomaaminen osaksi arkea! Digihanke jatkuu, joka ryhmässä on laitteita lasten käytössä, hankitaan lapsille oppimisen näkökulmasta hyviä sovelluksia. Laitteiden käytön monipuolisuus tuodaan ulkoisessa viestinnässä näkyvämmin. Liperin kunnan varhaiskasvatussuunnitelma hyväksyttiin kesäkuun hyvinvointilautakunnassa ja se astui voimaan 1.8. Elokuussa suunnitelmat on jaettu kaikille vanhemmille ja varsinainen vasustartti on 5.9. Henkilökunnan kanssa aloitetaan vasuun perehtyminen, toiminnan arviointi ja kehittäminen toimintakauden pyörähdettyä käyntiin.
17 Lapset ja vanhemmat ovat osallistuneet varhaiskasvatussuunnitelma työhön tiiviisti. Lapset ovat arvioineet leikki- ja oppimisympäristöjä, osallistuneet toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Heidän osaamista ja vahvuuksia on kerätty yksiköittäin ja niiden pohjalle on rakennettu toimintaa. Vanhemmille on järjestetty aamukahvitilaisuuksia, joissa on avattu suunnitelmaa ja keskusteltu heidän toiveista. Päivittäisissä tapaamisissa ja lapsen varhaiskasvatuskeskustelujen yhteydessä uusista perusteista on keskusteltu ja mietitty niiden toteuttamista lapsen omassa ryhmässä. Lastentarhanopettajien palaverien jälkeen varhaiskasvatuksen vastaavat ovat kirjoittaneet sähköiseen kasvun kansioon blogitekstiä liittyen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vanhemmat ovat voineet kommentoida ja osallistua suunnitelman tekoon. Lisäksi vanhemmilta on kerätty ajatuksia tämän päivän liperiläisyydestä, mitä he ajattelevat toimintakulttuurin perustasta. Toiminnallisen osallistumisen kehittäminen tukipalveluissa on edennyt yhteistyössä Tornion, Oulun ja Vantaan kanssa. Lastentarhanopettajat ja erityisopettajat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ja toteuttaneet työpajoja yli kuntarajojen. Tutkimus on käynnistynyt Itä-Suomen yliopiston toimesta, siinä selvitetään toiminnallisen osallistumisen toteutumista ryhmissä. Erityisopettajat toimivat pilottikoordinaattoreina päiväkodeissa ja tukevat muutosta inklusiiviseen pedagogiikkaan siirtymistä. Koko henkilökunta on koulutettu positiiviseen pedagogiikkaan. Toteutus on käynnistynyt kaikissa yksiköissä, puhe lasten vahvuuksista on päivittäistä ja lapsia kannustetaan sinnikkyyteen uusia taitoja ja asioita harjoiteltaessa. Liperin päiväkoti järjesti toukokuussa lapsen vahvuudet valokuvanäyttelyn kirjastolla ja Lautasuon päiväkoti jatkaa positiivisen pedagogiikan työpajoja. Digitalisaatio ja digileikki etenee kaikissa päiväkodeissa. Tabletteja on hankittu jokaiseen yksikköön lisää ja henkilökunta on osallistunut täydennyskoulutukseen. Palvelujen sähköistäminen on myös edennyt, kaikki hallinnolliset päätökset lähtevät huoltajille sähköisenä ja lapsen sähköinen varhaiskasvatussuunnitelma pilotoidaan lokakuussa. Päiväkodit TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 508 122 516 986 493 300 308 044 62,4 Kulut -2 968 731-3 091 283-3 577 046-2 564 057 71,7 Toimintakate -2 460 609-2 574 297-3 083 746-2 256 013 73,2 4440 Muu varhaiskasvatus (esiopetus) Tulosyksikön keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Esiopetus tarvitsee pysyvät fyysiset ja toiminnalliset tilat ja rakenteet. Joustavan esi- ja alkuopetuksen yhteistä toiminta-aikaa laajennetaan. Digitaalinen toimintaympäristö saatetaan ops2016 vaatimalle tasolle, painotuksena tekniikka ja robotiikka. Hankitaan bee-bot -ohjelmointirobotti ja tekninen rakennussarja, sekä vieraillaan yrityksissä missä robotiikka jo hyödynnetään. DigiOpet-hanke jatkuu ja seudullinen tvt-ohjaus. Viinijärvellä esiopetus on mukana VILLE-oppimisjärjestelmän käyttöönotossa ja koulutuksessa. Lisäksi otetaan käyttöön Microsoft 360 alusta esioppilaiden osalta. Perusopetuksen erityisopetuksen ja esiopetuksen tukipalvelujen yhteinen arviointi ja suunnittelu. Varhaiskasvatuksesta esiopetukseen siirtyvien lasten tiedonsiirrossa otetaan käyttöön esiopettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien havainnointikäynnit päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien suunnitelmallista yhteistyötä lisätään ja kehitetään. Positiivinen ja vahvuusperusteinen pedagogiikka otetaan käyttöön, toiminta rakennetaan ja toteutetaan lasten vahvuuksista käsin. Kehitetään arviointikriteerit ja malli miten positiivisen pedagogiikan toteutumista
18 arvioidaan ja tehdään näkyväksi. Päivitetään pedagogisetlomakkeet vastaamaan positiivisen pedagogiikan perusteita. Esiopetus on käynnistynyt Viinijärvellä, Liperissä, Salokylällä, Jyrissä ja Mattisenlahdessa. Kaikissa esiopettajan tehtävissä ovat jatkaneet samat opettajat, se on omalta osaltaan helpottanut joustavan esi- ja alkuopetuksen jatkamista kaikissa yksiköissä. Digitalisaatio ei ole vielä edennyt suunnitelman mukaisesti, sen kehittäminen käynnistyy loppu vuodesta. Viinijärvellä esiopetus on mukana perusopetuksen kehittämishankkeessa. Perusopetuksen ja esiopetuksen erityisopettajat työskentelevät tiiviisti yhdessä. Tavoitteena on, että tukea tarvitsevat lapset ovat kaikille tuttuja ja yhteisiä. Koulun aloittavien lasten osalta tiedonsiirtopalavereja ei tarvita, lapset ovat tulleet vuoden aikana kaikille tutuiksi. Aloittaneiden esioppilaiden osalta esiopettajat ovat käyneet tapaamassa heitä päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja kotona. Esiopetuksen aloitus on turvallinen ja rauhallinen kaikille lapsille. Muu TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % varhaiskasvatus (esiopetus ja leikkitoiminta) Tuotot 73 036 56 636 65 000 29 645 45,6 Kulut -1 031 524-1 098 861-2 037 533-1 281 059 62,9 Toimintakate -958 488-1 042 224-1 972 533-1 251 414 63,4 Lasten kotihoidon tuki Kotihoidon tuki TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % (Lasten kotihoidontuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä) Tuotot Kulut -950 840-716 206-870 230-578 137 66,4 Toimintakate -950 840-716 206-870 230-578 137 66,4
19 Opinto- ja vapaa-aika Tavoite Mittari Tavoitearvo Lasten kulttuurikasvatussuunnitelman toteutus ja lasten kulttuuriverkostotoiminta Osallistujat 2100 Toteutuu suunnitellusti Osallisuuden lisääminen (Nuoriso-, vammais- ja ikäihmisten neuvoston toiminta) Paikallisjanen toimintaympäristön ja mahdollisen toimintamallin rakentaminen Järjestöjen tuki- ja avustustoiminta Kansalaisopiston kurssien kohdentuminen kysynnän mukaan Tapahtumat/osallistujat Toimintamalli tehty Ikäihmisten neuvostolla 2 kokousta ja 2 virkistysretkeä. Nuoriso- ja vammaisneuvostojen toiminta käynnistyy syksyn aikana Järjestöt eivät halua perustaa paikallisjanea Avustusten määrä 4,0 / asukas Toteutunut Toteutuneiden kurssien määrä 100 % Keväällä toteutunut 89 % Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Suunnittelukaudella pyritään lisäämään kuntalaisten osallisuutta mm. tehostamalla vammais-, nuoriso- ja ikäihmisten neuvostojen toimintaa sekä lisäksi toteutetaan asiakaskyselyjä palveluista eri palvelualueilla. Järjestötoimintaa tuetaan edelleen jakamalla vastikkeellisia yleisavustuksia sekä pyritään saamaan aikaan kumppanuus- ja ostopalvelusopimuksia yhdistysten kanssa. Kulttuuritoimessa pääpaino tulee olemaan lasten kulttuuriverkostotoimintahanke, jonka avulla toteutetaan kunnan omaa lasten kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Kaikki varhaiskasvatus- ja kouluikäiset lapset pääsevät osalliseksi jostakin kulttuuritapahtumasta. Liperin ikäihmisten neuvosto on kunnan ikäihmisten ja sen alueella toimivien vanhusjärjestöjen yhteistoimintaelin. Neuvoston tehtävänä on olla mukana ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmistelussa sekä palvelujen riittävyyden ja laadun arvioinnissa. Ikäihmisten neuvosto on kokoontunut kevätkaudella 2017 2 kertaa. Ikäihmisten neuvosto laatii vuosittain toimintasuunnitelman, joka on toteutunut. Lasten kulttuurikasvatussuunnitelman puitteissa on toteutettu kulttuuritapahtumia niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen piirissä oleville lapsille ja nuorille. Tapahtumia on ollut kevätlukukauden aikana noin 62 ja ne ovat tavoittaneet yli 1700 lasta. Kulttuurikasvatussuunnitelma on tuonut tavoitteellisuutta ja
20 johdonmukaisuutta lasten kulttuurikasvatukseen ja se mahdollistaa lasten tutustumisen erilaisiin taiteen aloihin osana varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Tavoitteita ja toimintaa kuvaavat TA 2017 TP 2016 TP 2015 tunnusluvut Liikuntatoimen nettomenot /asukas 39,83 53,40 52,59 Vuosiseuranta Nuorisotoimen nettomenot /asukas 18,33 17,95 15,97 Vuosiseuranta Kulttuuritoimen nettomenot /asukas 10,64 10,78 10,16 Vuosiseuranta Seutuopiston nettomenot /asukas 14,55 15,29 14,88 Vuosiseuranta Opinto ja vapaa-aika TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 104 828 129 241 10 600 18 275 172,4 Kulut -1 937 224-1 990 718-1 702 655-1 132 249 66,5 Toimintakate -1 832 396-1 861 477-1 692 055-1 113 975 65,8 4621 Seutukirjasto Seutukirjasto TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 0 0 0 Kulut -602 303-606 465-584 805-389 673 66,6 Toimintakate -602 303-606 465-584 805-389 673 66,6 4631 Seutuopisto Seutuopisto TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 0 0 Kulut -184 099-188 501-179 647-125 727 70,0 Toimintakate -184 099-188 501-179 647-125 727 70,0 4641 Musiikkiopisto Musiikkiopistopa TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % lvelut Tuotot 0 0 0 Kulut -85 673-81 463-84 451-52 266 61,9 Toimintakate -85 673-81 463-84 451-52 266 61,9 HYVINVOINTIPALVELUT YHTEENSÄ TP 2015 TP 2016 TA 2017 Tot 1-8/2017 Tot % Tuotot 1 159 092 995 733 1 108 300 659 941 59,5 Kulut -21 616 482-21 448 882-21 776 098-14 093 061 64,7 Toimintakate -20 457 390 20 453 149-20 667 798-13 433 120 65,0