Päivähoidon strategia vuoteen 2012 18.12.2002
Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 1.1 Päivähoidon tehtäväalueen strategian laadinta 2 1.2 Menetelmänä Tasapainoinen onnistuminen 3 2. Toimintaympäristö 5 2.1 Lait ja asetukset 5 2.2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset lasten päivähoidon järjestämisestä 8 2.3 Valtakunnalliset suunnitelmat ja linjaukset 8 2.4 Kaupungin strategiat ja päivähoidon erityisohjelmat 9 2.5 Päivähoidon arvot 9 2.6 Päivähoidon laatupolitiikka 10 2.7 Asiakasnäkökulma ja sidosryhmien kuuleminen 10 3. Toimintaympäristön muutokset 12 4. Strategiset päämäärät 13 5. Johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät 17 5.1 Perustana Tasapainoinen onnistuminen 17 5.2 Kriittiset menestystekijät 18 5.3 Asiakasvaikuttavuus 19 5.4 Prosessit ja rakenteet 20 5.5 Resurssit 22 5.6 Uudistuminen 24 6. Seuranta 26
1. Johdanto 1.1 Päivähoidon tehtäväalueen strategian laadinta Strategia on katsomista omaan organisaatioon, toimintaympäristöön ja tulevaisuuteen. Strategian laadinta on tekemistä ja arjen toiminnan sanoittamista toiminnan kielelle. Strategiatyössä katsotaan tulevaisuuteen. Päivähoidon strategiatyö aloitettiin kartoittamalla sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristö ja katsomalla toimintaympäristön tulevia muutoksia. Tulevaisuuden linjauksia varten arvioitiin toimialan sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä kartoitettiin ympäröivän yhteiskunnan mahdollisuuksia ja uhkatekijöitä. Marraskuussa 2001 perustettiin strategiatyöryhmä laatimaan päivähoidon palvelustrategiaa. Strategiatyöryhmässä jäseninä olivat päivähoidonpäällikkö Seija Pettersson, sosiaali- ja terveystoimen suunnittelusihteeri Pirjo Kuusilinna, johtava kasvatustoiminnanohjaaja Leena Viitasaari, kasvatustoiminnanohjaajat Sari Salomaa- Niemi ja Sari Mäntylä, suunnittelija Vesa Komonen sekä asiantuntijajäsenenä tohtori Hanna Lehtimäki. Päivähoidon strategiatyö perustuu Tampereen tasapainoiseen kaupunkistrategiaan Kaikem paree Tampere (kaupunginvaltuusto 10.10.2001) ja sosiaali- ja terveystoimen strategiaan, Ihmisten kesken taidolla ja sydämellä (sosiaali- ja terveyslautakunta 20.3.2002). Päivähoidon strategiatyö on jatkuvasti seurattava ja arvioitava prosessi, ja muut tehtäväalueen erillisohjelmat tullaan sitomaan kiinteästi strategiaan. Näitä erillisohjelmia ovat mm. varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnitelmat sekä erityispäivähoidon ja tieto- ja viestintätekniikan ohjelmat. 2
Tampereen kaupunki Kaikem paree Tampere Sosiaali- ja terveystoimi Ihmisten kesken - taidolla ja sydämellä Tehtäväalue Hei, tuuks sää leikkii mun kans! KUVIO 1. Strategia kunnan eri tasoilla. Päivähoidon strategiatyön yksi olennainen osa oli sidosryhmien kuuleminen. Sidosryhmien kanssa visioitiin päivähoidon tulevaisuutta vuoteen 2012 saakka ja pohdittiin päivähoidon vahvuuksia ja muutostarpeita. Tavoitetila, visio, muotoutui strategiatyön aikana, ja siitä johdettiin strategiset päämäärät eli toimenpidesuositukset, jotka ovat strategiatyön ydintä. Tämän jälkeen työryhmässä pohdittiin keinoja, kriittisiä menestystekijöitä, joilla päämäärät saavutetaan. Tavoitetaso ja arviointikriteerit asetettiin vuodeksi 2003. Strategian tavoitteena on saada strategia näkymään päivähoidon toiminnassa ja tavoitteiden asettamisessa. Strategiasta johdetut päämäärät näkyvät päivähoidon toiminta- ja taloussuunnittelussa. Tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan määräajoin. 1.2 Menetelmänä Tasapainoinen onnistuminen Tasapainoinen onnistuminen on strategiaperustan ja strategian laadinnan, toteuttamisen ja arvioinnin viitekehys, Balanced Scorecard -menetelmä. Lähtökohtana on näkemys siitä, että julkisissa organisaatioissa strateginen johtaminen tarkoittaa sekä tulevaisuuden näkemistä että tekemistä. Tasapainoinen onnistuminen aloitetaan organisaation strategiaperustan ja vision määrittämisellä. Strategiaperusta antaa lähtökohdan ja suunnan tulevaisuuteen. Tasapainoisen onnistumisen strategiaa rakennetaan seuraavista näkökulmista:?? poliittisten päätöksentekijöiden, kansalaisten ja asiakkaiden näkökulmat (vaikuttavuus)?? resurssien hallinnan näkökulmat (resurssit)?? organisaatioiden suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmat (prosessit ja rakenteet)?? työyhteisöjen ja henkilöstön näkökulmat (uudistuminen ja työkyky). Kuhunkin näkökulmaan määritellään strategian onnistumisen ydin eli kriittiset menestystekijät ja niissä onnistumista kuvaavat arviointikriteerit. Näiden kriteerien toteutuminen varmistetaan vuosittaisilla tavoitteilla. 3
Kuvio. Tasapainoinen onnistuminen prosessina. Miksi olemme olemassa? Millaista tulevaisuutta haluamme? STRATEGIAPERUSTA Toiminta-ajatus Visio Miten visio toteutetaan näistä näkökulmista? Vaikuttavuus NÄKÖKULMAT Resurssit Prosessit Uudistuminen Missä asioissa meidän on ehdottomasti onnistuttava? KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Mistä tiedämme olemmeko onnistuneet? Millaista onnistumista tavoitellaan toimintavuoden aikana? ARVIOINTIKRITEERIT TAVOITETASOT Kuka vastaa? Onko strategia tasapainossa? Miten strategia pannaan käytäntöön? VASTUUTUS TASAPAINOITUS TOIMINNALLISTAMINEN KUVIO 2. Tasapainoinen onnistuminen prosessina. 4
2. Toimintaympäristö Päivähoidon toteuttamisen muodot ja painopistealueet ovat riippuvaisia yhteiskunnallisista muutoksista ja tilanteesta. Päivähoito kytkeytyy yhteiskunnassa lapsi-, perhe-, koulutus- ja työvoimapoliittisiin ratkaisuihin. Päivähoidon strategiatyötä määrittävät toimintaympäristön eri tekijät, tasot ja sisällölliset osa-alueet. Muutokset toimintaympäristössä vaativat päivähoidon palvelujärjestelmän kehittämistä.?? Päivähoitolaki ja asetus?? Perusopetuslaki?? Lastensuojelulaki?? Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista?? Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista?? Valtakunnalliset suunnitelmat ja linjaukset?? Kaupunkistrategia?? Sosiaali- ja terveystoimen strategia ja päivähoidon erityisohjelmat?? Päivähoidon arvot PÄIVÄHOIDON STRATEGIA?? Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset päivähoidon järjestämiseksi?? Päivähoidon laatupolitiikka?? Lapsipoliittinen ohjelma Asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmat KUVIO 3. Päivähoidon toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät. 2.1 Lait ja asetukset Lasten päivähoidossa lainsäädäntö on keskeisin ohjauksen väline ja lainsäädännöllä määritellään toiminnan vähimmäisvaatimukset. Päivähoitoa ohjaa päivähoitolaki ja -asetus (36/1973). Esiopetus on perusopetuslain mukaista toimintaa. Hallinnollisesti 6-vuotiaiden esiopetus osana varhaiskasvatustoimintaa on perusopetusta. Lakeja ja asetuksia tarkastellaan seuraavassa vanhempien, lasten ja henkilöstön näkökulmasta. Vanhemmat Päivähoitolaki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita lastensa hoitomuodon. Päivähoitolain 1. :n mukaan päivähoidolla tarkoitetaan päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, leikkitoimintaa tai muuta päivähoitotoimintaa. Päivähoito on järjestettävä siten, että se tarjoaa lapselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. 5
Päivähoidon saatavuuden takaamiseksi säädettiin vuonna 1994 alle kolmevuotiaille subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lakia laajennettiin vuonna 1996 koskemaan kaikkia alle oppivelvollisuusikäisiä (11a 1 ). Laki takaa oikeuden päivähoitopaikkaan jokaiselle alle kouluikäisille lapselle. Päivähoitolain 2a :n mukaan päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja kasvatustehtävässä ja edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä yhteistyössä kotien kanssa. Kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehdoksi luotiin lasten kotihoidon tuki. Laki (24/1985) tuli voimaan vuoden 1985 alusta asteittain. Vuoden 1990 alusta asti kaikilla alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla on ollut oikeus valita joko kunnan järjestämä päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikka tai lasten kotihoidon tuki. Lasten hoitojärjestelmää uudistettiin edelleen vuonna 1997. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta vahvistettiin (1126/1996). Uutena tukimuotona otettiin käyttöön lasten yksityisen hoidon tuki, jota myönnetään silloin, kun vanhemmat valitsevat lapselleen yksityisen hoidon. Vuonna 2000 säädettiin laki kuusivuotiaiden esiopetuksesta. Perusopetuslaki (14. ) määrää oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksesta. Kunta velvoitetaan järjestämään esiopetusta ja vastaamaan siitä, että esiopetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) on määritetty sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Laki korostaa asiakkaiden (päivähoidossa olevien lasten ja lasten vanhempien) itsemääräämisoikeutta, mielipiteiden huomioimista ja asiakkaiden aseman vahvistamista. Asiakkaana olevan henkilön tai perheen kanssa tulee lain mukaan tehdä erityinen palvelusuunnitelma (7 ). Kaikille päivähoidossa oleville lapsille laaditaan myös henkilökohtainen suunnitelma yhteistyössä hoitajien kanssa. Siihen kirjataan muun muassa, miten päivähoidossa hoidon, kasvatuksen ja oppimisen kokonaisuutta toteutetaan. Asiakkaana olevan lapsen edustajalta on pyydettävä lupa tietojen luovuttamiseen, jollei se ole lapsen edun vastaista. Jos lapsi on asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, on toimielimelle luovutettava tiedot, joita se tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Ennen tietojen luovuttamista asiakkaalla ja hänen edustajallaan on oikeus tietää, miksi hänen tietojaan tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan sekä minkä henkilötietolaissa tarkoitetun rekisterinpitäjän henkilörekisteriin tiedot tallennetaan (12. ja 13. ). Päivähoitomaksun määräytymisen perusteet (7a ) on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Lapset Lasten päivähoidosta annettua lakia ja sitä täydentävää asetusta (239/1973) on vuosien aikana usein täydennetty ja tarkistettu. Päivähoidon kasvatustavoitteet kirjattiin lakiin 1983. Kasvatustavoitteet pohjautuvat parlamentaarisen kasvatustavoitekomitean (1980) mietintöön. 6
Päivähoitolain mukaan kodin ja lapsen kasvun tukeminen on päivähoidon perustehtävä. Päivähoidon tulee tarjota lapsen kehitystä tukevaa toimintaa sekä suotuisa kasvuympäristö lapsen lähtökohdat huomioiden. Päivähoidon tulee lisäksi lasten iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaan edistää lapsen fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tukea lapsen esteettistä, älyllistä ja uskonnollista kasvatusta. Lisäksi päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) velvoittaa viranomaisia järjestämään kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja (2. ). Päivähoito on osa viranomaisyhteistyötä. Lastensuojelulaki (683/1983) on ensisijainen laki lapsen etua määriteltäessä. Nykyinen lastensuojelulaki tuli voimaan 1984. Lastensuojelun toimintamuodot ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto, sijaishuolto sekä jälkihuolto (8. ). Päivähoito on yksi avohuollon tukitoimi. Se toimii sosiaalihuollon kanssa rinnakkain, silloin kun työskennellään lastensuojelun asiakasperheiden kanssa. Päivähoidon tehtävänä onkin seurata ja kehittää lasten kasvuoloja, poistaa kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistä epäkohtien syntymistä. Perheiden elämän onnistumiset ja ongelmat ovat osa lapsen kasvuympäristöä. Mikäli päivähoidon työntekijät havaitsevat lasten kotiolojen vaarantavan lapsen kehitystä, on asiasta ilmoitettava lastensuojelun sosiaalityöntekijälle (40. ). Päivähoidon avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Erityistä huomiota päivähoitoa kehitettäessä kiinnitetään lasten tarpeisiin ja toivomuksiin (6. ja 7. ). Henkilöstö Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annettu asetus (804/1992) määrittelee päiväkodin työtekijöiden kelpoisuuden. Lain 4. tai 5. :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus tulee olla vähintään yhdellä hoito- tai kasvatustyössä olevalla henkilöllä enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa, kolme vuotta täyttänyt lasta kohden. Enintään neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden tulee päivähoidossa olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty kelpoisuus. Perhepäivähoitajan kelpoisuusehtona on sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin soveltuva koulutus (6. ). Päivähoitoasetuksen (239/1973 8 ) mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Päivähoitolain (7a ) mukaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevan lapsen kuntouttamiseksi laaditaan lapselle kuntoutussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa, mutta tarpeen mukaan suunnitelman laadinnassa voivat olla mukana kunnan muun sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja koulutoimi. 7
2.2 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset lasten päivähoidon järjestämisestä Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt päivähoidon asiakasmaksuista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti. Yksityisen hoidon tuki on kunnan tukema vaihtoehto niille vanhemmille, jotka haluavat järjestää lapsensa hoidon itse. Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt yksityisen hoidon kuntalisän ja kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta vammaisille tai pitkäaikaissairaille lapsille (1997 ja 2001). Lisäksi Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt päivähoitoa koskevia päätöksiä vuorohoidon järjestämisestä, vammaisten koululaisten iltapäivähoidon järjestämisestä (1997), lakisääteisen esiopetuksen aloittamisesta Tampereella (2000) sekä esiopetuksen järjestämisestä yksityisissä päiväkodeissa (2001). 2.3 Valtakunnalliset suunnitelmat ja linjaukset Valtioneuvosto on antanut ohjesäännön nojalla periaatepäätöksen Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista helmikuussa 2002. Asiakirjaan on koottu yhteiskunnan järjestämän ja valvoman varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet ja kehittämisen suuntaviivat. Asiakirjan tavoitteena on edistää varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun kehittämistä siinä palvelu- ja tukijärjestelmässä, joka on luotu lasten ja perheiden tueksi ennen lasten oppivelvollisuuden alkamista. Linjauksissa painotetaan erityisesti varhaiskasvatuksen laatuun vaikuttamista, vanhempien ja henkilöstön kasvatuskumppanuutta sekä lastenneuvolan, päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyötä. Tavoitteena on, että lapsiperheiden palveluissa omaksutaan lapsi- ja perhelähtöiset varhaiskasvatuksen tavoitteet, toimintatavat ja yhteistyökäytännöt. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tulee muodostaa kokonaisuus, joka tukee jokaisen lapsen yksilöllisiä kehityspiirteitä. Päivähoidon haasteena on nähdä päivähoito lapselle tärkeänä palveluna, joka hyvän perushoidon ohella tarjoaa mahdollisuuden leikkiin ja oppimiseen vertaisryhmässä. Varhaiskasvatus on osa elinikäistä oppimista. Varhaiskasvatuksen linjausten pohjalta laaditaan valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka ohjaa varhaiskasvatuksen sisällön ja laadun toteutumista valtakunnallisesti. Varhaiskasvatussuunnitelma sekä esija perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet muodostavat valtakunnallisesti lapsen kasvua ja oppimista edistävän, yhtenäisen kokonaisuuden. Valtakunnallisten linjausten tavoitteena on, että niiden pohjalta laaditaan vastaavia kunnallisia linjauksia sekä kehitetään varhaiskasvatusta laatimalla paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Opetushallitus vahvisti Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet joulukuussa vuonna 2000. Opetussuunnitelman perusteet määräyksen pohjalta opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelmasta, joka sisältää tavoitteet ja keskeiset sisällöt. 8
2.4 Kaupungin strategiat ja päivähoidon erityisohjelmat Tasapainoinen kaupunkistrategia, Kaikem paree Tampere, ohjaa toimialojen ja tehtäväalueiden strategioita. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ylästrategia, joka antaa suuntaviivat toimiala- ja toimintastrategioiden laadinnalle. Päivähoidon tehtäväalueen strategiaa ohjaa lisäksi sosiaali- ja terveystoimen strategia. Kaupunkistrategian ohella laaditaan erillisstrategioita: henkilöstöstrategia, elinkeinostrategia, asuntopoliittinen strategia, ympäristöstrategia ja palveluiden hankintastrategia. Päivähoidossa erityisstrategioita ovat päivähoidon tieto- ja viestintätekniikan ohjelma ja valmisteilla oleva erityispäivähoidon ohjelma. Tampereen kaupunki ottaa toiminnassaan huomioon ekologiset vaikutukset ja toimii ekologisen hyvinvoinnin parantamiseksi. Tampereella laadittu paikallisagenda Tampere 21 toimii kestävän kehityksen suunnitelman lähtökohtana. Päivähoidon kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet sisällytetään päivähoidon varhaiskasvatuksen suunnitelmaan. Esiopetusta ohjaa valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan perustuva Tampereen kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma. Suunnitelman on hyväksynyt Tampereen kaupungin koulutuslautakunta. Päiväkodit ovat tämän pohjalta laatineet omat, päiväkotikohtaiset esiopetussuunnitelmansa. Päiväkodin esiopetussuunnitelman hyväksyy päiväkodin kanssa yhteistyössä toimivan lähikoulun rehtori. Tampereen kaupungin päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan tammikuuhun 2003 mennessä. Suunnitelma perustuu valtakunnallisiin varhaiskasvatuksen linjauksiin ja päivähoidon strategisiin päämääriin. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta päiväkodit ja muut päivähoidon toimintayksiköt laativat omat varhaiskasvatussuunnitelmansa. 2.5 Päivähoidon arvot Päivähoidon arvot uudistettiin päivähoidon henkilöstön kanssa keväällä 2002. Tampereen päivähoidon johtavia arvoja ovat lapsuuden kunnioittaminen ainutkertaisena elämänvaiheena, vanhempien asiantuntijuuden korostaminen ja tasaarvoinen kohtelu, lapsen psyykkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta huolehtiminen, kasvun, kasvatuksen ja oppimisen pitäminen tulevan elämän rakennuspuina, työyhteisön toimiminen keskinäisen arvostuksen pohjalta ja päivähoidon pitäminen osana yhteiskuntaa. 9
Lapsuuden kunnioittaminen elämänvaiheena Lapsen ja hänen perheensä kunnioittaminen sekä tasa-arvoinen kohtelu Perusturvan antaminen lapselle Usko tulevaisuuteen ja elämänmyönteisyys Työyhteisön toimiminen keskinäisen arvostuksen ja moniammatillisuuden pohjalta Päivähoito osana yhteiskunnan todellisuutta KUVIO 4. Päivähoidon arvot. 2.6 Päivähoidon laatupolitiikka Päivähoidon valtakunnalliset laatuvaatimukset, -tavoitteet ja kriteerit valmistuivat vuonna 2000. Ne määriteltiin Oulun yliopiston vetämässä Laadun arviointi päivähoidossa projektissa, joka aloitettiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tampere oli yksi 21:stä projektiin osallistuneesta kunnasta. Päivähoidon laatupolitiikka määriteltiin vuonna 1999. Se sisältää päivähoidon toimintaajatuksen, arvot ja perustehtävän. Päivähoidon laatupolitiikan päivittäminen aloitettiin keväällä 2002, ja uusi lasten päivähoidon laatupolitiikka julkaistaan keväällä 2003. 2.7 Asiakasnäkökulma ja sidosryhmien kuuleminen Päivähoidon strategiatyössä kuultiin useita sidosryhmiä. Keskeisiä vaikuttajaryhmiä olivat päivähoitolasten vanhemmat sekä päivähoidon henkilöstö. Kaikilta päivähoitolasten vanhemmilta kysyttiin, mikä on päivähoidossa säilyttämisen arvoista ja mitä he haluaisivat muuttaa tamperelaisessa päivähoidossa. Lisäksi vanhemmille annettiin mahdollisuus visioida päivähoidon tulevaisuutta. Vanhemmat saivat kertoa mielipiteensä kyselylomakkeella, www-sivujen kautta ja kuulemistilaisuuksissa. Lasten mielipiteitä kartoitettiin laatukyselyllä. Päivähoidon henkilöstölle ja sidosryhmille tehtiin samansisältöinen kysely. Strategiatyössä kuultiin myös muita sidosryhmiä: sosiaali- ja terveystoimen muita tehtäväalueita, koulutus-, nuoriso- ja kulttuuritoimea, oppilaitoksia, Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, Tampereen evankelisluterilaista seurakuntaa ja Kansaneläkelaitosta. 10
Päivähoidon sidosryhmiä on kuultu aikaisemminkin. Vuodesta 1996 lähtien on vuosittain tehty asiakaskyselyjä päivähoidon saatavuudesta. Vuodesta 1997 alkaen on tehty kyselyjä vanhemmille, päivähoidon henkilöstölle ja luottamushenkilöille laatuvaatimusten ja tavoitteiden toteutumisesta. 11
3. Toimintaympäristön muutokset Keskustelu lasten hyvinvoinnista, vanhemmuuden merkityksestä sekä yhteiskunnan velvollisuudesta huolehtia perheiden hyvinvoinnista on virinnyt voimakkaana. Perhemuodoissa ja työelämässä on tapahtunut muutoksia. Avioerojen määrä on lisääntynyt ja monen perheen sosiaaliset verkostot ovat pienentyneet. Työllisyys on jonkin verran parantunut lamavuosista. Työn perässä muuttaminen, työtahdin kiivastuminen ja työsuhteiden epävakaisuus ovat muuttaneet lasten ja perheiden elämää ja olosuhteita. Työelämän muuttuminen on lisännyt lasten ilta-, yö- ja viikonloppuhoidon tarvetta 1990-luvulla. Myös kansainvälistyminen heijastuu yhä useamman lapsiperheen arkeen. Tutkimusten mukaan suurin osa lapsista ja vanhemmista voi paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta ne lapset ja perheet, jotka voivat huonosti, voivat yhä huonommin. Useimmat vanhemmat ovat kiinnostuneita kasvatuksesta, päivähoidon sisällöstä ja laadusta ja haluavat vaikuttaa päivähoidon arkipäivän ratkaisuihin. Huonosti voivat lapset ja perheet tarvitsevat yhä enemmän ja entistä monipuolisempaa tukea. Siksi päivähoidon on tehtävä moniammatillista yhteistyötä ja verkostoitumista muiden asiantuntijoiden kanssa. Väestöennusteiden mukaan alle kouluikäisten lasten suhteellinen osuus väestöstä on vähenemässä. Päivähoitoikäisten lasten suhteellinen osuus kunnallisessa päivähoidossa on kuitenkin lisääntymässä, vaikka lasten lukumäärä väestössä vähenee. Päivähoidon palveluiden järjestäminen on synnyttänyt tarpeen valtakunnalliseen normiohjaukseen. Aikaisempaan painotettiin päivähoidon taloudellista ja rakenteellista järjestämistä, mutta nyt tavoitteena on päivähoidon sisällön kehittäminen, ohjaus ja laadunvarmistus. Tampereen seutu on Suomen toiseksi suurin asutuskeskittymä Helsingin seudun jälkeen. Päivähoidon tehtäväalue vastaa osaltaan kaupunkistrategian tavoitteeseen kehittää seutukunnallista toimintaa, ja päivähoito toimii aloitteellisesti erityisosaamisen kokoamiseksi. Päivähoidon visio Leikkivän, itseensä luottavan lapsen hyvä lapsuus on arvo sinänsä. Perheet ja päivähoidon kasvattajat toimivat kasvatuskumppaneina, ja päivähoito tarjoaa monipuolista ja joustavaa palvelua. Päivähoito vaikuttaa aktiivisesti lapsen hyvinvointiin asiantuntijaverkostossa. 12
4. Strategiset päämäärät Strategiset päämäärät selventävät päivähoidon visiota ja nostavat esiin tärkeiksi koetut asiat. Ne ohjaavat ajattelua ja toimintaa kohti vision toteutumista. Päivähoidon strategiset päämäärät ovat seuraavat: 1. Lapsi ja erilaiset lapsuudet ymmärretään ja otetaan huomioon. 2. Ammattitaitoista henkilökuntaa on riittävästi ja henkilöstön koulutus tukee perustehtävää. 3. Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päivähoidon kasvattajien yhteistä asiantuntijuutta. 4. Päivähoidon toiminnan sisältöä kehitetään ja luodaan uusia palveluja vastaamaan lasten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin. 5. Päivähoito toimii aktiivisesti lapsen hyvinvointia tukevien verkostojen rakentamisessa kotikunnassa ja seutuyhteisössä. 1. Lapsi ja erilaiset lapsuudet ymmärretään ja otetaan huomioon. Yhteiskuntaamme leimaa jatkuva muutos, mikä heijastuu myös tämän päivän lapsuuteen. Muutoksia on tapahtunut niin elinolosuhteissa, työelämässä, perherakenteissa kuin vanhemmuudessakin. Maahamme tulee yhä enemmän kulttuuritaustaltaan erilaisia lapsia. Kansainvälisyys on enenevässä määrin osa pienten lasten arkea. Päivähoito on osa ympäröivää yhteiskuntaa, ja muutokset yhteiskunnassa aiheuttavat muutoksia myös päivähoidon sisällöissä ja palvelumuodoissa. Jokaisella elämänvaiheella on oma arvonsa. Lapsuus on oma, arvokas elämänvaiheensa ja lapsi nähdään yksilönä, omine itsenäisine tarpeineen. Hyvä päivähoito korostaa jokaisen lapsen ainutlaatuisuutta. Päivähoidossa lapsen yksilöllistä kehitystä tuetaan ja hänen omat aloitteensa ja ajatuksensa otetaan huomioon. Lapsen yksilöllisyys ja persoonallisuus tulevat esille osana toimivaa ja toiset huomioivaa lapsiryhmää. Päivähoito tarjoaa lapselle hyvän perushoidon ja mahdollisuuden leikkiin ja oppimiseen vertaisryhmässä. Lapsi tarvitsee aikuiskontakteissaan perusturvaa ja luottamusta, jossa kohtaaminen on kokonaisvaltaista, läheistä ja itsetuntoa vahvistavaa. Lapset tarvitsevat osaavan ja emotionaalisesti tasapainoisen aikuisen huolenpitoa. 13
2. Ammattitaitoista henkilökuntaa on riittävästi ja henkilöstön koulutus tukee perustehtävää. Ammattitaitoinen henkilöstö on palveluorganisaation tärkein resurssi. Henkilöstön ammatillisesta osaamisesta huolehditaan. Varhaiskasvatuksessa reagoidaan yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyviin tutkimustuloksiin. Uuden työvoiman riittävyys ja ammattitaito sekä työssä olevan henkilökunnan täydennyskoulutus varmistetaan. Lapsen suotuisa kehitys turvataan terveellisellä, rauhallisella, kehitystä ja oppimista tukevalla kasvuympäristöllä. Päivähoidossa tähän pyritään vaikuttamalla toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä rakenteellisiin tekijöihin. Päivähoidon asiantuntijat toimivat aktiivisesti lapsiin ja perheisiin liittyvässä tietoyhteiskunnan kehittämistyössä ja sitä kautta tulevassa toimintaympäristön muutoksessa. Onnistunut varhaiskasvatus edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Eri koulutuksen saaneiden työntekijöiden yhteistoiminnan tuloksena saavutetaan lapsen terveen kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoite. 3. Kasvatuskumppanuus on perheiden ja päivähoidon kasvattajien yhteistä asiantuntijuutta. Kasvuun tarvitaan perhettä, kylää ja lapsen huomioivaa kulttuuria. Varhaiskasvatuksessa korostuu aiempaa selkeämmin lapsen ja perheen osallisuuden näkökulma. Lapsen ja perheen rooli päivähoidon asiakkaina on muuttunut. Lasten vanhemmat ovat päivähoitopalvelujen tuottamisessa päivähoidon työntekijöiden kumppaneita. Vanhemmat ja päivähoidon työntekijät laativat yhdessä lasta koskevan hoito- ja kasvatussuunnitelman. Päivähoitoa ja pienten lasten hoitojärjestelmää on kehitetty siten, että se lisää vanhempien valinnanmahdollisuuksia. Päivähoidossa lisätään vanhempien mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Vanhempien ja henkilökunnan yhteistyö on luontevaa ja arkista, luottamukseen perustavaa kanssakäymistä. 14
4. Päivähoidon toiminnan sisältöä kehitetään ja luodaan uusia palveluja vastaamaan lasten ja perheiden muuttuviin tarpeisiin. Palvelut järjestetään kuntalaisten tarpeista lähtien. Laadussa asiakaslähtöisyys on keskeinen periaate. Sosiaali-, terveys- ja opetustoimen hallinnoima kokonaisuus muodostaa pienten lasten ja heidän perheidensä palvelu- ja tukijärjestelmän. Vanhempien työelämän muutosten myötä lasten hoidontarve muuttuu ja monimuotoistuu. Päivähoitomuotojen ja rakenteiden on vastattava perheiden muuttuvaan tarpeeseen. Päivähoitomuotoja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta ja lapsen kotona tapahtuvan hoidon tukitoimet. Päivähoidon rakenteilla tarkoitetaan kunkin päivähoitomuodon sisäisiä järjestelyjä. Lasten vanhemmat saavat tietoa kunnan varhaiskasvatuspalveluista ja muista lasten ja perheiden palveluista. Nämä tiedot auttavat valitsemaan lapselle ja perhetilanteelle soveltuvimman palvelun. Päivähoitotoiminnan sisältöä ja uusia palveluita kehitettäessä otetaan huomioon perheiden tarpeiden lisäksi varhaiskasvatukseen liittyvä tutkimustieto. Päivähoidon hallinto ja henkilöstö osallistuvat aktiivisesti valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ohjelmiin. 5. Päivähoito toimii aktiivisesti lapsen hyvinvointia tukevien verkostojen rakentamisessa kotikunnassa ja seutuyhteisössä. Yhteistyö on avainasemassa palveluiden saatavuuden, oikean kohdentamisen ja hoidon tasokkuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Lapsen kehitykselle ja kasvulle erityisen tärkeää on varhainen vuorovaikutus kasvattajien, perheiden ja heidän lastensa kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Puhutaan ulkoisesta moniammatillisuudesta, koska yhteistyötä tehdään yli päivähoidon organisaatiorajojen. Päivähoidon kanssa lapsen ja perheiden hyvinvointia koskevissa asioissa yhteistyössä sosiaali-, terveys- ja opetustoimen tehtäväalueilla toimivat lastenneuvola, perheneuvola, perusterveydenhuolto (psykologit ym.), lapsiperheiden kotipalvelu, lapsiperheiden sosiaalityö, koulut, päihde- ja sosiaaliklinikka Paussi sekä muut erikoissairaanhoidon palvelut. Lisäksi yhteistyötä tehdään Tampereen kaupungin ympäristökuntien sekä erilaisten järjestöjen kanssa. Esimerkiksi seurakunnat, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja setlementtiyhdistys järjestävät lapsille ja lapsiperheille avointa varhaiskasvatustoimintaa. 15
Uusia työmuotoja ja yhteistyön välineitä kuitenkin tarvitaan, jotta vahvistettaisiin seudullista, eri varhaiskasvatuspalvelujen välistä sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulun kanssa tehtävää yhteistyötä. Mm. virtuaaliset palvelut Internetissä tarjoavat tähän monipuolisen ja vastavuoroisen foorumin. 16
5. Johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät 5.1 Perustana Tasapainoinen onnistuminen Kaupungin, sen toimialojen ja tehtäväalueiden strategioiden päämäärät ovat samansuuntaisia. Päivähoidon strategian laadinnan apuna on käytetty Tasapainoisen onnistumisen (Balanced Scorecard) menetelmää. Tasapainoiseen viitekehykseen perustuu strategian laadinta, toteuttaminen ja arviointi. Strategiatyössä korostuu erityisesti yhteys talous- ja toimintasuunnitteluun. Toimintaympäristön, strategiaperustan sekä vision määrittelyllä luodaan näkemys siitä, millaisessa ympäristössä toimitaan ja millaista tulevaisuutta halutaan. Näiden jälkeen siirrytään neljän johtamisnäkökulman kautta konkreettisemmin määrittämään kriittiset menestystekijät onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi. Tasapainoisen onnistumisen pohjana olevat johtamisnäkökulmat ja niiden kriittiset menestystekijät ovat seuraavat: Asiakasvaikuttavuus 1. Palvelujen hyvä laatu 2. Monenlaisten perheiden, kasvuympäristöjen ja persoonallisuuksien huomioiminen Prosessit ja rakenteet 3. Päivähoitomuodot ja rakenteet vastaavat tarpeita 4. Palvelurakenteiden ja -prosessien hallinta Leikkivän, itseensä luottavan lapsen hyvä lapsuus on arvo sinänsä. Perheet ja päivähoidon kasvattajat toimivat kasvatuskumppaneina, ja päivähoito tarjoaa monipuolista ja joustavaa palvelua. Päivähoito vaikuttaa aktiivisesti lapsen hyvinvointiin asiantuntijaverkostossa. Resurssit 5. Henkilökunnan osaaminen 6. Olemassa olevien resurssien joustava käyttö Uudistuminen 7. Uusien toimintamuotojen kehittäminen 8. Palvelujen tuotannon ja sisällön kehittäminen KUVIO 5. Johtamisnäkökulmat ja kriittiset menestystekijät 17
5.2 Kriittiset menestystekijät Jokaiselle johtamisnäkökulmalle on määritelty kriittiset menestystekijät. Kriittiset menestystekijät on valittu siten, että päivähoito voi vaikuttaa niihin omilla toimenpiteillään. Kriittisiä menestystekijöitä arvioidaan asettamalla niille arviointikriteerit. Arviointikriteerin tavoitteena on etsiä mittari, väline tai keino, joka kuvaa parhaiten päivähoidon onnistumista kriittisessä menestystekijässä. Kullekin arviointikriteerille asetetaan tulostavoite, jonka saavuttaminen osoittaa lyhyellä aikavälillä etenemistä strategian suuntaan. Sosiaali- ja terveystoimen strategiassa vaikuttavuus on määritelty asiakasvaikuttavuudeksi. Työn onnistumista arvioi välittömästi ja ensisijaisesti asiakas. Tulos perustuu läheiseen vuorovaikutukseen ihmisten kesken. 1. Asiakasvaikuttavuus Sosiaali- ja terveystoimen ja päivähoidon keskeisin johtamisnäkökulma on asiakasvaikuttavuus. Näkökulma huomioi kuntalaisen asiakkaana ja erilaisten sosiaalisten yhteisöjen jäsenenä kuin myös taloudellisten resurssien takaajana ja maksajana. Lopputulokseen vaikuttaa myös valtiovallan normiohjaus ja kaupungin muu päätöksenteko ja resurssointi. 2. Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenteet ovat organisaation toimivuuden näkökulma, joka käsittää sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden. Olennaista on tehtäväalueiden pääprosessien määrittely ja niiden joustavuus, saumattomuus ja sujuvuus. Toimivat rakenteet ja prosessit ovat edellytyksiä tehokkuudelle ja hyvälle asiakasvaikuttavuudelle. 3. Resurssit Sosiaali- ja terveystoimen voimavarojen resurssoinnissa korostuvat palvelujen henkilöstötyövoimaa sitova luonne ja subjektiivisina oikeuksina annetut palvelut ja etuudet. Resurssinäkökulmalla varmistetaan toiminnan taloudellinen pohja ja kannattavuus. Järkevällä uusresurssoinnilla ja resurssien uudelleensuuntaamisella voidaan kehittää uusia palveluja ja antaa mahdollisuudet tuotantopohjan muuttamiseen. 4. Uudistuminen Uudistumisella tarkoitetaan jatkuvaa prosessia, jossa arvioidaan kriittisesti perinteisiä toimintatapoja, irrottaudutaan niistä tarvittaessa ja luodaan uusia malleja. Toteutuakseen kaikissa johtamisnäkökulmissa uudistuminen vaatii henkilöstöltä ja organisaatiolta osallistumista. Uusiutumista edellytetään mm. monitoimijuudessa, verkostoitumisessa ja palvelutuotantomallien innovoinnissa sekä niiden jatkuvassa arvioinnissa. Ajatus oppivasta organisaatiosta sisältää jatkuvan oppimisen periaatteen ja tietotaidon kyvykkään käytön. 18
5.3 Asiakasvaikuttavuus 1. Palvelujen hyvä laatu Päivähoitopalvelujen laadunarvioinnissa asiakkaiden (perheiden, vanhempien ja lasten) mielipiteillä on keskeinen merkitys. Laadunhallintaa, joka kattaa laadunohjauksen ja arvioinnin, kehitetään systemaattisesti. Lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään päivähoidon laadunarvioinnissa. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Perheiden vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät ja monipuolistuvat Lapset viihtyvät päivähoidossa Laatukyselyn tuloksena 85 % vanhemmista antaa päivähoidon keskeisille laatukriteereille arvosanan hyvä tai erittäin hyvä (2001: 89 % kunnallisissa päiväkodeissa). Kerran vuodessa pidetään vanhempien kuulemistilaisuus, jossa vanhemmilla on mahdollisuus vaikuttaa päivähoitoon. Vanhempien omaehtoisia keskusteluja vaikuttamisryhmiä on muodostunut. Päivähoidon saatavuus- ja laatukysely tehdään myös www-sivuilla. Digitaalisesta kasvunkansiosta kehitetään päiväkodin www-sivu. Perheiden ja päiväkodin välistä sähköistä vuorovaikutusta kehitetään. Vuosittaisen päivähoidon laadunarvioinnin yhteydessä tehdään laatukysely lapsille. Lapsiryhmissä tuetaan lasten positiivista itsetunnon kehittymistä. 2. Monenlaisten perheiden, kasvuympäristöjen ja persoonallisuuksien huomioiminen Jokaisella lapsella on oikeus omaan kulttuuriinsa. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa sekä oman kulttuuripiiriinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälistyminen ovat osa päivähoitoa. Maahanmuuttajien kotoutuminen asettaa velvoitteita päivähoidolle. Vuonna 1995 päivähoitoasetukseen tehdyssä muutoksessa lisättiin päivähoidon kasvatustavoitteeksi etnisten vähemmistöjen lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen. Päivähoitoa 19
yhteiskunnallisena toimintana velvoittaa lisäksi vuonna 1999 annettu laki maahanmuuttajien kotouttamisesta. Lasten päivähoito on kotoutumista edistävää toimintaa. Laadukas varhaiskasvatus ottaa huomioon etniset ryhmät osana päivähoidon arkea. Jokaisen lapsen on koettava olevansa hyväksytty omana itsenään ja tasa-arvoisena muiden lasten kanssa. Monikulttuurisen työtavan toteuttaminen päiväkodissa edellyttää yhteistyötä lapsen vanhempien kanssa. Vanhempien asiantuntijuus lapsesta ja tämän taustasta on kasvattajien työn perusta.. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Eri kulttuureista tulevat perheet kotoutuvat Kehitetään tutustumiskeskusteluja eri kulttuureista tuleville perheille. Tehostetaan tulkkipalveluiden käyttöä. Lisätään yhteistyötä Ulkomaalaistoimiston kanssa. 5.4 Prosessit ja rakenteet 3. Päivähoitomuodot ja rakenteet vastaavat tarpeita Lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon on vaikuttanut päivähoitopalvelujen tarpeeseen ja kehitykseen. Päivähoitotarpeen täyttämisen kannalta ensisijaista on palvelun saatavuus ja joustavuus. Asiakkaiden muuttuvat tarpeet edellyttävät päivähoitomuotojen ja rakenteiden jatkuvaa arviointia. Lapsen hoitosuhteen pysyvyyttä tai muutostarpeita arvioidaan lapsen kehityksen ja perheen päivähoitotarpeen näkökulmista. Lapsen hoitopaikka toteutuu vanhempien toiveiden mukaisesti. Vanhemmille tiedotetaan päivähoidon vaihtoehtoisista muodoista. Vanhemmilla on oikeus valita perheen tarpeita vastaava päivähoitomuoto. 20
Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Päivähoidon saatavuus Asiakas on saanut ensisijaisesti haluamansa palvelun tai hoitopaikan - päiväkodissa 85 % (2001: 76 %) - päivähoidon vuorohoidossa 90 % (2001: 100 %) - esiopetuksessa 95 % (2001: 97 %). Pysyvät päivähoitosuhteet Eri päivähoitomuodoista tiedotetaan Vammaisten lasten iltapäivähoito Lasten toimintaympäristön vaihtumista arvioidaan. WWW-sivut ja tiedotteet ovat informatiivisia. Päivähoidon henkilöstö osaa kertoa eri päivähoitomuodoista asiakkaille. Vammaisten erityiskoululaisten koulun jälkeen tapahtuva iltapäivähoito ja kesähoito arvioidaan ja selvitetään. 4. Palvelurakenteiden ja -prosessien hallinta Päivähoito koostuu hallinnon, pedagogiikan, lapsen kasvun ja kehityksen prosesseista. Tehtäväalueella laaditaan kehittämisohjelmia, jotka tarkentavat päivähoidon prosesseja. Päivähoidossa on voimassa seuraavat ohjelmat: Esiopetussuunnitelman perusteet, Päivähoidon laatupolitiikka, Päivähoidon kestävän kehityksen ohjelma ja Päivähoidon tieto- ja viestintätekniikan ohjelma. 21
Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Päivähoidon kehittämisohjelmien laatiminen ja toteuttaminen Päivähoitotoiminta ymmärretään varhaiskasvatuksena - Tampereen päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelman perusteet laaditaan. - Päivähoidon hallinnon PÄIVI projektia jatketaan. - Lapsiperheet, IT ja tasa-arvo Hervannan EU2-tavoitealueella projektin esiselvitys on tehty. - Varhaiskasvatuksen tietotekniikka eli VATI-projekti päätetään. - Erityispäivähoidon ohjelma on laadittu. Valtakunnalliset varhaiskasvatuksen linjaukset huomioidaan päivähoidon toiminnassa. Yksikkökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa tehtäessä käydään arvokeskustelua. Päiväkotikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu. Osallistutaan Terveys 2015 ohjelmaan: edistetään lasten terveysosaamista. Ammatilliseen koulutukseen vaikuttaminen Osallistutaan päivähoidon eri ammattiryhmien peruskoulutuksen suunnitteluun yhdessä oppilaitosten kanssa. 5.5 Resurssit 5. Henkilökunnan osaaminen Päivähoidon tärkein resurssi on ammattitaitoinen ja yhteistyökykyinen henkilöstö. Henkilökunnan riittävyyteen, koulutukseen ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota. Yhteiskunnan ja päivähoidon muutokset sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvien tutkimusten tulokset asettavat haasteita henkilöstön ammatilliselle osaamiselle. Varhaiskasvatuksen tulee olla mukana tietoyhteiskuntaa koskevassa kehittämistyössä ja toimintaympäristön muutoksessa. 22
Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Lisä- ja täydennyskoulutus Tehtäväaluekohtainen koulutussuunnitelma päivitetään ja toteutetaan. Työtehtävien vaihto mahdollistetaan ja vaihtojen määrää seurataan. Sisäistä osaamista hyödynnetään. Moniammatillinen yhteistyö Tietotekninen osaaminen Työelämän kehittämisprosessia lastenhoitajille toteutetaan yhdessä työelämän tutkimuskeskuksen kanssa. Pidetään koulutussuunnitelmaan perustuvia koulutuksia. Tietoteknisiä välineitä käytetään monipuolisesti ja henkilökunnalla on käytössään sähköisen viestinnän teknologia. 6. Olemassa olevien resurssien joustava käyttö Päivähoitomuotojen ja -rakenteiden tarkoituksenmukaisuutta tulee arvioida. Perherakenteiden ja työelämän muutokset heijastuvat päivähoitoon mm. hoitoaikojen pituutena ja iltapainotteisuutena. Henkilökunnan koulutukset, osaamisalueet ja työaikarakenteet tulee palvella joustavasti muuttuvia tarpeita. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Päivähoidon täyttö- ja käyttöprosentti Päivähoidon täyttöprosentin alentaminen toteutetaan asteittain: aloitetaan alle 3-vuotiaiden lasten ryhmissä. Täyttöprosentti on 100 %, mikä mahdollistaa päivähoidon joustavan toteuttamisen. Päiväkodeissa käyttöprosentti on 90 %. Resurssien päivittäinen arviointi Lisätään lapsiryhmien ja henkilökunnan välistä yhteistoimintaa. 23
5.6 Uudistuminen Hei, tuuks sää leikkii mun kans! 7. Uusien toimintamuotojen kehittäminen Lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö ovat kumppaneita. Kasvatuskumppanuus on eri osapuolten tasavertaista vuorovaikutusta, jossa vanhempien ja henkilökunnan erilainen asiantuntemus ja tietämys yhdistyvät. Yhteistyömuotoja ja tapoja kehitetään muuttuvien tarpeiden mukaan. Päivähoidossa on riittävää asiantuntemusta lapsen tuen tarpeiden tunnistamiseen sekä tarvittavien tukitoimien järjestämiseen. Erityinen hoito ja kasvatus toteutetaan varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Uudet vuorovaikutteiset yhteistyömuodot Resurssikeskustoiminta Hoito- ja kasvatussopimukset yhdistävät perheiden ja päivähoidon kasvattajien asiantuntijuutta. Päivähoidossa hoito- ja kasvatussuunnitelmia laaditaan ja toteutetaan vanhempien kanssa 50 %:lle lapsista. Päivähoidossa resurssikeskuksen avulla tukea saa 20 lasta. Päivähoidossa erityispäivähoitolausunnot vastaavat lapsen todellista tuen tarvetta. 8. Palvelujen tuotannon ja sisällön kehittäminen Suomalaista ja kansainvälistä varhaiskasvatuksen kokeilu- ja tutkimustoimintaa seurataan. Hankkeisiin osallistutaan omien kehittämistarpeiden mukaisesti. Päivähoidon toimintaa kehitetään omaksumalla hyviä käytäntöjä.. Aktiivisella vaikuttamistoiminnalla ollaan mukana varhaiskasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisessä ja arvioinnissa. 24
Arviointikriteerit Tavoitetaso 2003 Tutkimustoiminta ja yhteistyö Vaikuttamistoiminta Osallistutaan viisikkotyöryhmään. Osallistutaan Sokrates Comenius ohjelman alaiseen Ympäristötietoutta kasvavalle sukupolvelle projektiin. Osallistutaan Sokrates Minerva ohjelman alaiseen Lasten tietotekniikkataitojen arviointiprojektiin. Aloitetaan erityispäivähoidon EUhanke. Osallistutaan Stakesin varhaiskasvatusprojekteihin. Päivähoidon tehtäväalue liittyy eurooppalaisen varhaiskasvatuksen tutkimuksen seuraan (EECERA). Päivähoidon henkilökuntaa osallistuu kansainvälisiin konferensseihin. Vaikutetaan päivähoidon lainsäädännön kehittämiseen. 25
6. Seuranta Hei, tuuks sää leikkii mun kans! Strategian varsinainen haaste on siinä, kuinka sitä sovelletaan toiminnassa ja miten se näkyy aikaansaannoksissa. Taloussuunnittelun yhteydessä tarkastetaan vuosittain, ovatko kriittisen menestystekijän arviointikriteerit ja tavoitetasot edelleen samoja vai tarvitaanko niiden muuttamista. Tavoitetason toteutumista tilikauden aikana seurataan raportoimalla sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja tilinpäätöksessä. 26