Tutkimusalue: Kiuruveden ja Pielaveden rajalla sijaitseva Sulkavanjärvi, sen keski- ja eteläosa.

Samankaltaiset tiedostot
GEOLTMIALLINEN TULKINTA. Pekka Huhta Jarmo Nikander

Tutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :

N:o JA REUTUOJAN ALUEELLA Tervol assa 1980 RO 14/81. Liitekartat ja s elosteet

. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:

(< 0,5 km2). Liite 1.

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

BIOGEOKEMIALLISEN HUMUSTUTKIMUSTULOKSEN KORJAUS SUOMUSSALMI AITTOJARVI

TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

Venetekemän malmitutkimuksista

RAPORTTI 062/ A/MK/ Martti Kokkola/tk MOREENITUTKIMUS KULLAA SILKUSSUO Tutkimusalueen sijainti

OUTOKUMPU OY Malminetsinta. Seppo Penninkilampi/PLP MOREENITUTKIMUS KIIHTELYSVAARA, VINTILANVAARA Sijainti 1:

SodBQkzläQ KeluJärven moretni Ja mie!kj.vitutkimuksista

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

--- 0 U T 0 K U M P U Oy Ma1minetsinta 0625/ /HK/76. M Kokko1a/PAL ( 2) MOREENITUTKIMUS ROVANIEMEN MAALAISKUNTA, KUOHUNKI

n m:n välein. Näytteet esikäsiteltfin

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP SISALLYSLUETTELO

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

0outd<umpu ... RAPORTT I 062/ A/MK/96 Martti Kokkola. Jakelu. Kisko, Iilijarvi Karttalehti A GEOKEMIALLINEN MOREENITUTKIMUS

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

Geokemia11isista tutkimustu1oksista Y1ikolkuttaman - Kukasjarven a1ueel1a.

M 06/3343/-78-80/1_/_10

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

havin Valkeisen tutkimukse t II/KV~- 7 A. Huhma

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

Selostus malmitutkimuksista Kivijärven Lokakylässä Työmies Martti Pollari Kivijärven Lokakylästä lähetti Suomen Malmi

OUTOKUMPU OY .? 2. Reikien vastusmittaus (liitteet 2/Zn) Kairasydärnien ominaisvastusmittaustulokset (liitteet lc! Tulokset

M 19/2734/72/3/30 Kittilä, Riikonkoski Aimo Nurmi SISÄLLYSLUETTELO. Johdanto. Alueen maaperä

RAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen

Outokumpu Oy Malminetsintä. Tutkimusalue

- 0,8 $I N&) 3, Kiillegneissi 2,

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

.. Kuva A Yksi piste diagrammissa, joka Co-anomaalinen (Ni:Co&10)

17VV VV 01021

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI

Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke

Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti

ARNSTOKAPPAI. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/96/1/10 PAAVOLA Esko Iisalo

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

PUROSEDIMENTTITUTKIMUS. Kannuksen, Kalajoen ja Sievin monimetallivyöhykkeella. Sijainti 1 :

TUTKIMUSTYöSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HAURESPÄÄ 1, KAIV. REK. N: TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGISET TUTKIMUKSENI JUUAN

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

Analyysi Menetelmä Yksikkö Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

2 tutkittu alue n. 3 km

Taustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

NIKKELIMALMITUTKIMUKSISTA KONNEVEDEN TEERISUOLLA

M 19/3323/82/1/ GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS. Kiuruvesi Sulkavan järvi Jarmo Nikander

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

SELOSTUS URAANITUTKIMUKSISTA KITTILÄN JYSKÄLAESSA JA POKASSA VUOSINA 1977 JA 1979

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA sekä 1988

TUTKIMUSTEN AIHE JA TAUSTA Geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osasto suoritti keväällä 979 malminetsinnällisiä detaljitutkimuksia jäältä käsin Rää

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r

OUTOKUMPU OY VIHANNIN KAIVOS J. Vesanto/TSL (3)

PUULAN LÄNSIOSAN PALEOLIMNOLOGINEN TUTKIMUS

SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KORPISELKÄ 1 KAIV.- REK. N:o 2787 SUORITETUT MALMITUTKIMUKSET

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tulosten esitta.istekniikassa ovat uutta automaattisesti, mdttakaavassa

... Vinkkejä lopputyön raportin laadintaan. Sisältö 1. Johdanto 2. Analyyseissä käytetyt muuttujat 3. Tulososa 4. Reflektio (korvaa Johtopäätökset)

Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb

PIELAVEDEN YMP'ARIST~~N N-PUOLISISTA JA SULKAVANJARVEN - LAMPAANJARVEN ALUEILLA SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

OUTOKUMPU OY MALMINETSINTX

Kaupunkipurojen haitta aineet. Katja Pellikka Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

AITTONEVAN ZN-CU SULFIDIAIHEEN GEOKEMIALLISET JA POKA-KAIRAUS HAAPAVEDELLÄ

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Sisällysluettelo ESIPUHE 1. PAINOKSEEN... 3 ESIPUHE 2. PAINOKSEEN... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ARKIS T OI APPALE M 19/3432/73/4/10 Paltamo, Melalahti P. Ervamaa Selostus Paltamon Melalahdessa suoritetuista malmitutkimuksista A

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

Transkriptio:

Tutkimusalue: Kiuruveden ja Pielaveden rajalla sijaitseva Sulkavanjärvi, sen keski- ja eteläosa. Työn tarkoitus ja suoritus Tarkoituksena oli järvisedimenttien geokemiallisella tutkimuksella selvittää järvessä kulkevan häiriöjakson merkitys. Näytteenoton suorittivat pääosin Jouko Kokko ja Timo Jukola. Tutkimuksen tulokset Tulokset selviävät oheisena olevassa tulkintatutkimuksessa. Olosuhteet järvisedimenttitutkimukselle olivat varsin hyvät. Järviolosuhteet vastaavat paljolti Pielavettä (Sävian malmi), jota voi pitää ainoana vertailukohtana. Voimakkaasti anomaalisia pisteitä ei ole, ja heikommin anomaaliset pisteet hajoavat eri puolille. Näillä eväillä on järveen vaikeaa saada merkittävää mineralisaatiota mahtumaan. Tämä liejun pintasedimenttitutkimus ei kuitenkaan ole eliminoivaa. Virhetekijöinä ovat epähomogeeniset näytteet ja analyysien melkoinen epätarkkuus. Turussa 08.03.77 Tulosten jakelu: E.Ilvonen M. Kokkola V.Hurskainen/~.~uhtala

G E O K E M I A L L I N E N T U L K I N T A Piaaperageologia 1-harjoitustyö 08.03. 1977 Heli Herkamaa Juha Merilahti Matti Vanska

1. Johdanto Näytteet ovat Sulkavanjarvesta otettuja hienosedimenttinayttei- ta (149 k~l). Naista on maaritetty atomiabsorptio-menetelmällä seuraavat alkuaineet: Cu, Zn, Co, Ni, Mn ja lisäksi hehkutusha- viö (Hh), joka osoitti navtteiden olevan varsin horno~eenisia. Naista maarityksista laskettiin seuraavat suhteet : ~ n/~n- 10 4, Maärityksista ja suhteista piirrettiin anomaliakartat (12 kpl). - Anomalialuokat on saatu seuraavasti: Kustakin alkuaineesta ja hehkutushaviösta piirrettiin f~ekvenssijakaumat, seka laskettiin myös keskiarvot, mediaanit ja keskiarvojen keskivirheet. Lisäksi laskettiin kuparille keskihajonta, piirrettiin normaalikayra ja laskettiin vinouskerroin. Nor- Edellä esitetyille suhteille, viimeista lukuunottamatta, las- kettiin korrelaatiokertoimet ja piirrettiin regressiosuorat.,--- 2. Tulosten tarkastelu 2.1. KuQari (kartta n:o 1) - Näytteiden anomaliat sijoittuvat alueen keskiosiin. Heikoimmat anomaliat ovat lahella rantoja ja alueen eteläosassa. Anon~aliat eivät noudata kovin hyvin geofysikaalista hairiöjaksoa, mutta kuitenkin alueen pohjoisosan korkeimmat aj-~omaliat sijoittuvat häiriö jakson alueelle. - Keskiarvo x = 18,3 Dpm Mediaani Md = 18,7 " Keskiarvon keskivirhe s? = 0,3 Keskihajonta s = 3,7 Vinouskerroin S = -0,72, eli.jakauma on vasemmalle vinö.

Kuva 1. Kuparin frekvens- sijakauma. - Kuva 2. Kuparin frekvenssijakauma ja normaalikayra. Seuraavalla sivulla on esitetty kuparin summafrekvenssikuvio ja vastaavan normaalijakauman summafrekvenssikuvio (=suora vii- va) todenniiköisyyspaperilla. Kuvio osoittaa kuparin surnrnafrek- venssikuvion poikkeavan huornattavasti vasemmasta päästä, mutta muualla noudattavan hyvin norrn;~alijakauman summafrekvesnssikuviota.

2.2. Sinkki (kartta n:o 2) Voimakkairrimat anornaliat sijoittilvat alueen poh jois- ja keski- osiin. Alueen ~~o!tjoisos~.ssa nnomaliat osuunt yhteen hiiiriö- jakson kanssa, mutta alueen keskiosassa taas häiriöjakson reu- noille tai ulkopuolelle. Kuva 4. Sinkin frekvens- sijakauma. Voimakkaimmat anomaliat sijoittuvat alueen keskiosiin, mutta /'- myös alueen pohjoisosass~ on havaittavissa heiltompi keskittymä, Koko etelaosa on lähes tasaisesti heikompien 2nomalioi- den aluetta. Kes kialueen voimakkair!,rnat anornaliat sijoittuvat h%iriö.j:~kson ulko r,uolelle. 2.5 20 1.5 10 Kuva 5. Koboltin sijakauma. frekvens- 5& 5 z,, 3 4A,- 525 625

2.4. Nikkeli (kartta n:o 4) Suurimmat anomaliat sijoittuvat alueen keskiosaan ja Jokunen myös pohjoisosaan. Etelaosa on taas lähes kokonaan heikomnien anomalioitten aluetta. Voimakkaimmat anomaliat alueen keskiosassa jaavät häiriöjakson ulkopuolelle. Kuva 6. Kikkelin frekvenssijalcauma. 2.5. Mangaani (kartta n:o 5) Mangaar-in voimakkaampien anomalioiden esiintyminen on hyvin hajanaista. Nämä eivat myöskaän näytä liittyvän hairiöjaksoon. Mangaanin hajanainen esiintyminen johtunee veden erilaisista saostamisominaisuuksista eri osissa Kuva 7. Mangaanin frekvenssijaxauma.

2.6. Rehkutushaviö (kartta n:o 6) Kartasta voi todeta, että pienimmät hehkutushaviöt ovat ranto- jen läheisyydestä otetuissa näytteissä. Tämä johtunee siit2, että sedimenttiaines on karkeampaa rantojen läheisyydessä ja hienonee syvemmälle mentäessä, Jolloin orgaanisen aineksen maara kasvaa. 301 Kuva 8. Hehkutushaviön frek- venssijakauma. 0 A 2.7. Sinkki/mangaani (kartta n: o 7) aosaan. Lähes kaikki suurimmat arvot sijoittuvat jarven etel.' Tähän vaikuttaa se, etta/tallä al'ueella seka sinkillä että nan- gaanilla oli runsaasti pieniä pitoisuuksia. Regressiosuora on kuvassa n:o 9. Xorrelaatiokerroin on u,22, Joten korrelaatio- ta ei ole. 2.8. Kupari/mangaani (kartta n:o 8) Tassalcin tapauksessa lahes kaikki voimak1:aimrnat arvot sijoittuvat jarven eteläosaan, ja syykin on ilmeisesti sama kuin edellki. Regressiosuora on kuvassa n:o 10. Korrelaatiolcerroin on 0,46, joten tassaka2n tapauksessa ei voi sanoa olevan korrelaatiota. 2.9. Sinkki/kupari (kartta n:o 9) Suurimmat arvot sijoittuvat sinne, rnissa molemmilla on- keski-

maäraiset arvot, eli pohjoisosaan. Niihin pisteisiin, joissa molemmilla on suurimmat arvonsa, saadaan tässä kartassa myös huomattavan suuret arvot. Regressioruora on kuvassa n:o 11. Korrelaatiokerroin on 0,87, joten korrelaatio on hyvä /-- /-. 2.10. Sinkki/hehkutushaviö (kartta n:o 10) Suurimmat arvot sattuvat niihin pisteisiin, jotka kummassakin kartassa edustavat kesl~imaarzisia arvoja. Suurin osa minimiarvoista sijoittuu jiirven etelaosaan. Regressiosuora on kuvassa n:o 12. Korrelaatiokerroin on 0,77, joka osoittaa kohtalaisen hyvää korrelaatiota. 2.11. ~upari/hehkutushäviö (kartta n:o 11) Suurimmat arvot sijoittuvat hajanaisesti eri pisteisiin. Selvempia maksimikohtia on yksi nohjoisessa. Ta.ma johtuu molempien kovin erilaisesta esiintymisestä, kuten voidaan huomata kartoista. Regressiosuora on kuvassa n:o 13. I<orrelaatiokerroin on 0,74, joka on kohtalainen. 2.12. ~inkki~hehkutushaviö/mangaani~hehkutushzvio (kartta n:o 12) P Suurimmat arvot sijoittuvat järven eteläosaan ja jokunen aivan pohjoiseen. Keskialueelle tulee keskimtiäräisia arvoja, vaikka eri tekijöiden suurirnrriat arvot ovat si joit-tuneet sinne.

-8- Suorien Ja kertoimien la-skussa ei ole kaytetty aivan kaik- kia arvoja. Kuva 9. 1000 2000 3000 4000 5000 6000 ppm

Kuva 11. pnm 350 1 Zn Kuva 12.

r- Kuva 13.

3. Johtopäätökset Edellä esitetyn materiaalin perusteella voidaan havaita sel- västi, että Zn-,Ii;li- ja Co-anornaliat ovat samoissa kohdissa. Myöskin Cu-anoriialiat sopivat paikoin hyvin tahh systeemiin. ~ista niima a~.iomalia-t johtuvat, ei tule taman selvityksen pe- rusteella esille. hutta ilmeisesti kyseessgi on joko puro- ja jokivesien tuor~ia aines tai alla olevasta kallioperastä - oleva aines. Viimeksi mainittua oletusta tukee alueella oleva geofysikaaiinen hiiiröjakso. Kuitenkin naytteista mazri- r tetyt arvot ovat niin pieniä, etteivat ne anna viitteita mis- taan suuremmasta mineralisaatiosta kallioperassa tutkitulla alueella.

Sulkavan iarvi

Sulkavan iarvi GEOkEil IALLINEN ANoMALl AKARTTA @ Linjanumero (Linjan alkup ass r a) Q Nauteviste

Sulkavan iarvi

bulkavan iarvi

Sulkavan iarvi @ Linjanumero (Lin~s alkupkcssii) Q Näytepiste

Sulkavan iarvi @ Linjanvmsn, (linja* alkupä<ssä) Näytppi~tq

Sulkavan iarvi GEOkE~lALLlNEN ANoMALl AKARTTA

Sulkavan järvi ---------- L I- ---- llb ----- -------

Sulkavanjarv Karua n:o 9

Sulkavan iarvi

Sulkavan järvi

Sulkavan iarvi