Tekninen lautakunta 170 18.05.2016 Kaupunginhallitus 237 23.05.2016 Kaupunginhallitus 513 21.11.2016 Kaupunginvaltuusto 127 28.11.2016 Asemakaavan muutos ja tonttijako 33 Lauritsala, kortteli 74, tontti 16 (Lauritsalan kirkkokortteli) 24/10.02.03.00/2013 TEKLA 170 Liite Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, puh. 040 653 0745 Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori, puh. 040 660 5662 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Asemakaavan muutosehdotus sekä kaavaselostus liitteineen Asemakaavamuutosalue sijaitsee Lauritsalan kaupunginosassa, noin 4 kilometriä Lappeenrannan ydinkeskustasta koilliseen. Suunnittelualueella sijaitsevat Lauritsalan kirkko, seurakuntakeskus, entinen kirkkoherranvirasto ja viranhaltijoiden rivitalo. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 ha. Suunnittelualue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009). Lauritsalan kirkko on suojeltu kirkkolailla. Asemakaavan muuttamisesta tehdään kaupungin ja maanomistajan kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa korttelialueen länsiosan uudelleen järjestelyt, joista tärkein on uuden asuinrakennuksen tai -rakennusten sijoittaminen nykyisen rivitalo- ja virastorakennuksen paikalle. Samassa yhteydessä päivitetään korttelialueen asemakaava suojelu- ja muiden merkintöjen osalta. Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan olemassa olevaan katu- ja infraverkkoon tukeutuvan kaupunkirakennetta täydentävän asuntorakentamisen sijoittaminen alueelle. Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1963 kaava-alue on merkitty kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK). Yleisten rakennusten kerrosala saa olla enintään 50 % tontin pinta-alasta. Asemakaavassa ei ole suojelumerkintöjä. Asemakaavassa kirkon alue on osoitettu kirkollisten rakennusten korttelialueena (YK/s-1). Alueen ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Suunnittelualueen luoteiskulma on osoitettu
asuinkerrostalojen korttelialueena (AK-10). Kaavassa rakennuksille on osoitettu rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet, yhteensä 4 880 k-m 2. YK-korttelialueen kokonaisrakennusoikeus on osoitettu nykytilanteen mukaisesti. AK-korttelialueelle voidaan rakentaa kolmikerroksinen rakennus Hallituskadun suuntaisesti ja kaksikerroksinen rakennusosa tontin lounaisreunalle. Rakennuksen sijoittelussa on noudatettu alueelta purettavan asuin- ja virastotalon massoittelua. Lauritsalan kirkko ja siihen liittyvä aukio on suojeltu kirkkolailla ja ne on kaavassa varustettu suojelumerkinnöin. Seurakuntatalo on merkitty suojeltavaksi siten, että korjaus- ja muutostöissä sen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvallisesti merkittävä luonne säilyy. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimassa 24.10.2015. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä 2.11. - 20.11.2015. Kaavaluonnoksesta annettiin 12 lausuntoa ja 5 mielipidettä. (Maarit Pimiä) Tj Tekla Tekninen lautakunta päättää merkitä tiedoksi, että kaavamuutosalueen suunnittelussa selvitettiin useita eri vaihtoehtoja, joiden perusteella asemakaavoituksen pohjaksi on valittu vaihtoehto 3, merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaavoituksen vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä, esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan museolta ja Museovirastolta. Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Tekninen johtaja lisäsi päätösehdotukseen: merkitä tiedoksi, että kaavamuutosalueen suunnittelussa selvitettiin useita eri vaihtoehtoja, joiden perusteella asemakaavoituksen pohjaksi on valittu vaihtoehto 3. Hyväksyttiin muutettu esitys. KH 237 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561
etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Asemakaavan selostus liitteineen Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat. (JW) Kj Kh Kaupunginhallitus päättää asettaa asemakaavan muutoksen ja tonttijaon 33 Lauritsala, kortteli 74, tontti 16 (Lauritsalan kirkkokortteli) maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja pyytää siitä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston lausunnot ja mikäli lausunnosta taikka nähtävilläoloaikana mahdollisesti jätetyistä muistutuksista ei muuta johdu, esittää sen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. KH 513 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali Asemakaavan selostus liitteineen Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat. (JW) Teknisen toimen kirje 27.6.2016: "Asemakaava on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti ollut yleisesti nähtävillä teknisen toimen kaavoituksessa 26.5.-27.6.2016." Kaavoituksen vastine annettuihin lausuntoihin 17.11.2016: "Kaavanumero k 2568 Nähtävillä olo (MRL 65, MRA 27 ) 26.5. 27.6.2016. Kaupunginhallitus asetti päätöksellään 23.5.2016 ( 237) asemakaavan ja tonttijaon muutoksen MRA:n 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Samalla kaupunginhallitus
päätti pyytää asemakaavaehdotuksesta Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Etelä-Karjalan museon ja Museoviraston lausunnot. Ehdotusvaiheen nähtävillä olosta kuulutettiin lehti-ilmoituksella Etelä-Saimaassa, kaupungin ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lappeenrannan kaupungin kaavoituksessa sekä kaupungin kotisivuilla. Asemakaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan museolta ja Museovirastolta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 26 ) pidettiin 11.10.2016. Neuvottelussa käytiin läpi viranomaislausunnoissa esitetyt näkökohdat ja keskusteltiin niiden huomioimisesta asemakaavassa. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä 9. Tiivistelmät ehdotusvaiheen lausunnoista ja vastineet niihin: 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus, 31.5.2016 a. Kaavamuutos on sinänsä tarpeellinen ja ajan asettamien vaatimusten mukainen, koska työsuhdeasumisen sosioekonomiset perusteet ovat muuttuneet ja kaupungilla on ilmeisen suuri ja hyväksyttävä tarve asutuksen tiivistämiseen kyseisenlaisella keskusta-alueella. a. Merkitään tiedoksi. b Kirkko, seurakuntakeskus ja rivitalo sekä ympäröivä puisto muodostavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan suojelunarvoisen kokonaisuuden varsinkin, jos kaikki rakennukset olisivat alkuperäisessä asussaan ja niille löytyisi arvonsa mukainen käyttö. Kirkko on rakennuksista arvokkain ja ehdottomasti säilytettävän arvoinen ja se sekä sen vaikutuspiiriin kuuluva kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö kuten kirkkoaukio on syytä säilyttää ja varustaa suojelumerkinnällä. b. Kirkon ja aukion suojelumerkintöjen tarkistuksia käsitellään museon lausunnon vastineessa. c Seurakuntakeskuksen suojelumerkinnällä on omat hyvät puolensa, mutta jatkossa se voi osoittautua painolastiksi, jos rakennuksessa on tarpeen tehdä muutoksia esimerkiksi sen käytön muuttuessa. c d Seurakuntakeskuksen suojelumerkinnän tarkistusta käsitellään museon lausunnon vastineessa. Alue sisältyy valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
tarkoittamaan valtakunnalliseen inventointiin eli RKY 2009. Alueen ja rakennuskannan ominaispiirteet tulee säilyttää sekä rakentamisen ja maankäytön muutokset tulee tehdä arvokkaan aluekokonaisuuden luonnetta vaalien. Rivitaloa ei ELY-keskuksen mielestä ole tarpeellista suojella, vaikka se kuuluukin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY 2009). d Merkitään tiedoksi. e Suositellaan, että uudisrakentamisen yhteydessä puistomaisuus ja lehtevyys sekä virkistysmahdollisuudet säilyvät, mistä olisi hyvä olla maininta ainakin kaavaselostuksessa. ELY-keskuksen käsityksen mukaan säilytettävät ja suojeltavat puut esitetään kartassa. e Puistomaisuuden säilyttämiseksi kaavassa on säilytettäviä/ istutettavia puurivejä, istutettavia alueita, kaksi suojeltavaksi merkittyä puuta ja seuraavat määräykset: Alueen ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää, korttelin sisäpiha tulee säilyttää visuaalisesti yhtenäisenä ja yleisilmeeltään avoimena. Tonttien 19 ja 20 välille ei saa rakentaa aitaa. Kaavaselostukseen on täsmennetty tavoitetta alueen vehreän ja puistomaisen ilmeen säilyttämisestä. f Alueelle suunniteltu uudisrakentamisen mukainen sosiaalinen ikäihmisille osoitettu asumispalvelu olisi alueen luonteen mukaista. f Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslain alaista toimintaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa, (opas Asemakaavamerkinnät ja määräykset, YM 2003) määritellään laitosmaisen asumisen ja tavanomaisen asumisen rajaa seuraavasti: AK Asuinrakennusten korttelialue (sivu 32): Vanhusten tai muu palveluasuminen voidaan yleensä sijoittaa asuinrakennusten korttelialueelle vaikka kaavassa ei olekaan tätä koskevaa merkintää. Kuitenkin, jos kysymys on myös muualla asuville tarjottavista palveluista, jotka lisäävät esimerkiksi liikennettä, on toiminta syytä ilmaista kaavamerkinnällä ja määräyksellä. Y Yleisten rakennusten korttelialue (sivu 37): Yksityisluonteiseen asumiseen verrattuna yleisten rakennusten korttelialueella sijaitsevan asumisen ominaisuuksia ovat muun muassa hoivapalveluja edellyttävä, pääasiallinen vastuu muilla kuin asukkailla, pysyvä henkilökunta, ympärivuorokautinen päivystys tai palvelujen tarjoaminen myös ulkopuolisille. Asuinrakentamisen tavoitteena on sellainen palvelutalo, joka tarjoaa ominaisuuksiltaan mahdollisimman itsenäisen ja kodinomaisen asumismuodon ja jonne tarvittavat palvelut
toimitetaan ulkopuolelta. Asuinrakennusten korttelialuemerkintä kuvaa ko. asumista. Ei muutoksia asuinkerrostalomerkintään. g ELY-keskus ei katso olevan estettä sille, että muutosehdotus viedään Lappeenrannan kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kyseessä on viranomaisen lausunto, joka ei sido asiassa päätöstä tekevää viranomaista eikä kyseessä ole asian jatkokäsittelyä arvioiden lausunnonantajaviranomaisen tekemä sitova päätös. Viime kädessä päätöksen asiassa tekee toimivaltainen elin eli Lappeenrannan kaupunginvaltuusto. g Merkitään tiedoksi. 2. Etelä-Karjalan museo, 23.6.2016 a. Museo ei vastusta rivitalon purkamisen mahdollistavaa kaavaratkaisua, vaan kaavamuutoksen mittakaavaa. Asemakaavaehdotuksessa ei ole perusteltu rakennuskorkeuden huomattavaa lisäämistä jopa kolmikerroksiseksi. Hallituskadun kaupunkikuvallinen eheyttäminen ei ole riittävä kaupunkisuunnitteluun liittyvä peruste erittäin pienen RKY-alueen merkittävälle muuttamiselle. Havainnekuvat lintuperspektiivistä eivät havainnollista alueen muutosta ihmisen eli tilankäyttäjän asemasta ja mittakaavasta käsin. a. Kaupunkikuvallisia vaikutuksia on arvioitu kokonaisuutena myös sisäpihan rajautumisen kannalta ja puistoakselin suunnalta (kpl 7.7.2). Arviointi perustuu havainnekuvien ohella selostuksessa esitettyihin nykytilanteen valokuviin ja niiden rinnakkaiseen tarkasteluun. Kaavaselostukseen on täydennetty nykytilan kuvausta ja ratkaisun perusteluja. Viranomaisneuvottelun (11.10.2016) perusteella uusia havainnekuvia eri perspektiiveistä ei ole tarpeen laatia. Havainnekuva (vaihtoehto 3) on tarkistettu tarkennettujen kaavamääräysten mukaiseksi. b. Alueelle sijoitettu kerrostalo on kulttuuriympäristöä heikentävä ratkaisu (mittakaavan ja rakennuskorkeuden merkittävä kasvu). Museon näkemyksen mukaan huonokuntoisen rivitalon korvaaminen uudella olisi RKY-alueen arvot huomioiva ja kaupunkikuvallisilta vaikutuksiltaan vähäisin ratkaisu, eikä museo näe kaavaehdotuksessa esitetylle mittavalle kerroskorkeuden nostolle näin herkällä alueella kaupunkisuunnitteluun liittyviä perusteita. b. Arvojen osittainen heikkeneminen verrattuna nykyisen rakennuskannan säilymiseen on todettu myös kaavaselostuksessa. Kerrostaloratkaisu perustuu nykytilanteeseen ja nykyiseen kaupunkikuvaan. Kaavamuutoksessa on pyritty sovittamaan yhteen nykyisen
sosioekonomisen asuntotarpeen, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, kulttuuriympäristön suojelun ja kaupunkikuvan laadulliset tavoitteet siten, että alueen merkittävimmät kulttuuriympäristön arvot suojellaan kaavassa. Vaikutuksia on arvioitu myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) toteutumisen kannalta, jotka mm. edellyttävät, että valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY) alueiden käytön tulee sopeutua alueen historialliseen kehitykseen. Kaavamuutoksella on pyritty kaavan tarkoitus ja tavoitteet huomioon ottaen sellaiseen ratkaisuun, jossa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kokonaisuutena toteutuvat ja haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Myös ratkaisu, jossa rivitalo korvattaisiin uudella, vähentäisi alueen alkuperäisyyteen perustuvia arvoja. Rakennusten kattomuotoa koskevia määräyksiä on tarkistettu siten että, kattokaltevuutta ja kattomuotoa ohjataan tarkemmin ja rakennuksista tulee hieman matalampia. Kaavamääräyksen edellyttämä loiva pulpettikatto tai tasakatto madaltaa uudisrakennuksen julkisivua Hallituskadun suuntaan ja kaksikerroksista rakennusosaa sisäpihan suuntaan. c. Kirkkolain mukaisen suojelun päättymisestä päättää Kirkkohallitus (Kirkkolaki, 14 luku 5 b ). Kirkkorakennuksen korkean arkkitehtonisen, kaupunkikuvallisen ja rakennushistoriallisen arvon vuoksi Etelä-Karjalan museo pitää parempana, että rakennukselle osoitettaisiin sr-1 -merkintä määräyksineen. c. Kirkkorakennuksen merkintää srk-1 on tarkistettu maakuntamuseon lausunnon perusteella seuraavasti: sr-12 suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kirkkoaukion merkinnästä on poistettu viittaus kirkkolain mukaiseen suojeluun. d. Seurakuntakotiin on 2010-luvulla tehty muutoksia vastoin museoviranomaisen kantaa eikä sen arkkitehtoninen taso ole enää yhtä korkea kuin ennen korotusta ym. materiaali- ja värimuutoksia. Rakennuksella on kuitenkin tärkeä rooli kirkkokorttelin osana, minkä vuoksi museo pitää sr-2 -merkintää perusteltuna. Museo esittää määräyksen
kehittämistä edelleen niin, että se ei estä palauttavien muutosten tekemistä. d. Seurakuntakodin sr-2-merkintää on tarkistettu maakuntamuseon lausunnon perusteella seuraavasti: sr-16 suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Palauttavat korjaukset ja muutokset ovat mahdollisia. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. e. Asuinrakentamiseen osoitetulle korttelin osalle ei ole kirjattu erityisiä kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviä määräyksiä. Alue sijoittuu Lauritsalan kirkon välittömään läheisyyteen, joten sen suunnittelussa tulee käyttää erityistä huolellisuutta. Ulkoasultaan harjakattoista rakennusta ei tule sallia. Myös pulpettikaton salliva määräys voi olla kaupunkikuvallisesti hankala. Museo toivoo, että kaavoittaja kehittää asuinrakennuksen pulpetti- tai tasakaton edellyttävää määräystä edelleen. Lausunnon pyytäminen museoviranomaiselta tulee kirjata myös asuinrakentamiseen osoitettavan tontin määräykseen. e. Kaavan yleismääräys kulttuuriympäristöön soveltuvasta rakentamistavasta koskee asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-10). AK-korttelialueen uudisrakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä on täsmennetty ja suunnittelun laadun vaatimuksia on tiukennettu. Lausunnon pyytämisvelvoite museoviranomaiselta on lisätty myös AK-korttelialueen määräykseen. Korttelialueen kaavamääräyksiä on maakuntamuseon lausunnon perusteella tarkistettu seuraavasti: Rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon korttelin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot. Kohteen suunnittelijalla tulee olla poikkeuksellisen vaativan kohteen suunnittelijalta edellytettävä pätevyys. Rakentamisen tulee massoittelultaan, julkisivumateriaaleiltaan, tyyliltään ja lähiympäristöltään sopeutua alueen olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Rakennuksen kattomuodon tulee olla loiva pulpetti- tai tasakatto. Enimmäiskattokaltevuus on 1:10. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää betonia tai rapattua pintaa, jossa elementtisaumat eivät ole näkyvissä. Julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleita ja noudattaa
kirkkokorttelin yleisväritystä. Kadulle avautuvat parvekkeet on rakennettava sisäänvedettyinä tai ns. ranskalaisina parvekkeina. Rakennus- ja muutostöiden suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. f. Tulkinta yleiskaavaluonnoksen sr-merkinnästä on virheellinen ja se tulee korjata kaavaselostukseen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. f. Yleiskaavaluonnoksen sr-merkintä koskee koko rakennuskokonaisuutta. Asemakaavassa on ratkaistu rakennusten suojelu. g. Etelä-Karjalan museo ei ole missään vaiheessa puoltanut alueella nyt esitetyn kaltaista kerroskorkeuden nostoa, eikä rivitalon korvaaminen korkeammilla rakennuksilla ja erillisen tontin irrottaminen kirkkokorttelista ole myöskään Museoviraston lausunnossa (8.3.2013, dnro 112/303/2013) esitetyn kannan mukaista. g. Asemakaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon ko. ennakkolausunto ja tiedostettu kaavamuutoksesta kulttuuriympäristölle aiheutuvat riskit. Haittoja on pyritty vähentämään vaihtoehtotarkasteluiden kautta etsityllä kaavaratkaisulla ja alueen käyttöä ja tarkempaa suunnittelua ohjaavilla kaavamerkinnöillä ja määräyksillä. 3. Museovirasto/ arkeologia a. Ei huomautettavaa. a. Merkitään tiedoksi. MRA 27 :n nähtävilläolon lausuntojen sekä 11.10.2016 pidetyn ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun perusteella 9.11.2016 korjattuun asemakaavakarttaan on tehty seuraavat muutokset ja täydennykset: Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK-10) merkintää on muutettu seuraavasti: Määräys: Rakennuksen kattomuodon tulee olla pulpetti- tai tasakatto on tarkennettu muotoon Rakennuksen kattomuodon tulee olla loiva pulpetti- tai tasakatto. Uusi määräys: Enimmäiskattokaltevuus on 1:10. Määräys: Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää rapattua pintaa, jossa elementtisaumat eivät ole näkyvissä on tarkennettu siten, että julkisivumateriaalina voidaan käyttää myös betonia. Uusi määräys: Rakennusten suunnittelussa tulee ottaa huomioon korttelin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot. Kohteen suunnittelijalla tulee olla poikkeuksellisen vaativan kohteen suunnittelijalta edellytettävä pätevyys.
Uusi määräys: Rakentamisen tulee massoittelultaan, julkisivumateriaaleiltaan, tyyliltään ja lähiympäristöltään sopeutua alueen olemassa olevaan arkkitehtuuriin. Uusi määräys: Rakennus- ja muutostöiden suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Avoimena säilytettävän aukion (au/s) merkintää on muutettu seuraavasti: Poistettu määräys: Aukio on kirkkolain 14 luvun 5 nojalla suojeltu, kirkollisen rakennuksen piha-alue. Uusi määräys: Alue kuuluu kirkollisen rakennuksen pihapiiriin. Kirkkoa koskevaa suojelumääräystä on muutettu seuraavasti: Poistettu määräys: srk-1: Kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltu kirkollinen rakennus. Korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Uusi määräys: sr-12 Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Seurakuntakeskusta koskevaa suojelumääräystä on muutettu seuraavasti: Merkintä sr-2 on muutettu merkinnäksi sr-16. Poistettu määräys: Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. MRL 57 :n nojalla määrätään että rakennusta ei saa purkaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Purkuluvasta on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Purkuluvan saa myöntää vain, jos rakennuksen purkamiseen on pakottava syy. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Uusi määräys sr-16: Suojeltava rakennus. Rakennustaiteellisesti, historiallisesti tai kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai
kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Erityisesti julkisivukorjauksissa tulee käyttää alkuperäisiä tai niitä vastaavia materiaaleja. Palauttavat korjaukset ja muutokset ovat mahdollisia. Rakennuksessa tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella asemakaavaselostusta on tarkistettu. Kaavaselostukseen tehdyt merkittävimmät muutokset ovat seuraavat: Kaavaprosessin vaiheita koskevat tiedot on päivitetty (kappaleet 2.1 ja 5.3). Asemakaavakarttaan tehdyt muutokset on päivitetty (kappaleet 2.2, 6.3 ja 6.4). Nykytilan kuvaukseen on lisätty havainnollistavia valokuvia (kappale 3.3.2) Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavaluonnosta koskevan sr-1 määräyksen kuvaus on tarkistettu (kappale 4.5) Asemakaavan tavoitteisiin on lisätty alueen yhtenäisen vehreyden ja puistomaisuuden säilyttäminen (kappale 5.4) Alueen havainnekuva on päivitetty 7.11.2016 ja se on lisätty selostukseen (kappale 5.5.4). Asemakaavan vaikutuksia korttelikokonaisuuteen ja sen merkitystä kaupunkikuvassa (kappale 7.7.2) ja vaikutuksia rakennusten säilymiseen (kappale 7.7.3) on täydennetty. Asemakaava-aineistoon MRA 27 :n kuulemisen jälkeen tehdyt tarkistukset ovat kaavamääräystekniikkaan liittyviä eivätkä vaadi asemakaavan uudelleen nähtäville asettamista. Asemakaavaa ei ole MRA 32 :n mukaisesti olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville." Asemakaavaehdotuksesta ei nähtävilläolon aikana ole jätetty muistutuksia. (JW) Kjn varah. Kaupunginhallitus merkitsee lausunnot sekä niiden johdosta teknisen toimen antaman vastineen tiedoksi, tarkistaa asemakaavamerkintöjä teknisen toimen esittämällä tavalla ja esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutos ja tonttijako 33 Lauritsala, kortteli 74, tontti 16 (Lauritsalan kirkkokortteli) hyväksytään. Kh Hyväksyttiin. KV 127 Liite Asemakaavan selostus liitteineen
Asemakaavan selostus liitteineen on julkaistu myös kaupungin kotisivuilla www.lappeenranta.fi kohdassa Rakentaminen ja maankäyttö Kaavoitus Vireillä olevat kaavat. (JW) Kh Kv esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutos ja tonttijako 33 Lauritsala, kortteli 74, tontti 16 (Lauritsalan kirkkokortteli) hyväksytään. Hyväksyttiin.