Kemijärven kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2018

1 KH 3.12.2014 466 Kemijärven kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Kuva: Juhani Maukonen

2 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden kehitysnäkymät 1 1.2. Kemijärven toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2 1.2.1. Väkiluvun kehitys 3 1.2.2. Työvoima- ja työllisyystilastot 5 1.2.3. Henkilöstö 7 1.3. Tilivelvolliset vuonna 2015 10 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 11 Hallinto-osasto 12 Sosiaali- ja terveysosasto 20 Sivistysosasto 32 Tekninen osasto 49 3. TULOSLASKELMAOSA 61 4. INVESTOINTIOSA 66 5. RAHOITUSOSA 72 6. TYTÄRYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS 82 LIITTEET 88

3 1. TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA KUNTATALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaa kolme prosenttia ja v. 2016 kasvun arvioidaan nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tasolla. Japanin osalta odotetaan puolentoista prosentin kasvua ja euroalueella noin prosentin kasvua kahden negatiivisen kasvun vuoden jälkeen. Taantuma alkaa euroalueella näin hieman helpottaa. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan Suomessa 8,5 %:iin ja työllisyys heikkenee edellisvuodesta. Lapin työttömyysaste on ollut v. 2014 keskimäärin 16,5 %:n tasolla, Itä-Lapin 21 %:n ja Kemijärven 21,5 %:n tasolla. Inflaatio jää 1,1 %:iin, josta 0,5 % -yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvun arvioidaan olevan 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Venäjän rajoitteet näkyvät Suomen viennissä. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennusteiden mukaan alijäämää saadaan pienennettyä sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Valtion vetäytyminen kuntapalvelujen rahoituksesta uhkaa kuntien mahdollisuuksia järjestää peruspalvelut kansalaisille sekä lisää kuntien veronkorotuspaineita. Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuksia menetti yhteensä 188 kuntaa. Kemijärvi oli yksi suurista valtionosuuden menettäjäkunnista. Peruspalveluihin suunnattu valtion rahoitusosuus kustannuksista pienenee 29,57 prosentista noin 25 prosenttiin. Vuonna 2014 noin kolmannes kunnista, yhteensä 98 kuntaa, on nostanut kunnallisveroprosenttiaan ensi vuodelle. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntien talous olisi helpommassa tilanteessa. Ero korkeimman ja matalimman kunnallisveroprosentin välillä on ensi vuonnakin kuusi prosenttiyksikköä. Valtionosuusleikkaukset ovat yhteensä 1,5 miljardia euroa v. 2015 ja kunnallisveronkorotukset tuovat kuntien kassaan 100 miljoonaa euroa. Kuntaliitto arvioi, että kuntien veronkorotuspaineet jatkuvat myös tulevina vuosina. Kiinteistöverotus muuttuu v. 2015 lakisääteisten ylä- ja alarajamuutosten myötä. Alarajojen lakisääteisten korotusten vuoksi 63 kunnan kiinteistöveroprosentti nousee. Kiinteistöverotuotot eivät kuitenkaan helpota kuntien taloudellista tilannetta, sillä valtion linjaus leikata kiinteistöverotuottojen myötä valtionosuuksia leikkaa tuottoja suoraan. Kuntaliitto arvioi, että ensi vuonna kuntien tehtävät ja velvoitteet lisääntyvät yli 300 miljoonalla eurolla. Merkittävimmät muutokset ovat kuntien vastuun lisääminen vaikeasti työllistyvistä.

4 1.2. KEMIJÄRVEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA KEHITYSNÄKYMÄT Kemijärven kaupunki kuuluu Lapin maakuntaan. Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski muodostavat Itä-Lapin seutukunnan. Itä-Lapin neljällä kunnalla on virallinen ja oikeustoimikelpoinen yhteistyö - ja edunvalvontaelin: Itä-Lapin kuntayhtymä. Kemijärven pinta-ala on 3 931,48 km 2, josta maa-pinta-ala 3504,98 km 2 ja sisävesi-pinta-ala 426,5 km 2. Väestötiheys on 2,3 as/ km 2. Metsää on noin 3 050 km 2 ja peltoa noin 4 500 ha, josta viljeltyä noin 2 000 ha. Kemijärven kaupunki on läpikäynyt viimeisen vuosikymmen aikana kovan rakennemuutoksen, joka on näkynyt suoraan kaupungin taloudessa. Väestön väheneminen, väestön ikärakenteen vinoutuma, elinkeinorakenteen muutokset ja sitä kautta bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen sekä saavutettavuuden merkityksen kasvu ovat vaikuttaneet toimintaan ja talouteen. Kaupungin palvelurakennetta ja palvelutasoa ei ole pystytty sopeuttamaan muutosten tahdissa. Keskustelu sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteesta ja tuotantotavoista on jatkunut Paras -hankkeesta lähtien. SOTE-uudistuksen osalta lakiluonnoksen hyväksyminen etenee maan hallituksessa päätösten tekemiseen loppuvuodesta 2014 ja sen pohjalta valmistelu kunnissa ja alueilla etenee. Alkuperäinen tavoite järjestämisalueiden toiminnan käynnistymisestä on v. 2017 alusta. Tämä tarkoittaa laajapohjaista ja varsin kiireellistä valmistelua, mikä edellyttää myös tuotantoalueiden (enintään 19 aluetta) perussopimusten tekemistä ja hyväksymistä kunnissa. Kuntien rahoitusperusteina on lakiluonnoksen mukaan väestön määrä, väestön rakenne ja väestön sairastavuus. Myös sivistystoimen valtionosuuksien pienentyminen lapsimäärän vähentyessä ja koulutuspaikkojen leikkausten johdosta vaikuttavat koulutuksen järjestämistapaan suoraan. Kemijärven ammatillisen koulutuksen järjestämislupa on siirretty Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle opetusministeriön päätöksellä v. 2015 alusta lukien. Ammatillisen koulutuksen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutusperiaattein koulutuskuntayhtymälle. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkon muutokset tulevat vaikuttamaan pienten kuntien lukiokoulutukseen, sillä koulutuksen järjestämisluvat on haettava uudelleen. Ministeriön tavoitteena on vähentää lukiokoulutuksen järjestäjien määrää, mikä voi näkyä myös Lapissa järjestäjäverkon osalta. Kemijärven talouden kehitys on ollut pitkään heikkoa, eikä omavaraisuutta ja talouden puskuria ole saatu vahvistettua. Lainakanta on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta ja taloussuunnitelmakaudella lainakanta saavuttaa uuden lakipisteensä. Vuodelle 2014 otetun pitkäaikaisen lainamäärän johdosta kaupungin velkataakka on kasvanut yli 4 000 euroon per asukas. Vuodelle 2015 suunniteltu poikkeuksellisen suuri investointitaso pakottaa edelleen korkeaan lainanottoon. Valtuustoryhmät ovat allekirjoittaneet yhteisen valtuustosopimuksen, jossa linjataan tulevien vuosien toiminnan elinvoimaisuuden painopisteitä ja säästötavoitteita. Kaupungin palvelurakennetta, palvelujen toteuttamistapoja ja toiminnan organisointia on lähdetty valtuuston 18.8.2014 tekemän päätöksen mukaisesti kaupunginjohtajan vetämänä valmistelemaan. Palvelurakennetta ja verkkoa käsittävät ratkaisut on valmisteltu talousarvion 2015 linjauksiin. Organisaatiota koskeva valmistelu jatkuu v. 2015 siten, että malli ja siihen liittyvät säännöt ja ohjeet tuodaan valtuuston käsiteltäväksi syksyllä 2015. Kuluvan vuoden tilinpäätösennuste 24.11.2014 tilanteen mukaan ennakoi tilikauden tulokseksi alijäämää arviolta 1,9 miljoonan euron verran. Edellisen (v. 2013) ja sitä edeltäneen vuoden (v. 2012) alijäämät ovat yhteensä 715 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kumulatiivinen alijäämä tämän vuoden lopussa on yhteensä 2,6 miljoonaa euroa. Muodostuneet alijäämät pakottavat suunnittelukaudella koviin toimenpiteisiin koko kaupungin osalta. Alijäämät on katettava kuntalain 65 :n mukaan suunnittelukaudella. Henkilöstösuunnittelussa otetaan vahvasti huomioon eläköitymisen tuomat mahdollisuudet toimintojen uudelleen järjestämisessä ja yhteistyön lisäämisessä eri osastojen välillä. Henkilöstösuunnitelmaa on tarpeen kehittää ennakoivampaan suuntaan, jotta henkilöstön rooli muutoksessa saadaan paremmin esille osana toiminnan uudistamista. Positiivisina asioina Kemijärven osalta ovat Keitele Groupin ja sen tytäryhtiön Lappi Timberin uuden saha- ja liimapalkkilaitoksen investointien eteneminen, niin, että sahalaitoksen tuotanto käynnistyy loppuvuodesta

5 2014 ja liimapalkkitehtaan keväällä 2015. Positiivista ovat myös muu elinkeinollinen viriäminen ja kaupungissa toimivien palveluala- ja matkailuyritysten ja muiden kärkitoimialojen kehitys. Kemijärven radan sähköistyksen myötä Kemijärvestä on tulossa logistinen keskus myös teollisuuden kuljetusten osalta. Hallituksen talouspoliittisen ministerityöryhmän linjaus valtion mukana olosta Soklin radan rakentamisesta antaa vahvan signaalin valtion sitoutumisesta alueen kehittämiseen ja mahdollistaa osaltaan kaivoksen avaamiseen suuntaavien toimenpiteiden etenemisen. 1.2.1. VÄKILUVUN KEHITYS Taulukko 1. Kemijärven kaupungin väkiluvun kehitys vuosina 1990-2014 Lähde: Tilastokeskus Vuosi Väkiluku Muutos Muuttotase Syntyneiden 31.12. hlöä % enemmyys 1990 12 331-54 -0,4-102 41 1991 12 257-74 -0,6-102 20 1992 12 103-154 -1,3-154 -1 1993 12 053-50 -0,4-20 -29 1994 11 987-66 -0,5-96 26 1995 11 775-212 -1,8-181 -33 1996 11 628-147 -1,2-148 -11 1997 11 368-260 -2,2-253 -8 1998 11 036-332 -2,9-291 -50 1999 10 743-293 -2,7-249 -45 2000 10 484-259 -2,4-208 -42 2001 10 138-346 -3,3-325 -21 2002 9 936-202 -2-153 -51 2003 9 759-177 -1,8-112 -65 2004 9 529-230 -2,4-186 -44 2005 9 293-236 -2,5-133 -109 2006 9 065-228 -2,5-154 -71 2007 8 882-183 -2-122 -63 2008 8 658-224 -2,5-168 -57 2009 8 519-139 -1,6-60 -80 2010 8 418-101 -1,2-23 -78 2011 8 295-123 -1,5-31 -92 2012 8 093-202 -2,4-120 -82 2013 7 983-110 -1,4-32 -78 *2014 7 900-83 -1,0-20 -63 *arvio

6 Taulukko 2. Kemijärven kaupungin väestönmuutokset vuosina 2007-2014 Lähde: Tilastokeskus Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Väestö 9 065 8 882 8 658 8 519 8 418 8 295 8 093 7 983 Syntyneet 36 55 41 48 50 46 50 *46 Kuolleet 99 112 121 126 142 128 128 *109 Synt. Ja kuoll. erotus -63-57 -80-78 -92-82 -78-63 Kuntaan muuttaneet 327 311 348 352 339 254 308 *280 Kunnasta muuttaneet 449 479 408 371 370 374 340 *300 Muuttotase -122-168 -60-23 -31-120 -32-20 Väestömuutos ed. vuodesta -183-224 -139-101 -123-202 -110-83 Väestö vuoden lopussa 8 882 8 658 8 519 8 418 8 295 8 093 7 983 *7 900 * arvio Taulukko 3. Kemijärven kaupungin väestösuunnite ja Tilastokeskuksen trendiennuste vuosille 2014-2018 Lähteet: Tilastokeskus ja kaupungin väestösuunnite ( TT 09/13 ) Kaupungin väestösuunnite Tilastokeskuksen ennuste (2012) Vuosi Väkiluku Muutos Vuosi Väkiluku Muutos 31.12. abs. % 31.12. abs. % 2014 7 900-83 -1,0 2014 7 841-139 -1,7 2015 7 850-50 -0,6 2015 7 716-125 -1,6 2016 7 810-40 -0,5 2016 7 597-119 -1,5 2017 7 780-30 -0,4 2017 7 489-108 -1,4 2018 7 780 0 0 2018 7 388-101 -1,3 Taulukko 4 : Kemijärven kaupungin ikärakenne vuonna 2013 ja ennuste vuosille 2014-2018 ( 31.12 ) Lähde: Tilastokeskus 2012 ja kaupungin ikärakennesuunnite ( TT 08/2014) Ikäluokk a 2013 2014 2015 2016 2017 2018 0-6 331 342 333 333 325 320 7-14 494 482 478 457 430 430 15-64 4 614 4 467 4 356 4 264 4 210 4 210 1 338 1 395 65-74 1 323 1 381 1 386 1 400 75-1 206 1 286 1 302 1 370 1 420 1 420 Yhteens 7 983 7 900 7 850 7 810 7 780 7 780

7 ä 1.2.2 TYÖVOIMA- JA TYÖLLISYYSTILASTOT Taulukko 5. Kemijärven kaupungin väestö pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 1990 ja 2012 (31.12.) Lähde: Tilastokeskus/Lapin liitto 1990 2012 Muutos Muutos % Koko väestö 12 331 8093-4238 -34,4 Työvoima 5 873 3285-2588 -44,1 Työlliset 5 165 2587-2578 -49,9 Työttömät 708 698-10 -1,4 Työvoiman ulkopuolella 6 458 4808-1650 -25,6 joista: 0-14 v. 2 428 823-1605 -66,1 opiskelijat, koululaiset 1 000 514-486 -48,6 eläkeläiset 2 677 3220 +543 +20,3 varusmiehet 67 31-36 -53,7 muut 286 220-66 -23,1 Huoltosuhde 1,39 2,13 +0,74 +53,2 Huoltosuhde (elatussuhde): kuinka monta työhön osallistumatonta (työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä) yhtä työllistä kohti. Taulukko 6: Kemijärven kaupungin työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuosina 1990 ja 2012 Lähde: Tilastokeskus 1990 2012 Muuto s 1990-2012 abs. % Työssäkäyvät yhteensä 5 001 2 380 2 621-52,4 Palkansaajat 4 323 2 081 2 242-51,9 - Valtio 614 203 411-66,9 - Kunta 1 278 966 312-24,4 - Valtioenemmistöinen Oy 356 37 319-89,6 - Yksityinen sektori 2 075 875 1200-57,8 Yrittäjät 678 299 379-55,9

8 Taulukko 7: Kemijärven kaupungin työpaikat (alueella työssäkäyvät) vuonna 2011 ja suunnite vuodelle 2018 (31.12.) Lähteet: Tilastokeskus ja kaupungin suunnite 09/14/ TT Elinkeino Työpaikat Muutos 2011 % 2018 % 2011-2018 %-yks. Maa- ja metsä- ja kalatalous 185 7,3 150 5,6-35 -1,7 Teollisuus ja kaivostoiminta 209 8,2 300 11,1 91 2,9 Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto 70 2,8 70 2,6 0-0,2 Rakentaminen 117 4,6 150 5,6 33 1,0 Kauppa 310 12,2 350 13,0 40 0,8 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 69 2,7 130 4,8 61 2,1 Kuljetus ja varastointi 148 5,8 150 5,6 2-0,2 Informaatio ja viestintä 39 1,5 50 1,8 11 0,3 Rahoitus-, vakuutus-, kiinteistötoimi 51 2,0 50 1,8-1 -0,2 Ammatillinen,tekninen,tieteell. toiminta 99 3,9 100 3,7 1-0,2 Julkinen ym.hallinto, tukipalvelutoiminta 336 13,2 300 11,1-36 -2,1 Koulutus 255 10,0 240 8,9-15 -1,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut 517 20,3 500 18,5-17 -1,8 Muut hlökohtaiset palvelut, järj.toiminta 103 4,1 130 4,8 27 0,7 Toimiala tuntematon 34 1,4 30 1,1-4 -0,3 Yhteensä 2 542 100,0 2 700 100 158 Taulukko 8: Kemijärven kaupungin työttömyys vuonna 2014 (tammi- syyskuu) keskimäärin Lähde: Itä-Lapin työ- ja elinkeinotoimisto lkm % Työttömät (lomautetut ml.) 706 21,5 (% työvoimasta: 3285) - miehet 480 14,6 (% työttömistä) - naiset 263 6,9 (% työttömistä) - alle 25 v. työttömät 68 2,1 (% työttömistä) - yli 50 v. työttömät 381 11,6 (% työttömistä) - pitkäaikaistyöttömät 238 7,2 (% työttömistä) Lapin työttömyysaste on ollut vuonna 2014 lomautetut mukaan 16,6 % ja koko maan 12,3 %, joten Kemijärven työllisyystilanne on ollut 4,9% - yksikköä huonompi kuin Lapissa keskimäärin 9,2 %-yksikköä huonompi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2014 Kemijärven työttömyysaste on noussut vuodesta 2013 1,8 %-yksiköllä. Syyskuun 2014 lopussa työttömiä oli 676 (20,6 %).

9 Taulukko 9: Talouskehitys 2010-2018 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TPE 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018 Toimintakate -50 831-52 529-55 030-55 095-57 673-51 066-49 628-49 014-48 804 Muutos % 4,2 3,3 4,8 0,1 4,7-11,4-2,8-1,2-0,4 Tulorahoitus 53 039 54 479 56 167 57 839 58 525 54 899 54 436 54 408 54 123 Muutos % 2,3 2,7 3,1 3,0 1,2-6,2-0,8-0,1-0,5 Vuosikate 3 494 2 955 1 839 2 744 852 3 832 4 807 5 393 5 318 Yli-/alijäämä 813 428-909 -84-2 183 659 1 552 2 044 1 918 Kumulatiivinen ali-/ylijäämä 51 278*) -631-715 -2 898-2 238-686 -1 357-3 276 Nettoinvestoinnit -3 433-2 705-4 185-3 835-5 445-7 895-5 106-7 962-5 347 Lainakanta milj. 27,5 27,5 28,2 28,6 32,5 34,9 35,0 37,1 37,2 *)Vuoden 2011 tilinpäätöksen tuloksesta (428) on oikaistu vuodelle 2011 kehitysvammaisille palautettavan ateriamaksun työn osuus laskettuna v. 2004 alkaen. Pakollisena varauksena on kirjattu 208.085, josta edellisten vuosien voitto-/tappiotililtä on kirjattu 200.895. Joten vuoden 2011 tilikauden ylijäämäksi muodostuu 278. Roi Ho päätös 24.1.2011/01/0020/1. 1.2.3. HENKILÖSTÖ Taulukko 10: Toistaiseksi voimassa olevien virkojen ja työsuhteisten tehtävien kokonaismäärän kehitys Osasto TP 2013 TA 2014 TPE 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Hallinto-osasto 18,5 17,5 23,5 22 20,5 20,5 20,5 Elinkeino-osasto 6 5 0 0 0 0 0 Sos.- ja 310 319,5 305,7 281 276,5 272,5 269,5 terveysosasto Sivistysosasto 215,5 238 229,5 184,5 182 175 172 Tekninen osasto 67 69 64,5 85 82 82 79 Yhteensä 617 649 623,2 572,5 561 550 541 Henkilöstömäärä on kuvattu talousarvio- ja toimintasuunnitelmassa tulosalueittain siten, että lukuihin on sisällytetty arvio kaupungissa työskentelevästä vakituisesta henkilöstöstä huolimatta siitä, onko virka-/työsuhde päätoiminen vai sivutoiminen. Projektihenkilöstö ja tukityöllistetyt eivät ole luvuissa mukana. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen (623,2) nähden Kemijärven kaupungin henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän tulevana talousarviovuonna 8,1 %:lla. Kun tilinpäätösennusteluvusta vähennetään ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö, joka siirtyy vuoden vaihteessa Rovaniemen koulutuskuntayhtymään, muodostuu henkilöstövähennykseksi 2,5 %. Taloussuunnitelmakautena henkilöstömäärän arvioidaan vähenevän kuluvan vuoden tilinpäätösennusteeseen nähden jopa 13,2 %:lla ja kun otetaan huomioon ammatillisen koulutuksen henkilöstön siirto, on vähennys 7,9 %. Lisättäessä tilinpäätösennusteeseen poisjäävä määräaikainen ammatillisen koulutuksen henkilöstö ja projektihenkilöstö, muodostuu talousarviovuoden vähennykseksi 10,1 % ja koko tilinpäätöskauden vähennykseksi 15 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä on budjetoitu sijaisten ja tilapäisen työvoiman lisäksi kansalaisopiston tuntiopettajat 55 ja musiikkiopiston tuntiopettajat 8 henkilöä, joista sivutoimisia 57 henkilöä. Merkittävimpänä tekijänä henkilöstömäärän vähenemiseen voidaan nähdä eläkkeelle jääntien tehokkaan hyödyntämisen mahdollisuus rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia toteutettaessa. Huomioida tulee kuitenkin, että henkilöstösuunnittelussa ennakoidut eläkkeelle jäännit perustuvat henkilökohtaisen eläkeiän täyttymiseen, eikä niiden toteutumista täysimääräisenä voida varmuudella tietää joustavan vanhuuseläkkeelle

10 siirtymismahdollisuuden vuoksi. Kemijärven kaupungissa onkin osana kehityskeskusteluja ryhdytty aktiivisesti kartoittamaan eläkeikää lähestyvien työntekijöiden suunnitelmia vanhuuseläkkeelle siirtymisen suhteen ennakoivan henkilöstösuunnittelun, työssä jaksamisen tukemisen ja erityisesti heille kertyneen tärkeän osaamisen ja hiljaisen tiedon edelleen siirtämisen varmistamiseksi. Tehtävänimikekohtaiset henkilöstömäärät eläkepoistumaennusteineen kuvataan yksityiskohtaisesti kaupunginhallitukselle erikseen valmisteltavassa, yhteistoimintalain sekä ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan lain työnantajilta edellyttämässä henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Taulukko 11: Palkkojen jakauma TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 Luottamushenkilöt 90 533 95 000 106 478 109 680 103 630 112 420 Kuukausipalkat 21 339 326 22 180 756 22 591 181 22 508 614 22 976 442 19 624 083 Tuntipalkat 1 186 076 1 084 994 915 527 895 022 803 193 790 610 Erilliskorvaukset 2 322 393 2 301 247 2 420 874 2 527 461 2 136 730 1 921 500 Sairaus- ja äit.loman sijaiset 328 399 346 959 414 838 345 158 116 000 153 000 Vuosiloma- ym. sijaiset 1 114 844 1 095 310 1 422 079 1 207 755 901 095 355 100 Tilapäinen työvoima 545 838 638 069 585 561 884 783 618 660 468 210 Jaksotetut ja aktivoidut palkat -16 906 4 925 558 708-847 939 0 0 Palkat yhteensä 26 910 503 27 747 260 29 015 245 27 630 534 27 655 750 23 424 923 Taulukko 12: Henkilöstömenojen (palkat ja sosiaalikulut) kehitys asukasta kohden Vuosi Palkat/1000 Sos.maksu t Yhteensä Asukasluk u Palkat Sos.maksut 1 000 1 000 asukas asukas TP 2007 24 092 7 598 31 690 8 882 2 714 855 TP 2008 25 344 8 280 33 624 8 658 2 927 956 TP 2009 26 047 8 377 34 424 8 519 3 057 983 TP 2010 26 910 8 481 35 391 8 418 3 196 1 007 TP 2011 27 747 8 497 36 244 8 295 3 345 1 024 TP 2012 29 015 8 635 37 650 8 093 3 585 1 067 Tp 2013 27 631 8 671 36 302 7 984 3 461 1 086 TA 2014 27 656 8 751 36 407 7 900 3 500 1 108 TA 2015 23 425 7 523 30 948 7 850 2 984 958 Keskiarvo 2007-2015 26 430 8 313 34 742 8 289 3 196 1 005 Taulukko 13: Kunta-alan eläkepoistuma / Kemijärven kaupunki 2012-2030 Henk Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % Koko kunta-ala % 2014 21 12 32 3,8 3,3 2015 33 10 43 5,0 3,4 2016 38 10 47 5,5 3,3 2017 32 9 41 4,7 3,3 2018 39 8 47 5,4 3,2 2019 28 8 35 4,1 3,2 2020 21 7 28 3,2 3,2 2021 21 6 27 3,2 3,2 2022 25 6 31 3,6 3,0 2023 24 5 29 3,4 2,9

11 2024 10 5 14 1,7 2,4 2025 24 4 28 3,3 2,8 2026 18 4 22 2,5 2,8 2027 18 4 21 2,5 2,7 2028 15 3 18 2,1 2,7 2029 16 3 19 2,2 2,6 2030 19 3 22 2,5 2,5 Vuosina 2012 2020 lukumääräisesti suurimpina ammattiryhminä Kuntien eläkevakuutuksen eläkepoistuma-arviossa ovat perus- ja lähihoitajat 44 (31,8 %) aineenopettajat ja lehtorit 39 (36,8 %) sairaala- ja hoitoapulaiset 28 (60,3 %) siivoojat 20 (64,4 %) sihteerit 15 (46,1 %) sairaanhoitajat 14 (23,1 %) Vuoden 2005 alusta voimaan tulleet eläkejärjestelmän muutokset voivat vaikuttaa eläkepoistuman vuosittaiseen toteutumiseen, koska vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti: Pääsääntö on, että varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi jäädä täytettyään 62 vuotta. Ennen vuotta 1960 syntynyt työntekijä, jolla on henkilökohtainen vanhuuseläkeikä (63 ja 65 ikävuoden välillä), voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, aikaisintaan kuitenkin kolme vuotta ennen henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Valtion eläkelain piiriin kuuluva henkilö, jonka henkilökohtainen eläkeikä täyttyy ennen vuotta 2010, voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle oman valinnan mukaan koska tahansa. Ennen vuotta 1959 syntyneet henkilöt, joilla valtion palvelus on ollut yhdenjaksoista 31.12.1992 lukien, voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan kolme vuotta ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä. Varhennetun vanhuseläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin mitä olisi tavallisen vanhuuseläkkeen määrä. Normeeratusti ennen henkilökohtaista eläkeikää, aikaisintaan 63 vuotiaana. Henkilökohtaisessa eläkeiässä 63 65 vuotiaana tai valitussa ammatillisessa eläkeiässä. Myöhemmin, eläke karttuu 68 vuotiaaksi. Vanhuuseläkkeelle jäämistä voi lykätä 68 vuoden täyttymisen jälkeenkin sopimalla asiasta työnantajan kanssa.

12 1.3 TILIVELVOLLISET VUONNA 2015 Kuntalain 75 :n mukaisia tilivelvollisia ovat: Seuraavien toimielinten jäsenet: kaupunginhallitus keskusvaalilautakunta sosiaali- ja terveyslautakunta sivistyslautakunta tekninen lautakunta rakennuslautakunta Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat osastoittain seuraavat viranhaltijat: Hallinto-osasto Kaupunginjohtaja Talous- ja kehittämisjohtaja Hallintosihteeri Sosiaali- ja terveysosasto Sosiaali- ja terveysjohtaja Johtava ylilääkäri Talouspäällikkö Johtava sosiaalityöntekijä Hoiva- ja hoitotyön johtaja Vammaispalvelujohtaja Sivistysosasto Sivistysjohtaja Päivähoidon johtaja Lukion rehtori Kansalaisopiston rehtori Musiikkiopiston rehtori Kirjastonjohtaja (vapaa-aika) Ruokapalvelu Tekninen osasto Tekninen johtaja Kaupungingeodeetti Kunnallistekniikan päällikkö Toimistopäällikkö Kuvaja Tuula Kuvaja Tuula Pauna Liisa Kilpeläinen Auvo Alaräisänen Timo Pekkarinen Marjatta Korkiakangas Mirja Kesälahti Rauni-Maaria Myllykangas Antero Narkilahti Juha Pekkala Kaisa Marjokorpi Marikka Kostamo Tapio Paananen-Vitikka Pirkko Kulpakko Inkeri Paavola Outi Kankaanranta Markku Pöyliö Tapio Koivisto Markku Ruuskanen Anja

13 2. KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2014 TALOUSSUUNNITELMA TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TULOSALUEET 6 340 Vaalit 6 100-8 000 0 20 200-27 780 Tarkastustoimi -23 930-23 930-23 930-23 930-3 488 360 Yleishallinto -4 257 270-3 831 230-3 548 660-3 366 970-924 800 Elinkeinojen edistäminen -859 300-840 340-872 770-864 860-4 434 600 HALLINTO-OSASTO -5 134 400-4 703 500-4 445 360-4 235 560-418 000 Hallinto- ja projektit -402 000-302 000-302 000-302 000-775 000 Työllisyyden hoito -1 125 000-1 125 000-1 125 000-1 125 000-2 574 000 Sosiaalipalvelut -2 045 000-2 000 000-2 000 000-2 000 000-21 340 000 Terveydenhuolto -20 016 000-19 800 000-19 800 000-19 800 000-6 796 000 Hoiva- ja hoitotyönpalvelut -7 030 000-6 694 000-6 694 000-6 694 000-3 045 000 Vammaispalvelut -3 560 000-3 300 000-3 300 000-3 300 000 Muutos sote 107 000-34 948 000 SOTE-OSASTO YHTEENSÄ -34 071 000-33 221 000-33 221 000-33 221 000-359 000 Hallinto- ja projektit -314 200-310 000-310 000-315 000-1 869 000 Varhaiskasvatus -2 060 800-2 040 000-2 006 700-2 002 600-6 990 000 Perusopetus -6 459 100-6 379 900-6 380 000-6 385 000-990 000 Lukio -955 800-845 000-853 000-863 000-555 000 Kansalaisopisto -539 300-529 000-529 000-529 000-669 000 Musiikkiopisto -654 800-651 100-665 300-669 400-2 446 000 Vapaa-aika -2 372 500-2 437 000-2 200 000-2 180 000-5 000 000 Ammatillinen koulutus 0 0 0 0 0 Ruokapalvelut 0 0 0 0-18 878 000 SIVISTYSOSASTO YHTEENSÄ -13 356 500-13 192 000-12 944 000-12 944 000-339 500 Hallintopalvelut -318 250-318 000-298 000-298 000-228 570 Maankäyttö -191 490-196 000-190 000-190 000 2 907 490 Kiinteistöt 3 085 420 3 100 000 3 179 000 3 179 000-1 098 330 Kunnallistekniikka -1 138 730-1 148 000-1 145 000-1 145 000 759 610 Vesihuoltolaitos 752 930 760 000 780 000 780 000-776 000 Pelastustoimi -788 000-790 000-790 000-790 000 1 224 700 TEKNINEN OSASTO 1 401 880 1 408 000 1 536 000 1 536 000 62 800 Yritystilat 93 520 80 000 60 000 60 000 TEKNINEN OSASTO 1 287 500 YHTEENSÄ 1 495 400 1 488 000 1 596 000 1 596 000-56 973 100 YHTEENSÄ -51 066 500-49 628 500-49 014 360-48 804 560

14 OSASTO: HALLINTO-OSASTO 1. Toiminta-ajatus Hallinto-osaston tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa, huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista, vastata elinkeinopalveluista sekä Itä-Lapin maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen toiminnasta. Lisäksi tehtävänä on vastata koko kaupunkiorganisaation ja konsernin talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksenteon tuesta, päätösten toimeenpanosta ja viestinnästä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Itä-Lapin palvelu- ja seutukuntakeskuksena toimiva Kemijärvi on vuonna 2014 päivitetyn kaupunkistrategian mukaisesti alueen elinvoimainen ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen kaupunki. Tarjoamme laadukkaat peruspalvelut kaikille ikäryhmille ja upeiden luontaisten (luonto, elinympäristö) puitteiden lisäksi kaupungissamme on hyvä viettää turvallista ja laadukasta elämää. Toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ovat mm. uuden saha- ja liimapalkkitehtaan; Keitele Groupin ja Lappi Timberin sijoittuminen Stora Enson entiselle tehdasalueelle. Odotettavat työpaikkavaikutukset ja verotulojen kasvu vaikuttavat kaupungin talouteen myönteisesti. Elinkeinotoiminnan aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on Kemijärven kaupungin keskeinen menestystekijä. Toiminnassa tarvitaan riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä sekä investointeja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. 3. Toiminnan painopistealueet Toiminnan painopistealueina ovat kaupunkitasoisten henkilöstö-, talous- ja tietohallintopalvelujen kehittäminen sekä päätöksenteon uudistaminen hyödyntäen sähköisiä kokouskäytäntöjä ja uudistettua asianhallintojärjestelmää. Kaupunkiorganisaatiossa toteutetaan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti palvelurakenteeseen ja palveluverkkoon kohdentuvaa uudistamista sekä tavoiteorganisaatiovaihtoehtojen mallintamista ja valitun mallin mukaista valmistelua päätöksentekoa varten. Valtuusto linjasi 18.8.2014 kokouksessaan, että uudistamistyö etenee kokonaisvaltaisen uudistamismallin mukaisesti. Tavoitteena on, että uusi organisaatio on toiminnassa vuoden 2016 alusta lukien. Kemijärven kaupunki tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat palvelut yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kaupungissa harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan tilaratkaisuissa yhteistyössä yritysten ja muiden rahoittajien kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä paikallisten toisen asteen oppilaitosten, yliopiston, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hanketoiminnassa painopiste on elinkeinostrategian mukaisissa päätoimialoissa. Hankkeissa pyritään itse hallinnoitaviin tehokkaisiin hankkeisiin. 4. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -5 235 506-5 343 440-5 714 380-5 241 590-4 984 550-4 802 500 Toimintatulot 884 250 908 840 579 980 538 090 539 190 566 940

15 Toimintakate -4 351 256-4 434 600-5 134 400-4 703 500-4 445 360-4 235 560 5.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja 24,5 23,5 22 20,5 20,5 20,5 toimet 31.12. Henkilöstömenot -1 529 400-1 561 080-1 325 230-1 274 220-1 296 760-1 318 250 Muutos % 1,5 2,1-15,1-3,8 1,8 1,6 Palvelujen ostot -2 687 996-2 566 410-3 483 300-3 078 660-2 824 240-2 654 960 Muutos % 4,2-4,5 35,7-11,6-8,3-6,0 Toimintakate /as -545-561 -654-602 -571-544 Asukasluku 7 984 7 900 7 850 7 810 7 780 7 780

16 TALOUSARVIO v. 20 15 TULOSALUE: 100 VAALIT Vastuuhenkilö: Pauna Liisa Nimi ja virka-asema: hallintosihteeri 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää valtiollisten vaalien ja kunnallisvaalien järjestämisen. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Vuonna 2015 järjestetään eduskuntavaalit Vaalipäivän on 19.4.2015, ennakkoäänestys kotimaassa 8.- 14.4.2015. 2. Vuonna 2016 lokakuussa järjestetään kunnallisvaalit 3. Vuonna 2017 ei vaaleja 4. Vuonna 2018 tammikuussa järjestetään presidentinvaalit 4. Henkilöstösuunnitelma 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -173-6 960-7 200-8 000 0-6 400 Toimintatulot 13 300 13 300 26 600 Toimintakate -173 6 340 6 100-8 000 0 20 200 6.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet 31.12. Henkilöstömenot -149-5 220-5 450-3 400 0-3 400 Muutos % Palvelujen ostot -5-1 490-1 200-4 000 0-2 400 Muutos % Toimintakate /as

17 TALOUSARVIO v. 20 15 TULOSALUE: 150 TILINTARKASTUS Vastuuhenkilö: Nimi ja virka-asema: 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää kaupunginvaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan sekä varsinaisen ammattitilintarkastajan toiminnan. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta seuraa tilintarkastusta sekä tekee tarvittaessa aloitteita ja esityksiä tilintarkastuksen kehittämisestä. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit. Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus Valmistellaan valtuustolle Raportit 2. Epävirallinen toiminnan ja talouden väliarviointi 31.8. tilanteesta tarpeen mukaan Annetaan viimeistään syys-lokakuun valtuustoon Annettava raportti 3. Kokouksia 10/vuosi Kokouksien lukumäärä 4. Lakisääteinen JHTT-tilintarkastus 25 päivää/vuosi. Lisäksi 8 päivää/vuosi tarkastuslautakunnan avustamiseen liittyvät tehtävät ja muu arviointityö sekä erityistehtävien tai hankkeiden, kuten eu-hankkeiden tarkastus n. 7 päivää/vuosi Tilintarkastaja raportoi tarkastuksen etenemisestä Toteutuneet päivät 5. Seurataan kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymistä 4. Henkilöstösuunnitelma Osastojen selvitykset ja erilaiset tilastot Käyntikohteiden lukumäärä 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -29 379-27 780-23 930-23 930-23 930-23 930 Toimintatulot Toimintakate -29 379-27 780-23 930-23 930-23 930-23 930 6.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilöstömenot -5 476-5 520-5 360-5 360-5 360-5 360 Muutos % 53,4 0,8-2,9 Palvelujen ostot -23 885-20 410-18 170-18 170-18 170-18 170 Muutos % 29,5-14,5-11,0 Toimintakate /as -4-3,5-3,0-3,1-3,1-3,1

18 Tarkastuspäivät 39,5 40 40 40 40 40 Kokouksia 10 10 10 10 10 10 TALOUSARVIO v. 20 15 TULOSALUE: 200 YLEISHALLINTO Vastuuhenkilö: Kuvaja Tuula Nimi ja virka-asema: talous- ja kehittämisjohtaja 1. Toiminta-ajatus Osaston tehtävänä on johtaa ja valvoa kaupungin hallintoa ja huolehtia kaupungin kehittämisedellytyksiin liittyvistä asioista. Lisäksi osasto vastaa koko kaupunkiorganisaation talouden ja toimintojen yhteensovittamisesta, kaupunginvaltuuston ja hallituksen päätöksenteon valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta ja konsernijohtamisen tuesta. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Talous-, tieto-, henkilöstö- ja hallintopalvelujen tehtävänä on tukea kaupunkiorganisaation ja konsernin toimintaa tarjoamalla asiantuntevat, laadukkaat ja kustannustehokkaat tukipalvelut johtamiseen, päätöksentekoon ja toimintaympäristön muutokseen. Toimintoja kehitetään osana tavoiteorganisaatiotyötä ja palveluiden toimintaprosesseja uudistetaan vastaamaan kustannustehokkaammin nykytarpeita. Henkilöstöpalveluiden päätavoitteena on henkilöstömenojen vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen talousarvio- ja toimintasuunnitelmavuosille valmisteltavalla henkilöstöohjelmalla, jonka sisältämät toimenpiteet liittyvät henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen ja osaamisen sekä palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämiseen. Henkilöstösuunnittelua ja -raportointia kehitetään valmistelun ja päätöksenteon tueksi. Tietohallintojärjestelmien uudistamisella tuetaan tuottavuuden tavoitteiden toteutumista. Tietohallinnon hajautettu toimintamalli keskitetään kohdentamalla kustannukset ja päätöksenteko tietohallintoon. Näin pystytään seuraamaan paremmin kustannusten muodostumista ja tietohallinnon eri osa-alueiden toiminnan tehokkuutta. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit Hallintopalvelut: 1. Organisaatiorakenteen uudistaminen Eri organisaatiovaihtoehtojen esittely ja valitun mallin mukainen päätöksenteko ja sääntöjen uudistaminen Valtuuston päätös uudesta organisaatiomallista syksyllä 2015. Hallintosäännön uudistaminen vastaamaan uutta organisaatiorakennetta Henkilöstöpalvelut: 1. Hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 2. Henkilöstömenojen vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen. Henkilöstöohjelma 2015-2018 valmistelu ja toteuttaminen. Sairauspoissaolot (pv/tt/v) Henkilöstöohjelma hyväksytty ja ohjelman mukaiset toimenpiteet toteutettu. Henkilöstökustannukset ( ) Talouspalvelut: 1. Talouspalvelujen uudistaminen osana organisaatiotyötä talouspalvelujen uudistaminen valitun toteutusmallin pohjalta Tietohallinto: 1. Kantaan liittyminen syksy 2015 Kaikki ongelmat ratkottu ennen liittymistä. Toteutettu v. 2015 loppuun mennessä. Toteutettu v. 2015 loppuun mennessä.

19 2. Mobiilikotihoidon käyttöönotto Mobiilikotihoidon projektin aloitus huhtikuussa 2015. Käyttöönotto pilottitiimillä lokakuussa 2015. 1-2 tiimiä loppu vuoden aikana. Pilotti tiimi lokakuussa 2015 1-2 muuta tiimiä vuoden 2015 loppuun mennessä. Kotihoidossa on yhteensä 4 tiimiä. Työsuojelu: 1. Työsuojeluorganisaation toiminnan ja työsuojelutietoisuuden kehittäminen ja toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisen seuranta Perehdytystilaisuus henkilöstölle Webropol-kysely tulosalueittain Perehdytystilaisuuteen osallistuu 50 % henkilöstöstä Tulosaluekohtainen tieto tavoitteiden toteutumisesta Joukkoliikenne: 1. Säilytetään kaupungin sisäisen Vuonna 2015 kaupungin sisäisen joukkoliikenteen peruspalvelutaso linja-autoliikenteen palvelutasoa turvaamalla koulumatka- ja lasketaan huomattavasti. asiointiyhteydet sekä liityntäliikenneja jatkoyhteydet junille/junilta. palveluliikenteellä joiltakin osin. Linja-autoliikennettä korvataan Linja-autoliikenteestä ja palveluliikenteestä järjestetään tarjouskilpailu, minkä tulosten perusteella tehdään kaksivuotissopimukset yhden vuoden optiolla. Vuosina 2016-2018 palvelutaso pysyy vuoden 2015 tasolla tehtyjen sopimusten perusteella. Tuki/vuoro, matkustajamäärä/vuoro 4. Henkilöstösuunnitelma Yleishallinnon osalta suunnitelmakauden loppuun mennessä tavoitteena on toimintoja tehostamalla ja luonnollista poistumaa hyödyntäen vähentää henkilöstömäärää kolmella työntekijällä vuoden 2014 talousarvion toteutumaennusteeseen (TPE 19,5, sis. projektihenkilöstön) nähden. Talousarvion laadintahetkellä ei ole suunnitteilla projektihenkilöstön rekrytointeja yleishallintoon. 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -4 067 505-4 043 470-4 775 800-4 316 170-4 033 700-3 852 110 Toimintatulot 587 063 555 110 518 530 484 940 485 040 485 140 Toimintakate -3 480 442-3 488 360-4 257 270-3 831 230-3 548 660-3 366 970 6.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet 31.12. 18,5 18,5 18 16,5 16,5 16,5 Henkilöstömenot -1 034 759-1 083 550-1 100 710-1 049 460-1 073 400-1 089 490 Muutos % 4,9 4,7 1,6-4,7 2,3 1,5 Palvelujen ostot -2 425 071-2 221 030-3 117 340-2 710 590-2 459 570-2 286 890 Muutos % 8,1-8,4 40,4-13,0-9,3-7,0 Toimintakate /as -436-442 -542-491 -456-433

20 TALOUSARVIO v. 20 15 TULOSALUE: 230 ELINKEINOJEN EDISTÄMINEN Vastuuhenkilö: Kuvaja Tuula Nimi ja virka-asema: talous- ja kehittämisjohtaja 1. Toiminta-ajatus Elinkeinotoiminnan aktiivinen ja pitkäjänteinen kehittäminen on Itä-Lapin keskeinen menestystekijä. Tarvitaan riskinottokykyä, olemassa olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä sekä investointeja yksityiselle ja julkiselle sektorille. Myös paikallinen erikoistuminen, kansainvälistyminen ja monipuolinen yhteistyö edistävät yritysten tulosten kasvua. Kemijärven kaupunki tuottaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa laadukkaat palvelut yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kaupungissa harjoitetaan aktiivista elinkeinopolitiikkaa yritystoiminnan tilaratkaisuissa yhteistyössä yritysten ja muiden rahoittajien kanssa. Osaamista lisätään yhteistyössä paikallisten toisen asteen oppilaitosten, yliopiston, korkeakoulujen ja yritysten kanssa. Hanketoiminnassa painopiste on elinkeinostrategian mukaisissa päätoimialoissa. Hankkeissa pyritään itse hallinnoitaviin tehokkaisiin hankkeisiin. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Elinkeinoyksikön tehtävänä on tarjota laadukkaat, joustavat ja tehokkaat palvelut elinkeinoelämän tueksi ja kehittämiseksi. Erityisenä painopisteenä ovat yritystapaamiset, erilaiset aktivointitoimenpiteet, ja yritysten omistusjärjestelyt. Erityistä huomiota kiinnitetään kaupan ja palveluiden toimialaan. Vahvassa kasvussa oleva metsä- ja puuala luo erityisiä mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, joihin kohdistetaan erilaisia toimenpiteitä. Uusi ohjelmakausi antaa hyvät mahdollisuudet uusien kehittämishankkeiden ja erilaisten selvitysten tekemiselle. Hankkeita käytetään lisäresurssina, jotta kärkitoimialoille saadaan riittävästi resursseja ja osaamista. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit Yrityspalvelut: 1. Yrityspalvelut ja neuvonta Yritysneuvonta Perustetut yritykset Kehittämishankkeiden valmistelu, Yritys-klinikat, käynnit, monipuolinen viestintä Kehittämistoimenpiteet yrityksille Aktivointitoimenpiteet 2. Erityisalueet Omistajan vaihdosten aktivointi Osallistuneet yritykset Kauppa- ja palvelualan aktivointi Osallistuneet yritykset 3. Osaamisen kehittäminen Palvelukulttuurin, laadun ja vieraanvaraisuuden kehittäminen Osallistuneet yritykset Kehittämishankkeet: 1. Uusien hankkeiden valmistelu ja käynnistäminen Yritysten tapaamisklinikat Hankevalmistelu yhteistyö toimijoiden kanssa Osallistuneet Käynnistetyt hankkeet 2. Alueen kehittämishankkeiden Strateginen keskustelu Toiminnan tehostuminen

21 välisen yhteistyön ja koordinoinnin tehostaminen toimijoiden kesken. Maaseutupalvelut: 1. Maaseutuhallinnon tehtävien hoito Maaseutuhallinnon Itä-Lapin Yhteistoiminta-alue tuottaa yhteisesti alueen maaseutuhallinnon viranomaispalvelut. Kemijärven kaupunki vastaa yksikön toiminnasta. Maaseutuyritysten kehittämistehtävät Neuvonta ja yleinen aktivointi. Koulutus. Hanketoiminnan hyödyntäminen. 2. Kylätoiminnan kehittäminen Neuvonta ja yleinen aktivointi. Kylien välinen yhteistyö. Kaupungin ja kylien välinen yhteistyö. Kaupungin myöntämä kylätoimintaraha ja hankelainoitus. Toimintaryhmätyö. Maatalouden tuki- ja rahoitusasiat sekä muut maaseutuhallinnon lakisääteiset tehtävät hoidetaan asianmukaisesti. Uusien yritysten, sukupolvenvaihdoksien, rahoitushakemusten, kehittämishankkeiden ja neuvonnan kysynnän määrä. Aktiivisesti toimivien kylien lukumäärä. Kylien järjestämien palveluiden ja tapahtumien määrä. Toimintaryhmätyön tuloksellisuus ja hankkeiden määrä. 4. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöön ei ole lisärekrytointeja vuodelle 2015. Tarvittaessa lisäresurssit toteutetaan hankerahoituksen kautta. 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -1 138 449-1 265 230-907 450-893 490-926 920-920 060 Toimintatulot 297 187 340 430 48 150 53 150 54 150 55 200 Toimintakate -841 262-924 800-859 300-840 340-872 770-864 860 6.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet 31.12. 6 5 4 4 4 4 Henkilöstömenot -489 016-466 790-213 710 216 000-218 000-220 000 Muutos % -2,3-4,5-54,2 1,1 0,9 0,9 Palvelujen ostot -239 035-323 480-346 590-345 900-346 500-347 500 Muutos % -23,0 35,3 7,1-0,2-0,2 0,3 Toimintakate /as -105-117 -109-108 -112-111 Vuosien 2013 ja 2014 ostopalvelumenot ja henkilöstömenot sisältävät myös projektien osuuden.

22 OSASTO: SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO 1. Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveystoimi huolehtii siitä, että Kemijärven kaupungissa on laadukkaat ja riittävät välttämättömät sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka tukevat kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä edistävät väestön terveyttä. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset Kaupungin tulorahoitus ei riitä nyt eikä jatkossa kattamaan nykymuotoista palvelujen tasoa ja määrää. Kuitenkin kaupunki pyrkii tarjoamaan laadukkaat peruspalvelut kaikille ikäryhmille. Valtuustosopimuksella on sovittu talouden tasapainottamisesta ja linjauksista, joilla tavoite saavutetaan. Kaupunkiorganisaatiossa valmistuu tavoiteorganisaatiotyö, jolla henkilöstön määrä ja hallinto sopeutetaan vastaamaan todellista palvelujen tarvetta ja kaupungin kantokykyä. Eri selvitysten mukaan Kemijärven sote-palvelujen kustannukset ovat jopa useita miljoonia korkeammat kuin vastaavien vertailukuntien kustannukset. Palvelut onkin mitoitettava vastaamaan todellista tarvetta ja kustannustaso saatava vähintään vertailukuntien keskitasoon. Soten osalta valtuustosopimukseen on kirjattu, että Sairaala Lapponian toimintaa kehitetään tehtyjen selvitysten pohjalta. Valtuustoryhmät sitoutuvat vuode- ja laitospaikkojen vähentämiseen, muutoksiin päivystys- ja erikoissairaanhoidon järjestelyissä. Kotona annettavia vanhus- ja vammaispalveluja lisätään ja suunnataan resursseja lapsiperheiden ennaltaehkäisevään toimintaan. Sairaala Lapponian operatiivisissa palveluissa leikkaustoiminta lakkaa ja akuuttiosaston sairaansijat vähenevät. Uuden päivystysasetuksen myötä päivystysjärjestelyt muuttuvat koko Lapin maakunnassa ja Kemijärveltä on tarkoitus siirtää yöaikainen terveyskeskuspäivystys Lapin keskussairaalaan perustettavaan yhteispäivystykseen. Laitoshoidon purkaminen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia tarkoittaa sairaansijojen merkittävää vähentämistä ja korvaavien asumispalvelujen ja kotihoidon lisäämistä omana toimintana, ostopalveluina ja palveluseteliä hyödyntäen. Työttömyyden ja siinä erityisesti pitkittyneen työttömyyden hoito sen seurausilmiöineen siirtyy yhä enemmän kuntien vastuulle ja lisää kustannuksia. 2015 alkaen työmarkkinatuen kuntaosan maksu alkaa 300 päivän täytyttyä työttömyyden perusteella nykyisen 500 päivän sijaan. Lisäksi kaupunki maksaa työmarkkinatuesta 70 % sen jälkeen kun työttömyyttä on jatkunut yli 1000 päivää. Haasteeseen vastataan kehittämällä edelleen moni ammatillista verkostotyötä, avopalvelujen (Itä-Lapin työhönvalmennussäätiö, Toimintapäivät, perhe- ja mielenterveysklinikka, sosiaalityö ym.) koordinoinnilla ja toimitilajärjestelyillä sekä hanketyöllä. Merkittävin muutos palvelu- ja organisaatiorakenteessa on suunnitelmakaudella toteutettava sote-uudistus. Siinä vastuu sote-palvelujen järjestämisestä siirtyy kuntayhtymämuotoiselle sote-alueelle. Lapin osalta sote-palvelujen tuottamisesta tulevat vastaamaan kaksi sote-tuotantoaluetta, jotka niinikään ovat kuntayhtymämuotoisia. Kuntien sote-henkilöstö siirtyy pääosin kuntayhtymiin. Rahoitus kanavoituu kuntien kautta. Uusi organisaatiorakenne tulee voimaan 1.1.2017 alkaen. Sisäinen valvonta Valvonta jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Ulkoista valvontaa harjoittaa erityisesti tarkastuslautakunta. Hankkeiden taloutta valvovat lisäksi rahoittajien edustajat, kuten Lapin ELY tai AVI. Sosiaali- ja terveysosaston sisäisestä valvonnasta vastaavat kaikki tilivelvolliset ja esimiehet. Esimiehet vastaavat tiedonkulusta ja raportoinnista sekä ohjaavat ja valvovat alaistensa toimintaa. Lautakunta valvoo, että osasto toimii vahvistetun talousarvion sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Lautakunta saa lisäksi raportteja ja tiedonantoja osaston toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. Sisäistä valvontaa ja riskien hallintaa toteutetaan myös kehityskeskusteluissa ja

23 henkilöstökokouksissa. 3. Toiminnan painopistealueet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset/asukas lähelle Lapin ja verrokkikuntien keskimääräisiä kustannuksia, säästötavoite toimintakate 2,5 milj euroa vuoteen 2018 mennessä 2. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen suositusten mukaiseksi, 2-3 % 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä, vuoteen 2018 mennessä 4. Oman leikkaus- ja operatiivisen toiminnan lakkauttaminen Toteutetaan suunnitellut rakennemuutokset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ikäihmisten palveluissa Ikäihmisten palveluohjaus kevyempiin palvelumuotoihin: tehostettu palveluasuminen, pienkodit, tehostettu kotihoito ym. Henkilöstön uudelleen sijoittaminen avohuollon ja ikäihmisten palveluihin Toimintakate 2014-2018 Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset/asukas Laitoshoidossa olevien yli 75 vuotiaiden määrä vuosina 2014-2018 Uudelleensijoitukset on toteutettu 3. Terveyskeskusyöpäivystys siirtyy Lapin keskussairaalan yhteispäivystykseen 1.7.2015 alkaen Neuvotteluita jatketaan Lapin sairaanhoitopiirin kanssa Terveyskeskusyöpäivyst ys on siirtynyt Lapin keskussairaalaan 4. Kuntouttavien ja kotiin tarjottavien palveluiden monipuolistaminen ja kuntouttavan työotteen edelleen tehostaminen ikäihmisten avohuollon palveluissa Erilaiset asumis- ja palvelumuodot kodin ja laitoshoidon välillä Erilaisten kuntoutus- ja ennaltaehkäisevien palveluiden lisääminen Asiakastyytyväisyyskysel yt Omaisten palautteet 4. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -40 581 255-40 489 970-39 438 690-38 421 000-38 421 000-38 421 000 Toimintatulot 5 929 145 5 541 970 5 260 690 5 200 000 5 200 000 5 200 000 Toimintakate -34 652 110-34 948 000-34 178 000-33 221 000-33 221 000-33 221 000 5.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Vakin.virat ja toimet 31.12. 310 319,5 281 276,5 272,5 269,5 Henkilöstömenot 18 295 438 18 167 980 *15 696 660 15 426 000 15 066 000 14 751 000 Muutos % -2,7-0,7-13,6-1,7-2,3-2,1 Palvelujen ostot 16 191 626 16 099 240 16 122 740 16 000 000 15 800 000 15 600 000 Muutos % 11,2-0,6 0,1 Toimintakate /asukas 4 342 4 424 4 354 4 252 4 270 4 270 Asukasluku 7 981 7 900 7 850 7 810 7 780 7 780 *Materiaali- ja vaatehuollon sekä laitoshuollon henkilöstö siirtyy tekniselle osastolle 1.1.2015 alkaen.

24 TALOUSARVIO v. 2015 TULOSALUE: HALLINTO JA PROJEKTIT Vastuuhenkilö: Marjatta Pekkarinen Virka-asema: Talouspäällikkö 1. Toiminta-ajatus Tulosalue sisältää sosiaali- ja terveysosaston hallinto- ja talousyksikön ja projektit. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Osallistutaan Kemijärven kaupungin tavoite- ja palveluorganisaation valmisteluun. Henkilöstösuunnittelussa ja hallintopalveluissa haetaan tuottavuutta hyödyntämällä henkilöstön eläköitymisen tuomaa mahdollisuutta tehtävien uudelleen organisoimiseksi ja tavoitteiden mukaiseen henkilöstömäärän sopeuttamiseen palvelutuotantoa vastaavaksi. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Esimiesten ja henkilöstön kustannustietoisuuden ja talousvastuun lisääminen Järjestetään talouskoulutusta kohdennetusti eri ryhmille Koulutettujen lukumäärä 2. Osallistutaan palvelurakenne- ja tavoiteorganisaatiotyöhön 3. Uusien ohjelmistojen käyttöönotto toiminnan tehostamiseksi Tehtävien monipuolistaminen ja työprosessien kehittäminen tehokkaammiksi Laaditaan osaamiskartoitukset Tarvittavien sovellusten hankinta ja käyttäjien täsmäkoulutukset Uusi palveluorganisaatio käytössä vuoden 2016 alusta Uudet sovellukset tehokkaassa käytössä 4. Henkilöstösuunnitelma -vakinaiset virat TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 3,5 3,5 3,5 3 2 2 ei sisällä projektihenkilöitä 5. Talous TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintamenot -727 248-508 820-403 500-303 500-303 500-303 500 Toimintatulot 270 604 90 820 1 500 1 500 1 500 1 500 Toimintakate -456 644-418 000-402 000-302 000-302 000-302 000 6.Tunnusluvut TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Henkilöstömenot hallinto- ja tukipalvelut 244 609 237 380 240 560 220 000 200 000 170 000 Muutos % -3,0 1,3-8,5-9,1-15,0 Toimintakate /asukas 52 52 47 39 39 39

25 TALOUSARVIO v. 2015 TULOSALUE: TYÖLLISYYDEN HOITO Vastuuhenkilö: Auvo Kilpeläinen Virka-asema: Sos- ja terv johtaja 1. Toiminta-ajatus Kemijärven kaupunki ottaa vahvan roolin työllisyydenhoidossa. Tavoitteena on rakentaa alueelle monialainen työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta vahvistava palvelukokonaisuus. Kaupunki tarjoaa palkkatuettua työtä sekä koululaisille ja opiskelijoille kesätyömahdollisuuksia. Kaupunki ostaa laadukkaita kuntouttavan työtoiminnan palveluja sekä yksilövalmennuspalvelua heikossa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille. Näiden lisäksi kaupunki myöntää yrityksille, yhdistyksille ja säätiölle Kemijärvi-lisää, mm. nuorten työllistämisen edistämiseksi. Työttömien terveystarkastus on lakisääteinen. Tarkempaa selvittelyä tai erityistä tukea tarvitseva asiakas ohjataan moniammatilliseen työ- ja toimintakyvyn kartoitukseen. Kartoituksen koordinoinnista vastaa työllisyydenhoidon yksikkö, ja kunkin yksittäisen asiakkaan prosessista vastuuhenkilö, jona voi toimia yksilövalmentaja. Asiakkaalle laaditaan verkostoyhteistyönä työhön, koulutukseen, kuntoutumiseen tai eläkeselvittelyihin tähtäävä jatkopolku. 2. Tuottavuustoimenpiteet ja hankkeet Kemijärven kaupunki, sosiaali- ja terveysosasto on hakenut uutta hanketta Euroopan sosiaalirahaston Suomen rakennerahasto- ohjelmasta ELY-keskukselta syksyllä 2014. Erityistavoite on nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hankkeen avulla luodaan vaihtoehtoisia oppimisväyliä (opinnollistaminen), joita kaupungissa ei vielä ole. Opinnollistamisen avulla saadaan jäsentynyt toimintamalli palveluiden tuottajien kehittämiseen enemmän työelämän vaatimuksia vastaaviksi, mutta kuitenkin huomioiden asiakkaiden erityishaasteet. Asiakkaat saavat mahdollisuuden suorittaa osatutkintoja, jotka auttavat heitä koulutuksen/ työllistymisen jatkopoluilla. Toimintamalli huomioi asiakkaan yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen tuen tarpeen, jota normaali ammatillinen koulutusjärjestelmä ei pysty tällä hetkellä tarjoamaan. Hankkeen avulla saadaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä aktivoitumaan koulutukseen, sekä työllistymään. 3. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Mittarit 1. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen palvelutarvearvio Työttömien terveystarkastukset ja palvelutarvearvio. Toteutuneet, lukumäärä 2. Palkkatukityön kohdentaminen oikea-aikaiseksi 3. Työttömille räätälöidyt yksilölliset opintopalvelut 4. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatukilistan haltuunotto VAT- arviointi (Valmennuksen Arvioinnin Tukijärjestelmä) käyttö kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille Palkkatukityöntekijöiden valintaprosessin tiivistäminen (työhallinto-kaupunki) Työpajojen opinnollistaminen Hankkeen hakeminen Terveystarkastukset, palvelutarvearviot, jatkopolutus Kuntouttavan työtoiminnan asiakkkaat VAT-järjestelmässä. Toteutuneet, lukumäärä. Palkkatukityöntekijöiden määrä, toteutuneet Opinnollistettujen työpajojen opiskelijat, lukumäärä. Listalta poistuneet, lukumäärä.