KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄT KOMMENTTIPUHEENVUORO KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ ASEMAKAAVOITUS Kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila 17.2.2016
JO MUINAISET ROOMALAISET HYVÄ SUUNNITTELU KAIKEN PERUSTA Marcus Vitruvius Pollio oli roomalainen 1. vuosisadalla eaa. elänyt arkkitehti, insinööri ja kirjailija. Vitruvius kirjoitti kymmenosaisen arkkitehtuuria käsittelevän teoksen De architectura libri decem eli Kymmenen kirjaa arkkitehtuurista (noin 25 eaa.). Vitruviuksen tavoitteena oli koota kymmeneen kirjaansa rakentamisesta kaikki "taiteen säännöt" eli se teoria, tieto ja taito, mitä tarvittiin rakennushankkeen toteuttamiseen. Siihen kuuluivat kaupungin terveellisen sijainnin, käytännöllisen asemakaavan ja sujuvan liikenneverkon suunnittelu sekä talojen, satamarakenteiden, vesijohtojen ja viemärien toteutus. Vitruviuksen määritelmän mukaan arkkitehtuurissa pitää pyrkiä kolmeen päämäärään: venustas, firmitas, utilitas (kauneus, kestävyys, käyttökelpoisuus).
MITÄ JA MIKSI KAAVOITUSTA Kaavoittaminen on maankäytön suunnittelua, jonka tavoitteena on varmistaa hyvän elinympäristön rakentaminen. Kunnat vastaavat yleisja asemakaavoituksesta. Jyväskylässä kaavat valmistelee kaupunkisuunnittelun ja maankäytön yksikkö maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen.
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitekokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Tarkistuksen 1.3.2009 pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. 16.2.2016
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet MRL 5 1. turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön luominen 2. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuus 3. rakennetun ympäristön kauneuden ja kulttuuriarvojen vaaliminen 4. luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen 5. ympäristönsuojelu ja ympäristöhaittojen ehkäisy 6. luonnonvarojen säästeliäs käyttö 7. yhdyskuntien toimivuus ja hyvä rakentaminen 8. yhdyskuntarakentamisen taloudellisuus 9. elinkeinoelämän toimintaedellytykset 10. palvelujen saatavuus 11. liikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset 16.2.2016
MAANKÄYTÖN TASOT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSLUPA 16.2.2016
TAVOITTEIDEN RISTITULI liike-elämä rakennuttajat rakennusteollisuus luonnonsuojelijat aanomistaja naapurit kaavoittaja museoviranomaiset Ympäristökesku alueella toimijat YHTEINEN HYVÄ Maakuntaliitto alueen käyttäjät tonttituotanto YTEK ympäristötoimi tulevat asukkaat JE rakennusvalvonta kunnossapitäjät 16.2.2016
16.2.2016 90% of the inhabitants live less than 10km from the city centre
SÄYNÄTSALON KOULURANNAN ASEMAKAAVA Kaavamuutos käynnistyi 2009 Alustavat luonnokset 2010 VTT:n energiaselvitykset 2010 Luonnosvaihe keväällä 2011 Asukasprofiilit ja asuinympäristöjen brändäysmallit kesällä 2011 Ehdotusvaihe keväällä 2012 Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 17.12.2012 Katujen rakentaminen kesällä 2015 Ensimmäiset rakennusluvat keväällä 2016
VTT:N ENERGIALASKURI
Säynätsalon koulurannan energialuokka C
HYVÄKSYTTY KAAVA 150-200 asukasta yksi 4 krs kerrostalotontti AO-tontit 21 kpl (7 kpl omarantaisia) AP-tontit 3 kpl Rakennusoikeus 11 300 kem2
EKOTAAJAMA-HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Aluetehokkuutta on nostettu muuttamalla osa perinteisistä AO-tonteista AP-tonteiksi (rivitalot ja kytketyt pientalot) ja On kaavoitettu pieniä tontteja pienille omakotitaloille, näillä toimenpiteillä on parannettu energiatehokkuusluokkaa Kaavamääräyksillä kannustetaan aurinkokeräimien ja panelien käyttämiseen rakennusten kattolappeissa ja julkisivuissa Määrätään liittymään kaukolämpöön (MRL 57 a pykälä), joka ei sulje pois muita lämmitysvaihtoehtoja jos niiden energiatehokkuus voidaan todistaa kaukolämpöä edullisemmaksi Puurakentaminen ja luonnonmukaiset pintakäsittelyt julkisivuissa tukevat ekologisia tavoitteita ja luovat saaristomaista identiteettiä Kilkitniemen palstaviljelyalue Rantasauna
YHTEENVETO Suuret linjaukset tehdään yleiskaavavaiheessa, ei asemakaavoituksessa Tiivistämällä rakennetta alueesta saadaan energiatehokkaampi mutta vaarana on viihtyisyyden väheneminen VTT:n kokeellinen energialaskuri on helppo käyttää ja auttaa vaihtoehtojen vertailussa mutta on edelleen keskeneräinen (esim. ei vertailutietoja) Ekotaajamahanke paransi Säynätsalon koulurannan energiatehokkuutta Tulevaisuudessa alue eroaa myönteisellä tavalla muista Jyväskylän pientaloalueista OPPIMISPROSESSI!
KIITOS! Tietoa jyväskylän kaupungin ajankohtaisista kaavahankkeista löytyy http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/ 16.2.2016