Pro ruis ry Rukiin viljelyn kehitysohjelma 2012 LOPPURAPORTTI Dnro 2116/325/2011 Raportointikausi: 1.2. - 31.12.2012 Raportin laatija: Pro Ruis ry, Projektikoordinaattori Aino Sipilä Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö, Laatuketju 1
SISÄLTÖ 1 Hankkeen tavoitteet 3 1.1 Taustat 3 1.2Hankkeen tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet 3 2.Hankeosapuolet ja yhteistyö 4 2.1 Pro ruis ry organisaatio 4 2.2 Yhteistyökumppanit 4 3Hankkeen vaiheet lyhyesti 6 3.1 Toteutuneet toimenpiteet 6 3.1.1Jäljitettävyysmallien kartoittaminen 6 3.1.2Vastuullisen rukiin viljelyn markkinointi ja tiedottaminen sekä työkalupakin sisällön tuotanto 7 4 Tulokset ja niiden arviointi 11 5 Jatkotoimenpiteet 12 6. Loppuraportin tiivistelmä 13 2
1 Hankkeen tavoitteet 1.1 Taustat Kuluttajia kiinnostaa ruuan sekä tuotteen tarina, miten ja missä tuote on tehty. Kuluttaja on yhä valveutuneempi ostovalinnoissaan, sillä ostovalinnat perustuvat tuotteen terveellisyyteen, ravitsemuksellisuuteen ja toiminnan vastuullisuuteen. Pro Ruis yhdistyksen tavoitteena on, että vuonna 2014 kuluttaja voi seurata kaupasta ostetusta ruistuotteesta raaka-aineen alkuperän. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan tuotteiden tuotantoketjun aikana tapahtuvaa tunnistusta ja tuotteiden alkuperän osoittamista niin, että tuotantoketjusta tunnetaan vähintään edellinen vaihe ja seuraava vaihe eteenpäin. Jäljitettävyyden ajatuksena on, että kauppa ja teollisuus voivat jälkikäteen katsoa kunkin viljaerän viljelytekniikkaa. Täten on tärkeää viesti alkutuotannossa vastuullisesta rukiin viljelystä, mikä koostuu monien asioiden summasta (käytetyistä viljelylajikkeista, viljelytekniikasta, ympäristöseikkojen huomioimisesta ym.). Pro Ruis ry:n Rukiin viljelyn kehitysohjelma on hakenut avustusta rukiin jäljitettävyyden ja vastuullisen viljelytekniikan kehitystyön eteenpäin viemiseksi. Kehitysohjelman toteuttamiseen on lähtenyt mukaan koko arvoketju kasvinjalostuksesta kuluttajaan. Tulokset ovat hyödynnettävissä koko Suomen viljelijäkunnalle, elintarviketeollisuudelle ja kaikille kuluttajille koko maan laajuisesti. Pro Ruis ry sai laatuketjuavustusta Rukiin viljelyn kehitysohjelmalle Maa- ja metsätalousministeriöstä ajalle 1.2. - 31.12.2012. 1.2 Hankkeen tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet Rukiin viljelyn kehitysohjelman tavoitteena oli luoda jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmä sekä kehittää vastuullista rukiin viljelyä. Pro Ruis yhdistyksen tavoitteena on, että vuonna 2014 kuluttaja voi seurata kaupasta ostetusta tuotteesta raaka-aineen alkuperän. Laatuketju hankkeen suunnitellut toimenpiteet olivat: 1. Kartoitetaan jäljitettävyysmallit. 2. Valmistellaan Pro Ruis ry:n Rukiin viljelyn kehitysohjelmalle jatkohanke, jossa luodaan räätälöity jäljitettävyysmalli. 3. Vastuullisen rukiin viljelyn markkinointi ja tiedottaminen sekä työkalupakin sisällön tuotanto. 2 Hankeosapuolet ja yhteistyö Pro ruis ry toteutti Rukiin viljelyn kehitysohjelman toimenpiteet jäsenyrityksien avustuksella ja hyödynsi laajaa asiantuntijaverkostoa vastuullisen rukiin viljelyn tiedon keruussa ja tiedottamisessa. 3
2.1 Pro ruis ry organisaatio Pro ruis yhdistyksen hallituksen jäsenet vuonna 2012 olivat: Boreal Kasvinjalostus Oy Fazer Leipomot Oy Fazer Mylly Oy Raisio Oyj viljelijä Rukiin viljelyn kehitysohjelman toteutti Pro Ruis ry:n jäsenyritykset ja hankkeen koordinaattori toimi yrittäjä Aino Sipilä ostopalveluhankintana. 2.2 Yhteistyökumppanit Laatuketjuhankkeen ohjausryhmässä asiantuntijoina olivat: Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeliitto MTK Pro Agria Pro ruis yhdistyksen jäsenyritykset Muut yhteistyökumppanit Avena Nordic Grain Berner Huoltovarmuuskeskus Kauppamyllyjen yhdistys Suomen Leipuriliitto VAASAN Oy viljelijät yksityishenkilöt Agrimarket K-maatalous MTK Häme Lahden ammattikorkeakoulu Lahden seudun kehittämisyhtiö, Lakes Oy Linkosuon Leipomo Oy Leipätiedotus Pro Agria Häme Pro Agria Uusimaa Päijät-Hämeen viljaklusteri Tilasiemen Oy Yara 4
Jäsenyrityksen ja muiden yhteistyökumppaneiden avustuksella järjestettiin useita vastuullisen rukiin viljelyn tiedonkeruutilaisuuksia. Yritykset toimivat asiantuntijoina myös jäljitettävyyden toimintamallien bencmarkkauksessa. 3 Hankkeen vaiheet lyhyesti 3.1 Toteutuneet toimenpiteet Rukiin viljelyn kehitysohjelma hanke toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Toteutukseen kuului jäljitettävyysmallien kartoittamista, uuden jatkohankkeen suunnittelua ja vastuullisen rukiin viljelyn markkinointia ja tiedottamista sekä työkalupakin sisällön tuotantoa. Vastuullinen rukiin viljely: viljely, joka toteutetaan niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristön kannalta parhaimmalla mahdollisella tavalla. Työkalupakki: Tietopankki, joka sisältää kattavaa tietoa mm. kasvinjalostuksesta, rukiin viljelytekniikoista ja käytänteistä, viljamarkkinoista, ruistutkimuksista ja muista ajankohtaisista asioista. 3.1.1Jäljitettävyysmallien kartoittaminen Pro Ruis yhdistys kartoitti projektikoordinaattorin toimesta erilaisia jäljitettävyysmalleja, jotta tulevaisuudessa voitaisiin ruistuotteesta selvittää raaka-aineen alkuperän. Lihateollisuuden jäljitettävyysmallit eivät antaneet tarpeeksi informaatiota viljapuolen jäljitettävyyteen. Todettiin hankkeen alkuvaiheessa, että haastatteluja lihateollisuuden kanssa ei kannattanut jatkaa. Teollisuuden toimijat ovat lainsäädännön mukaan vastuussa jäljitettävyydestä. Jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että teollisuuden toimija pystyy osoittamaan, mistä raakaaine- tai muu tuote-erä on tullut ja mihin lähetetty erä on toimitettu. Lisäksi toimijan tulee tietää hankinta- ja luovutusajankohdat. Sisäisellä jäljitettävyydellä tarkoitetaan, että toimija pystyy yhdistämään, mitä tulleita eriä mikin lähtevä erä sisältää. Viljelijältä jäljitettävyys vaatii normaalin lohkokirjanpidon lisäksi siilokirjanpitoa. Pitää tietää, missä siilossa on minkin lohkon sato. Kun lohkokirjanpitoon lisätään tieto varastosiilosta sekä kenelle ja minne vilja siiloista on toimitettu, kauppa ja teollisuus pääsevät tarvittaessa näkemään ostamiensa erien viljelytietoja. Pro Agrialla on olemassa jäljitettävyyteen sähköinen työkalu, jota kutsutaan laatutietopankiksi. Tämä työkalu on soveltuva teollisuuden käyttöön, mutta toiminnan tulee perustua Wisu -viljelysuunnitelmaan. Täytetyt lohkokorttitiedot voidaan kerätä laatutietopankkiin netin kautta ja ovat näin teollisuuden käytettävissä. Pullonkaulat eivät kuitenkaan liity erien kirjanpitoihin. Pullonkaulat löytyvät myllyn ja leipomoteollisuuden välillä, sillä tulevat viljaerät lajitellaan laadun mukaan ja saman viljelijän sato voidaan varastoida useampaan siiloon, jossa on myös muiden tuhansien viljelijöiden viljaerät. Kun leipomoteollisuus haluaisi tietää kenen viljelijän viljat ovat 5
valitussa jauhosäkissä, voi mylly antaa siinä tapauksessa tuhansien viljelijöiden listauksen. Isoilla teollisuuden toimijoilla on viljaeriä niin koti- kuin ulkomailta. Pienempien myllyjen ja leipomoiden välillä riittää esimerkiksi vain muutaman sopimusviljelijän tiedot ja näin jäljitettävyys on paljon helpompaa. Seuraavassa vaiheessa tulisi selvittää, mitä kuluttajat haluavat tietää. Halutaanko tietää esim. viljelijä, paikkakunta vai maa, jossa ruis tuotetaan. Lisätoimenpiteet vaativat usein taloudellisia ja kirjanpidollisia resursseja ja Pro ruis yhdistyksen tavoitteena ei ole nostaa leivän hintaa nykyisestä jäljitettävyyden selvittämiseksi. 3.1.2 Vastuullisen rukiin viljelyn markkinointi ja tiedottaminen sekä työkalupakin sisällön tuotanto Pro Ruis ry on tavoittanut tuhansia viljelijöitä vastuullisen rukiin viljelyn puitteissa. Tiedon keruu sekä tiedotus toteutettiin lehtiartikkelien ja tapahtumien sekä tutkimusprojektin avustuksella. Tiedottamista lehtimainonnan keinoin. Vastuullisesta rukiin viljelystä luettiin mm. Maaseudun Tulevaisuudessa, Landbygdens Folkissa, Etelä-Suomen Sanomissa, K- kaupan asiakaslehdessä, Vakka - Suomen Sanomissa, Seutunelosissa, Farmi-lehdessä, Hämeen Sanomissa, Käytännön Maamiehessä, Maatilan Pellervossa, Kylvösiemenessä, Kainuun Sanomissa, Lahden ammattikorkeakoulun viljaprojektin julkaisussa. Artikkeleiden aiheita olivat mm. rukiin viljelyn kannattavuus ja hyvät käytänteet sekä uudet ruislajikkeet. Nettisivuilla työkalupakin sisältö kaikkien käytettävissä. Pro Ruis yhdistyksenhankesivustolla, www.proruis.fi, esitellään tietopankki sivusto, johon kerättiin ajankohtaista tietoa rukiin vastuullisesta viljelystä mm. rukiin kasvinjalostuksesta, viljelytekniikoista, markkinoista ja rukiin viljelyn kannattavuudesta. Hankkeen toteutusvaiheessa ilmeni teknisiä vaikeuksia sivuston päivityksien yhteydessä, mutta tarkoituksena on jatkaa tietojen päivittämistä. Nettisivuilla pyörii myös ruisvideo, jonka sisältönä mm. rukiin kasvinjalostus, rukiin viljely, rukiin jalostus. Tilaisuuksissa tuhansia viljelijöitä. Hanke on saanut näkyvyyttä viljelijöiden keskuudessa ja markkinoinut sekä tiedottanut vastuullisesta rukiin viljelystä. Tilaisuudet ovat järjestetty Pro Rukiin ja/tai yhteistyökumppaneiden toimesta. Alla on listattu tiedonkeruutilaisuudet: 1. Päijät-Hämeen Viljaklubi tilaisuus 14.3 Hämeenkoskella Kohde: Kanta- ja Päijät-Hämeen viljelijät Osallistujamäärä n. 80 viljelijää 2. Luomuruis ja -vehnäilta 22.3 Lahdessa Kohde: luomurukiin viljelijät, rukiin viljelystä kiinnostuneet Osallistujamäärä n. 25 viljelijää 6
3. Kannattava rukiin viljely 10.4 Lahdessa Kohde: rukiin viljelijät, rukiin viljelystä kiinnostuneet (valtakunnallisesti) Osallistujamäärä n. 50 viljelijää 4. Kannattava rukiin viljely 11.4 Jokioisissa Kohde: rukiin viljelijät ja rukiin viljelystä kiinnostuneet tahot valtakunnallisesti Osallistujamäärä n. 25 viljelijää 5. Viljaklusterin johtoryhmän kokous 28.5. Lahdessa Kohde: Päijät-Hämeen vilja-alan edustajia 6. MTK Hämeen johtokunnan kokous 31.5 Lahdessa Kohde: Kanta- ja Päijät-Hämeen MTK:n johtokunnan jäsenet (viljelijät) Osallistujamäärä n. 20 viljelijää 7. Kauppamyllyjen yhdistyksen kokous 14.6 Helsingissä Kohde: Myllyn edustajat Osallistujamäärä 3 myllyn edustajaa 8. OKRA Maatalousnäyttely 4.-.7.7 Oripäässä ja kuluttajat osallistujamäärä: messukävijämäärä yhteensä 70 000 9. Ruisaiheinen paneelikeskustelu 4.7 Oripäässä ja kuluttajat Osallistujamäärä: messukävijämäärä ensimmäisenä messupäivänä oli n. 25 000 10. Pellonpiennarpäivä 5.7 Nousiaisissa Osallistujamäärä n. 50-60viljelijää 11. Pellonpiennarpäivä 5.7 Tuusulassa Osallistujamäärä n. 20 viljelijää 12. Pellonpiennarpäivä 6.7 Lahdessa Osallistujamäärä noin 50-60 viljelijää 13. Viljelyohjelmapäivä 31.7 Hauholla Osallistujamäärä n. satoja viljelijöitä 14. Pellonpiennarpäivä 2.8 Loimaalla Osallistujamäärä noin 50 viljelijää 15. Pellonpiennarpäivä 3.8 Elimäellä 7
Osallistujamäärä n. 30 viljelijää 16. Ruisilta 7.8 Hauholla K - Maatalouden koetilalla Osallistujamäärä n. 50 viljelijää 17. Sadonkorjuu seminaari ja Satoa -seminaari 17.10 Lahdessa ja kuluttajat Osallistujamäärä: 120 viljelijää 18. KoneAgria näyttely 24.-27.10 Jyväskylässä ja kuluttajat Osallistujamäärä 50 000 kävijää 19. ELMA Maatalousnäyttely 9.-11.11Helsingissä Kohde:viljelijät ja kuluttajat Osallistujamäärä 70 000 kävijää 20. Lisää Luomua -kiertue 19.11.2012 Lahdessa Kohde: luomuviljelijät Osallistujamäärä noin 30-40 viljelijää 4 Tulokset ja niiden arviointi Hanke toteutui budjetin osalta sataprosenttisesti, ja avustus kohdistui projektikoordinaattorin ostopalveluhankintaan, matkoihin ja yleiskustannuksiin. Vaikkakin epäonnistumisena pidetään vuoden 2012 sääolosuhteita rukiin kylvölle, voidaan merkittävänä positiivisena tuloksena mainita, että lajikeuutuudet ovat kiinnostaneet viljelijöitä eli siemenkauppa on ollut kohtalaisen hyvä. Tämä tarkoittaa, että odotettavissa on parempia satotasoja ja viljelijöillä on halu kehittää toimintaansa rukiin viljelyssä. Riskit syysrukiin viljelyssä kohdistuu kylvöajankohtaan ja kasvuston talvehtimiseen. Uusilla lajikkeilla voidaan tehostaa viljelyä ja minimoida riskejä. Hankkeen myötä on tilaisuuksiin saatu erittäin hyvin viljelijöitä mukaan, mikä on edesauttanut kohti vastuullista rukiin viljelyä. Jäljitettävyysmallien kartoittaminen on johtanut merkittäviin yhteistöihin, jota halutaan kehittää jatkossa pidemmälle. Oikean toimintamallin löytäminen ei ole ollut helppoa ja sen selvittäminen vaatii myös taloudellisia resursseja. Hyvänä puolena kartoittamisessa oli se, että monet yhteistyökumppanit haluavat viljapuolelle selkeän mallin. 5 Jatkotoimenpiteet Pro Ruis on hakenut rahoitusta vuodelle 2013, jotta voisi jatkaa kehitystyötä rukiin jäljitettävyyden parissa hyödyntäen koko ruisketjun asiantuntijuutta ja parantaen yhteistyötä Vilja-alan yhteistyöryhmän kanssa. Yhdistys testaisi eri jäljitettävyysmalleja yhteistyössä teollisuuden kanssa. 8
Yhdistyksen tavoitteena olisi jatkossa 6. Loppuraportin tiivistelmä toteuttaa tutkimus-/seurantatyö kuluttajan toiveista ja tahtotilasta jäljitettävyyteen analysoida ja jatkojalostaa vuoden 2012 toteutuneen ruistutkimuksen tuloksia sekä kerätä tutkimustietoutta lisää tiedottaa laajalti työkalupakin sisältöä ja päivittää uutta materiaalia pitää viljelijät tietoisina rukiin uusista tutkimuksista viestinnän keinoin tutustua ulkomaan jäljitettävyysmalleihin ja viestiä toimintamalleja suomalaiseen maatalouskulttuuriin Hankkeen nimi: Rukiin viljelyn kehitysohjelma Dnro: 2116/325/2011 Projektikoodi: 5750 Määrärahakoodi: 6101 Momentti: 30.20.47 Projektin toteuttajaorganisaatio: Pro Ruis ry Toteutusaika: 1.2-31.12.2012 Rukiin viljelyn kehitysohjelman tavoitteena oli luoda jäljitettävyys- ja vastuullisuusjärjestelmä sekä kehittää vastuullista rukiin viljelyä. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat yhdistyksen hallituksen jäsenet eli Boreal Kasvinjalostus Oy, Fazer Leipomot oy, Fazer Mylly Oy, Raisio Oyj ja viljelijä sekä ohjausryhmän jäsenet; Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvikeliitto, MTK, Pro Agria. Hankkeen muita yhteistyötahoja ovat mm. Avena Nordic Grain, Berner O, Huoltovarmuuskeskus, Kauppamyllyjen yhdistys, Suomen Leipuriliitto, VAASAN Oy, viljelijät, yksityishenkilöt, Agrimarket, K-maatalous, MTK Häme, Lahden ammattikorkeakoulu, Lahden seudun kehittämisyhtiö, Lakes Oy, Linkosuon Leipomo Oy, Leipätiedotus, Pro Agria Häme, Pro Agria Uusimaa, Päijät- Hämeen viljaklusteri, Tilasiemen Oy ja Yara. Kehitysohjelman toimenpiteinä kartoitettiin jäljitettävyysmalleja ja tiedotettiin vastuullisesta rukiin viljelystä sekä kerättiin tietoa työkalupakkia varten. Vuoden 2012 aikana tunnistettiin jäljitettävyyteen liittyviä pullonkauloja, ja benchmarkkausta lähdetään jatkamaan vuonna 2013. Hanke tavoitti tuhansia viljelijöitä tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä. Pääviestinä oli vastuullinen rukiin viljely ja hyvien viljelytekniikoiden tietoja viestittiin koulutustilaisuuksissa. Viljelijöitä tukemaan luotu työkalupakki julkaistiin osoitteessa www.proruis.fi. Työkalupakki sisältää tietoa kasvinjalostuksesta ja ruislajikkeista, rukiin viljelyn hyvistä käytänteistä, viljamarkkinoista sekä muista ajankohtaisista asioista. Pro ruis yhdistys tähtää toiminnoissaan pitkälle tulevaisuuteen ja pyrkii saamaan rukiille sen kuuluvan arvon. Loppuraportin allekirjoittaja ja päiväys Aino Sipilä 28.12.2012 9