ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELTA

ROVANIEMEN KAUPUNGINVALTUUSTON ITSEARVIOINTI VALTUUSTOKAUDELTA 2013-2017 Päivämäärä 10.5.2017 Toimielimet: Kaupunginhallitus 15.5.2017 Kaupunginvaltuusto 29.5.2017

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 4 3. EDELLYTYKSET JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET... 5 3.1 Edellytykset luottamustehtävien hoitamiseen... 5 3.2 Vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa... 6 3.3 Vaikuttamismahdollisuudet eri tehtäväkokonaisuuksissa... 9 4. TOIMINTAKULTTUURI JA ILMAPIIRI... 13 4.1 Valtuutetun kokemukset valtuuston toimintakulttuurista... 13 4.2 Valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri... 14 5. VALMISTELUN TOTEUTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 17 5.1 Viranhaltijavalmistelun toteutuminen... 17 5.2 Yhteistyö eri toimijoiden välillä... 20 6. ASUKKAIDEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN TOTEUTUMINEN... 23 7. TOIMINTATAVAT... 26 7.1 Päätöksenteon toimintatavat... 26 7.2 Valtuustotyöskentelyn uudet toimintatavat... 27 8. VALTUUSTON TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET... 29 8.1 Valtuuston tehtävissä onnistuminen ja epäonnistuminen... 29 8.2 Keskeneräiset asiat... 30 8.3 Uuden valtuustokauden tavoitteet... 32 9. KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN... 33 10. VAPAA PALAUTE... 35

3 1. JOHDANTO Kuntalain 14 :n mukaan kunnassa toimii valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Arvioinnista on muodostunut oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä sen toiminnan ja palvelujen kehittämistä. Suomen Kuntaliitto on vuonna 2000 antanut ensimmäisen suosituksen ja yleiskirjeen valtuustotason arvioinnista. Kuntaliitto on saattanut edellä mainitun suosituksen ajan tasalle uudella vuonna 2006 julkaisemallaan suosituksellaan. Yksi osa valtuuston suorittamaa arviointia on valtuuston itsearviointi. Kuntaliitto suosittaa, että valtuustokauden viimeisenä vuonna valtuusto suorittaa itsearvioinnin. Valtuutetut voivat arvioida valtuuston toimintaa, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja sekä toiminnan kehittämistarpeita. Uuden Rovaniemen kaupunginvaltuuston ensimmäisen valtuustokauden itsearviointi toteutettiin kyselytutkimuksella lokakuussa 2008. Valtuustokauden 2009-2012 ensimmäinen itsearviointi toteutettiin kyselytutkimuksella joulukuussa 2010. Koko valtuustokautta 2009-2012 koskeva itsearviointikysely valtuutetuille toteutettiin lokakuussa 2012. Valtuustokauden 2013-2017 itsearviointi toteutettiin keväällä 2017. Kaikille varsinaisille valtuutetuille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Valtuutettuja pyydettiin vastaamaan kyselyyn henkilökohtaisesti. Kyselytutkimuksella selvitettiin valtuutettujen henkilökohtaista arviointia kuluvan valtuustokauden työskentelystä seuraavista 7:stä eri näkökulmasta: - Edellytykset ja vaikuttamismahdollisuudet - Toimintakulttuuri ja ilmapiiri - Valmistelun toteutuminen ja yhteistyö - Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toteutuminen - Toimintatavat - Valtuuston tehtävät ja tavoitteet - Kaupunkistrategian toteutuminen

4 2. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Kyselylomake lähetettiin sähköisesti 59 valtuutetulle. Kyselyyn vastasi 27 valtuutettua, joista loppuun saakka vastasi 24 valtuutettua eli vastausprosentti loppuun saakka vastanneiden osalta oli 40.7 %. Kokonaisuudessaan vastausprosentti oli 45.8 %. Vastanneista naisia oli 37 % ja miehiä 63 %. Kuva 1. Vastaajien ikäjakauma Yli 60-vuotiaat vastasivat kyselyyn nuorempiaan innokkaammin. Kuva 2. Toimintavuodet valtuutettuna Kyselyyn vastasivat eniten sekä ne, jotka olivat vasta aloittaneet valtuustotyönsä että ne, joilla oli takanaan jo useita valtuustokausia. Kyselyn tulokset aihealueittain esitetään seuraavissa luvuissa 3-10.

5 3. EDELLYTYKSET JA VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET 3.1 Edellytykset luottamustehtävien hoitamiseen Kuvat 3-8. Edellytykset luottamustehtävien hoitamiseen Keskimäärin vastaajat kokivat, että heidän mahdollisuutensa hoitaa luottamustehtäviään olivat erittäin tai melko hyvät. Eniten hajaannusta tapahtui palkkioiden osalta sekä valtuustoryhmien kaupungilta saaman tuen suhteen. Verrattuna edellisen valtuustokauden tuloksiin valtuutettujen tiedonsaanti ja ajankäytön mahdollisuudet ovat hieman parantuneet. Valtuutettujen tiedolliset ja taidolliset valmiudet ovat kohonneet selkeästi.

6 3.2 Vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Kuvat 9-11. Valtuuston, valtuustoryhmien ja valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Vastaajista yli 60 % arvioi koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet joko erittäin tai melko hyviksi ja noin 70 % vastaajista arvioi oman valtuustoryhmänsä vaikuttamismahdollisuudet joko erittäin tai melko hyviksi. Omat vaikuttamismahdollisuutensa vastaajat kokivat hieman koko valtuuston / valtuustoryhmän vaikuttamismahdollisuuksia paremmiksi; noin 85 % vastaajista piti omia vaikutusmahdollisuuksiaan erittäin tai melko hyvinä. Valtuutettujen vaikuttamismahdollisuudet päätöksentekoon ovat parantuneet. Edellisen valtuustokauden päätteeksi suoritetussa kyselyssä koko valtuuston vaikutusmahdollisuudet koettiin hieman huonommiksi; noin 50 % vastaajista piti niitä silloin erittäin tai melko hyvinä. Myös valtuustoryhmän vaikuttamismahdollisuudet ovat parantuneet aiemmasta, hieman yli 50 % lukemasta. Omat vaikuttamismahdollisuudet ovat kasvaneet selkeinten; aiemmassa kyselyssä erittäin tai melko hyvinä omia vaikuttamismahdollisuuksia piti hieman yli 60 % vastaajista.

7 Kuvat 12-17. Toimielinten ja viranhaltijoiden vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Toimielimistä lautakunnilla ja tarkastuslautakunnalla nähtiin olevan eniten vaikuttamismahdollisuuksia; noin 85 % vastasi kysymyksiin erittäin tai melko hyvät mahdollisuudet. Kaupunginhallituksen kohdalla vastaava lukema oli noin 78 %. Johtokunnan vaikuttamismahdollisuudet koettiin huonommaksi; noin 44 % koki vaikuttamisen melko hyväksi ja noin 26 % melko huonoksi. Johtokunnan vaikuttamismahdollisuuksia ei osannut arvioida noin 30 % vastanneista.

8 Edellisen valtuustokauden kyselyyn verrattuna kaupunginhallituksen vaikuttamismahdollisuudet eivät ole juuri muuttuneet, mutta lautakunnan ja tarkastuslautakunnan prosentit ovat kasvaneet positiivisesti. Myös johtokunnan vaikuttamismahdollisuudet nähtiin hieman aiempaa parempana. Kaupunginjohtajan että muiden viranhaltijoiden vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa nähtiin lähes poikkeuksetta erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Aiempaan kyselyyn nähden ei ole tapahtunut suurta muutosta. Kuvat 18-21. Asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuudet päätöksenteossa Näkemys asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista päätöksentekoon jakaantui lähes kahtia; noin 40 % vastanneista piti kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon melko hyvänä ja hieman yli 50 % melko huonona tai erittäin huonona. Melko hyvänä vastanneiden osuus on kuitenkin kasvanut edellisestä kyselystä yli 20 prosenttiyksikköä. Yritysten ja elinkeinoelämän vaikutusmahdollisuudet nähtiin pääosin melko hyvänä tai erittäin hyvänä, kuten myös valtion ja sen eri virastojen ja laitosten. Vastauksissa

9 tapahtui kuitenkin myös hajontaa. Aiempaan kyselyyn verrattuna yritysten ja elinkeinoelämän vaikuttamismahdollisuudet vaikuttavat hiemaan parantuneen. Yhdistysten ja järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet nähtiin pääosin melko huonoina. 3.3 Vaikuttamismahdollisuudet eri tehtäväkokonaisuuksissa Kuva 22. Valtuustolla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa strategisessa ohjauksessa Valtuutetut kokivat, että valtuustolla on eniten mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin visioon ja strategiaan. Toiseksi eniten vaikutusmahdollisuuksia koettiin olevan toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin ja niiden arviointiin. Kyselyä muutettiin hieman tämän kokonaisuuden osalta, joten suoraa vertailua edelliseen kyselyyn ei voida tehdä.

10 Kuva 23. Valtuustolla vähiten mahdollisuuksia vaikuttaa strategisessa ohjauksessa Vähiten vaikuttamismahdollisuuksia valtuuston strategisessa ohjauksessa nähtiin olevan kaupungin henkilöstöpolitiikkaan ja toiseksi vähiten elinkeinopolitiikan kehittämiseen.

11 Kuva 24. Valtuustolla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa palveluissa Palveluiden osalta valtuustolla on kyselyyn vastanneiden mukaan selkeästi eniten mahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitukseen. Toiseksi eniten vaikutusvaltaa on perusja lukiokoulutukseen.

12 Kuva 25. Valtuustolla eniten mahdollisuuksia vaikuttaa palveluissa Vastaavasti valtuustolla nähtiin olevan palvelujen osalta selkeästi vähiten mahdollisuuksia vaikuttaan erikoissairaanhoitoon. Toiseksi vähiten koettiin olevan vaikutusvaltaa energia- ja vesihuoltoon, liikenteeseen ja työllisyyden hoitamiseen.

13 4. TOIMINTAKULTTUURI JA ILMAPIIRI 4.1 Valtuutetun kokemukset valtuuston toimintakulttuurista Kuvat 26-31. Kokemukset toimintakulttuurista Vastaajista noin 60 % arvioi, että valtuustossa tehdyt linjaukset perustuvat yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin. Lukema on sama kuin edellisessä kyselyssä. Vain hieman yli 40 % vastaajista näki, että kaupunkistrategia ohjaa hyvin päätöksentekoa. Lukema oli samaa suuruusluokkaa edellisessä kyselyssä. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että päätöksiin ei sitouduta enää äänestyksen jälkeen. Myöskään yhteisiä pelisääntöjä ei koeta olevan olemassa tai niitä ei noudateta. Molempien osalta kehitys on ollut negatiivista verrattuna edelliseen kyselyyn.

14 Enemmistön mielestä myöskään tiedonkulku ei ole hyvää ja avointa. Tältä osin ei juurikaan ole tapahtunut muutosta suhteessa edelliseen valtuuston itsearviointiin. Keskushallinnon ohjausta käsitelleen kysymyksen osalta valtuutettujen vastaukset jakaantuivat lähes kahtia. 4.2 Valtuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiri Vastaajia pyydettiin arvioimaan kaupunginvaltuuston valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiriä. Kuvat 32-35. Kokemukset valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiristä Vastaajista 44 % arvioi valtuuston päätöksenteon yhtälailla ennakoivaksi, strategiaan perustavaksi kuin yksittäispäätöksiin pohjautuviksi. Muutaman vastaajan mielestä päätöksenteko pohjautui ainoastaan yksittäispäätöksiin. Arvioitaessa valtuuston päätöksenteon avoimuutta vastaan sisäpirimäistä päätöksenteko jakaantuivat vastaukset hyvin tasaisesti. Jokainen vastausvaihtoehto sai 16-24% vastaajien mielipiteistä. Vastaajista 36 % arvioi päätöksenteon perustuvan mielikuviin, kun ainoastaan 8 % arvioi sen olevan faktoihin pohjautuvaa. Aikaisemmassa kyselyssä päätöksenteko perustui mielikuviin ainoastaan noin 15 % mielestä. Muiden kysymysten osalta suuria poikkeavuuksia edelleen kyselyyn ei ollut. Kolmannes vastaajista (32 %) arvioi sen

15 pohjautuvan yhtälailla mielikuviin kuin faktoihin. Valtuuston päätöksenteon keskustelukulttuuri nähtiin pääsääntöisesti (60 %) vastaajista olevan keskustelua sallivaa. Ainoastaan 8 % vastaajista arvioi sen keskustelua tukahduttavaksi. Kuvat 36-40. Kokemukset valmistelu- ja päätöksentekoilmapiiristä Valtuuston päätöksenteko koettiin puuroutuvaksi. 40 % vastaajista piti sitä puuroutuvana ja 44 % melko puuroutuvana, Kukaan vastaajista ei arvioinut sitä tehokkaaksi. Edellisellä kyselykerralla noin 16 % vastaajista piti päätöksentekoa tehokkaana, joten sen osalta tulokset ovat muuttunee huonommaksi. Kolmannes vastaajista (32 %)

16 arvioi päätöksenteon olevan sekä omat näkemykset sallivaa että ryhmäkuria korostuvaa. Samoin suurin osa vastaajista (52 %) arvioi että päätöksenteko on sekä ryhmiä kokoavaa, että ryhmiä hajottavaa. Arvioitaessa onko päätöksenteko kaupungin kokonaisetua ajavaa vai nurkkakuntamaista, vastaajat arvioivat päätöksenteon olevan hieman enemmän nurkkakuntamaista (20 % vastaajista) kuin kokonaisetua ajavaa (8 % vastaajista). Kolmannes vastaajista arvioi sen olevan yhtälailla kumpaakin vaihtoehtoa. Neljännes vastaajista arvioi päätöksenteon olevan ristiriitaista, kun vastaavasti ainoastaan 4 % vastaajista näki sen konsensuskeskeisenä. Aikaisemmalla kyselykerralla ainoastaan 6 % vastaajista arvioi valmistelu- ja päätöksentekoilmapiirin ristiriitaisena. Kokonaisuudessaan vastaukset ovat hyvin samansuuntaiset kuin edelliseltä kyselykerralla.

17 5. VALMISTELUN TOTEUTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1 Viranhaltijavalmistelun toteutuminen Kuvat 41-44. Kokemuksen viranhaltijavalmistelun toteutumisesta Suurin osa vastaajista (76 %) koki, että esittelytekstit ovat selkeitä, ymmärrettäviä ja huolellisesti valmisteltuja. Asioiden valmistelun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä piti hyvänä 60 % vastaajista. Kysyttäessä viranhaltijoiden ja valtuutettujen välillä vallitsevaa luottamusta 44 % oli jokseenkin samaa mieltä kysymyksen kanssa. 32 % oli jokseenkin eri mieltä ja 4 % täysin eri mieltä. Taustatietoja päätöksenteon tueksi oli riittävästi saatavilla 84 % mielestä. Aikaisemmin taustatietojen riittävyyttä piti hyvänä ainoastaan noin 61 % vastaajista, joten tämän osalta on menty positiivisempaan suuntaan.

18 Kuvat 45-48. Kokemukset viranhaltijavalmistelun toteutuksesta Asioiden käsittelyajan oikea-aikaisuudesta vastaukset jakautuivat kohtuullisen tasaisesti kahtia. 37,5 % vastaajista oli sitä mieltä, että asiat tulevat käsittelyyn oikeaan aikaan ja vastaavasti puolet vastaajista koki, että näin ei tapahdu. 72 % vastaajista näki, että päätösehdotukset ovat selkeitä. Hieman yli puolet vastaajista (52 %) toivoisi asioiden käsittelyyn käytettävän nykyistä enemmän aikaa. 32 % vastaajista arvioi nykyisen ajankäytön olevan riittävää. Ratkaisuvaihtoehtoja toivottaisiin myös päätöksentekoon nykyistä enemmän. Noin 64 % vastaajista arvioi ratkaisuvaihtoehtoja olevan nykyisellään liian vähän. Aikaisemmin ratkaisuvaihtoehtoja nähtiin olevan riittävästi ainoastaan noin 20 % mielestä, kun nyt niitä koki olevan riittävästi 32 % mielestä. Kuvat 49-51. Kokemukset viranhaltijavalmistelun toteutuksesta Viranhaltijoiden ja valtuutettujen yhteistyö nähtiin pääasiassa hyvänä. 20 % oli täysin samaa mieltä ja 52 % jokseenkin samaa mieltä, että viranhaltijat ovat helposti tavoitettavissa.

19 Samoin vastaajista lähes 90 % koki, että viranhaltijoilta saa tarvittaessa lisätietoja päätöksenteon tueksi. Täysin samaa mieltä oli 28 % vastaajista, kun aikaisemmin vastaava lukema oli noin 10 %. Kuntalaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kuulemiseen ja heidän mahdollisuuksiin vaikuttaa asioiden valmisteluun, vastauksissa nähtiin enemmän hajontaa. 32 % vastaajista piti kuulemis- ja vaikuttamismahdollisuuksia hyvänä, kun taas 48% arvioi ne heikoksi.

20 5.2 Yhteistyö eri toimijoiden välillä Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka ne näkevät yhteistyön sujuvan Rovaniemen kaupungissa eri toimijoiden välillä. Kuvat 52-55. Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Vastaajista 80 % piti yhteistyötä valtuustoryhmien sisällä että valtuustoryhmien välillä erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Yhteistyö valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä sujui erittäin hyvin tai melko hyvin 56 % mielestä. Edellisellä kyselykerralla vastaajista noin 73 % mielestä yhteistyö valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä sujui erittäin hyvin tai melko hyvin, joten pientä laskua tämän osalta oli havaittavissa. Lähes puolet (48 %) vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden välillä sujui melko hyvin. Erittäin hyväksi sen arvioi 20 %. Aikaisemmalla kerran erittäin hyväksi sen arvioi vain noin 7 % vastaajista. 20 % vastaajista koki, että yhteistyö sujui erittäin hyvin ja ainoastaan 16 % oli sitä mieltä, että yhteistyö sujui melko heikosti.

21 Kuvat 56-59. Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien välinen yhteistyö sujui melko huonosti tai erittäin huonosti 60 % mielestä. Myös lautakuntien ja johtokuntien välinen yhteistyö koettiin heikoksi. Ainoastaan 16 % arvioi sen melko hyväksi, kun melko heikoksi tai erittäin heikoksi sen koki 60 % vastaajista. Kaupungin johdon (kv, kh kj) ja yritysten välinen yhteistyö arvioitiin sen sijaan paremmaksi. 60 % vastaajista arvioi sen erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Aikaisempaan kyselyyn verrattuna kehitystä on tapahtunut. Aikaisemmin vain 4 % arvioi sen olevan erittäin hyvää, kun nyt vastaava luku oli 16 %. Järjestöjen ja yhteisöjen sekä kaupungin johdon (kv, kh, kj) välinen yhteistyö arvioitiin sen sijaan suhteellisen tasaisesti sekä onnistuneeksi (28 % vastaajista), että heikoksi (28 % vastaajista). Hieman yli kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään.

22 Kuvat 60-64. Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Lähes puolet vastaajista (48 %) arvioi yhteistyön kaupungin johdon (kv, kh, kj) ja kuntakonsernin välillä toteutuneen melko huonosti. Vastaajista 12 % arvioi sen erittäin hyväksi ja 28 % melko hyväksi. Kaupungin johdon (kv, kh, kj) sekä tiedotusvälineiden välillä yhteistyö nähtiin pääsääntöisesti onnistuneena. Vastaajista 64 % arvioi sen onnistuneen erittäin hyvin tai melko hyvin. Aikaisemmin ainoastaan alle 40 % arvioi sen erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Yhteistyö kuntalaisten ja kaupungin johdon kesken arvioitiin onnistuneen melko hyvin (44 % vastaajista). Osa vastaajista oli myös sitä mieltä, että yhteistyö on sujunut erittäin huonosti (12 % vastaajista). Kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään. Myöskään yhteistyötä kaupunginjohdon (kv, kh, kj) ja maakuntavalmistelijoiden kesken ei osannut arvioida noin kolmannes vastaajista. Loppujen vastaajien osuudet jakautuivat suhteellisen tasaisesti onnistuneen ja epäonnistuneen viestinnän välillä. Kokonaisuudessaan tulokset yhteistyöstä eri toimijoiden välillä noudattaa pitkälti aikaisemmin kyselyn tuloksia. Tiedottaminen sekä kaupunginjohdon ja yritysten välinen yhteistyö nähdään kuitenkin parantuneeksi edelliseen kyselyyn verrattuna.

23 6. ASUKKAIDEN OSALLISUUDEN JA VAIKUTTAMISEN TOTEUTUMINEN Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kuvat 65-68. Asukkaiden vaikuttamis- ja kuulemismahdollisuudet kaupungin päätöksentekoon. Vastaajista 44 % oli sitä mieltä, että asukkailla on järjestetty keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia riittävästi. Yhtä monta vastaajaa oli myös sitä mieltä, että keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia ei ole järjestetty riittävästi. Aikaisemmalla kyselykerralla kuulemistilaisuuksia järjestettiin eri puolella kaupunkia vastaajien mielestä riittävästi; yli 70 % vastaajista oli tätä mieltä. Kysyttäessä asukkaiden mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä ennen päätöksiä vastaajista puolet kokivat, että mielipiteitä on selvitetty riittävästi ja puolet, että ei ole. Kaupungin talouden suunnitteluun lähes 60 % koki asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien olevan heikot. Puolet vastaajista arvioi asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteisen asioiden suunnittelun tukemisen olevan heikkoa.

24 Kuvat 69-70. Palveluiden käyttäjien vaikuttamismahdollisuudet palveluiden kehittämiseen ja kaupungin toimintaan. Arvioitaessa palvelujen käyttäjien mahdollisuuksia osallistua palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen vaikuttamismahdollisuudet näki kohtalaisen heikkona 45,8 % vastaajista. Vastaajista puolet (50 %) arvioi, että palveluiden käyttäjiä on valittu riittävästi kaupungin toimielimiin. Molempiin kysymyksiin noin kolmannes vastaajista ei osannut sanoa mielipidettään. Kuvat 71-72.. Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kaupungin eri alueilla. Vastaajista 84 % näki, että asukkailla on hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon aluelautakunta-alueilla. Vastaavasti keskustan alueella asukkaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet nähtiin huomattavasti heikompana. Ainoastaan 24 % arvioi ne hyväksi, kun yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että ne ovat heikot.

25 Kuvat 73-76. Kaupungin tiedottamisen onnistuminen ja kansanäänestyksen tarpeellisuus Lähes 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaupungin www-sivut ja sosiaalinen media palvelevat kaupunkilaisia hyvin. Vastaajista 72 % koki, että toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät netistä helposti. Edelliseen kyselyyn verrattuna tulokset ovat hieman huonontuneet. Vuonna 2012 vastaajista lähes 90 oli sitä mieltä, että asiat löytyvät netistä helposti. Samoin vastaajat kokivat, että suunnitteilla olevista asioista tiedotetaan vaikutusmahdollisuuksien kannalta entistä heikommin. Aikaisemmin 50 % oli sitä mieltä, että asioista ei tiedotettu riittävän ajoissa, kuin nyt näin koki jopa 60 % vastaajista. Kansanäänestyksen tarvetta kuntalaisten mielipiteiden selvittäjänä ei nähty enää niin tarpeellisena. Vastaajista 44 % tiedustelisi kuntalaisten mielipidettä kansanäänestyksellä, kuin aikaisemmin vastaava prosentti on ollut 60 %. Kaikkia kysymyksiä ei voitu vertailla, sillä osa kysymyksistä oli muokattuja tai uusia edelliseen kyselyyn verrattuna.

26 7. TOIMINTATAVAT 7.1 Päätöksenteon toimintatavat Kuvat 77-79. Valtuustoryhmien päätöksenteon toimintatavat Valtuustoryhmien sisäisiä palavereita ja valtuustoryhmien puheenjohtajien välisiä palavereita piti erittäin merkittävänä tai melko merkittävänä 88 % prosenttia vastaajista. Valtuustoryhmien välisiä neuvotteluita pitivät kaikki vastaajat erittäin merkittävänä tai melko merkittävänä. Edelliseen kyselyyn verrattuna kaikkien osioiden vastaukset ovat parantuneet.

27 Kuvat 80-82. Valtuuston selostustilaisuudet, valtuustoseminaarit ja iltakoulut. 96 % vastaajista piti valtuuston selostustilaisuuksia ennen valtuuston kokousta erittäin merkittävinä tai melko merkittävinä. Aikaisemmin vastaajista 80 % koki ne erittäin tärkeiksi tai melko tärkeiksi. Valtuustoseminaarit koettiin myös tärkeinä. Ainoastaan 12 % vastaajista ei kokenut niitä kovin merkittävinä. 60 % vastaajista koki kaupunginhallituksen ja ryhmien puheenjohtajien iltakoulut erittäin tai melko merkittävinä. 7.2 Valtuustotyöskentelyn uudet toimintatavat Vastaajilta kysyttiin millaisia uusia valtuustotyöskentelyn toimintatapoja voitaisiin ottaa käyttöön. Vapaapalautteita tuli yhteensä 17 kappaletta: - Puoluepolitikointi jättää taka-alalle ja lähteä aina etsimään yhteisiä ratkaisuvaihtoehtoja vaikeissakin asioissa ja heittää pois toisten puheenvuorojen mollaaminen. Tällainen työskentely jossa ensin haukutaan toisten esittämät puheenvuorot ja sitten esitetään omaesitys ja toivotaan siihen yhteistä kannatusta. Tällainen työskentely ei tuota hyviä päätöksiä, eikä ainakaan yhteisiä päätöksiä joihin kaikki sitoutuisi. - Valtuuston jäsenten osallistuminen asioiden valmisteluun - Valtuuston pitää päästä tutustumaan jo valmisteluvaiheessa oleviin asioihin. Eli katsomaan eri vaihtoehtoja eikä vain päättämään viranhaltijan esityksestä. - Sähköiset keskustelukanavat keskustella päätettäväksi tulevista asioista ennen kokouksia - Valtuuston kokousten välittäminen Internetin kautta nähtäväksi kaikille halukkaille. Valtuuston ja sen jäsenten tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen. Valtuuston jäsenten (ja viranhaltijoiden) vastuullisuussäännösten täsmentäminen

28 - Valtuutettujen koulutus heti alkuun - Valtuuston kokouksille aikaraja. ei yli 4 tuntisia kokouksia. - Valtuuston päätökset tulisivat olla selkeämpiä ja siten vahvempia. Päätösten ohjauskyky on heikko. - Asukkaille enemmän tilaisuuksia osallistua palveluiden kehittämiseen - Valtuustoinfon yhteydessä voitaisiin pitää kyselytunti, jossa valtuutetut voisivat kysyä kaupunginhallitukselta valtuustonkokouksessa esille tulevista asioista. - Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kokoaa valtuustoryhmien puheenjohtajat kerran viikossa palaveriin. - Info viikkoa ennen kokousta - Avointa keskusteluyhteyttä esim. kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä esim. Palveluiden uudelleenjärjestämisissä tai terveyspalveluiden sijoittamisissa, niin ettei kaupunginhallitus kävele päätöksissään yli valmistelevan lautakunnan. Riittävää tiedotusta valtuutetuille, maalaisjärkisellä, ymmärrettävällä tavalla puhuttaisiin päätettävistä asioista. - Esittelytekstit kokouksissa riittävän selkeitä, että tiedetään oikeasti mistä päätetään, konkreettisia esimerkkejä. Viranhaltijoiden tulisi tuoda elävästä elämästä esimerkkejä, miten vaikuttaa kaupunkilaisten elämään tietyt suunnitellut säästötoimet! - Lopettaisin iltakoulut. - Iltakoulu pois tai oleellisesti pienempänä, valtuustoon ei pieniä "täkyjä" ("Muurolan lukio", "Uimahalli" jne), hallitus liian iso, valtuustossa 1, max 2 pj, pormestarimalli

29 8. VALTUUSTON TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8.1 Valtuuston tehtävissä onnistuminen ja epäonnistuminen Kuva 83. Yhteistyö eri toimijoiden välillä. Valtuustotyöskentely on onnistunut kokonaisuudessa keskimäärin kohtalaisesti vastaajien mielestä (36,4 % vastaajista). Vastaajista 36,4 % koki valtuustotyöskentelyn onnistuneet erittäin hyvin tai melko hyvin. Melko huonosti tai erittäin huonosti valtuustotyöskentelyn arvioi onnistuneen 27,3 % vastanneista. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kolme asiaa, missä asioissa valtuusto on onnistunut tällä valtuustokaudella. Valtuuston nähtiin onnistuneen erityisesti kaavoituksessa ja investoinneissa sekä talouden hoidossa. Myös valtuustotyöskentely oli muuttunut positiivisempaan suuntaan. Aikaisemmalla kyselykerralla vastaajia pyydettiin arvioimaan yleisesti missä asioissa valtuusto on onnistunut ja missä epäonnistunut. Silloin vastauksissa korostui onnistuminen esimerkiksi koulutoimessa, kaavoituksessa ja kaupunginjohtajan valinnassa. 1 2 3 Kaavoituksessa Investointihankkeissa Seminaarityöskentelyssä Lähidemokratia Strategiset linjaukset Keskustelu Eripuraisuudessa Saamattomuudessa Yhteistyökyvyttömyydessä Strategia Taloudenhoito Investoinnit Kaupunkistrategia Talousarvio Strateginen kaavoitus Yliopiston ja ammattikorkeakoulun Strategisen kaavoituksen säilyttämisessä. Tilaliikelaitoksen säilyttämisessä. fuusiossa. Valtuuston työskentely yleensä Tehty paljon yksimielisiä päätöksiä Palveluverkot Paljon keskustelua, mielipiteiden vaihtoa Kaavat vahvistettu nopeasti Taloudenpito ollut tehokasta Rakentava, eteenpäin katsova päätöksenteko Organisaatiouudistus Perustyö

30 Talouden suunnan kääntäminen Kaavoitus Kaupungin rakentaminen/kaavoitus Yritysyhteistyön kehittäminen Halu parantaa konserninäkökulmaa Kaavoitus, rakentaminen Matkailun kehittäminen, kasvu Uusia avauksia kehittymässä Alueiden kehitys Kuntalaisten päätäntää lisätty Tilinpäätöksen ylistämisissä Taulukko 1: Missä tehtävissä valtuusto on tällä valtuustokaudella onnistunut mielestäsi hyvin? Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan missä asioissa valtuustokaudella ei ole onnistuttu. Epäonnistumista nähtiin erityisesti talouden tasapainottamisessa, työllisyyden hoidossa, palveluverkkoratkaisuissa ja valtuuston työskentelytavoissa. Edellisellä kerralla arvioitiin, että taloudenhoidossa ei oltu onnistuttu ja kaavoitukseen nähtiin kehitettävää. 1 2 3 Investoinneissa, ajoitus, onnistuminen Taloudessa Puheenvuorojen käyttöä eivät jotkut valtuutetuista ole pystyneet rajaamaan vähintään viiteen. On ollut Yhteistyöstä on puhuttu, mutta yhteistyöteot ovat jääneet vähäisiksi. henkilöt paasaa 10-20 puheenvuo- kuin jokin torikokous jossa samat roa samasta asiasta sanomatta mitään uutta. Tällainen työskentely on ala-arvoista valtuustossa Ajan käyttöä ei ole puheenjohtaja rajannut sovittuihin aikoihin, vaan on jopa lypsänyt uusia puheenvuoroja Talouden seurannassa ja tasapainottamisesssien edistämisessä, Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuk- Työllisyyden parantamisessa keskustelu Talouden tasapainottamisessa Kaupungin kehittämisessä Kaupunkilaisten kuulemisessa Palveluverkosta huolehtiminen Talouden kuntoon saattaminen Rakenteiden muuttaminen Julkinen kuva ylimmästä päätöksentekoelimestä Hallintosäännön valmistelu Organisaatiorakenteen valmistelu Omistajaohjaus Valtuuston aseman heikentämisessä. Valtuuston puheenjohtajuudessa. Palveluverkkojen ylläpitäminen Talouden suunnittelu Talouden valvonta Strategisesti merkittävien suuntalinjojen tekeminen Valtuutettujen osallistaminen Uimahallipäätös Keskustelukulttuuri, puheiden määrä ja pituus Palveluverkon kunnosta ja riittävyydestä huolehtiminen Kokonaisuuden huomioiminen esim. palveluverkon osalta Valtuuston ja hallituksen yhteistyössä. Keskustelukulttuuri/päätöksenteon tehokkuus Investointien kustannusten hallinta Homekoulujen hoito Työllisyyden hoito Rakentava yhteistyö Työllisyydessä Talousarvio Sote Eu Taulukko 2: Missä tehtävissä valtuusto on tällä valtuustokaudella epäonnistunut? 8.2 Keskeneräiset asiat Valtuutettuja pyydettiin arvioimaan kolme tärkeintä keskeneräistä asiaa valtuustokaudella. Vastaajat arvioivat, että erityisesti talouteen, palveluverkkoon, työllisyyteen, omistajaoh-

31 jaukseen ja organisaatiouudistukseen liittyvät kokonaisuudet jäivät keskeneräisiksi. Edellisessä itsearvioinnissa kysymys oli muotoiltu hieman erilaiseen muotoon: Mitä tärkeinä pitämiänne asioita valtuustokaudella on vielä kesken ja mihin tulisi erityisesti paneutua? Kehitettävää nähtiin erityisesti hallinnon uudistamisessa, taloudessa, kaavoituksen kehittämisessä ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. 1 2 3 Sisäilmaongelmien korjaus, investoinnikeaa Taloustietämys valtuustolla sur- Toimintapäätöksien ja talouden ratkaisut ei saatu muutettua niin, Työllisyyden hoitoresurssit jäivät että olisi ennen rakentamispäätöksi päätetty eri talousratkaisut hyvin vajavaisiksi ennen rakentamispäätöksiä Monet kaavoitukseen liittyvät kysymykset, erityisesti Ounasvaaran kaavoitus, Valionrannan Kaavoitus ja rakennussuojelu. Työllisyyden edistäminen. Passiivisesta talouden hoidossa ei ole päästy aktiiviseen talouden hoitoon. Esim. kaavoitettujen tonttien markkinointi on jäänyt lähes hoitamatta. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien edistäminen Hallinnon uudistaminen Strategiatyö Kasvupolitiikka ja elinkeinot Hallintouudistus Konserniohjaus Omistajapolitiikka Organisaation uudistaminen Talouden parantaminen Yhteistyön kehittäminen Tilaliikelaitoksen lakkauttaminen Omistajaohjauksen vahvistaminen Talouden tasapainottaminen. Yksityisteiden avustaminen. Tekla ei hoitanut oikeudenmu- kaisesti- Palveluverkosta päättäminen Luottamushenkilöorganisaation muutoksessa. Velkaantumisen pysäyttäminen. Rakentamisen ja projektien hallinta Talouden suunnittelu ja ylläpito Organisaation keventäminen Kaupungin kiinteistönhallinta Talouden tasapainottaminen Työllisyystilanteen parantaminen Palveluntarvetta vastaavan palveluverkon päivittäminen Uimahalliasia Talouden tasapaino Santasportin toiminta Roi kaupungille kehittäminen Konsernin eri osien yhteistyön Koulujen investointipäätökset Ounasvaaran kehittäminen palveluverkostoista päättäminen peruskorjauksen rahoittaminen Koulujen peruskorjausten aikataulu ja suunnitelma Nuorten työttömyyden hoitaminen Valtuuston kokousten hallinta Eu Sote Arvot Taulukko 3: Mitkä tärkeinä pitämäsi asiat jäivät kesken tällä valtuustokaudella?

32 8.3 Uuden valtuustokauden tavoitteet Seuraavan valtuustokauden tavoitteina nähtiin erityisesti talouden kuntoon saaminen, kiinteistöjen kunnossapito, palveluverkkoratkaisut ja organisaatiomuutoksen valmistelu. Myös työllisyyden hoitoon ja valtuustotyöskentelyyn toivottiin kehitystä. Edellisessä itsearvioinnissa suoraan vastaavanlaista kysymystä ei ollut. 1 2 3 Talous Puurakentamisen edistäminen Rakennukset kuntoon Noiden edellä mainittujen toimintatapojen korjaamiseen Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Yhdenvertaisten palvelujen toteuttamiseen lain edellyttämällä velvoitteella Koulujen ja muiden julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisu Työllisyyteen resursseja lisää ja eri vaihtoehtoisten työllistämisvaihtoehtojen kokeilulla työnantajien kassa yhteistyössä lähteä toimimaan ja esim. ns. 5 M sakkomaksu työllistämiskäyttöön Päätöksentekijäin vastuullisuuden ja tiedonsaantimahdollisuuksien parantaminen Elinkeinopolitiikka Valtuutettujen koulutukseen Konserniohjaus Avoimuuteen Henkilöstöpolitiikka Tehokkuuteen Siihen että valtuusto on veronmaksajien edunvalvoja, eikä pelkästään verorahojen tuhlaaja omien tarkoitusperien mukaan. Nopeasti rakennettava uimahalli Ounasvaaralle. Palveluverkkoon ja kiinteistönpitoon Talouden tasapainottaminen Talouden tasapainottamiseen Talous on pidettävä tasapainossa Ihmisten hyvinvointiin. Pysäytettävä pormestarimalli hoopoilu Kuntaan jäävien palveluiden kehittäminen Sote- ja maakuntauudistus Omistajaohjaus Korjausvelan pysäyttäminen. Velanoton järkevyys. Talousjohtaminen. Hallinto-organisatiomuutosten toteuttaminen Talouden hoito Korjausvelan pienentäminen Tiukkaan talouskuriin, ei veronkorotuksiaa Riskien hallintaan ja valvontaan Organisaation keventämiseen Luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien parantaminen Työllisyystilanteen parantaminen Kiinteistöjen hallinta ja hoito Palveluverkon kehittäminen palvelun tarpeita vastaavaksi kennushankkeiden läpivienti Julkisten rakennusten kunto ja ra- Sote palvelut Palveluverkko kuntoon (esim. koulut) tekemään viivyttelemättä Tarvittavat päätökset pitää kyetä Yritysten kehittymismahdollisuudet Kiinteistöjen peruskorjauksiin Ounasvaaran kehittämiseen Valtuustosopimuksen tekoon Valtuuston kokousten valmistelu ja Terveelliset oppimisympäristöt Palveluverkkolinjaus selkeä jämäköittäminen Pormestari valintaan Sote Kuntarakenne Talousarvio (3 v) Taulukko 4: Mihin asioihin uudella valtuustokaudella tulisi erityisesti paneutua?

33 9. KAUPUNKISTRATEGIAN TOTEUTUMINEN Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin nykyinen kaupunkistrategia tulee kaupungin toimintaa. Kaupunkistrategia vastaa muuttuvien toimintaympäristöjen aiheuttamiseen tarpeisiin Kaupunkistrategian tavoitteet on johdettu todellisista tarpeista Kaupunkistrategiassa on otettu huomioon kuntatalouden realiteetit Arvot, visio ja toiminta-ajatus ovat ymmärrettäviä ja laajasti hyväksyttyjä Kuvat 84-87. Arviointi kaupunkistrategiasta Hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunkistrategiassa on pystytty vastaamaan toimintaympäristöjen aiheuttamiin tarpeisiin. Vastaajista 41,7 % oli kuitenkin sitä mieltä, että kaupunkistrategia ei näihin tarpeisiin vastaa. Puolet vastaajista näki, että kaupunkistrategian tavoitteet on johdettu todellista tarpeista. Kuntatalouden realiteetteja ei ole otettu riittävästi huomioon kaupunkistrategiassa noin 33 % mielestä. Hieman alle puolet koki, että talouden realiteetteja on huomioitu riittävästi. Arvot, visio ja toiminta-ajatus ovat ymmärrettäviä ja laajasti hyväksyttyjä noin 46 % mielestä, kun vastaavasti noin kolmannes vastaajista koki, että näin ei ole. Edellisessä kyselyssä kaupungin visiota ja strategiaa piti erittäin hyvänä tai hyvänä noin 64 % vastaajista.

34 Tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti Kaupunkistrategia on rakenteeltaan ja sisällöltään selkeä ja johdonmukainen Kaupunkistrategia on toteuttamiskelpoinen Kaupunkistrategian tavoitteiden mukaiseen suuntaan on edetty hyvin Kuvat 88-91. Arviointi kaupunkistrategiasta Vastaajista 40 % koki, että kaupunkistrategian tavoitetasot on määritelty realistisesti ja sopivan haasteellisesti. Hieman oli puolet (54,5 %) koki, että näin ei ole tehty. Kaupunkistrategian rakennetta ja sisällön johdonmukaisuutta piti hyvänä noin 41 % vastaajista. Kaupunkistrategian on toteuttamiskelpoinen 45,5 % mielestä. Vastaajista puolet koki, että kaupunkistrategiaa ei voida toteuttaa. Lähes puolet kyselyyn vastanneista koki myös, että kaupunkistrategian tavoitteiden mukaiseen suuntaan ei ole edetty hyvin. Kokonaisuudessaan on nähtävissä, että noin puolet valtuutetuista koki kaupunkistrategian olevan onnistunut ja sen tavoitteita voidaan toteuttaa. Toinen puoli vastaajista arvioi kaupunkistrategian toteuttamisen olevan haasteellista ja sen sisältö ei ole johdonmukainen. Aikaisemmassa valtuustolle tehdyssä itsearvioinnissa ei arvioitu kaupunkistrategiaa ja sen toteutumista yhtä laajasti.

35 10. VAPAA PALAUTE Kyselyn lopussa vastaajilla oli mahdollisuus antaa vapaata palautetta valtuustotyöstä. Palautetta antoi yhteensä 14 valtuutettua. Vapaassa palautteessa korostui valtuustokokouksen työskentelytavat. Valtuustotyöskentelystä toivottiin tehokkaampaa ja valtuuston asemaa haluttiin korostaa suhteessa kaupunginhallitukseen. Samoin keskustelukulttuuriin toivottiin parannusta, jotta keskustelu pysyisi asiassa ja asianmukaisena. Kaupunkistrategia on nähty liian laajana ja vaikeaselkoisena, joka ei sen vuoksi ohjaa riittävästi päätöksentekoa. Vaihtoehtoisia esityksiä toivottiin päätöksentekoon, jotta päättäjällä olisi useampia vaihtoehtoja, mistä valita paras vaihtoehto. - Päätettäviin asioihin pitäisi olla aina vaihtoehtoinen esitys - Kaupunkistrategian kirjaukset eivät ole mielestäni riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä. Niistä melkein jokainen voi tulkita oman selityksen ja sen vuoksi olisikin tehtävä kysely valtuutetuille miten he todella löytävät ratkaisulinjat eri tilanteisiin päätöksiä tehdessään. Asiapaperi on kohtuuttoman pitkä ja näin ollen jäänyt monelta täysin tutkimatta sen sisältö. Olisi paikallaan laatia tiivistelmä, jossa viitattaisi sivuille josta asiaan saa tarkemman selvityksen. - Valtuuston puheenjohtajan tiukempi rooli kokouksen johtamisessa. Valtuutetut istuu salissa. Varavaltuutetut kutsutaan asianmukaisesti kokoukseen (odottavat kutsua) Valtuustosalin arvokkuuden nostaminen. Lämpiössä vain valtuutetut ja virkamiehet, muu yleisö lehterillä. Valtuutetun puhetaitojen kehittäminen (valtuutetut). - Valtuustoon ei saisi valita omanedun tavoittelijoita eli kaupungin tai kunnan työntekijöitä koska he eivät jäävää itseään koskevissa asioissa. Heitä saisi kuulla vain asiantuntijoina. - Valtuuston aseman palauttaminen kaupunginhallitukseen nähden on tärkeää. Kaupunginhallitus on toiminnallaan vienyt vallan valtuustolta toimintarajoja rikkomalla. Kaupunginhallituksen jäsenien valinnassa on käytettävä yli puoluerajojen järkeä, että saadaan luottamushenkilöorganisaatio toimivaksi. Velanottoon on saatava järkeä, vuosikatteen pitää riittää poistoihin ja korjausvelan lyhentämiseen ja korjausinvestointeihin. Uutta velkaa vain uusiin investointeihin. Valtuuston puheenjohtajuuteen jämäkkyttä. - Valtuuston puheenjohtajan tulee kyetä johtamaan kokouksia. Liian pitkät ja asiaan

36 kuulumattomat puheet ovat heikentäneet valtuuston mahdollisuuksia päättää asioista. Energiaa on kulunut epäoleelliseen höpötykseen. - Valtuuston kokousten keskustelukulttuuria tulisi kehittää ja toimintaa tehostaa. - Kaipaisin eri vaihtoehtojen tarjoamista päätöksentekoon. Olennainen osa sitä on etujen ja haittojen tuominen avoimesti esille. - Valtuutettujen tulisi tietää kaupunkistrategian sisältö ja sen vaikuttavuus ja ohjaus päätöksentekoon. Riittävä koulutus uusille valtuutetuille. Ei liikaa kokouksia! Jämäkkyyttä! Hyvät maalaisjärkiset lyhyet esittelyt päätettävistä asioista. Kunnioitus eri toimialojen asiantuntemukselle! - Konsensus, pormestari, isot asiat