KUNTOTUTKIMUS KASARMIRAKENNUS Kuuskajaskari RAUMA Sivu 1 / 116
Sisällys 1. Yhteystiedot... 4 2. Toimeksianto ja yleistietoa kuntotutkimuksesta... 6 3. Tiivistelmä... 7 4. Kasarmi-rakennus... 8 4.1 Kellarikerros... 9 4.2 Maanpäällinen kerros (kellarikerros alapuolella)... 10 4.3 Maanpäällinen kerros, ei kellarikerrosta alapuolella... 11 4.4 Toinen kerros... 13 4.5 Yläpohja... 13 4.6 KV-tekniikka... 14 4.7 Lämmitysjärjestelmä... 14 4.8 Viemärijärjestelmä... 14 4.9 Ilmanvaihtojärjestelmä... 15 4.10 Talouskylmiöt... 15 4.11 Muuntoasema... 15 4.12 Perusvesipumppaamo... 15 5. RAVAL-asema... 16 5.1 Rakenteet... 16 5.2 LVIS-Tekniikka... 16 5.3 Kallio... 16 6. Kosteusmittaukset... 17 6.1 Rakennekosteusmittaukset... 18 6.2 Pintakosteusmittaukset... 20 6.3 Yhteenveto mittauksista... 26 7. Havainnot... 27 7.1 Kasarmirakennus, majoitusosa 1. ja 2. kerros... 27 7.2 Kasarmiosa, ruokalaosa... 31 7.3 Kasarmiosa, toimisto- ja luokkatilat... 33 7.4 Kasarmiosa, kellarikerros... 35 Sivu 2 / 116
7.5 RAVAL-asema... 37 7.6 Yhteenveto havainnoista... 39 8. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus... 40 8.1 Yleistietoa asbestista... 41 8.1.2 Yleistietoa PAH-yhdisteistä... 42 8.2 Viranomaisohjeet... 43 8.3 Yleistietoa tutkimuksesta... 44 8.3.1 Tutkimusmenetelmät... 44 8.3.2 Tutkimuksen laadintaperusteet... 44 8.4 Asbestia sisältävät rakenteet... 45 8.4.1 Tutkitut rakenteet, jotka eivät sisällä asbestia... 47 8.5 PAH-yhdisteet... 48 8.6 Asbestin esiintymä pohjapiirroksissa... 49 8.7 Toimenpiteet... 55 9. Materiaalinäytteet... 56 10. Valokuvat... 59 Sivu 3 / 116
1. Yhteystiedot Kohde Kuuskajaskari kimmo.salminen@rauma.fi Kuuskajaskari 26100 RAUMA Tilaaja Rauman Kaupunki Talotoimi Salminen Kimmo 050 555 9024 kimmo.salminen@rauma.fi Tutkijat Tehokuivaus Oy Joonas Kekki 040 487 6063 joonas.kekki@tehokuivaus.fi Tehokuivaus OY Piritta Salmi 040 183 4308 piritta.salmi@tehokuivaus.fi Sivu 4 / 116
Tutkimusajankohdat 11.-14.8.2015 Kenttätutkimukset I 25.8.2015 Kenttätutkimus II (Lisänäytteenotto) Raportointipäivä 30.9.2015 1.10.2015Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Raportin jakelu Rauman Kaupunki/ Kimmo Salminen Sivu 5 / 116
2. Toimeksianto ja yleistietoa kuntotutkimuksesta Toimeksiantona oli suorittaa puolustusvoimien entisessä kasarmirakennuksessa laaja kuntotutkimus sekä asbesti- ja haitta-ainetutkimus. Kyseessä on vuonna 1966 valmistunut teräsbetonirunkoinen julkisivultaan tiilimuurattu kasarmirakennus, jossa on kaksi maanpäällistä kerrosta sekä kellarikerros. Rakennus on alkuperäisessä kunnossa. Rakennuksen käyttöaste on ollut noin lähes 20 vuotta alhainen, kesäaikaan käyttöaste on korkeampi. Kuntotutkimuksessa mitattiin suuntaa-antavalla pintakosteusmittarilla pintarakenteiden päältä kosteutta rakennuksen eri osissa, alapohjan eristetilan kosteutta mitattiin porareikämittauksella pohjakuvaan merkityistä pisteistä rakennekosteusmittarilla. Rakenneavauksia suoritettiin rakennuksen eri osiin kuten esim. väliseinärakenteisiin sekä alapohjarakenteisiin. Majoitussiiven alapohjan eristekerroksesta otettiin yhteensä kolmesta eri kohdasta materiaalinäytteet, jotka lähetettiin tutkituttavaksi Turun Yliopiston laboratorioon. Rakennuksen pintamateriaalien ja rakenteiden kuntoa arvioitiin mittaus- ja avausmenetelmien lisäksi silmämääräisesti. Rakennuksen julkisivu ja vesikatto tarkatettiin. Kasarmirakennuksen yhteydessä oleva vanha kallioon louhittu merivartioasema sisältyi tutkimukseen. Raval-aseman tutkimukset olivat pääosin silmämääräisiä eikä esim. kosteusmittauksia suoritettu ravalaseman huonon kunnon vuoksi. Asbesti- ja haitta-aine tutkimuksessa tutkittiin rakenteita, jotka saattavat sisältää asbestia tai muuta haitallista ainetta. Haitta-ainetutkimuksen tarkoitus on tiedostaa mahdollista korjausta/purkua varten haitalliset aineet. Tutkimus perustuu kokemustietoon asbesti- ja haitta-aineista sekä materiaalinäytteisiin, jotka tutkitutettiin Labroc OY:n laboratoriossa. Asbestimateriaalinäytteitä otettiin yhteensä 22 kappaletta ja PAH-pitoisuusnäytteitä otettiin neljä kappaletta. Rakennuksessa on suoritettu lokakuussa 2013 kunto-arvio Tehokuivaus OY:n toimesta. Rakennuksen kuntotutkimuksessa noudatamme konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 2013. Sivu 6 / 116
3. Tiivistelmä Rakennus on 1960-luvun puolivälissä valmistunut teräsbetonirakenteinen julkisivultaan tiiliverhoiltu kasarmirakennus. Rakennuksessa on kaksi maanpäällistä kerrosta sekä kellarikerros. Niin kutsuttu sotilaskotisiipi muodostaa yhden maanpäällisen kerroksen sekä kellarikerroksen. Kaksikerroksisella osuudella on pääasiassa vanhoja varusmiesten majoitustupia sekä peseytymistiloja. Keittiön yläpuolella on vanha elokuvaluokkasali sekä koulutus- ja toimistotiloja. Rakennuksessa on huopatasakatto, joka on uusittu arvioilta noin kymmenen vuotta sitten. Käyttövesi- ja viemäriputkistot sekä lämmitysjärjestelmän putkistot ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa, rakennuksen lämmönjakohuoneessa on tehty osittaisia putkimuutostöitä kun lämmönvaihdinta on uusittu. Lämmitys tapahtuu sekä öljyn ja sähkölämmityksen avulla. Kiinteistössä on koneellinen ilmanvaihto, joka ei ole päällä. Raval-asema on louhittu kallion sisään. Puutteellinen ilmanvaihto sekä ulkoa päin pääsevä kosteus on vaurioittanut Raval-aseman pintoja laajalti ja siinä määrin, että tilassa on todettavissa aistinvaraisesti runsasta mikrobi- ja homekasvustoa sekä kosteutta. Raval-aseman sisäilman kosteus on niin suuri, että se tiivistyy pinnoille ja aiheuttaa näin ollen kosteus- ja mikrobivaurioita. Kasarmirakennuksen pintarakenteet ovat alkuperäisessä kunnossa. Pesutilojen seinän ja lattian rajakohdan silikonisaumat ovat auki ja näistä on päässyt suihkun käyttö- ja pesuvedet rakenteisiin. Pesuhuoneita ympäröivien puurunkoisten seinien alaohjauspuut lähtevät pintalattiatasoa alempaa ja ovat tutkituin osin kosteudesta vaurioituneita. Rakennuksen ikkunat ja ovet alkuperäisiä ja niiden yleiskunto on huono. Sisäpuolella on todettavissa vanhoja vuotovahinkoja viemäriputkissa sekä patteritermostaateissa. Kasarmirakennuksen kellaritiloissa on paikoin maaperästä kapillaarisesti pääsevään kosteusrasituksen merkkejä seinien alaosissa sekä pintalattiassa. Rakennus on rakennettu rinteeseen, jonka vuoksi etenkin takapihan puolella maa-ainekset kallistavat voimakkaasti rakennuksen teräsbetonista kivijalkaa päin. Rakennuksen pintamateriaaleissa ja laattojen kiinnityslaasteissa on käytetty asbestia. Majoitussiiven lattiat ovat tupien ja yleisien tilojen osuudella pinnoitettu asbestia sisältävällä Finnflex-laatalla. Majoitussiiven käytävien katossa oleva alakatto sisältää asbestia. Pesuhuoneiden seinät ovat paikoin verhoiltu asbestia sisältävällä luja-levyllä. Pesuhuoneiden ja ruokalan kiinnityslaastit ja tasoitteet sisältävät asbestia. IV-putkien kitti ja putkieristeet sisältävät asbestia. Tämän lisäksi betonilaattojen välissä oleva bitumikermi sisältää paikoin asbestia. Sivu 7 / 116
4. Kasarmi-rakennus Rakennusvuosi: 1966 Brm²/ hm²/ m³ 5057 brm² 4 200 hm² 17 500 m³ Rakennusmateriaali: Alapohja (Kellari) Alapohja (Majoitussiipi) Välipohja (1.kerros) Välipohja (2.kerros) Yläpohja Teräsbetonirunko/ Tiiliverhoilu Maanvarainen teräsbetonilaatta Maanvarainen kaksoisvaluteräsbetonilaatta, lämmöneristeenä mineraalivilla Paikalla valettu teräsbetonivälipohja, ei lämpöeristettä (kaksoisvalu) Paikalla valettu teräsbetonivälipohja, ei lämpöeristettä (kaksoisvalu) Paikalla valettu teräsbetonilaatta, puurakenteet + huopatasakatto LVV-tekniikka Kylmä käyttövesi Lämmin käyttövesi Viemärit Lämpölinjasto Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Sähkötekniikka Jäähdytys Pääosin alkuperäinen Galvanoitu (Zn) Kupari (Cu) Valurauta Teräs (FE) Vesikeskuslämmitys, lämmönsiirto levyradiaattoreilla Koneellinen, ei käytössä Alkuperäinen, ei tutkittu Taloyskylmiöt, kylmäkoneet sammutettu Ikkunat Ulko-ovet Sisäovet Alkuperäiset, puukarmiset kaksikerroslasit Teräslasiovet/massiivipuuovi Teräslasiovi/ metallipalo-ovi / massiivipuuovi/väestönsuojan teräsovet Sivu 8 / 116
4.1 Kellarikerros Kellarikerroksen alapohjarakenne tutkittiin varuskuntasairaalasta poraamalla reikä läpi alapohjarakenteen. Alapohja on maanvastainen teräsbetonilaatta, joka on valettu maatäytön päälle. Maatäytön ja teräsbetonilaatan välissä on muovikalvo. Kellarikerros on kahdessa eri tasossa, lämmönjakohuoneen lämmityskattilat sijaitsevat noin 2 metriä muuta kellaritilaa alempana huoltotason alapuolella. Rakennuksen ulkoseinät ovat valettuja teräsbetoniseiniä. Talouskellarien kohdalla teräsbetonisen perusmuurin sisäpinnassa on kalkkihiekkatiilestä muurattu tiilirivienteeraus. Tiilirivienteerauksen takana on mineraalivilla lämmöneristeenä. Varuskuntasairaalan ulkoseinien kohdalla on teräsbetonisen perusmuurin sisäpuolella puurunko ja lämmöneriste, ulkoseinät ovat verhoiltu lastulevyllä. Kuva 1: Ulkoseinän ja alapohjarakenteen periaatekuva, varuskuntasairaala Alapohjarakenne: Lattiapinnoite (FinnFlex-laatta) Liimakerros Teräsbetonilaatta Muovikalvo Hiekka Kuva 2: Perunakellarin ulkoseinän periaatekuva Ulkoseinärakenne Kalkkihiekkatiili Mineraalivilla 100mm Teräsbetoninen perusmuuri Sivu 9 / 116
4.2 Maanpäällinen kerros (kellarikerros alapuolella) Rakennuksen kellarikerros ei ole koko rakennuksen pohjan alalla (kts. pohjakuva). Tällä alueella maanpäällinen kerros, jossa on kellaritilaa alapuolella on välipohjan rakenteelta teräsbetoninen kaksoisvalulattia, välipohjassa ei ole lämmöneristettä. Suurteollisuuskeittiön sekä pesu-/wc-tilojen osalla pintalaatan ja välipohjan teräsbetoniholvin välissä on bitumikermi vedeneristeenä. Ulkoseinät ovat teräsbetonia, takapihan puolella on ulkoseinän sisäpintaan puurakentein koolattu putkikanaali, jossa kulkevat putkistot. Väliseinät ovat osakseen teräsbetonia, osakseen tiilimuurattuja ja osakseen myös puurunkoisia verhoiltu lastu-/sementtiluja-levyillä. Puurunkoisien seinien alaohjauspuut lähtevät teräsbetoniholvin päältä pintalattia alempaa. Kuva 3: Välipohjan periaatekuva keittiön/pesuhuoneen osuudella Alapohjarakenne: Klinkkerilaatoitus Kallistuslaatta Bitumipohjainen vedeneriste Teräsbetoniholvi Kellari Kuva 4: Pesuhuoneen ja käytävän välipohjarakenteen periaatekuva sekä väliseinän runkorakenne Väliseinärakenne pesuhuone: Seinälaatoitus Luja-sementtilevy Puurunko 50 x 100 k 600 Maalattu 12mm lastulevy Sivu 10 / 116
4.3 Maanpäällinen kerros, ei kellarikerrosta alapuolella Majoitussiiven osuudella, jossa kellarikerrosta ei ole alapuolella, on alapohja rakenteeltaan maavastainen teräsbetoninen kaksoisvalulattia, lämmöneristeenä pintabetonilaatan ja pohjabetonilaatan välissä on mineraalivilla. Pohjabetonilaatan yläpinta on käsitelty pikisivelyllä. Ulkoseinät ovat teräsbetonia, takapihan puolella on ulkoseinän sisäpintaan puurakentein koolattu putkikanaali, jossa kulkevat putkistot. Väliseinät ovat osakseen teräsbetonia, osakseen tiilimuurattuja ja osakseen myös puurunkoisia verhoiltu lastu-/sementtiluja-levyillä. Puurunkoisien seinien alaohjauspuut lähtevät pohjalaatan päältä pintalattia alempaa. Kuva 5 Alapohjarakenne märkätilat Klinkkeri Teräsbetonilaatta Vesieristys (PIKI) Työlaatta Mineraalivilla Kosteuseristys (pikisively) Pohjabetonilaatta Alapohjarakenne kuivat tilat Lattiapinnoite Teräsbetonilaatta Mineraalivilla Kosteuseristys (Pikisively) Pohjabetonilaatta Hiekka Sivu 11 / 116
Alapohja kahdella laatalla Sivu 12 / 116
4.4 Toinen kerros Rakennuksen välipohja on paikalla valettu teräsbetonivälipohja. TB-holvin päälle on valettu pintabetonilaatta. Teräsbetoniholvin ja pintalaatan välissä ei ole lämmöneristettä, mutta märkätilojen osuudella teräsbetoniholvin ja pintalaatan välissä on pikivesieriste. Puurakenteiset väliseinät lähtevät teräsbetoniholvin päältä pintalattia tasoa alempaa Kuva 6: Välipohjan periaatekuva keittiön/pesuhuoneen osuudella Välipohjarakenne: Klinkkerilaatoitus Kallistuslaatta Bitumipohjainen vedeneriste Teräsbetoniholvi Kellari Kuva 7 Pesuhuoneen ja käytävän välipohjarakenteen periaatekuva sekä väliseinän runkorakenne Väliseinärakenne pesuhuone: Seinälaatoitus Luja-sementtilevy Puurunko 50 x 100 k 600 Maalattu 12mm lastulevy 4.5 Yläpohja Rakennuksen yläpohja paikalla valetun teräsbetoniholvin päältä puurakentein koolattu huopatasakatto. Sadeveden poisto tapahtuu katolta kattokaivojen kautta, joiden suuntaisesti kattokaltevuudet ovat muotoiltu. Huopatasakatto on uusittu arviolta 10-15 vuotta sitten. Yläpohjan ontelotilan tuuletus tapahtuu seinän ja katon liittymäkohdasta. Vanhan alkuperäisen ja uuden huopakaton väli tuulettuu tuuletusmarinettien kautta. Sivu 13 / 116
4.6 KV-tekniikka Käyttövesiputket kulkevat tuon ajan rakennustyylin mukaisesti rakenteen pääosin rakenteen sisällä. Putkistot ovat alkuperäisiä. Lämpimän käyttöveden putket ovat kuparia, kylmän käyttöveden putket ovat sinkittyä terästä. Käyttövesiputkistot ovat alkuperäisiä. Kupariputken tekninen käyttöikä 40-50 vuotta (KH90 00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät) Galvanoidun putken tekninen käyttöikä on 40 vuotta (KH90 00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät) 4.7 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys. Lämmitys tuotetaan saadun tiedon mukaan öljyllä sekä talviaikaan sähkön välityksellä. Lämmön luovutustapana ovat levyradiaattorit, putkiradiaattorit sekä tuloilman esilämmitys. Tosin tuloilman lämmitys ei ole käytössä, koska ilmanvaihto ei ole käynnissä. Lämmönjakohuoneessa sijaitsee öljypoltin. Poltin nuohottu elokuussa 2015 (kuntotutkimuksen yhteydessä). Lämmitysputkiston tekninen käyttöikä 100 vuotta (KH90 00403 Kiinteistön tekniset käyttöiät) Kiertovesipumppujen tekninen käyttöikä on 20 vuotta(kh90 00403) Linjasäätöventtiilien tekninen käyttöikä on 20-30 vuotta (KH90 00403) 4.8 Viemärijärjestelmä Viemäriputkistot kulkevat välipohjan lävitse pääosin suoravetoina, alapuolisten tilojen (1. kerros ja kellarikerros) alakaton yläpuolella on toteutettu viemärin vaakaveto-osuudet nousuhormeihin saakka. Viemärijärjestelmässä on todettavissa etenkin kellarikerroksisessa ongelmia, koska lattiakaivoista on noussut vettä lattiapinnoille aiheuttaen vesirajan jälkiä. Valurautaista viemärijärjestelmää on korjattu joistain vuotokohdista. Osassa viemäreistä on halkeamia, mutta eivät vähäisen käyttöasteen vuoksi aiheuta kosteusvaurioita. Valurautaisen viemärijärjestelmän tekninen käyttöikä on 50 vuotta (KH90 00403) Sivu 14 / 116
4.9 Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihto ei ole ollut käytössä useaan vuoteen. Ilmanvaihdon konehuoneita sijaitsee rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sekä kellarikerroksessa. 4.10 Talouskylmiöt Talouskylmiöiden laitehuoneet sijaitsevat kellarikerroksessa. Laitteistot ovat sammutettu, mutta koneissa on sisällä kylmäaineet. Kylmäaineet ovat pääsääntöisesti ongelmajätettä. Kylmäaineet tulee kerätä TUKES:n hyväksymän kylmäalaliikkeen toimesta, sekä jälleenkäsitellä ohjeiden mukaisesti. 4.11 Muuntoasema Kellarikerroksessa sijaitsee 110 kv muuntoasema. Muuntoaseman sähkölaitteisto ei sisältynyt kuntotutkimukseen. Muuntoaseman muuntamoöljyt saattavat sisältävät haitta-aineita (PCB). Mahdollisen purkutyön yhteydessä tulee muuntamoöljyn haitta-ainesisältö. 4.12 Perusvesipumppaamo Kellarikerroksen alemmassa osassa (-2-osa), jossa lämmönvaihtimet ovat sijaitsee perusvesipumppaamo. Vesi pumpataan uppopumpuilla viemärijärjestelmään kaivosta. Sivu 15 / 116
5. RAVAL-asema Raval-asemalla tarkoitetaan kellarikerroksen yhteyteen kallioon louhittua vanhaa merivartioasemaa. Asiakirjojen mukaan Raval-asemaa on korjattu 1990-luvun alussa. 5.1 Rakenteet Rakennus paikalla rakennettu kallion sisälle louhittu vartioasema. Rakenteet ovat erittäin massiivisiä teräsbetonirakenteita. Rakennuksen yhteyteen on 1980-luvulla rakennettu merivartiotorni. Merivartiotornin kuntoa ei tarkastuksessa tutkittu. Rakennuksen alapohja on maanvastainen teräsbetonilattia, alapohjassa kulkee sähkö- ja viestikaapelointia varten tehtyjä sähkökuiluja. 5.2 LVIS-Tekniikka Raval-aseman LVIS-tekniikka on osittain rakennusvuodelta, mutta sitä on uusittu 1990-luvun alussa (ainakin ilmanvaihdon ja sähköistyksen osalta). Raval-asemalla on oma lämmönjakohuone, lämmitys ei ole käytössä. Ilmanvaihto on niin ikään pysäytetty. Raval-asemalla on ilmanvaihdon jäähdytysjärjestelmä. Tilassa on myös diesel-moottorilla toimiva varavoimakone. Valurautaisista viemäreistä on noussut vettä lattiapinnoille. 5.3 Kallio Raval-aseman ulkoseinät ovat valettuja teräsbetoniseiniä kallion sisään. Kallion louhitun alueen ja teräsbetonisen seinään väliin jäävän tilaan valuu maaperästä jatkuvasti vettä, veden korkeus vaihtelee, jolloin veden paineen aiheuttama kosteusrasitus rakenteille vaihtelee. Sivu 16 / 116
6. Kosteusmittaukset Rakennuksessa suoritettiin suuntaa-antavalla pintakosteuden tunnistimella pintakosteusmittauksia, tämän lisäksi kosteutta mitattiin majoitussiiven alapohjan eristetilasta nk. porareikämittauksella eristekerroksesta. Pintakosteusmittaus on suuntaa-antava kosteusmittausmenetelmä, jossa vertailuarvoin pyritään selvittämään rakenteen kosteuskäyttäymistä. Mittaus tapahtuu pintamateriaalin päältä ja se on rakenteita rikkomaton mittausmenetelmä. Rakennekosteusmittaus tapahtuu eristekerroksesta esim. kaksoislaattarakenteessa. Mittaus suoritetaan mittaushetkellä erikseen poratuista 22mm porarei istä. Mittausreiät porataan ja puhdistetaan, jonka jälkeen mittausanturi asennetaan mittausreikään. Mittaustulos on luettavissa käytännössä ottaen heti lyhyen tasaantumisajan jälkeen. Mittauksessa ilmenee mittausolosuhteella vallitseva suhteellinen kosteus (RH) ja lämpötila (t). Näiden suureiden avulla saadaan selvitettyä absoluuttinen kosteus g/m³ Sivu 17 / 116
6.1 Rakennekosteusmittaukset 1 2 9 4 3 5 10 6 7 8 Sivu 18 / 116
Alapohjan eristetilan kosteusmittaus tulokset. Majoitussiipi 1.kerros Mittauspäivä 11.8.2015 Käytetyt mittauslaitteet Rakennekosteusmittari Vaisala HMI41 + kosteus- ja lämpötilamitta-anturi HMP46 Suuntaa-antava pintakosteusmittari Gann LG1 Mittalaitteet kalibroitu 4/2015 RH (%) T ( o C) AH (g/m 3 ) Kuvaus Sisäilma 55.00 19.00 Ulkoilma 78.00 18.00 MP-1 73.00 21.00 Koholla MP-2 72.00 21.00 Koholla MP-3 63.00 21.00 Lievästi koholla MP-4 72.00 21.00 Koholla MP-5 73.00 21.00 Koholla MP-6 63.00 21.00 Lievästi koholla MP-7 82.00 20.00 Koholla MP-8 75.00 20.00 Koholla MP-9 75.00 20.00 Koholla MP-10 75.00 21.00 Koholla Sivu 19 / 116
Gann 60-70 51594 6.2 Pintakosteusmittaukset Majoitussiipi 1.kerros Gann 60-70 Seinän alaosassa kosteutta Gann 60-70 Gann 60-70 Kuivaushuoneen pintalattiassa lievää kosteutta gann 80-95 Pintalattiat kosteita pesutiloista. Gann 90-120 WC:n pintalattian pintakosteusarvot koholla Gann 90-120 Gann 60-70 Gann 60-70 Gann 60-70 Gann 60-70 Seinän alaosassa kosteutta WC:n pintalattian pintakosteusarvot koholla Gann 90-120 Gann 60-70 Gann 60-70 Gann 60-70 Kumimatto lattiassa, ei mitattu Sivu 20 / 116
Gann 55-65 51594 Majoitussiipi 2.kerros Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Pintalattiat kosteita pesutiloista. Gann 90-120. Seinien alaosissa paikoin kosteutta Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Gann 55-65 Sivu 21 / 116
Ruokalasiipi Kylmiö 90-100 Gann 65-80 Gann 65-80 Gann 65-85 Gann 65-85 Gann 65-85 Gann 65-80 Gann 65-80 Gann 65-80 Gann 65-80 Gann 65-80 wc 70-80 90-10 Sivu 22 / 116
Toimisto-/luokkasiipi Gann 65-70 Gann 65-70 Gann 65-70 Gann 65-70 Gann 65-70 Gann 65-70 Gann 65-70 Sivu 23 / 116
Kellarikerros Seinän alaosa kostea (tarkatuspaikka) Gann 60-100 Gann 60-100 Gann 60-100 Pintalattia kostea, säiliöstä vuotaa vettä. Gann 60-100 Gann 60-100 Sivu 24 / 116
Pintattiat kosteita. Sivu 25 / 116
6.3 Yhteenveto mittauksista Eristetilan rakennekosteusmittauspisteissa eristekerroksen mittauslukemat ovat koholla. Kohonneet kosteusarvot johtuvat suurella todennäköisyydellä maaperästä pääsevästä kosteudesta, rakennuksen takapihan puolella maa-aines kallistaa laajoilta alueilta rakennuksen suuntaan, jolloin puutteellisen kosteuseristyksen vuoksi kosteutta pääsee rakenteisiin. Pesuhuoneiden vähäisen käytön vuoksi pesuhuoneiden vaikutus tällä hetkellä eristekerroksen kosteustilanteessa on vähäinen, mikäli pesutilojen käyttöaste nousisi tästä, olisi sillä suora vaikutus eristekerroksen kosteustulosten nousuun. Pintakosteusmittauksin voidaan todeta, että pesutilojen osuudella pintakosteuslukemat ovat koholla. Seinänja lattian rajakohdan silikonisaumat ovat avonaisia, näistä pääsee pesu- ja roiskevedet laattapinnoitteiden taustaan ja aiheuttavat näin kohonneita pintakosteuslukemia. Kellaritilojen pintakosteuslukemiin vaikuttaa osittain maaperästä pääsevä kosteus sekä osittain vuotovahingot (Esim. säiliön laippavuoto teknisen tilanpäässä) Raval-aseman pintamateriaalit ovat kosteita tai irtoveden peitossa, vesi nousee rakennuksen kaivoista sekä maaperästä tuleva kosteusrasitus rakenteille on suuri. Sivu 26 / 116
7. Havainnot 7.1 Kasarmirakennus, majoitusosa 1. ja 2. kerros Majoitusosan käytävän ja pesutilojen puurunkoisen väliseinän alaosaa avattiin sekä ensimmäisestä että toisesta kerroksesta puurakenteen kunnon määrittämiseksi. Avauksessa todettiin runkotolpan alaosan ja alaohjauspuun olevan kosteusvaurioituneita. Käytävän puolella olevan lastulevyseinän alaosassa on kosteusvaurioita levyn sisäpinnassa. Nämä vauriot johtuvat pesuhuoneen puutteellisesta vedeneristyksestä ja käyttövesien pääsystä rakenteisiin. Lastulevyseinien alaosat ovat käytävien osalta osittain alaosasta turvonneita, mutta kuivia. Todennäköisesti siivousvedet ovat vaurioittaneet seinien alaosia pitkässä ajanjaksossa. Rakennuksen majoitussiiven päässä sijaitsee vanha vartiosto, jonka pesutilojen pintakosteuslukemat ovat koholla. Tämän lisäksi pesutiloja ympäröivien seinien alaosissa on kosteusvauroita tuvan ja käytävän puolella. Seinän alaosan pintakosteuslukemat ovat myös kosteita, tämä saattaa johtua mahdollisesta vuodosta eristetilassa. Sekä pesutilojen ja kuivaustilojen alakattojen yläpuolella kulkee viemärilinjastoja, joista osassa on vertikaalihalkeamia. Osa viemäriputkista on korjattu uusimalla muoviviemäriä vuotaneen viemärin tilalle. Seinien yläosissa on kuitenkin jälkiä vanhoista vuototilanteista. WC-tiloissa osa vanhoista wc-istuimista vuotaa lävitseen vettä. Tämän lisäksi osassa wc-istuimissa on vuoto syöttövesiputken ja istuinosan liitoksessa. Portaikon yläosassa (länsipää) on kosteusjälki katossa. Todennäköisesti jälki on syntynyt vanhan vesikaton vuototilanteessa. Nyt mitattaessa rakenne on kuiva. Majoitusosan ikkunoiden kunto on huono, karmirakenteet ovat vaurioituneita koko julkisivun matkoilta. Tämän lisäksi ikkunoiden välissä oleva julkisivupanelointi on vaurioitunut ja teknisen käyttöiän päässä. Rakennuksen takapuolella maa-aines kallistaa runsaasti rakennuksen suuntaan laajoilta alueilta, teräsbetonisessa kivijalassa on ulkopuolinen sen aikainen bitumisively, mutta ei varsinaista patolevyjärjestelmää. Julkisivun teräsbetonisokkelissa on paikoin hiushalkemia. Vesikaton bitumihuopakermikatto on asennettu noin 10 vuotta sitte. Nykyinen katto on asennettu vanhan vesikaton päälle. Vanhan ja uuden vesikaton välinen tila tuulettuu tuuletusventtiilien kautta. Vesikatolla on todettavissa paikoin kermissä muodonmuutoksia. Kattokaivojen ympäristössä on runsaasti roskaa, jonka vuoksi kaivot eivät todennäköisesti vedä riittävään tehokkaasti, vaan vesi lammikoituu vesikatolle. Sivu 27 / 116
Osa vesikaton läpivienneistä on avonaisia. Läpivienneistä pääsee vettä yläpohjan rakenteisiin, jos vesikatolla vedenpinta padottuu riittävästi. Kattokallistukset ovat tosin riittävästi kallistettu. Aistinvaraisesti voidaan todeta tiloissa paikoin viemärin hajua, joka johtuu kuivuneista vesilukoista. Tämän lisäksi osassa tiloista todettiin aistinvaraisesti selkeästi tunkkaista hajua. Pintamateriaalit ovat alkuperäisiä ja teknisen käyttöiän lopussa. Sivu 28 / 116
1.kerros Ikkunan karmirakenteet vaurioituneet. Ovien kohdalla lastulevyseinässä vaurioita Alakaton yläpuolella viemäreissä paikoin vaurioita Putkikanaalissa vaurioita. Pesuhuoneen ja käytävän puurunkoisien seinien alaosissa kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa. Lastulevyseinässä muodon muutoksia Alakaton yläpuolella viemäreissä paikoin vaurioita Sivu 29 / 116
Ikkunan karmirakenteet 51594 Kuuskajaskari vaurioituneet. 1.10.2015 2.kerros Viemäriputken ympärillä vuotojälkiä Pesuhuoneen ja käytävän puurunkoisien seinien alaosissa kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoa. Lastulevyseinässä muodon muutoksia Viemäriputken ympärillä vuotojälkiä WC-istuin vuotaa lattialle Sivu 30 / 116
7.2 Kasarmiosa, ruokalaosa Rakennuksen ruokalaosa voidaan jakaa kahteen eri osaan, suurkeittiöön ja sotilaskoti-osuuteen. Suurkeittiön osuudella lattia- ja seinäpinnoitteet ovat laatoitettuja, lattiassa on alkuperäinen nk. mutterilaatta. Pintalaatan alapuolella on vedeneristekerros. Keittiötilan osuudella laatoitus on paikoin kopona eli irronnut kiinnityksestään lattiasta. Keittiössä on korjattu viemäriputkea avaamalla putkihormirakennetta. Muutaman kylmiön seinän alaosassa on kuiva kosteusjälki. Sotilaskotipuoli on käytössä ja toimii tarkatushetkellä tilausravintolana. Sotilaskodin keittiön muovimatto on uusittu joskus, muovimaton ja kaivon liittymäkohta ei ole tiivis ja tästä pääsee kosteutta pintalattian taustaan. Kylmiön pintalattian todettiin myös kosteusmittauksessa olevan kostea. Tiloissa on aistinvaraisesti todettuna tunkkainen haju. Keittiön osuudella aistinvaraisesti voidaan todeta lievää mikrobiperäistä hajua, joka todennäköisesti ilmavirran mukana kulkee kellarista ylöspäin. Sotilaskodin ikkunoiden karmirakenteissa on vaurioita. Puu-ulko-ovet ovat teknisen käyttöiän päässä. Pintamateriaalit ovat alkuperäisiä ja teknisen käyttöiän lopussa. Sivu 31 / 116
Mikrobiberäinen haju virtaa kellarista Ikkunoiden karmipuissa vaurioita. Viemäriputken korjaus Lattiakaivon ja muovimaton liittymäkohta avonainen Sivu 32 / 116
7.3 Kasarmiosa, toimisto- ja luokkatilat Rakennuksen toimisto- ja luokkatilat sijaitsevat maanpäällisessä kerroksessa, toisessa kerroksessa. Tämän rakennusosan ja majoitusosan liittymäkohdassa on seinässä pitkä vertikaalimurtuma. Luokkatilojen lattiapinnoite on paikoin irronnut liimauksestaan. Elokuvaluokkatilan takana olevan projektorihuoneen oven kautta on päässyt kosteutta rakenteisiin. Myös elokuvaluokan varauloskäynnin ovi on huonossa kunnossa eikä sateelta tiivis. Pattereissa on paikoin vanhoja vuotojälkiä. Pintamateriaalit ovat alkuperäisiä ja teknisen käyttöiän lopussa. Sivu 33 / 116
Ovet vaurioituneet, sadevedet pääsee sisään Seinässä kosteusvaurioita Lattialaatoitus irronnut Vuotojälkiä patterissa Seinässä halkeama Sivu 34 / 116
7.4 Kasarmiosa, kellarikerros Rakennuksen kellarikerroksessa on aistinvaraisesti todettavissa paikoin mikrobiperäinen/ tunkkainen haju. Kellarikerroksen teknisten tilojen puolella on viemäriputkissa muutamassa eri kohdassa vuotovaurioita. Huoltotason alapuolella olevan lämmityskattiloiden lattiapinnalla näkyy vanhoja vesijälkiä, vettä on todennäköisesti noussut joskus kaivosta lattioille. Varuskuntasairaalan teräsbetonisien seinien päällä on puurunko ja levykoolaus, levykoolauksen alaosassa on kosteuden aiheuttamia jälkiä. Lattiapinnoitteessa on paikoin vaurioita varuskuntasairaalan osuudella. Kellarin lattiakaivoista on noussut joskus viemärivettä lattiapinnoille, vesijälkiä on havaittavissa varuskuntasairaalan sulkutilan pesuhuoneessa sekä keittiön alapuolella olevien varastotilojen lattiakaivojen ympärillä. Seinien alaosissa on vanhoja kosteusjälkiä. Pintamateriaalit ovat alkuperäisiä ja teknisen käyttöiän lopussa. Sivu 35 / 116
Viemärivaurio Viemärivaurio Viemärivaurio Sivu 36 / 116
7.5 RAVAL-asema Kallion sisään louhittu vanha merivartioaseman yleiskunto on huono. Lattioilla oli viime tarkastuksessa (2013) irtovettä runsaasti, nyt paikoin. Kaikille seinä- ja kattorakenteille on tiivistynyt vesihelmiä. Tämän lisäksi kaikki orgaaninen rakenne tiloissa on vaurioitunut ja niissä on todettavissa homesieni- ja mikrobikasvustoa runsaasti. Tilassa ei ole lämmitys päällä. Ilmavirta on raval-asemasta kasarmirakennuksen suuntaan. Raval-aseman teräsbetonisen perusmuurin ja louhoksen väliin valuu maaperästä jatkuvasti vettä, vettä poistetaan pumpuilla. Veden korkeus on riippuvainen vuodenajasta. Sivu 37 / 116
Louhoksen väliin valuu vettä Louhoksen väliin valuu vettä Runsasta mikrobi- ja homekasvustoa, kosteus tiivistynyt katto- ja seinäpinnoille. Lattiaoilla paikoin irtovettä (2013 lattiat kauttaaltaan irtoveden peitossa) Sivu 38 / 116
7.6 Yhteenveto havainnoista Rakennuksen yleiskunto on Raval-aseman osuudella huono ja muilta osin välttävä. Rakennuksen pintamateriaalit, ovet ja ikkunat ovat teknisen käyttöiän lopussa. LVIS-tekniikka on niin ikään teknisen käyttöiän lopussa. Rakennuksen vesikatolla on haitallisia muodonmuutoksia sekä avonaisia läpivientejä, joista kosteutta voi päästä rakenteisiin, etenkin jos sadevesi padottuu vesikatolle. Raval-aseman mikrobivaurioiden määrä ja ilmavirran suunta kasarmirakennukseen on todettavissa aistinvaraisesti. Kellarikerroksessa on kauttaaltaan tunkkainen / mikrobiperäinen ilma. Suurin syy tähän on todennäköisesti Raval-asemalta pääsevä ilmavirtaus, joka sekoittuu muuhun kellaritilan ilmaan. Rakennuksen alapohjan eristetilassa on aktiivinen mikrobikasvusto, jossa on kosteusvaurioita indikoivia sieniryhmiä. Rakenneavauksin todettiin myös alaohjauspuissa ja lastulevyseinissä etenkin pesuhuoneiden ympäristössä kosteusvaurioita. Sivu 39 / 116
8. Asbesti- ja haitta-ainekartoitus Kuntokartoituksen yhteydessä suoritettiin rakennuksen asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Asbesti- ja haittaainekartoitus perustuu kokemusperäiseen tietoon asbesti- ja haitta-aineista sekä laboratoriotutkimuksiin. Materiaalinäytteitä otettiin rakennusmateriaaleista, joista ei voida suoraan todeta materiaalin sisältävän haitta-aineita. Tutkimuksessa tutkittiin seuraavat haitta-aineet: Asbesti PAH-materiaalinäytteet kosteuseristyksistä PB-pitoisuuden selvittäminen julkisivumaalista Asbestimateriaalinäytteitä otettiin rakennuksen eri osista yhteensä 22 kpl. PAH-materiaalinäytteitä otettiin tutkimusta varten alapohjan kosteussulusta sekä vesikatemateriaalista yhteensä 4kpl osista. Materiaalinäytteet otettiin kohdepoistoperiaatteella RATU 82-0347 ohjetta noudattaen. Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksessa noudatetaan RT20-11160-ohjekorttia. Toimeksiannossa noudatamme KSE 2013 sopimusehtoja. Sivu 40 / 116
8.1 Yleistietoa asbestista Asbestia on käytetty mm. lämmön- ja paloneristeenä, asbestisementtilevyissä, lattiamateriaaleissa, laivanrakennuksessa, kitkamateriaaleissa ja tiivisteissä. Käyttö on kielletty eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta vuoden 1994 alusta. Asbesti on mineraalikuitu, joka esiintyy eri muodoissa (mm. krysotiili, krokidoliitti). Asbesti aiheuttaa asbestoosia, keuhkosyöpää ja mesotelioomaa. Asbestipurkutyö on luvanvaraista. Asbestin käyttö uudisrakentamisessa Suomessa loppui vuonna 1987. Lähes kaikissa vielä nykyisin peruskorjattavissa rakennuksissa on asbestia. Asbesti on kielletty 1994 Suomessa. Yleisimpiä asbestimateriaaleja ovat: lämmöneristemassat: putkieristeet, kattilat, varaajat ruiskutetut eristeet: akustiset katot, ilmanvaihtokanavat, paloalueiden rajat asbestisementtituotteet: seinä- ja kattolevyt, tuulensuojalevyt, vesi- ja viemäriputket, ilmanvaihtokanavat lattiamateriaalit: vinyyliasbestilaatat, joustovinyylimatot, magnesiamassalattiat bitumituotteet: liimat, huopakatteet, vedeneristysaineet, bitumimaalit muut tuotteet: tasoitteet, julkisivumaalit, laattojen kiinnityslaastit, asbestipahvi Asbesti on yleisnimi useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Asbestilajeja ovat krysotiili, antofylliitti, amosiitti, krokidoliitti ja tremoliitti. Asbestia esiintyy puhtaana asbestina ja muihin aineisiin sidottuna tai sekoitettuna Lähde: Työterveyslaitos Sivu 41 / 116
8.1.2 Yleistietoa PAH-yhdisteistä Kivihiilipiki (kreosootti, kreosoottiöljy, kreosoottipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista ongelmallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet). Kivihiilipiki esiintyy yleensä kiinteässä pikimäisessä olomuodossa. Kivihiilipiki on tumman väristä, ja siinä on voimakas pistävä haju (kyllästetyn puun, ratapölkyn, kreosootin haju). Kuivissa olosuhteissa haihtuvat yhdisteet ovat saattaneet hävitä, jolloin kivihiilipien olomuoto on muuttunut sitkeästä hauraaksi ja haju vaikeasti havaittavaksi. Lähde: Työterveyslaitos Vaarallisen jätteen raja-arvona pidetään 200mg/kg. Pitoisuuden ylittäessä raja-arvon, tulee purkutyö suorittaa RATU 82-0381 ohjeen mukaisesti. Sivu 42 / 116
8.2 Viranomaisohjeet Asbestitöistä on annettu valtioneuvoston päätös (VNp 1980/94), jonka ohjeistuksen mukaan tulee kohteessa asbestityöt suorittaa. Asbestipurkutyöt tulee suorittaa kohteessa asbestipurkuvaltuutuksen omaavan yrityksen toimesta. Purkutöissä noudatetaan Ratu 28-0347 ohjekorttia. Asbestipitoinen jäte tulee käsitellä Jätelain 646-666 mukaisesti. Purkutyöstä tulee luoda erillinen purkutyösuunnitelma, joka toimitetaan viranomaisille paikkakunnan ohjeiden mukaisesti. Purkutyössä sekä jätteenkäsittelyssä tulee noudattaa ympäristökeskuksen sekä työsuojelupiirin viranomaisohjeita sekä päätöksiä. Asbesti- ja haitta-aineiden purkutyön kannalta keskeisiä rakennusalan ohjeita ovat muun muassa Ratu 28-0347 Asbestia sisältävien rakenteiden purku Kone-Ratu 09 3038 Asbestityökoneet Rakennusalan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) Ratu 28-0239 Kosteus- ja mikrobivaurioituneiden rakenteiden purku Ratu 82-0240 Tavanomaiset purkutyöt Vaaralliset aineet käsittely ja suojaus RatuTT 09-0095 Asbestityöt Pelkästään haitallisia aineita sisältävien rakennusmateriaalien purkutöissä on noudatettava seuraavia ohjeita: Ratu 82-381 Kivihiileä sisältävien rakenteiden purku osastointimenetelmällä Ratu 82-0382 PCB:tä tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purku Ratu 82-0384 Tavanomaiset purkutyöt: vaaralliset aineet käsittely ja suojaus Haitallisia-aineita käsitteleviä lainsäädäntöä ovat : Jätelaki 646/2011 Työrusvallisuuslaki 738/2002 (709/2008) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 1212/2011 Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001 Maankäyttö- ja rakennus-asetus ja laki 895/1999 ja 132/1999 Ympäristösuojeluasetus ja laki 169/2000 ja 86/2000 Asetus jätteistä 179/2012 Korjaustyön yhteydessä suositellaan noudatettavaksi tehokasta ja toimivaa pölynhallintaa muita osin, ohjeet: PUTUSA-hanke(ohjeita korjausrakentamisen pölynhallintaan) Sivu 43 / 116
8.3 Yleistietoa tutkimuksesta 8.3.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimus kohteessa perustuu kokemusperäiseen tietoon asbesti- ja haitta-aineista sekä niiden havainnointiin ja kirjaamiseen. Asbestimateriaalinäytteitä otettiin rakennuksen eri osista yhteensä 22 kpl. PAH-materiaalinäytteitä otettiin neljä kappaletta. Materiaalinäytteet otettiin kohdepoistoperiaatteella RATU 82-0347 ohjetta noudattaen. Materiaalinäytteet otettiin sellaisista rakennusmateriaaleista, joista ei suoraa voida todeta niiden sisältävän asbestia tai haitta-aineita tai niiden yhdisteitä. Materiaalinäytteet lähettiin tutkittavaksi Labroc OY:n asbesti- ja betonilaboratorioon laboratorioon. 8.3.2 Tutkimuksen laadintaperusteet Asbestikartoitusraportin laadintaperusteet perustuvat Valtioneuvoksen päätökseen 1380/94 asbestityöstä ja Työsuojeluhallituksen päätökseen 231/89 hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista. Tämän lisäksi kartoituksessa noudatetaan RT 20 11160 (Haitta-ainetutkimus / Julkaistu 2014) ohjetta. Asbesti-ja haitta-ainekartoituksessa noudatamme konsulttitoiminnan KSE 2013 ehtoja. Asbestia sisältävät rakenteet ovat merkitty raportin ASBESTIA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSMATERIAALIT kohdan lisäksi pohjapiirrokseen. Rakenteet jotka eivät sisällä asbestia ovat raportissa esitelty tarkemmin kohdassa TUTKITUT RAKENNUSMATERIAALIT, JOTKA EIVÄT SISÄLLÄ ASBESTIA Haitta-aineita sisältävät materiaalit ovat merkitty raportin TUTKITUT HAITTA-AINEITA SISÄLTÄVÄT RAKENNUSMATERIAALIT kohdan lisäksi pohjapiirrokseen. Sivu 44 / 116
8.4 Asbestia sisältävät rakenteet Lattiapinnoitteena käytetty FinnFlex-lattialaatta ja musta liima Lattiapinnoitetta on käytetty varuskuntasairaalassa, Raval-aseman lattiapinnoitteena, sotilaskodin lattiapinnoitteena, tupien lattiapinnoitteena, toimistoiden lattiapinnoitteena sekä elokuvasalin ja luokkatilojen lattiapinnoitteina. Alakattojen kattolevy Asbestiwool Asbestia sisältävää alakattolevyä on käytetty ensimmäisen ja toisen kerroksen majoitussiiven käytävien alakatossa Ilmanvaihtokanavat, liitoskohtien kitti ja tiivistenauha Ilmanvaihtokanavien liitoskohtien kitti ja tiivistenauha sisältävät rakennuksessa asbestia Pesuhuoneiden ja käytävän väliseinä: Pesuhuoneen sisäverhouslevy Sisäverhouslevynä on käytetty asbestia sisältävää LUJA-levyä pesuhuoneiden sisäpuolella sekä putkikanaalien verhouslevynä pesuhuoneissa Pesuhuoneiden seinien kiinnityslaasti, vaaleanharmaa Pesuhuoneiden seinien kiinnityslaastia on käytetty kahta eri laastityyppiä, joista vaaleanharmaa kiinnityslaasti sisältää asbestia. Tämän vuosi majoitussiiven pesuhuoneet tulee purkaa teräsbetonirakenteisiin saakka asbestipurkuna, koska tarkkaa rajaa ei voida rajata. Seinälaatoituksesta on todennäköisesti lattianrajakohdat kontaminoituneet asbestia sisältävällä laastilla rakennusvaiheessa Pesuhuoneiden välipohjan kosteuseristys Materiaalinäytteessä todettiin välipohjan kosteuseristyksen sisältävän asbestia. Sivu 45 / 116
Putkieristeet Putkieristeiden silotemassat sekä kulma- ja jatkokohdat sisältävät asbestia WC:t (1, 2 ja kellarikerros) Lattia- ja seinälaatoituksen kiinnityslaastit sisältävät asbestia Keittiön seinä- ja lattialaatoitus Seinä- ja lattialaatoitus sisältää asbestia Kellarin kylmiöt, alakatto Kylmiön alakatot ovat asbestisementtikattoa Kotelot Kellarin Raval-aseman katossa on asbestisementtilevystä tehtyjä koteloja Sivu 46 / 116
8.4.1 Tutkitut rakenteet, jotka eivät sisällä asbestia Majoitustilan seinätasoite ja maali Pesuhuoneiden teräsrakenteiden maali Majoitussiiven käytävät, kivilaatta kiinnitys- ja sauma-aine 1. kerros wc välipohjan kosteuseritys Ruokalasiipi, välipohjan kosteuseristys 1. kerros pesuhuoneen kosteuseristys Ikkunoiden ulkopuolinen kittaus Julkisivun muurauslaasti Sivu 47 / 116
8.5 PAH-yhdisteet PAH-yhdisteiden materiaalinäytteitä otettiin neljä kappaletta. Kolme näytteistä otettiin välipohjan kosteuseristyksestä ja yksi alapohjan kosteuseristyksest. Näytteenottokohta PAH-summa Raja-arvo 1.krs wc-tila, välipohjan kosteuseriste 5,4mg/kg 200mg/kg 1.krs ruokalasiipi, keittiö välipohjan kosteuseriste 5,0mg/kg 200mg/kg 1. krs tila 113, pesuhuone, alapohjan kosteuseristys <30mg/kg 200mg/kg 2.krs tila 214 pesuhuone, välipohjan kosteuseristys <30mg/kg sis.asb! 200mg/kg PAH-yhdisteiden lukumäärä ei ylitä vaarallisen jätteen raja-arvoa, joten purkujäte voidaan käsitellä normaalina jätteenä lukuun ottamatta 2. kerroksen tilan 214 näytettä, joka sisältää asbestia. Sivu 48 / 116
8.6 Asbestin esiintymä pohjapiirroksissa Pesutilojen seinälaatoituksen kiinnityslaasti sisältää paikoin asbestia. Pesuhuoneen ja käytävän väliset puurunkoisten seinien ph:n sisäverhouslevy sisältää asbestia. Käytävän alakatossa on asbestia sisältävä alakattolevy, alakaton yläpuolella kulkee ivkanavat, joiden liitoskohdan kitti sisältää asbestia Tupien lattiapinnoitteena on käytetty asbestia sisältävää Finnflex-laattaa Vartioston lattiapinnoitteena on käytetty asbestia sisältävää Finnflex-laattaa Vartioston seinälaatoituksen kiinnityslaasti sisältää paikoin asbestia. Sivu 49 / 116
Sääasema: Wc-tilat sisältää asbestia lattiat muilta osin asbestia sisältävää finnflex-laattaa Käytävän alakatossa on asbestia sisältävä alakattolevy, alakaton yläpuolella kulkee ivkanavat, joiden liitoskohdan kitti sisältää Pesutilojen seinälaatoituksen asbestia kiinnityslaasti sisältää paikoin asbestia. Pesuhuoneen ja käytävän väliset puurunkoisten seinien ph:n sisäverhouslevy sisältää asbestia. Tupien lattiapinnoitteena on käytetty asbestia sisältävää Finnflex-laattaa Sivu 50 / 116
Ruokalassa asbestisementtiputkea noin 180jm Lujalevyä verhoiluna noin 4m² IV-konehuoneessa asbestia sisältävää putkea 18jm ja lujalevyä 35m² Seinä- ja lattialaatoitus sisältää asbestia ruokalassa Sotilaskodin lattia sisältää asbestia. Seinä- ja lattialaatoitus sisältää asbestia wc:seissä Seinä- ja lattialaatoitus sisältää asbestia Sivu 51 / 116
IV-kanava levytyksen sisällä, liittymäkohdat sisältävät asbestikittiä.. Asbestia sisältävää putkieristettä Toimisto- ja elokuvasiiven lattiapinnoite sisältää asbestia. Toimistotilan wc:n seinä-ja lattialaatoituksen kiinnityslaatit sisältävät asbestia. Sivu 52 / 116
Suojatilan wc:t ja varuskuntasairaala: Lattiapinnoitteet sisältävät asbestia, wc:n seinälaatoitus sisältää asbestia. Kellarin alakatto sisältää asbestia. Kellarikerroksessa asbestilla eristettyä putkea noin 350jm Sivu 53 / 116
Laitetiloissa asbestiputkea 32jm. RAVAL-ASEMA wc:t ja toimistotilat Lattiapinnoitteet sisältävät asbestia, wc:n seinälaatoitus sisältää asbestia. Laitetiloissa asbestiputkea 42jm. Asbestia sisältävä levykotelo Laitetiloissa asbestiputkea 20jm. Sivu 54 / 116
8.7 Toimenpiteet Rakennuksen ensimmäisen ja toisen kerroksen majoitussiiven lattiapinnoitteet tulee purkaa asbestipurkuna, purkutyötapana osastointimenetelmä. WC- ja pesutilojen lattia- ja seinälaatoitus tulee purkaa niin ikään asbestipurkuna, purkutyötapana osastontimenetelmä. Toisen kerroksen pesutilojen pintabetonilaatta ja vedeneristekerros tulee purkaa asbestipurkuna teräsbetoniholviin saakka. Käytävän alakatot puretaan samaisessa osastoinnissa osastointipurkuna, pääasiallinen tavoite kuitenkin ehjänä irrotus. Ilmanvaihtokanavien liitokset teipataan ympäri ja katkaistaan 100mm liitoskohdan molemmin puolin. Toimistorakennuksen lattiapinnoitteet puretaan asbestipurkutyönä, purkutyötapana osastointimentelmä. Toimistotilojen wc puretaan asbestipurkutyönä samaisessa osastossa. Putkieristeet puretaan samaisessa purkuosastossa. Ilmanvaihtokanavien liitokset teipataan ympäri ja katkaistaan 100mm liitoskohdan molemmin puolin. Ruokalan ja sotilaskotisiiven laatoitetut seinä- ja lattiapinnat puretaan asbestipurkutyönä (valmistuskeittiö, sotilaskodin wc:t, kylmiöt jne.) Sotilaskodin finnflex-laatta puretaan asbestipurkutyönä. IV-konehuoneen putkieristeet ja lujalevyt puretaan osastointipurkutyönä. Putkieristeet joudutaan todennäköisesti purkamaan ensiksi, jotta vanha kone saadaan irrotettua. Ilmanvaihtokanavien liitokset teipataan ympäri ja katkaistaan 100mm liitoskohdan molemmin puolin. Kellarikerroksen putkieristeet tulee purkaa osastointipurkutyönä. Varuskuntasairaalan lattiapinnoitteet puretaan asbestipurkutyönä, purkutyötapana osastointipurku. WC:den ja pesutilojen laatoitukset puretaan teräsbetonipintaan saakka asbestipurkutyönä. Kylmiöiden laatoitetut pinnat sekä lujalevystä tehty alakattorakenne puretaan asbestipurkutyönä. Raval-aseman lattiapinnoite puretaan asbestipurkutyönä. Putkieristeet alakaton yläpuolella tulee purkaa niin ikään asbestipurkutyönä. Laitetilan levykotelon purku osastointipurkuna. RAVAL-aseman runsaan mikrobikasvuston vuoksi tulee hengityssuojaimen suojainluokan olla vähintään A2/p3 ABEK-suodatin. Ennen purkutyötä suositellaan seuraavat lisätutkimukset: Vesikaton asbestikartoitus Asbestin massataulukon luonti Purkutyötä tarjoavan yrityksen tulee tutustua kohteeseen ennen purkutyötarjouksen jättämistä. Purkutyötä tarjoavalla yrityksellä tulee olla Aluehallintoviraston lupa suorittaa asbestipurkutöitä. Purkutyöt suoritetaan Ratu 82-0347 ohjeen mukaisesti osastointipurkuna. Sivu 55 / 116
9. Materiaalinäytteet Kasarmirakennuksen 1. kerroksen lattiarakenteesta otettiin materiaalinäytteitä eristetilasta materiaalien mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Näytteet otettiin kohdista, joissa oli suuntaa-antavalla pintakosteusmittarilla tai rakennekosteusmittarilla todettu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Materiaalinäytteet: Näytteet otetaan puhtaaseen ilmatiiviiseen muovipussiin ja laboratorioon tutkittavaksi. lähetetään Näyte 1, 1.kerros 109, välipohja, lattia (eristevilla) Otetussa materiaalinäytteessä mesofiilisten sienten itiöpitoisuus (21 000 cfu/g) ja kserofiilisten sienten itiöpitoisuus (11 000 cfu/g) ylittävät annetun ohjearvon 10 000 cfu/g. Näytteessä esiintyi kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteen aktinomykeettipitoisuus eli sädesienipitoisuus oli alle havaintorajan eikä ylitä annettua ohjearvoa 500 cfu/g. Kokonaisbakteeripitoisuus (84 000 cfu/g) ei myöskään ylitä annettua ohjearvoa 100 000 cfu/g. Tutkitussa näytteessä on aktiivinen mikrobikasvusto. Näyte 2, 1.kerros 125, välipohja, lattia (eristevilla) Otetussa materiaalinäytteessä mesofiilisten sienten itiöpitoisuus (810 cfu/g) ja kserofiilisten sienten itiöpitoisuus (990 cfu/g) eivät ylitä annettua ohjearvoa 10 000 cfu/g. Näytteessä esiintyi pieniä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteen aktinomykeettipitoisuus eli sädesienipitoisuus oli (360 cfu/g) eikä ylitä annettua ohjearvoa 500 cfu/g. Kokonaisbakteeripitoisuus (630 cfu/g) ei myöskään ylitä annettua ohjearvoa 100 000 cfu/g. Tutkitussa näytteessä ei ole aktiivista mikrobikasvustoa. Näyte 2, 1.kerros 110, välipohja, lattia (eristevilla) Otetussa materiaalinäytteessä mesofiilisten sienten itiöpitoisuus (90 cfu/g) ja kserofiilisten sienten itiöpitoisuus (90 cfu/g) eivät ylitä annettua ohjearvoa 10 000 cfu/g. Näytteessä ei esiintynyt merkittäviä määriä kosteusvaurioon viittaavaa sienisuvustoa. Näytteen aktinomykeettipitoisuus eli sädesienipitoisuus oli (180 cfu/g) eikä ylitä annettua ohjearvoa 500 cfu/g. Kokonaisbakteeripitoisuus (720 cfu/g) ei myöskään ylitä annettua ohjearvoa 100 000 cfu/g. Tutkitussa näytteessä ei ole aktiivista mikrobikasvustoa. Sivu 56 / 116
Otettujen materiaalinäytteiden perusteella ensimmäisestä huoneesta 109 otetussa näytteessä on selvästi aktiivinen mikrobikasvusto. Toisessa ja kolmannessa näytteessä ei esiinny aktiivista mikrobikasvustoa, mutta näytteissä esiintyvä kosteusvaurioon viittaava sienisuvusto on sama kuin ensimmäisessä näytteessä (Aspergillus versicolor). Näytteet 2 ja 3 on otettu läheltä alueita, joissa alapohjan eristetilassa ja pintalattiassa on kosteusmittauksilla havaittu kohonneita kosteuspitoisuutta. Tällöin kosteusvaurioon viittaavan sienisuvun esiintymien on huomioitava mahdollisesti tulevissa purku- ja korjaustöissä. Liite 1, Turun Yliopisto, Testausseloste, Kuuskajaskari_laim_TEHOK_110815.xlsb Sivu 57 / 116
1 3 2 Sivu 58 / 116
10. Valokuvat Yleiskuva käytävästä Sivu 59 / 116
Tupa Asbestia sisältävää lattiapinnoitetta Sivu 60 / 116
Ikkunoiden karmipuissa vaurioita Sivu 61 / 116
Yleiskuvia pesutiloista Sivu 62 / 116
Rajakohdan sauma auki Alakaton yläpuolella kulkee IV-putkistoja, liittymäkohdan kitti sisältää asbestia Sivu 63 / 116
Kosteusjälki viemärituuletusputken ympärillä Sivu 64 / 116
Yleiskuva tuvasta IV-kanavien liittymäkohdat sisälltää asbestia Sivu 65 / 116
Asbestia sisältävä laippaliitos Pesuhuoneet, pintakosteusarvot koholla suihkujen vaikutuspiirien kohdalla Sivu 66 / 116
WC-istuimen vuoto Yleiskuva Sivu 67 / 116
Majoitustilan käytävien alakatto sisältää asbestia Muodonmuutoksia lastulevyseinien alaosissa Sivu 68 / 116
Kuivunut kosteusjälki portaikon katossa Vanha säähavaintoasema Sivu 69 / 116
Käytävä toimistotilat Käytävä toimistotilat Sivu 70 / 116
Vanhoja toimistoja Sivu 71 / 116
Toimistojen lastulevykotelon sisällä kulkee iv-kanava, liitoskohdissa asbestia sisältävä tiiviste Asbestiputkieristettä Sivu 72 / 116
Varasto Halkeama seinässä Sivu 73 / 116
Elokuvaluokka Luokkatila Sivu 74 / 116
Asbestiputkieristettä Asbestilattiapinnoitteessa pinnoitevaurio Sivu 75 / 116
Vartiosto Sivu 76 / 116
Vartioston pesutilat sisältää asbestia. Pintakosteusarvot koholla Sivu 77 / 116
Alakerran käytävä Kosteusjälkiä käytävässä, seinän takana vartioston wc Sivu 78 / 116
Pesuhuoneen ja käytävän puurunkoisen seinän alaohjauspuu vaurioitunut Sivu 79 / 116
Materiaalinäytteenotto-kohta Putkikanaalia avattu Sivu 80 / 116
Alakaton yläpuolella ei ole asbestia putkieristeissä Viemäriputkea uusittu Sivu 81 / 116
Sivu 82 / 116
Sotilaskotisiipi Sotilaskodin wc:den seinä- ja lattialaatoitus sisältää asbestia Sivu 83 / 116
Sivu 84 / 116
Sivu 85 / 116
Sivu 86 / 116
Sotilaskodin IV-konehuone, seinäpinnat ja putkieristeet sisältää asbestia Sivu 87 / 116
Säiliöstä vuotaa vettä kellariin Asbestia sisältävää putkierisettä Sivu 88 / 116
Sivu 89 / 116
Sivu 90 / 116
Kellarin iv-konehuoneessa asbestia Sivu 91 / 116
Varuskuntasairaala Sivu 92 / 116
Asbestia sisältävää alakattolevyä Sivu 93 / 116
Sivu 94 / 116
Sivu 95 / 116
Teräsbetoniseinän paksuus Sivu 96 / 116
RAval-aseman laitetila Vettä louhoksessa Sivu 97 / 116
Sivu 98 / 116
Sivu 99 / 116
Sivu 100 / 116
Sivu 101 / 116
Sivu 102 / 116
Sivu 103 / 116
Sivu 104 / 116
Sivu 105 / 116
Sivu 106 / 116
Sivu 107 / 116
Sivu 108 / 116
Sivu 109 / 116
Sivu 110 / 116
Sivu 111 / 116
Sivu 112 / 116
Sivu 113 / 116
Sivu 114 / 116
Sivu 115 / 116
Sivu 116 / 116