Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelma
Hyvinvointipalvelut 1(11) Sisällys 1 Valvonnan tarkoitus ja tavoite.2 2 Valvonnan lainsäädännöllinen perusta.3 Varhaiskasvatuksen valvonta ohjaava lainsäädäntö muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen ja/tai esiopetuksen jälkeisen varhaiskasvatuksen valvonta ohjaava lainsäädäntö muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonta ohjaava lainsäädäntö muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Valvontavelvollisuus aluehallintoviraston ja kunnan tehtävät 3 Valvonnan organisointi.5 valvontaa ohjaavat sisäiset asiakirjat delegointi raportointi valvonta ja ohjaus valvontavastuut: lautakunta, viranhaltijat (toimivaltuudet, tiedonsaanti, raportointi) 4 Valvonnan toteuttaminen 6 palveluntuottajan ohjaus ja neuvonta omavalvontasuunnitelma suunnitelmalliset käynnit ympäristöterveyden valvontakäynnit reaktiiviset käynnit käyntien dokumentointi, seuranta ja rekisterin ylläpito yhteistyö aluehallintoviraston kanssa seutuyhteistyö 5 Valvonnan kehittäminen 10 raportointi, seuranta, arviointi laadun arviointi
Hyvinvointipalvelut 2(11) 1 Valvonnan tarkoitus ja tavoite Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on järjestää sille lainsäädännöllä määrätyt tehtävät. Järjestämisvastuun perusteella kunnan on vastattava palveluiden yhdenvertaisuudesta saatavuudessa, tarpeen, määrän ja laadun määrittämisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Kunta tai kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuullaan olevat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palveluntuottajalta. Kunnan hankkiessa palveluita muulta palveluntuottajalta kunnalla säilyy kuitenkin järjestämisvastuu. Palveluntuottajan vastuu määräytyy sen mukaan, mitä kuntalaissa tai muussa lainsäädännössä säädetään tai mitä kunta ja palveluntuottaja sopivat. Valvonnan tarkoitus määritellään edellä mainituissa kuntalain pykälissä 8 ja 9. Valvonnalla varmistetaan, että kuntalainen saa saman laatuisen palvelun riippumatta siitä, onko palveluntuottaja kunta itse vai muu palveluntuottaja. Valvonnan kohteena olevia varhaiskasvatuspalveluita tuotetaan Tampereella yksityisen hoidon tuella, ostopalvelusopimuksen perusteella ja palvelusetelillä tuettuna palveluna. Yksityisiä esiopetuspalveluita kunta hankkii ostopalveluna. Yksityisten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tuottajien toimintaa kunta tukee avustettuna toimintana. Kunta hyväksyy yksityisen hoidon tuella varhaiskasvatuspalveluita tuottavan palveluntuottajan. Muiden palveluntuottajien kanssa kunta tekee palvelusopimukset. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakkaana on lapsi. Lapsen kasvua tukevien palveluiden tavoitteena on edistää lapsen kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että lapsi saa saman laatuiset palvelut riippumatta palveluntuottajasta. Kunnalla on valvontavastuu lainsäädännön perusteella. Palveluntuottaja sitoutuu lainsäädännön ja kunnan kanssa tekemänsä palvelusopimuksen perusteella valvomaan omaa toimintaansa. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottajat on velvoitettu omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Palveluntuottaja vastaa palvelun laadusta ja siitä, että asiakkaalle järjestettävä palvelukokonaisuus täyttää sille asetetut vaatimukset (YksSosL 5 ). Omavalvonta on palveluiden laadun ja sisällön ensisijainen valvontamenetelmä.
Hyvinvointipalvelut 3(11) 2 Valvonnan lainsäädännöllinen perusta Kuntalaki (410/2015) Varhaiskasvatuksen valvontaa ohjaava lainsäädäntö Varhaiskasvatuslaki (36/1973) ja asetus (239/1973) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) ja asetus yksityisistä päivähoitopalveluista (1050/2012) Laki kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Laki sosiaali-ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Lastensuojelulaki (417/2007) Terveydensuojelulaki (763/1993,13 ) ja asetus (1280/1994) Elintarvikelaki (muutos 352/2011,13 1mom.) Muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016-asiakirja (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2016:17) Valviran ohje omavalvontasuunnitelmasta (määräys 1.1.2015) Esiopetuksen ja/tai esiopetuksen jälkeisen varhaiskasvatuksen valvonta Ohjaava lainsäädäntö Perusopetuslaki (628/1998) Perusopetusasetus (852/1998) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001) Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998)
Hyvinvointipalvelut 4(11) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009) ja asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) Muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 - asiakirja (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2016:1) Valviran ohje omavalvontasuunnitelmasta (määräys 1.1.2015) Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvonta Ohjaava lainsäädäntö Perusopetuslaki (628/1998) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) Muut toimintaa ohjaavat asiakirjat Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2011- asiakirja (Opetushallituksen määräykset ja ohjeet 2011:1) Perusopetuksen laatukriteerit. Perusopetuksen, perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit.(opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:29) Valvontavelvollisuus Valvontaviranomaisina aluehallintovirasto ja kuntien valvovat viranomaiset on lainsäädännöllä ohjeistettu yhteistyöhön. Yksityisen päivähoidon valvonta ja ohjaus perustuu lakiin yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (922/2011). Lain mukainen valvonta kohdistuu kaikkiin lain soveltamisalaan kuuluviin palveluihin, niin luvanvaraisiin kuin ilmoituksenvaraisiin, joita esimerkiksi yksityiset varhaiskasvatuspalvelut ovat. Kunnan alueella toimiva tai toimintaansa aloittava päiväkotiyksikkö on velvollinen tekemään ilmoituksen yksityisestä sosiaalipalvelutuotannosta aluehallintovirastolle. Ilmoitus lähetetään ensin sen kunnan valvontaviranomaiselle, jonka valvonnan piiriin toiminta sijoittuu. Kunnan valvontaviranomainen antaa ilmoituksesta lausunnon, ja kunta lähettää ilmoituksen lausuntoineen aluehallintovirastoon. Aluehallintovirasto on rekisterinpitäjä em. varhaiskasvatuspalveluissa. Ilmoitusvelvollisuus koskee toiminnan aloittamista, toiminnassa tapahtuvia muutoksia ja toiminnan lopettamista. Ryhmäperhepäiväkoti- ja perhepäivähoitotoiminnan osalta kunta on rekisterinpitäjänä. Kunnan toimielin määritellään ilmoituksenvaraisten palvelujen ensisijaiseksi valvontaviranomaiseksi.
Hyvinvointipalvelut 5(11) Kunnan toimielimen ohjaus- ja valvontavelvollisuus jatkuu myös ilmoituksen vastaanottamisen ja lausunnon antamisen jälkeen. Se painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin eli neuvontaan, ohjaukseen ja seurantaan. Yksityisen päivähoidon valvonnasta on erityissäädökset myös lasten päivähoidosta annetussa laissa (909/2012). Valvontaviranomaisten on toimittava yhteistyössä laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamisessa (922/2011 35). Kunnan toimielimellä on velvollisuus ilmoittaa aluehallintovirastolle valvonnassa tietoonsa tulleista puutteellisuuksista sekä tarkastusoikeutensa nojalla tekemistään valvontatarkastuksista. Esiopetuksen valvontavelvollisuus perustuu perusopetuslain säädöksiin opetuksen järjestäjän velvollisuuksista. Esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut opetuksen järjestäjä (Tampereen kaupunki) voi hankkia esiopetuspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti.. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvontavelvollisuus on kirjattu perusopetuslain kohtaan, jossa säädetään toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunta voi hankkia palvelut myös antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palveluntuottajalle. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. 3 Valvonnan organisointi Valvontaa ohjaavat sisäiset asiakirjat Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki. Tampereen kaupunkistrategia 2025 Tampereen kaupunginhallituksen johtosääntö Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan johtosääntö Tampereen kaupungin lautakuntien johtosääntö Hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Tampereen kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (KV 15.6.2015) Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta (KH 1.2.2016) Tampereen kaupungin sisäisen tarkastuksen tarkastusraportti 3/2017 Johtamisjärjestelmän kuvaus Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017 Palvelusopimukset Tampereen kaupungin hankintaohje Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma Tampereen kaupungin esiopetussuunnitelma Tampereen kaupungin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Sääntökirja varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen tuottamisesta.
Hyvinvointipalvelut 6(11) Delegointi Hyvinvoinnin palvelualueen johtaja tai hänen määräämänsä suorittaa sosiaalihuollon viranomaisvalvontaa ja toimii yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaisena paikallisena valvontaviranomaisena. Valvontatehtävän toteuttamiseksi on määrätty (TRE:1933/00.02.01/2017) sosiaalihuollon viranomaisvalvonta seuraavasti: Valvontaa toteutetaan lautakunnan hyväksymien valvontasuunnitelmien mukaisesti. Hyvinvoinnin palvelualueen valvonnan ja ohjauksen asiakaspalvelupäällikkö vastaa valvonnasta ja ohjaa valvontakoordinaattoreiden sekä vanhus-, potilas- ja sosiaaliasianmiesten toimintaa. Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta on siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoille kokouksessaan 16.2.2017 20. Raportointi Lautakunnalle raportoidaan vuosittain esitettävässä valvontakertomuksessa valvonnan toteutuminen. Valvontakertomus sisältää selvityksen vuoden aikana toteutetusta valvontatoiminnasta, havaituista puutteista ja seurantatoimenpiteistä. Samalla arvioidaan valvontatoiminnan kehittämistarpeet ja painopistealueet seuraavalle vuodelle. Mahdollisista puutteista palveluntuottajan toiminnassa raportoidaan ja konsultoidaan aluehallintovirastoa ajan tasaisesti. Jos palveluntuottajan toiminnassa havaitaan merkittäviä laadullisia poikkeamia, raportoidaan asiasta Hyvinvoinnin palvelualeen johdolle ja lautakunnalle ajan tasaisesti. Valvonta- ja ohjaustiimi Valvonta -ja ohjaustiimi toimii osana hyvinvointipalvelujen esikuntaa. Yhteistyötä tehdään esikunnan sisällä mm. hankintatiimin ja palveluverkkotyöryhmän kanssa. Kasvatuksen ja opetuksen palveluryhmän kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä mm. koulutusten järjestämisessä ja laadun arvioinnissa. Yhteistyötä tehdään myös kasvatus- ja opetuspalveluiden asiakaspalveluyksikön kanssa. 4 Valvonnan toteuttaminen Palveluntuottajan ohjaus ja neuvonta Palveluntuottajat voivat olla yhteydessä päivittäin sähköpostitse ja puhelimitse. Yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa olennaista on ohjauksellinen, tiedotuksellinen ja vuorovaikutuksellinen näkökulma. Vuosittain palveluntuottajia kutsutaan tapaamisiin yhdessä
Hyvinvointipalvelut 7(11) kasvatuksen ja opetuksen palveluryhmän kanssa. Tilaisuuksissa tiedotetaan valtakunnallisesti ja kuntakohtaisesti ajankohtaisista asioista. Uudelle palvelutuottajalle annetaan ohjausta ja konsultaatiota jo ennen palveluntuottajaksi ryhtymistä. Palveluntuottajalle annetaan neuvontaa palvelutuottajaksi ryhtymisestä, tarvittavista asiakirjoista ja tiloihin tehdään alustava tilakatselmus. Ennen toiminnan aloittamista palveluntuottajan on toimitettava tarvittavat asiakirjat valvonta- ja ohjaustiimiin ja tiloihin tehdään käyttöönottotarkastus. Palveluntuottajaa ohjeistetaan toimittamaan tiedot henkilökunnasta ja heidän kelpoisuuksistaan hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista, viimeistään käyttöönottotarkastuksessa. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan yksityisen varhaiskasvatuksen palvelutoimintaa suunnitteleville henkilöille aloitusinfoissa tarpeen mukaan. Kasvatuksen ja opetuksen palveluryhmä järjestää täydennyskoulutusta yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen ja esiopetuksen henkilökunnalle noin kahdeksan kertaa vuodessa. Palvelusetelipäiväkotien osalta palveluntuottaja, päiväkodin johtaja tai pedagoginen vastuuhenkilö ja henkilöstö ovat velvollisia osallistumaan Tampereen kaupungin järjestämiin yhteistyökokouksiin ja kehittämistyöhön. Kaikkia toimijoita kannustetaan pitämään osaamistaan ajan tasalla koulutuksen avulla. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajille on tarjolla Pirkanmaan alueen kehittämisverkoston kautta täydennyskoulutusta kaksi kertaa vuodessa. Omavalvontasuunnitelma Varhaiskasvatusta tai esiopetusta järjestävän uuden palveluntuottajan on tehtävä omavalvontasuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Suunnitelma tulee päivittää tarvittaessa tai vuosittain yhdessä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on kertoa lukijalle, miten yksikössä varmistetaan, että palvelu toteutetaan laadukkaasti ja asiakasturvallisesti. Omavalvontasuunnitelma kertoo myös sen, miten yksikössä toimitaan, kun todetaan, että palvelu ei syystä tai toisesta toteudu sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai asiakasturvallisuus uhkaa vaarantua. Omavalvonnan tavoitteena on, että henkilökunta arvioi koko ajan omaa toimintaansa, kuulee asiakkaita ja omaisia laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä ottaa asiakaspalautteen huomioon toiminnan kehittämisessä. Omavalvontasuunnitelma on pidettävä julkisesti nähtävänä. Suunnitelmalliset käynnit Suunnitelmalliset käynnit ovat ohjausta, neuvontaa ja seurantaa eli ennakoivaa valvontaa. Yksityisestä varhaiskasvatuksen ohjauksesta ja valvonnasta vastaava viranomainen tekee vuosittain ohjaus- ja valvontakäyntejä kaikkiin kunnan alueella toimiviin yksityisiin päiväkoteihin,
Hyvinvointipalvelut 8(11) ryhmäperhepäiväkoteihin, palvelusetelillä toimiviin varhaiskasvatuksen kerhoihin, esiopetusryhmiin ja koululaisten aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan ryhmiin. Yksityisten perhepäivähoitajien luokse tehdään valvonta- ja ohjauskäyntejä vähintään joka toinen vuosi. Käynneistä sovitaan yhdessä palveluntuottajan kanssa. Alustava tilakatselmus ja käyttöönottotarkastus tehdään päiväkoteihin ja ryhmäperhepäiväkoteihin ennen toiminnan aloittamista. Yksityisen perhepäivähoitajan koti käydään niin ikään tarkastamassa ennen toiminnan aloittamista. Ensimmäinen ohjaus- ja valvontakäynti tehdään uusiin päiväkoteihin noin kuusi kuukautta toiminnan aloittamisen jälkeen. Tällöin keskitytään omavalvontasuunnitelman läpi käymiseen. Suunnitelmallisella käynnillä päiväkotiin ja ryhmäperhepäiväkotiin tarkastetaan toimintaa ohjaavat asiakirjat: yksikön omavalvontasuunnitelma, turvallisuussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma. Omavalvontasuunnitelma on tärkeä työväline sekä yksikön omalle toiminnan ohjaamiselle, arvioinnille ja kehittämiselle että valvontaviranomaiselle. Henkilökunnan ja lapsiryhmän tiedot tarkastetaan ajantasaisesti. Samalla tarkastetaan myös pedagoginen ympäristö: pienryhmätoimintamahdollisuus, tilat ja lelut. Lisäksi selvitetään, miten esim. ruoanlaitto ja /tai sen jakaminen ja siivoustyöt on järjestetty. Palvelusetelipäiväkotien osalta tarkastetaan ehdottomien laatukriteerien toteutuminen. Yksityisten palveluntuottajien koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmiin suoritettavalla vuosittaisella valvontakäynnillä dokumentoidaan toimintaa henkilökunnan, lapsiryhmän, suunnitelmallisen toiminnan ja -ympäristön ja yhteistyön toteutumista omalla lomakkeella. Ympäristöterveyden valvontakäynnit Valvonta- ja ohjaustiimistä pyritään osallistumaan ympäristöterveyden terveydellisten olojen tarkastuksiin, joita tehdään kolmen vuoden välein jo toimiviin päiväkotiyksiköihin. Näillä käynneillä huomion kohteena ovat terveydelliset olot esim. ilmanlaatu ja riittävyys, tilojen kunto ja siisteys. Reaktiiviset käynnit Valvontakäyntejä tehdään reaktiivisesti saadun palautteen perusteella ennalta ilmoittamatta palveluntuottajalle. Reaktiivisella käynnillä havainnoidaan toimintaa ja tarkastetaan toimintaa ohjaavat asiakirjat. Palveluntuottajan kanssa keskustellaan saadusta palautteesta ja kuullaan palveluntuottajan vastine asiaan. Tarvittaessa annetaan aikaa korjausten tekemiseen ja sovitaan seurannasta.
Hyvinvointipalvelut 9(11) Käyntien dokumentointi, seuranta ja rekisterin ylläpito Valvonta- ja ohjaustiimissä ylläpidetään rekisteriä kaikista kunnan alueella toimivista palveluntuottajista. Palveluntuottajakohtaisesti muodostettuun rekisteriin kootaan kaikki palveluntuottajaa koskeva materiaali kasvatuksen ja opetuksen palveluryhmän arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Valvonnan vuosisuunnitelman mukaisesta valvontakäynnistä tehdään valvonta-asiakirja ja ilmoituksen perusteella tehdystä tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja. Ympäristöterveyden toimesta tehdään yksiköihin terveydellisten olojen tarkastuksia joka kolmas vuosi. Terveydellisten olojen tarkastusten pöytäkirjat tallennetaan palveluntuottajan tietoihin. Palveluntuottajalta edellytetään lasten ja henkilökunnan suhdelukujen seuraamista. Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan koko yksikön lapsiryhmä- ja henkilökuntatiedot kaksi kertaa vuodessa valvonta -ja ohjaustiimiin. Uusien työntekijöiden ammatillisen kelpoisuuden palveluntuottaja vahvistaa toimittamalla kopiot koulutustodistuksista valvonta- ja ohjaustiimiin. Palveluntuottajan tulee raportoida kunnalle mahdollisimman pian tai viimeistään kahden viikon kuluttua palvelusetelillä tuotettua palvelua koskevista reklamaatioista, kanteluista ja hoitovahinkoilmoituksista sekä ilmoittaa tehdyistä korjaavista toimenpiteistä. Yhteistyö Aluehallintoviraston kanssa Valvontaa ja ohjausta tehdään yhteistyössä Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kanssa. Aluehallintovirasto järjestää koulutusta sekä kuntien valvoville viranomaisille että palveluntuottajille ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Aluehallintovirastolla ja kunnan valvovalla viranomaisella on myös konsultointiyhteys ja tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Valvonnassa mahdollisesti ilmenevistä epäkohdista tai huolen aiheista kunnan valvova viranomainen voi saada ohjausta, neuvontaa aluehallintoviranomaiselta ja menettelytavoista sovitaan yhdessä. Seutuyhteistyö Tampereen kaupunki tekee seutukunnallista yhteistyötä seitsemän naapurikunnan kanssa. Varhaiskasvatusjohtajat ovat perustaneet oman työryhmänsä. Seutukunnassa toimii myös valvonnan ja ohjauksen työryhmä. Palveluntuottajilla voi olla useampia yksiköitä eri kunnissa, joten valvonnan yhteistyö on perusteltua. Myös perheet käyttävät varhaiskasvatuspalveluita yli kuntarajojen. Yksityisen varhaiskasvatuksen lomakkeita on kehitelty yhdessä seutukunnan valvonnan ja ohjauksen työryhmässä. Kaikki seudun kunnat käyttävät samoja lomakkeita.
Hyvinvointipalvelut 10(11) 5 Valvonnan kehittäminen Raportointi ja seuranta Valvontakäynnit kirjataan yhteiseen tiedostoon. Tiedostoon kirjataan värikoodeilla (vihreä=kaikki kunnossa, keltainen=seurannassa, punainen=puutteita) merkitään käynnin yleistulos, sekä lyhyt tieto mahdollisista puutteista. Tarkemmat tiedot ohjaus- ja valvontakäynneistä kirjataan valvontaasiakirjaan, joka liitetään palveluntuottajan omaan rekisteriin. Samaan tiedostoon kootaan kaksi kertaa vuodessa palvelutuottajilta saadut tiedot lapsiryhmistä ja henkilökunnasta. Värikoodit ovat käytössä myös näissä tiedoissa. Tiedoston avulla saadaan näkyviin valvonnan yleiskuva, ja niiden pohjalta voidaan lähteä kehittämään toimintaa. Lautakunta hyväksyy vuositasoisen valvontaohjelman, jossa määritellään tarkemmin vuositasolla valvonnan painopisteet. Painopisteiden asettaminen pohjautuu edellisen vuoden valvontakertomuksen havaintoihin, mahdollisiin kuntakohtaisiin varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiskohteisiin ja valtakunnallisiin palveluiden kehittämiseen. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan valvontasuunnitelmaa tarkistetaan keväällä 2019. Laadun arviointi Kunnalla on velvollisuus valvoa hyväksymiensä palveluntuottajien palvelujen laatua. Kunnalla on velvollisuus varmistaa, että palveluntuottajat täyttävät toiminnalle asetetut vähimmäisedellytykset. Palveluntuottaja seuraa itse laadun toteutumista omavalvontasuunnitelmaan kirjaamallaan tavalla. Toiminnan laatua arvioidaan jokaisella valvontakäynnillä ja palveluntuottajalta säännöllisesti pyydettävien dokumenttien avulla. Toiminnan laatua arvioidaan myös saadun asiakaspalautteen perusteella. Varhaiskasvatuksen palveluntuottajat ovat velvollisia käyttämään kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa tai laatimaan sen pohjalta oman suunnitelmansa. Yksikön omassa varhaiskasvatussuunnitelmassa on otettava huomioon valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja kunnan varhaiskasvatussuunnitelma. Esiopetuksen palveluntuottajat ovat velvollisia käyttämään kunnan esiopetussuunnitelmaa ja laatimaan sen pohjalta oman lukuvuosisuunnitelmansa. Samoin koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajat on velvoitettu noudattamaan kunnan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmaa ja laatimaan oman toimintasuunnitelmansa sen perusteella. Yhteisten suunnitelmien noudattamisella varmistetaan toiminnan laatu palveluntuottajasta riippumatta.
Hyvinvointipalvelut 11(11) Palvelusetelituottaja on velvollinen tekemään asiakastyytyväisyyskyselyitä joka toinen vuosi laadun arvioimiseksi. Kyselyssä voidaan huomioida yhteisiä painotuksia kasvatus ja opetuspalveluryhmän kyselyiden kanssa. Palvelusetelituottaja voi osallistua kunnan palvelukyky - ja asiakastyytyväisyyskyselyihin. Muita palveluntuottajia kannustetaan osallistumaan ja välittämään tarvittaessa huoltajille tietoa valtakunnallisista tai kunnallisista asiakastyytyväisyys- tai seurantakyselyistä. Kyselyiden tuloksista tiedotetaan valvonta- ja ohjaustiimiä sekä asiakkaita. Palveluntuottajat ovat velvollisia huomioimaan valtakunnallisen varhaiskasvatuksen arvioinnin tuomat linjaukset omassa toiminnassaan.