JÄRJESTÖAVUSTUKSET 2015

JÄRJESTÖAVUSTUKSET 2015 Sopimusperusteinen yhteistyö 2014 2015 Mikkelin seudun mielenterveysseura ry / Kh 27.1.1986 148 41 500 41 500 SPR Mikkelin osasto / Ystävätoiminta / Ostopalvelusopimus 19.12.1994 3 600 3 600 Ylioppilaiden terveydenhuoltosaatiö / Sopimus 22.8.2011 7 600 7 600 Yhteensä 52 700 52 700 Erikseen päätettävät avustukset Sosiaalityö, lastensuojelu,päihdehuolto Myönnetty 2014 Anottu 2015 Esitys 2015 Etelä-Savon Vapautuvien Tuki ry 300 1 000 300 Irti Huumeista ry, Mikkelin alueosasto 300 1 000 300 Lomakoti Mäntyniemen kannatusyhdistys ry 300 8 000 300 Toivon Kammari ry 300 33 000 0 VIOLA-väkivallasta vapaaksi ry 1 500 0 0 Virike ry 1 000 1 000 1 000 Yhteensä 3 700 44 000 1 900 Vammais- ja potilasjärjestöt Etelä-Savon CP-yhdistys ry 300 300 300 Etelä-Savon Näkövammaiset ry 300 1 000 300 Etelä-Savon Osteoporoosiyhdistys 300 300 300 Mikkelin Kuurojen yhdistys 300 1 200 300 Mikkelin seudun AVH yhdistys ( Afasia- ja Aivohalvausyhdistys ry) 300 500 300 Mikkelin seudun Allergia- ja Astmayhdistys ry (kohdeavustus) 300 3 000 300 Mikkelin seudun Epilepsiayhdistys ry 300 300 300 Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 300 1 000 300 Mikkelin seudun Muisti ry 300 6 000 300 Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 1 000 1 000 1 000 Mikkelin seudun Parkinson- kerho 300 500 300 Mikkelin seudun Reumayhdistys ry 300 500 300 Mikkelin seudun Selkäyhdistys ry 300 500 300 Mikkelin Seudun Sydänyhdistys ry 300 500 300 Saimaan Syöpäyhdistys/Mlin seudun osasto 300 400 300 Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla ry 350 300 Yhteensä 5 200 17 350 5 500 Eläkeläisjärjestöt Eläkeliiton Mikkelin yhdistys ry 300 600 300 Mikkelin Eläkeläiset ry 300 500 300 Mikkelin Eläkkeensaajat ry 300 300 300 Mikkelin julkisen alan eläkeläiset ry 300 300 300

Mikkelin Kaatuneitten Omaiset r.y. 300 500 300 Mikkelin Kansalliset Seniorit ry 300 500 300 Ristiinan ja Mikkelin Kansalliset seniorit (Muistikerho) 200 300 300 Mikkelin Kristityt Ikinuoret ry 300 400 300 MISTEL ry 300 ei määr. 300 Naisvuoren Eläkkeensaajat ry 300 2 000 300 Otavan Seudun Eläkkeensaajat 300 300 300 Savon Ilco ry 300 300 300 Yhteensä 3 500 6 000 3 000 Muut järjestöt Etelä-Savon Sotaorvot 300 450 300 Yhteensä 300 450 300 Aikaisemmin jaetut avustukset ltk 28.1.2015 4 Myönnetty 2014 Anottu 2015 Myönnetty 2015 Lisäesitys 2015 MLL Mikkelin osasto 25 400 25 000 11 350 11 350 Mikkelin Setlementti ry 35 260 42 200 16 550 16 550 VIOLA- väkivallasta vapaaksi ry 24 000 24 000 11 000 11 000 Mimosa ry 71 100 71 100 31 450 31 450 Yhteensä 155 760 162 300 70 350 70 350 Anottu Myönnetty/ YHTEENVETO 2015 esitys yht Yhteensä 282 800 204 100 Vuoden sosiaaliteko (päätetään myöhemmin) 900 Yhteensä 205 000 Määräraha 199 100 Käytettävissä -5 900

Pdrn6nen Marja-Liisa Liihettiijii: Ldhetetty: Vastaanottaja: Aihe: Helena Lauttanen < helena.lauttanen@gmail.com > 22. kesdkuuta 2Ol5 L2:M RP MU ST Soteposti Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekij ii : Mikkelin kansalliset seniorit ry Helena Lauttanen Rantakankaantie I 53 52550 Hirvensalmi sposti : helena. lauttanen@ gmail.com vastaus voidaan antaa siihkdisesti. Vaadimme oikaisua Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunnan piiiitcikseen 10.6.2015 Ptiytiikirja 612015 S45 Tiiniiiin 22.6.2015 siutmamme pdltdkirjaotteen mukaan Mikkelin kansalliset seniorit ry:lle ei ole myrinnetty toiminta-avustusta edllisistii vuosista poiketen. Mitaan syytii ei piiiitdksessii ole mainittu. Katsomme, ettii - toimintamme vaikuttaa suoraan sosiaali-ja terveystoimen sektorilla Mikkelin ikiiiintyviin viiest<in hyvinvointiin. - yhdistyksemme toiminta tukee sosiaalitoimen tehtiiviikenttih vanhusviiestrin vireyden, ja huolenpidon ylliipidossa ja poistaa yksiniiisyyttii yhteisrillisyyden kautta. - yhdistys on toimittanut siihk<iisesti tilinpiiiitdstiedot, toimintasuunnitelman ja toiminnantarkastajien lausunnon. ODOTAMME, ETTA miiiir[raha-anomuksemme harkitaan uudelleen ja voidaan maksaa tilillemme. Kunnioittavasti Mikkelin kansalliset seniorit ry Helena Lauttanen puheenjohtaja i. tei.:na i -aliiianei't helena.lauttanen@ gmail.com :lrr-r, i)j-l---< 24'r i.t:

u/.f- a 2 (. 06, 201s seudun sosiaali. Arvoisat sosiaaii- ja terveystoimen tuotantolautakunta /d.o f, a 7.03 Tiintiiin Mikkelin Eltikeliiset ry sai tiedon. ettii kaupunki ei mv6nnti edellisten wosien talaar. vuosittaista toiminta-awstusta vfidistvkselle. Mahdollisesti saman kielteisen oiiiit6ksen ovat saanee: muutkin elfl ke l6isj iiri e stoi. Piiiit0stii on vaikea ymmiirtiiii. T?lvsin vapaaehtoisvoimin toimivat jiirjestd,t tekeviit erittiiin tiirkeiiii ja hyv5ksi havaittua tv6fii jfiesilimiilh toimintaa ikafinqwtille viielle. Monissa yhteyksissii on vedottu koimmnen sektorin (mm. jitrjest6jen) aputm eliikeliiisten asemao parantamiseksi. Toiminnalla pyritiiiin monin tavoin. monipuolisella ohjelmalla. poistamaan eristiiyt-vmistii ja yksindislvttii ystviivyyden ja yhteisdllisavden keinoin. Tuemme kotona asumista ystiivii-awlla-ia kimppalgrydein. Erilaiset muistia p:rftmtavat tieto- ym. tehtdvit parievar aivot toimimaan. Eri asteisesta kulttuuriannista lienee turha sanoa paljon mitiiiin. Toivomme. ettii arvoisat iautakrmnan jiisanet ymmiirtiivit toimintamme arvon ja merkityksan ikn-itrnisten eliimiille. Edellii mainituista syistii johtuen emme ymmiirril ett6 muutamien satojen eurojen anomukset on hyliiry. Mikkelin Eliikeliiiset ry vaatii lautakunnan kielteisen oiiiitdksen muuttamista ia awstuksen mydritiimi stii eliikel iii sj fi est<ille. Mikkeli 23.6.?0!: ffi KunnilittavastiT 4-*> asko Lempelto Mikkelin Eliikeliiiset rv puheenjohtaja Os. Notkokat;27 50170 Mikkeli

29.6.2015 Oikaisuvaatimusviranomainen Mikkelin kaupungin sosiaali ja terveystoimen tuotantolautakunta OIKAISUVAATIMUS Pyydämme oikaisua päätökseen, joka koskee Ristiinan mielenterveysyhdistys Risla ry:n toimintaavustusta. Päätöksen hylkääminen on johtunut hakemuksen myöhästymisestä. Emme ole löytäneet kaupungin sivuilta selkeää hakemuksen takarajaa. Yhdistyksemme tekee tärkeää työtä kaupungin järjestämän päivätoiminnan (Tellus) rinnalla. Risla vastaa lauantai toiminnasta, päivätoiminnasta arkisin, kun Telluksen työntekijät eivät ole paikalla, sekä järjestää liikunta, kulttuuri ja virkistysmatkoja. Toivomme että oikaisuvaatimukseemme suhtaudutaan myönteisesti ja meille myönnetään 300 :n toiminta avustus vuodelle 2015. Toivomme myös tietoa siitä, milloin ensi vuodelle tarkoitettu hakemus on jätettävä. Ristiinan mielenterveysyhdistys ry Maiju Syrjäläinen sihteeri Brahentie 10 52300 Ristiina ristiinanrisla@gmail.com Puh. 044 330 9911 Vesa Himanen puheenjohtaja

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja tuotantolautakunnalle OIKAISUVAATIMUS 5 45, jdrjestoavustukset 24.6.20L5 utiono- u{zje 2 6. 06. 2015 Mikkclin seudun sosiaali. ia lerucrctr Haluamme oikaisua em. piititokseen, jolla yhdistykseltdmme on evdtty toiminta-avustus vuodelle 201s. Lautakunnan piiiit6s on tehty ennakkoon ilmoittamatta kesken toimintavuotta Piiiitos on kaupungin strategian vastainen. PERUSTELUT Kaupungin avustusten hakuprosessissa eiainakaan meitd millddn tavoin informoitu, etteiko perinteiste toiminta-avustusta myonnettiiisi. Yhdistys on tehnyt vuoden budjettinsa ja toimintansa myonteisellii olettamalla. Mielestdmme tamd sotii hyvbj hallintotapaa vastaan. Kaupungin hyvinvointistrategia painottaa elinkeinojen, ympiiriston ja ihmisten hyvinvointia. Monien suomalaisten tutkimusten mukaan ennaltaehkdisy on jiirkevintii ja kunnalle taloudellisinta ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Vapaaehtoinen ns. kolmas sektori tekee jo nyt ja jatkossa voimakkaamminkin osansa ihmisten hyvinvoinnista yhteistyossd kaupungin ja yksityisen sektorin kanssa. Tiimdn tcivoisi tapahtuvan mycs Mikkelissd. Mikkelin po. lautakunnan avustuslinjaus sotii ennaltaehkdisyi ja kaupungin strategiaa vastaan. Mikkelissii on yli 1"7 000 yli 65-vuotiasta ja eldkkeensaajia vielii enemmdn. lhmisten ja kaupungin kannalta on oleellisen tdrkedi vahvistaa ennaltaehkdiseviii toimia. Tdtd tyotd eldkkeensaajajdrjestot tekeviit omaehtoisen pyyteettomiisti ja tehokkaasti. Naisvuoren elskkeensaajien toiminnallisissa ja psykososiaalisissa aktiviteeteissa oliviime vuonna 485 henkilod, osanottajia kaikkiaan 45241a vapaaehtoistydn tekijoitii 24 henkilos. T6td ikdihmisten toimintakyvyn ylldpitdmistd tukevaa toimintaa kaupunki avusti viime vuonna 300 eurolla ja samanaikaisesti peritoimitilavuokria meiltl kymmenkertaisen mddrdn. Mielestiimme tiimd el ole kaupunginkaan kannalta jiirkevdii, vaan kaupungin kannattaisi nimenomaan tukea niitd, jotka eniten saavat tulosta aikaan ennaltaehkdisyn suhteen. Nyt kaupungin vanha perinne ndyttii5 olevan tukea jiirjestojs, jotka saavat merkittavad valtion tai vastaavaa, esim. RAY, tukea ja jotka eivit niinkddn toimi preventiivisesti. Kaikkiaan lautakunnan pitdisi toimia vahvemmin jiirjestdavustusten miiiiriirahan lisddmiseksija parantamiseksi.,/./ Turkia, Naisvuoren Eliikkeensaajat ry tulkunkatu 4 50190 Mikkeli, markku.turkia@iki.fi, 0400 656288

Selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2014 1

SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI Aikuissosiaalityössä sekä sosiaalityön että toimeentulotuen asiakasmäärät toteutuivat olennaisesti suunniteltua suurempina. Toimeentulotukipäätöksen saaminen lain edellyttämän 7 arkipäivän kuluessa toteutui vain 82 %:ssa hakemuksista. Aikuissosiaalityön asiakasmäärä lisääntyi edelleen lähes 200 henkilöllä vuoden 2013 tilinpäätökseen verrattuna. Maahanmuuttopalvelujen uudet asiakkaat kasvattivat asiakasmäärää. Lisäksi Talousarviovaiheessa suunniteltiin, että mielenterveys ja päihdepalveluiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat siirretään aikuispsykososiaalisten palveluiden tauluun, mutta näin ei voitu kuitenkaan tehdä, koska sosiaalityön asiakkuuksien erottelu on hankalaa. Talousarvioon toimeentulotukea saavien perheiden asiakasmäärä on arvioitu liian alhaiseksi. Mikkelin kaupunki on aiemmin keväällä sekä syksyllä 2014 antanut selvityksen toimeentulotuen määräajoista Itä Suomen aluehallintovirastolle. Käsittelyajat vuonna 2014 olivat kevään jälkeen useiden tehtyjen toimien ansiosta lainmukaisia melkein koko loppuvuoden. Toimeentulotuen ratkaisutyön resursointiin ja toimintakäytäntöihin kiinnitetty huomio, jotta lain velvoittamassa käsittelyajassa pysytään. Sosiaali ja terveysministeriön toimeentulotukilain soveltamisoppaan mukaan tavoite on, että kunnat käyttäisivät ehkäisevään toimeentulotukeen vähintään 3,3 % kunnan toimeentulotuen menoista. Sosiaali ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan tämä osuus on ollut Mikkelissä 2 % vuonna 2014. Seudullisessa sosiaali ja terveystoimessa on päätetty yhteisesti ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään hyvin monenlaisiin asioihin, esim. joihinkin kodinkoneisiin tietyissä tilanteissa, vuokrarästeihin asumisen turvaamiseksi sekä ylipäätään asioihin, jotka perustelluksi katsotaan asiakkaan omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi. Sotessa käytetään ehkäisevää toimeentulotukea suositusta vähemmän ja ainakin osittain se johtuu siitä, että täydentävänä toimeentulotukena myönnetään sellaista, joka joissakin muissa kunnissa myönnetään ehkäisevänä toimeentulotukena. Työmarkkinatuen kuntaosuutta kaupunki joutui maksamaan 2,6 milj. euroa ja se ylitti alkuperäisen talousarvion yli 0,6 milj. eurolla. Aikuissosiaalityön määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden kokonaisuudessaan 1,1 milj. euroa. Aikaisempien lukujen ja vuoden 2014 lukujen (asiakasmäärät ja eurot) perusteella vaikuttaa siltä, että talousarviota 2014 ei oltu laadittu realistisesti. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvuun on vaikuttanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, joka on ollut nähtävissä koko valtakunnassa viimeisen neljän vuoden ajan. Oheisessa kahdessa kaaviossa näkyy, että vaikka tilanne surkea, niin kehitys Mikkelissä ei ole ollut kuitenkaan niin surkea, kuin monessa muussa vastaavassa kaupungissa. Tämä näkyy hyvin esim. 2

Mikkelin ja Hämeenlinnan käyriä vertailtaessa, jossa lähtöpiste on sama, mutta kehitys on sitten erkaantunut Mikkelin eduksi. Alempi kuvio kertoo TMT menojen kasvuprosentin vuoden 2013 alusta kesäkuun loppuun 2015. Tämä vertailu selventää hyvin, että menojen kasvu on ollut paremmin hallinnassa. Talousarvio ei ole ollut realistinen menojen suhteen. Tehdyt toimenpiteet ovat kuitenkin olleet vaikuttavia ja oikeaan suuntaan vieviä. Kehittämistyötä yhdessä soten ja työllisyyspalveluiden kanssa viedään edelleen eteenpäin. Alkuperäisessä talousarviossa aikuispsykososiaalisiin palveluihin oli varattu määrärahoja 6,6 milj. euroa ja lopullinen toteutuma oli lähes 9 milj. euroa. Talousarvion realistisuus? 3

Tilinpäätöksen yhteydessä muodostettiin aikuispsykososiaalisista palveluista selkeä toiminnallinen kokonaisuus, jonka vuoksi aikuispsykososiaalisiin palveluihin siirrettiin kotikuntoutuksen sekä mielenterveysvastaanoton kustannukset (yht 1,2 m ), jolloin pystyttiin arvioimaan koko mielenterveyspalvelujen kustannuksia. Talousarviossa nämä kustannukset olivat sisältyneet vastaanoton tauluun. Samalla tilinpäätöksessä vastaavasti vastaanoton kustannukset alittivat 1,4 m verrattuna talousarvioon. Kustannussiirtojen vaikutukset huomioiden aikuispsykososiaalisten palvelujen todellinen ylitys oli n. 1,2 m. Talousarvion 2014 laadinnassa ylitysriskiksi oli arvioitu n. 1,1 m. Ylitysriskiä ei pystytty kuromaan umpeen, vaikka vuoden aikana tehtiin mielenterveyspalvelujen asumispalvelujen uudelleenjärjestelyjä sekä käynnistettiin kotikuntoutusta laajempana. Erikoissairaanhoidon määrärahat ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden peräti 7,2 milj. euroa. Osittain ylitystä selittää kuntien maksettavaksi tullut ylimääräinen potilasvastuuvahinkokorvaus. Tarkastuslautakunta odottaa selvitystä, mistä eri tekijöistä muu osa ylityksestä johtuu ja mitä mahdollisuuksia kaupungilla on vaikuttaa vuosi vuodelta kasvavien erikoissairaanhoidon kustannusten hallintaan? Sairaanhoitopiirin vuodelle 2014 talousarviossa määritetty määrärahataso oli n. 3,6 miljoonaa euroa pienempi, kuin mitä vuoden 2013 tilinpäätöksen toteutuma oli. Mikkelin kaupungin näkökulmasta sairaanhoitopiirin osalta tavoitteena vuodelle 2014 oli, että sairaanhoitopiirin tasapainottamisohjelma tuottaisi merkittäviä säästöjä myös kuntalaskutuksen osalta. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vuoden 2014 osalta varsinaisen toiminnan laskutus kasvoi 1,67 m (2,3 %). Laskutuksen kasvu koostuu avohuollon kustannusten kasvusta (0,6 m ; +1,9 %), josta merkittävä ossa selittyy psykiatrian avohoidon kustannuksen kasvulla (0.38 m ; +7,2%). Vuodeosastohoidon kustannukset kasvoivat 0,3 m (1,1 %), jossa kuitenkin psykiatrian vuodeosastohoidon osalta vähennystä oli 0,5 m ( 8,1%). Ulkopuoliset ostopalvelujen kustannukset kasvoivat merkittävästi 0,89 m ; +8,8 %). Kokonaisuudessa positiivista oli kuitenkin se, että psykiatrian kokonaiskustannukset vähenivät vuoteen 2013 verrattuna 0,1 m. Avohoidon käyntien määrä kasvoi 4,5 % (5.711 käyntiä) vuodeosastohoidon hoitopäivät vähenivät 3,3 %:lla ( 1.564 hoitopäivää). Lähetteiden määrä väheni 235:llä ( 1,8 %). Sairaanhoitopiirin ja kaupungin yhteistyötä ja talouden hallintaa pyrittiin parantamaan käynnistämällä yhteinen talouden tasapainottamistyöryhmä, jossa käsiteltiin mm sairaanhoitopiirin oman tasapainottamisohjelman toimenpiteitä ja vaikutusta sekä psykiatrian toiminatamallin kehittämistä. Useasta yrityksestä huolimatta kustannuskehitykseen ei ole pystytty vaikuttamaan. Vuonna 2014 kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen omaishoitotukipäätöksen. Määrärahoja jäi kuitenkin käyttämättä, joten osaavatko kaikki todelliset tarvitsijat hakea tukea ja tarjotaanko omaishoitajille riittävästi vapaapäiviä jaksamisen varmistamiseksi? 4

Kaikki kriteerit täyttävät saivat myönteisen päätöksen ja omaishoitotuen myöntäminen perustuu asiakkaan hakemukseen. Palveluohjauksessa asiakkaita informoidaan omaishoitotuen tai palvelujen hakemisesta. Myös omaishoitoyhdistys tekee aktiivista palveluohjausta. Ikäihmisistä osa hakee tuen sijasta maksuttomia palveluja, joten se määräraha kohdentuu henkilöstömenoihin (henkilöstömenot ylittyivät) eikä näy omaishoidon tuen eli avustuksien määrärahoissa. Omaishoitajien vapaapäivien järjestämisessä on kehittämistä, koska osa ei halua omaistaan laitokseen ja perhehoitajia ei ole saatu riittävästi. Toimeksiantosopimuksella voidaan palkata hoitaja kotiin. Omaishoitajien määrä väheni edellisvuodesta 17:llä. Yhtälö vaikuttaa ristiriitaiselta, kun hoidettavien määrä kasvaa. Onko tiedottaminen ollut riittävää esimerkiksi palvelusetelien käytön osalta? Luvussa on vain ikäihmisten omaishoitajat (hoiva ja hoito maisemataulukossa on vain ikäihmiset, sosiaalipalveluissa vammaispalvelun omaishoitajaresurssi), vammaispalvelun puolella omaishoitajien määrä on kasvanut ja määrärahaa siirrettiin sinne 93 000 euroa. Palvelusetelin käytöstä annetaan aina palveluohjausta, yhtenä palvelun vaihtoehtona. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi edellisvuodesta 134:llä. Miten resurssien riittävyydestä on varmistuttu, kun otetaan huomioon tämän palvelun kasvava tarve? Käytössä on toiminnanohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan riittävää resurssia ja arvioidaan henkilökunnan määrää suhteessa asiakasmääriin. Välittömän työajan osuutta seurataan kuukausittain ja tavoitteena on lähihoitajilla 60 % ja sairaanhoitajilla 40 % välittömän työajan osuus. Mikäli asiakkaiden luona käytettävä aika ei riitä (välitön työaika), niin asiaan puututaan välittömästi. Henkilökunnan määrää arvioidaan toiminnanohjausjärjestelmän kuormittavuustiedon ja asiakasmäärän arvioinnin perusteella ja sijaisten palkkaamisen mahdollisuus arvioidaan tämän informaation perusteella. Vuonna 2014 kaupungin YT neuvottelut ja siihen liittyvä rekrytointikielto ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto vähensi kotihoidon määräaikaisten sijaisten käyttöä. Kotihoidon toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Päiväkeskushoitopäivät alittuivat olennaisesti suunnitellusta toteutuman ollessa vain 57,8 %. Kulut, lähes 2 milj. euroa toteutuivat kuitenkin lähes budjetin mukaisesti. Miten talouden sopeuttamistavoitteet toteutuivat, kun asiakasmäärät vähenivät ja kulut kuitenkin kasvoivat? Päivätoiminnan työntekijöiden työpanosta käytettiin muihin yksiköihin ja säästettiin mm. muiden yksiköiden sijaismäärärahoissa. Kirjanpidollisesti työvoiman käyttöä ei kuitenkaan kirjattu muiden yksiköiden kuluiksi, jolloin kustannukset jäivät edelleen päivätoiminnan kustannuksiksi. Kokonaisuudessaan vanhusten palvelut toteuttivat talouden sopeuttamistavoitteet suunnitelmallisesti. Asiakkaiden toimintakyky on laskenut huomattavasti kahden viimeisen vuoden aikana, jolloin samalla henkilöstöresurssilla hoidetaan entistä huonokuntoisempaa asiakaskuntaa ja muistisairaudet näkyvät entistä enemmän myös päivätoiminnassa. Nämä asiakkaat tarvitsevat enemmän hoitajien aikaa ja se näkyy hoitopäivissä, jolloin hoitopäiviä kertyy vähemmän. Asiakkaiden toimintakyvyn heikentyminen aiheuttaa myös äkillisiä peruuntumisia käyntipäiviin. Äkillisiin poissaoloihin ei 5

saada heti tilalle uutta asiakasta. Kaikki akuutit tarpeet (uudet kiireelliset asiakkaat) on pystytty ottamaan päivätoimintaan. Missä määrin kuntoutuksen henkilöstöresursseja riittää kotona asuville? Kuntoutuksen henkilökuntaresurssi on riittämätön suhteessa tarpeeseen. Vuodelle 2016 suunnitellaan muutaman lähihoitajan vakanssi muuttamista kuntoutuksen resurssiksi, jotta kotikuntoutusta saadaan kehitettyä eteenpäin. Lisäksi vammais ja vanhuspalveluista puuttuu kokonaan toimintaterapeutti. Toimintaterapeutti nähdään tarpeellisena kotona asuvien toimintakyvyn ja selviytymisen tukemisessa. Kuntoutuksen resurssitarpeet on pyritty ratkaisemaan nykyisen henkilömäärän puitteissa, mikä on ollut erittäin haastavaa, eikä ole ollut aina mahdollista. Sosiaali ja potilasasiamiehen laatiman selvityksen mukaan kullakin lapsen asioista vastaavalla lastensuojelun työntekijällä oli vuonna 2014 Mikkelissä vastattavanaan 78 lapsen asiat, mikä määrä on melkein kaksinkertainen Talentian suositukseen nähden (40 lasta/ lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä). Yhtä lastensuojelun sosiaalityöntekijää kohden työmäärä on suuri ja vaatii sosiaalityöntekijältä mahdollisimman hyvää töiden organisointikykyä ja priorisointia ja asioiden aikataulutusta. Määräaikoihin sidotut toimenpiteet ja tehtävät on kuitenkin toteutettu määräaikojen puitteissa. Uusi voimaan tullut sosiaalihuoltolaki painottaa varhaista tukea ja palveluiden saamista jo mahdollisimman varhain ja oikea aikaisesti jo perhepalveluissa ennen lastensuojelun asiakkuutta. Tätä toimintamallia palvelusisältöineen kehitetään tällä hetkellä ja kehittämistyö pitäisi näkyä tulevina vuosina myös lastensuojeluasiakkuuksien vähentymisenä. Kouluterveydenhuollon käynnit ovat lisääntyneet ja mistä se kertoneekaan? Kouluterveydenhuollon seurantakäyntien tilanne on parantunut. Lisäksi lainmuutos on tuonut laajat terveystarkastukset tietyille luokille. Tarkastuksissa nousee esille ns. huolenperheet, joita seurataan tarkemmin. Myös kouluterveydenhuollossa sairauskäyntien määrä on lisääntynyt. Erityisen huolestuttavaa on, että sosiaali ja terveystoimi ei ole kyennyt hillitsemään kulukehitystään ja se myös ylitti vuoden 2014 alkuperäisen talousarvion noin 10,7 milj. eurolla. Onko tasapainottamisohje tältä osin realistinen? Vertailu vuoden 2013 tilinpäätökseen ja talousarvioon/tilinpäätökseen 2014 TP TA TP Muutos Muutos Muutos Muutos 2013 2014 2014 TP 13/TP 14 TP 14/TA 14 TP 13/TP 14 TA 14/TP 14 Toimintatuotot 46 083 705 42 913 200 44 976 379 2,4 4,8 1 107 326 2 063 179 Toimintamenot 220 438 836 212 545 500 223 342 117 1,3 5,1 2 903 281 10 796 617 6

Toimintakate 174 355 131 169 632 300 178 365 738 2,3 5,1 4 010 607 8 733 438 Sosiaali ja terveyspalvelut ovat toteuttaneet sekä kaupungin talouden tasapainotusohjelmaa että myös laatineet palveluselvityksen pohjalta 14. kohdan toimenpidekortit, joilla pyritään kulukehityksen hillitsemiseen. Kuten yllä olevassa taulukossa on kuvattu, soten menojen kasvu tilinpäätöksestä tilinpäätökseen on ollut maltillinen ja tehdyillä toimenpiteillä on pystytty hillitsemään oman toiminnan menoja huomioiden, että määrärahat talousarvioon 2014 nähden eivät olleet tilinpäätöksen 2013 tasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä, että sote kuroo umpeen myös edellisten vuosien alijäämiä ja tätä vanhaa alijäämää onnistuttiin kaventamaan 2,9 miljoonaan euroon. Suurimpina erinä, joihin ei pystytty vaikuttamaan olivat erikoissairaanhoidon kasvu 7,1 milj. euroa sekä sosiaalipalveluissa palveluiden ostoissa 2,7 milj. euroa, jotka kohdistuivat vammaispalveluiden avustajapalveluihin, asumispalveluihin ja kuljetuspalveluihin sekä lastensuojelun avo ja laitospalveluihin. Työmarkkinatuen kuntaosuus myös ylittyi 0,7 milj. euroa.toimenpiteet näiden toimintojen kasvun hillitsemiseksi on käynnissä, mutta vaativat useamman vuoden panostuksen. Näiden edellä mainittujen palveluiden osalta talousarvio ei myöskään ollut realistinen. 7