Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Samankaltaiset tiedostot
Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus. MJ Koivikko, SM Sipari Vajaaliikkeisten Kunto ry, SLNY,TAYS, TaY

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS. Seinäjoen osahanke

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA ELI HYVÄ KUNTOUTUS PROJEKTI

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Kohti maakunnallista lasten ja nuorten kokonaiskuntoutumista

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA SUUNNITELMA

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

Vajaaliikkeisten Kunto- Bot för Rörelsehindrade ry VLK.

Kuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Erityisopetus ja yleisopetus rinnakkain yhtenäiskoulussa. Matti Kuorelahti,, KT, lehtori Jyväskylän yliopisto Erityispedagogiikan laitos

Järjestämisvastuu lasten ja nuorten kuntoutuksessa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI

Matkalla kumppaneiksi

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Läheisen ohjaus terapiatyössä Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Toimintakykyä arvioitava

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Terveet tilat 2028 ohjelma - Asiantuntijana tukemassa tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Laura Simontaival, Kehittämistoiminnan vetäjä

LASTEN JA NUORTEN HYVÄN KUNTOUTUSKÄYTÄNNÖN JA KUNTOUTUKSEN VERKOSTOJEN KEHITTÄMINEN SEINÄJOEN KAUPUNGIN ALUEELLA

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

LAPE pre-seminaari Helsingissä Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

Julkisen sektorin ja kansalaistoiminnan kuntoutusyhteistyön moninaisuus

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisryhmän loppuraportti Vantaa KT, Opetusneuvos Jussi Pihkala

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Toiminnan ja talouden suunnittelu, seuranta ja arviointi

Maaseudun sote-palvelut ja monipaikkaisuus: alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä palveluverkon näkökulmia

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

LASTEN VAATIVA LÄÄKINNÄLLINEN PUHETERAPIAKUNTOUTUS: VALTAKUNNALLINEN SELVITYS

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Keski-Suomen vammaisstrategia

Tukea, turvaa ja ohjausta - Lähellä lasta ja perhettä -

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Cross-Border Move for Health Joensuu Inkluusion edistäminen liikunnassa ja urheilussa

Kuntoutussuunnitelma -Kohtaako teoria ja todellisuus? Minna Huru Heli Virkkunen-Ylijoki

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia Helena Launiainen

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Lapsen hyvä kuntoutus. Lastenneurologian julhlasymposium Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

Terveet tilat Hallitusneuvos, hankejohtaja Marika Paavilainen

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Verkoston puheenvuorot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Etelä Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

yöote Vamoksen näkökulmia

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Henkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi

Strategian viimeistelyn askeleet

Transkriptio:

Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrare r.y. http://www.vlkunto.fi/

Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Seinäjoella

THE ÖREBRO APPEAL (EACD) European states should develop skilled services for children with disabilities based on the needs and aims of the child and his/her family, and they should as far as possible be locally based for ease of access. "Children's rights in Europe - Challenge and Responsibility" Örebro Conference 2001 (EACD = European Academy of Childhood Disability)

EACD: We should develop skilled services 1. for children with disabilities 2. based on the needs and aims of the child and family 3. they should be locally based (EACD = European Academy of Childhood Disability)

Kuntoutus muutoksessa - haasteet: Toisaalta: - yksilöllisyys - mahdollisuudet Toisaalta: - toimenpidekeskeisyys - anomisen ja myöntämisen kulttuuri

Aihealueet: (lyhyt esitelmä + keskustelu kustakin) - työnjako erikoissairaanhoito-perusterveydenhoito - työn kohdentaminen, lukumäärät - työn suunnittelu, kuntakohtaiset suunnitelmat, lapsikohtaiset suunnitelmat - kuka tämän tekee?

Aihealueet: 1) työnjako erikoissairaanhoito-perusterveydenhoito

Ongelmat on hyvä hoitaa siellä missä ne ovat Kuntoutuksen eri osapuolien yhteinen etu on se, että kuntoutuksen ydintoiminta on mahdollisimman lähellä lasta ja perhettä. Aina ei tarvita erikoisasiantuntijuutta tai erikoissairaanhoitoa lapsen ja perheen auttamiseen ja tukemiseen.

Sairaalan rooli? Hospitals, creating silos that lead to little interaction and coordination between caregivers. Weinstock M. Chronic care, an acute problem. Hospitals & Health Networks 2004; 78(9): 40-48 Voidaanko hoitopoluista todella puhua näin ilkeästi?

Erilaiset ammattikäytännöt työ sektoroituu, mutta meidän perhe ei voi sektoroitua yhteisvastuu on ei kenenkään vastuu LAPSI Yhteisen työn sisältö

Lapsen yksilöllisten tarpeiden lisäksi on huomioitava perheen tilanne ja toiveet, paikalliset olosuhteet ja mahdollisuudet sekä yhdistettävä nämä tasapuolisesti ja viisaasti.

Tätä havainnollistaa kolmiomalli, jossa helpot asiat ovat kolmion juuressa ja vaikeat kärjessä osoittaen viimeksi mainittujen suhteellisen pienen määärän.

Aihealueet: 2) työn kohdentaminen, lukumäärät

KUNTOUTUKSEN KOHDISTAMINEN: KENELLE? EACD: For children with disabilities

Erityispedagogiikan ensisijaisen kohde-alueen muodostavat vähempiosaiset, hitaammin oppivat ja kehitysvammaiset, koska he hyötyvät siitä enemmän. (Hautamäki ym. 2001)

Sen voisi tehdä näin: 2% lapsista erityistoimet', 20% lapsista sovelletut toimet' 80% lapsista yleiset toimet Kyseessä on siis rajaus- ja ryhmitysongelma: erityinen vs yleinen

Nykyajan avainsanoja I Jonot

Nykyajan avainsanoja II Säästöt

Aihealueet: 3) työn suunnittelu, kuntakohtaiset suunnitelmat, lapsikohtaiset suunnitelmat

1) Kunnan kokonaissuunnitelma on pohjattava kunnassa sovittuun strategiaan tai toimintatapaan (normitukseen jos niin halutaan sanoa), joka on muodostettava ketään syrjimättä eli suunnittelussa on huomioitava kaikki lapset. 2) Yksittäisen lapsen ja perheen tarpeet on suunniteltava ilman normitusta kunnan kokonaissuunnitelman puitteissa.

KUNTOUTUKSEN SISÄLTÖ: MITÄ? EACD: - based on the needs and aims of the child and family - the work should be locally based

Ympäristötekijät Yksilötekijät Elimistön toiminnot ja rakenteet häiriö/tauti Suoritukset Osallistuminen Osallistuminen on tärkeää

On varsin helppoa olla hyvä, mutta vaikeampaa on noudattaa oikeutta. On yhdistettävä kaksi näkemystä On tehtävä kaksi suunnitelmaa

Yksilöllinen, lapsikohtainen suunnitelma Kunnan kokonaissuunnitelma

Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma on - kirjallinen, - käytäntöä palveleva, - ei liian perusteellinen Hajanaisuus voidaan välttää, jos lapselle ja perheelle tehdään vain yksi suunnitelma

Yksilöllinen varhaiskasvatus- / oppimis- / kuntoutussuunnitelma - yhdistää paikallisen (horisontaalisen) ja muualta saatavan (vertikaalisen) tietotaidon. - toimii yhdistävänä tekijänä myös tärkeissä vastuu- ja jatkuvuuskysymyksissä sekä tiedonsiirrossa.

Kunnan kokonaissuunnitelma - Voimavarojen käyttöä voidaan merkittävästi tehostaa yhteistyön ja suunnittelun avulla. - Suositusten on oltava suhteessa paikallisiin mahdollisuuksiin - Sujuvuus saavutetaan palveluohjauksellisella työotteella "ihmiseltä ihmiselle". Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia.

Kokonaissuunnitelma jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia, so. yleiskaava, joka kattaa tarvittavat asiat ja antaa sijan kullekin lapselle.

Hoitotakuu Yhteistyötä edellyttävä kohta on myös kuntoutuksen ja muiden tukitoimien sovittaminen päivähoidon ja koulun suunnitelmiin. Niiden aikataulu perustuu lukuvuoteen. Kunnan on suunnitelmissaan pohdittava etukäteen - tukitoimien saatavuus ja - miten hoitotakuun sallima kolmen, enintään kuuden kuukauden järjestelyaika ja ehkä vasta ensi vuonna vapautuva paikka päivähoidon tai koulun erityisryhmästä saadaan sopimaan yhteen.

Päämääränä palveluohjauksellinen työote: - sujuva hallintomenettely - perheen mukaanotto - luottamus ja kumppanuus - asioiden hoito "ihmiseltä ihmiselle - kunnan yleiseen suunnitelmaan sovitettu yksilöllinen, kirjallinen suunnitelma

Kokonaissuunnitelma, jonka puitteissa työntekijät osaavat toimia: - Yleiset periaatteet ja strategia tuleville vuosille - Alueen koko lapsiväestöä koskeva, kattava selvitys - Palvelurakenne ja -periaatteet - Lapsen ja perheen asioiden hoito (kuka, mitä) - Seuranta määrävälein - Henkilöstö - Tiedotus

Asetuksen edellyttämä "kuntoutuksen tarve kunnassa" liittyy kunnan suunnitteluun. Kuntoutus on tarpeen, mikäli on odotettavissa "olennaista haittaa" aikuisiässä. Tietty normittaminen (paikallinen käytäntö) on välttämätöntä. Yksittäisen lapsen kohdalla normittaminen ei ohita yksilöllistä suunnittelua ja harkintaa.

Keskustelu laitoksista - Asetetaanko etusijalle hoidon sisältö vai hoidon sijainti? - On mahdollista kuluttaa tukitoimien sijaintiin ne rahat, jotka olisi ollut parempi käyttää työn sisältöön.

OMAT VOIMAVARAT ja muualta hankittavat asiat:

Aihealueet: 4) kuka tämän tekee?

Toiminnan lähtökohtana on aloite tukitoimista ja perheen niitä varten antama suostumus. On olennaista, että kyseessä on ns. informed consent, mikä merkitsee, että ongelma tutkitaan riittävästi ja saadut tulokset kuvataan perheelle niin hyvin, että hoito ja kuntoutus ovat aitoa yhteistyötä perheen kanssa.

Tärkein toimintaa ohjaava arvo on rehellisyys, muut arvot nojaavat siihen. Hyvä kuntoutus perustuu tältä pohjalta syntyvään luottamukseen, jonka avulla saavutetaan hyvä yhteistyö. Kuntoutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan näistä lähtökohdista. ========== ========== Pohjanmaalla

A-linjaus O-linjaus Arvot -asenteet Politiikat -lait Periaatteet -ideologia Hallinto -organisaatiot Toimintamallit -toimintatapoja Palvelut -kuntoutuksen keinot

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus: ARVOT (A-linjaus, 35 sivua kirjassa) 1. Tiedotuksesta neuvotteluun 2. Perhe on oma toimintayksikkönsä 3. Lapsi on aina ensisijaisesti lapsi ei kuntoutuja 4. Kuntoutus arjessa 5. Mihin lasta kuntoutetaan? 6. Kuntoutus lasta lähellä 7. Yhteistoiminnallisuus

Organisaatio (O-linjaus, 25 sivua): 1. Paikalliset voimavarat ja käytännöt 2. Tukitoimia järjestävä organisaatio 3. Perheelle annettava tuki, perheen oma panos 4. Tukitoimien saatavuus 5. Päätöksenteon ja toteutuksen sujuvuus 6. Tiedon saatavuus ja säilytys