PUURONEVAN TARKKAILU X Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY

PUURONEVAN TARKKAILU 2014 2015 16X199445 2.5.2016 Puuronevan kosteikko Noora Huotari VAPO OY Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu 2014 2015

Vapo Oy, Puuronevan tarkkailu 2014 2015 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS... 1 2.1 Puuronevan tuotantoalue... 1 2.2 Vesistö... 2 3 TARKKAILUKAUSIEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 2 4 PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN... 3 5 VESISTÖTARKKAILU... 4 5.1 Tarkkailun toteutus... 4 5.2 Vesistötarkkailun tulokset... 5 6 KALASTUSTIEDUSTELU V. 2015... 8 7 YHTEENVETO... 9 8 VIITTEET... 11 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Puuronevan tarkkailun havaintopaikat Puuronevan päästötarkkailutulokset 2014 Vesistötarkkailutulokset 2014 2015 Veden laatu Hoikkaojassa ja Piehinginjoessa 1995 2015 Tiedustelukaavake Kalastustiedustelun perustulostus Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM kalabiologi Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90571 Oulu puh. 010 33280 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

1 1 JOHDANTO Raahessa sijaitsevan Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Tähtinen & Kananen 2006) mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyksen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä, minkä vuoksi vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Vuonna 2014 Puuroneva oli jälkihoitovaiheen päästö- ja vesistötarkkailussa ja vuonna 2015 vesistötarkkailussa. Vuonna 2015 tehtiin myös kalastustiedustelu. Tässä raportissa esitellään Puuronevan tarkkailun tulokset vuosilta 2014 2015. 2 HANKE- JA VESISTÖKUVAUS 2.1 Puuronevan tuotantoalue Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalue sijaitsee Raahessa noin 8 km Vihannin kirkonkylästä luoteeseen. Suon sijainti on esitetty kuvassa 1 ja liitteessä 1. Suo ojitettiin vuonna 1979 ja tuotanto aloitettiin vuonna 1981. Puuronevan vedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta Penikkaojaan ja edelleen Piehinginjokeen. Valuma-alue on pääasiassa ojitettuja soita ja metsää. Kuva 1 Puuronevan turvetuotantoalueen päästö- ja vesistötarkkailupisteiden sijainti.

2 Vuonna 2014 tuotannossa oli 35 ha, tuotannosta oli poistunut 8,6 ha ja jälkikäytössä oli 60 ha. Vuonna 2015 tuotannosta poistunutta alaa oli 22 ha ja jälkikäytössä oli 82 ha. Tuotannossa olevaa alaa ei enää ollut. Puuronevan vesienkäsittelynä on kaksi laskeutusallasta, eristysojat sekä sarkaojien allassyvennykset ja lietteenpidättimet. Nykyiset vesiensuojeluratkaisut on toteutettu vuonna 1998. Lohkolle 1 tehtiin noin 10 ha:n kosteikko vuonna 2011. 2.2 Vesistö Piehinginjoen vesistöalueen pinta-ala on 176 km 2 ja järvisyys 0,43 %. Puuroneva sijaitsee Piehinginjoen yläosan alueella (56.004), jonka pinta-ala on 37 km 2 (Ekholm 1993). Vesistöalueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Piehinginjoki on pintavesityypiltään keskisuuri turvemaiden joki (Kt), ja sen ekologinen tila on sekä ensimmäisellä että toisella vesistöjen luokittelukierroksella määritelty tyydyttäväksi. Vesistön kemiallinen tila on hyvä. Ekologinen luokittelu perustuu laajaan aineistoon, kemiallinen luokittelu on tehty suppean aineiston perusteella (ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 4.5.2016). Piehinginjoen kuormitus on pääosin peräisin maa- ja metsätaloudesta ja hajaasutuksesta. Joessa on havaittu ajoittain myös happamuusongelmia. Vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan joen kokonaisfosforipitoisuuden vähentämistarve on 10 30 prosenttia (Torvinen & Laine 2015). 3 TARKKAILUKAUSIEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 2014 (touko-syyskuu) Ilmatieteen laitoksen Siikajoen Revonlahden havaintoasemalla keskilämpötila oli 11,2 C, joka oli 1,2 C pitkän ajan keskiarvoa (1981 2010) korkeampi. Erityisesti heinä-elokuu oli normaalia lämpimämpi (kuva 2). Tarkkailukauden 2015 keskilämpötila oli lähellä tavanomaista siten että kesä-heinäkuu oli viileä ja elo-syyskuu lämmin. Kuva 2 Kuukausittaiset keskilämpötilat Siikajoen Revonlahdella tarkkailukausilla 2014 ja 2015 sekä vertailukaudella 1981-2010 (Ilmatieteen laitos 2014 2015). Tarkkailukauden 2014 kokonaissademäärä Siikajoella oli 264 mm mikä oli 16 % normaalia pienempi. Erityisen vähäsateista oli elo-syyskuussa, mutta heinäkuun sadesum-

3 ma oli selvästi tavanomaista suurempi (kuva 3). Tarkkailukauden 2015 sadesumma oli puolestaan 30 % normaalia suurempi siten, että touko-kesäkuu ja syyskuu olivat tavanomaista sateisempia. Kuva 3 Kuukausittaiset sademäärät Siikajoen Revonlahdella tarkkailukausilla 2014 ja 2015 sekä vertailukaudella 1981-2010 (Ilmatieteen laitos 2014 2015). 4 PUURONEVAN TUOTANTOALUEEN PÄÄSTÖT VESISTÖÖN Puuronevalla toteutettiin kesällä 2014 jälkihoitovaiheen päästötarkkailua ottamalla vesinäytteet laskeutusaltaan 2 alapuoliselta mittapadolta. Päästötarkkailun näytekohtaiset tulokset ovat liitteenä 2 ja keskiarvot taulukossa 1. Näytteet otettiin 13.5. 15.9.14 kuukauden välein. Puuronevan virtaamamittausta ei voida edellisvuoden kokemusten perusteella toteuttaa luotettavasti, joten kohteen virtaamat arvioitiin SYKE:n vesistömallijärjestelmän Piehinginjoen yläosan valuma-alueen (56.004) arvoista. Puuronevan kesän 2014 valumaveden laatu oli kokonaisuutena hieman parempi kuin edellisvuosina. COD Mn -arvoissa ja kiintoainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa edellisvuosiin, mutta ravinnepitoisuudet olivat kesällä 2014 pienempiä. Suurin ero kaikkiin Pohjois- Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden veden laatuun oli fosforissa, jota Puuronevan valumavedessä oli keskimääräistä vähemmän. Taulukko 1 Puuronevan keskimääräinen veden laatu kesällä 2014 sekä vuosina 2008, 2009 ja 2013. Vertailuna myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisten tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 2014 (Pöyry Finland Oy 2015). Suo n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Puuroneva 2014 5 5,2 16 27 1110 17 Puuroneva 2013 8 5,6 21 34 15 1475 25 957 11500 20 Puuroneva 2009 7 5,4 17 35 13 1787 < 5 1200 4500 17 Puuroneva 2008 7 4,7 18 34 3,5 1971 7,8 1600 6700 21 Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot 2014 73 6,4 20 55 51 1021 74 257 6768 11

4 Kesän 2014 ominaispäästöt arvioitiin Puuronevalta lähteneen keskimääräisen veden laadun ja SYKE:n vesistömallijärjestelmästä arvioidun vesimäärän perusteella. Ominaispäästöt on esitetty liitteessä taulukossa 2. Nettopäästöt laskettiin käyttämällä Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (2015) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen arvioitu. Puuronevan ominaispäästöt kesällä 2014 olivat kaikilta osin pienempiä kuin edelliskesinä. Kiintoaineen osalta ominaispäästöt olivat suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Taulukko 2 Puuronevan ominaispäästöt kesällä kesällä 2014 sekä vuosina 2008, 2009 ja 2013. Vertailuna myös kaikkien Pohjois-Pohjanmaan laskeutusaltaallisten tuotantovaiheen päästötarkkailusoiden ominaispäästöt kesällä 2014 (Pöyry Finland Oy 2015). Bruttopäästöt Nettopäästöt Suo COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d Puuroneva 2014 111 0,19 6,7 127 0,05 3,3 120 Puuroneva 2013 123 0,20 0,10 12 0,35 11 100 142 0,10 8,3 134 Puuroneva 2009 169 0,35 0,13 18 0,02 12 45 171 0,15 13 151 Puuroneva 2008 248 0,45 0,05 27 0,03 22 90 277 0,18 20 250 Pohjois-Pohjanmaan kaikki la-suot 2014 167 0,52 0,37 10 1,64 3,5 47 93 0,34 6,0 84 Puuronevan päästöt Piehinginjokeen vuosina 2014 ja 2015 on esitetty taulukossa 3. Päästöt on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympärivuotisten laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden ominaispäästöjen perusteella lukuun ottamatta vuoden 2014 kesäaikaa, jolloin on käytetty Puuronevan omia ominaispäästöjä. Käytetty laskenta-aineisto sekä laskentatapa on kuvattu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraporteissa (Pöyry Finland Oy 2015 ja 2016). Taulukko 3 Puuronevan turvetuotantoalueen vesistöpäästöt vuosina 2014 ja 2015 (Pöyry Finland Oy 2015 ja 2016). Suo Vuosi pinta-ala Bruttokuormitus Nettokuormitus yht. COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Puuroneva 2015 22 5 510 10 332 1 874 5,7 208 1 626 Puuroneva 2014 44 3 862 12 332 2 994 7,1 223 2 770 5 VESISTÖTARKKAILU 5.1 Tarkkailun toteutus Vesistönäytteet otettiin Puuronevan kuivatusvesien purkukohdan ylä- ja alapuolella neljä kertaa molempina tarkkailuvuosina: huhti-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Tarkkailupiste Pie29 sijaitsee Piehinginjoessa noin 2 km Puuronevan alapuolella (kuva 1 ja liite 1). Puuronevan yläpuolinen tarkkailupiste sijaitsee Hoikkaojassa.

5 Havaintopaikka Koordinaatit Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32) 715866 254027 Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) 715684 253844 5.2 Vesistötarkkailun tulokset Vuosien 2014 ja 2015 vesistötarkkailutulokset näytekerroittain on esitetty liitteessä 3. Liitteessä 4 on esitetty tarkkailupisteiden vedenlaadut näytekerroittain vuosina 1995 2015 (Hertta-tietokanta). Vuonna 2008 vesistötarkkailunäytteet jäivät ottamatta, joten ko. vuodelta ei veden laatutietoja ole saatavilla. Taulukossa 4 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuosina 2014 ja 2015 sekä vertailuna pitkän ajan keskiarvot vuosilta 1995 2015. Tarkkailupisteiden hapen kyllästysasteen, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ), ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien sekä veden värin kehitys vuosina 1995 2015 on esitetty kuvassa 4. Puuronevan yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) happitilanne oli vaihteleva. Huhtikuussa se oli molempina vuosina välttävä (liite 3). Vuoden 2014 kesällä se oli hyvä, mutta seuraavana kesänä välttävä. Vuonna 2015 vesi oli happamampaa ph:n vaihdeltua välillä 5,5 6,3 kun vuonna 2014 se vaihteli välillä 6,0 7,0. Sähkönjohtavuudet olivat alhaisia. Hoikkaojan vesi oli veden värin perusteella runsashumuksista ja COD Mn -arvon perusteella humuksista/runsashumuksista. Molemmat arvot olivat hieman korkeampia vuonna 2015. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat välillä 2,9 7,0 mg/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet kuvasivat rehevää vesistöä (Forsberg & Ryding 1980). Suurimmalta osin Hoikkaojan vuosien 2014 ja 2015 vedenlaatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoja (taulukko 4). Merkittävin ero oli vuoden 2015 keskimääräistä heikompi happitilanne. Taulukko 4 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinkijoen (Pie29) keskimääräiset vedenlaadut vuosina 2014 ja 2015. Vertailuna pitkän ajan keskiarvot v. 1995 2015 (Hertta-tietokanta). Havaintopaikka O 2 O 2 ph Sähkönjohtavuuaine Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri kyll. mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua (Pie32), Puuronevan yläpuoli ka. 2014 7,9 81 6,7 2,5 4,6 613 5,3 13 30 1,8 18 2850 178 ka. 2015 6,4 59 6,0 2,3 4,7 615 34 20 30 4,8 22 3175 215 ka. 1995-2015 7,2 68 6,5 3,1 3,8 610 22 52 33 5,9 17 3108 175 Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29), Puuronevan alapuoli ka. 2014 8,3 73 6,1 5,5 20 895 152 10 44 13 33 5925 343 ka. 2015 7,4 64 5,5 3,9 14 955 102 45 45 20 39 6225 288 ka. 1995-2015 8,1 71 6,2 6,0 12 941 254 83 42 20 26 6333 288 Puuronevan alapuolella Piehinginjoessa (Pie29) happitilanne oli vuonna 2014 tyydyttävä tai hyvä ja vuonna 2015 tyydyttävä tai välttävä (liite 3). Hoikkaojan tapaan Piehinginjoen veden ph-arvot olivat matalampia vuonna 2015 arvojen vaihdeltua välillä 5,0 6,3, kun edellisvuonna ne vaihtelivat välillä 5,7 6,6. Sähkönjohtavuusarvot olivat normaalien luonnonvesien tasoa, mutta korkeampia kuin Hoikkaojassa. Vesi oli sekä värin että COD Mn -arvon perusteella runsashumuksista. Piehinginjoen kiintoainepitoisuudet olivat korkeita: vuonna 2014 keskimäärin 20 mg/l ja seuraavana vuonna 14 mg/l. Korkeimmillaan pitoisuus oli vuoden 2014 syyskuussa: 37 mg/l. Keskimääräiset kokonaisravinnepitoisuudet kuvasivat rehevää vesistöä. Vuosien 2014 ja 2015 Piehinginjoen

6 keskimääräinen veden laatu oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa, joskin vuoden 2014 keskimääräiset kiintoainepitoisuudet ja COD Mn - sekä väriarvot olivat korkeampia (taulukko 5). Vuoden 2015 keskimääräinen COD Mn -arvo oli myös korkeampi. Kuvassa 4 on esitetty Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laadut vuosina 1995 2015 (joka vuodelta ei näytteitä). Hoikkaojan happitilanne on ollut usein keväisin huono, mutta muutoin kyllästysasteissa ei ole ollut kovin suuria eroja havaintopaikkojen välillä. COD Mn - ja väriarvot sekä typpi- ja kiintoainepitoisuudet ovat olleet yleensä korkeampia Puuronevan alapuolisella pisteellä. Fosforin kohdalla erot ovat olleet pienempiä. Edellä mainittujen arvojen ja pitoisuuksien kehityssuunta alemmalla näytepisteellä on nouseva typpeä lukuun ottamatta. Toisin sanoen vedenlaatu on suurelta osin heikentynyt vuosien 1995 2015 välillä. Taulukon 5 vuosien 1995 2015 keskiarvoistakin huomataan alapuolisen pisteen selvästi korkeammat pitoisuuskeskiarvot lähes kaikkien vedenlaatuparametrien kohdalla. Erityisen suuret erot olivat epäorgaanisten ravinteiden, kiintoaineen ja raudan kohdalla. Havaintopaikkojen välille Piehinginjokeen laskee Puu- Kuva 4 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) hapen kyllästysaste, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaisfosfori-, kokonaistyppi- ja kiintoainepitoisuus sekä väriarvo vuosina 1995 2015. Lisäksi on esitetty lineaarinen kehityssuunta Pie29-pisteen osalta.

7 ronevan tuotantoalueen lisäksi ojia maa- ja metsätalousalueilta, minkä vuoksi Puuronevan vaikutuksia ei ole mahdollista eritellä muun maankäytön vaikutuksista. Kuvassa 5 on esitetty Hoikkaojan, Piehinginjoen sekä Puuronevan laskeutusaltaalta 2 lähtevän veden laadut vuosilta 2014 ja 2015 samanaikaisesti otetuilla tarkkailukierroksilla (päästötarkkailua tehtiin vain vuonna 2014). Vedenlaatuvertailun perusteella Piehinginjoen (Pie29) vesi oli laadultaan heikompaa kuin Puuronevan tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) jokaisella näytekerralla. Myös Puuronevalta laskeva vesi oli yleensä heikompilaatuista kuin yläpuolella Hoikkajoessa niiltä osin kuin yhtäaikaista näyteaineistoa oli. Kuva 5 Hoikkaojan (Pie32) ja Piehinginjoen (Pie29) veden laatu vuosina 2014 ja 2015. Kuvissa on lisäksi esitetty Puuronevalta lähtevän veden laatu niiltä osin kuin samanaikaisesti otettujen näytteiden tuloksia oli käytettävissä. eo.n = epäorgaaninen typpi.

8 Vedenlaatutulosten perusteella Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat kuitenkin myös alueella sijaitsevat pellot ja metsäojitetut alueet. 6 KALASTUSTIEDUSTELU V. 2015 Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehtiin kalastustiedustelu marras-joulukuussa 2015. Tiedustelu tehtiin kolmikierroksisena postitiedusteluna Piehinginjoen yläosan rantatilallisille. Tiedustelualue kattaa noin 18 km Piehinginjoen yläosaa välillä Puuroneva- Poikajokisuu. Selvitysalueella rantatiloja omisti edellisellä, vuoden 2013 tiedustelukerralla yhteensä 101 yksityistä henkilöä, jotka olivat otannan perusjoukkona myös v. 2015. Tiedustelua vuodelta 2015 ei kuitenkaan lähetetty enää niille, jotka ilmoittivat v. 2013, että he eivät tule kalastamaan Piehinginjoella myöhempinä vuosinakaan. Siten tiedustelun otannaksi muodostui 65 taloutta. Yhden poistuman (väärä osoite) jälkeen tiedusteluun vastasi 70 %. Tiedusteluvastausten perusteella on laskettu keskivertokalastajan käyttämä pyydysmäärä ja saama saalis, jotka on sitten kerrottu kaikkien kalastajien luvulla selvitysalueen kokonaismääriksi. Tiedustelukaavake on esitetty liitteessä 5 ja tiedustelun perustulostus liitteessä 6. Piehinginjoen yläosalla kalasti 12 taloutta v. 2015 (taulukko 5). Taloudesta osallistui kalastukseen keskimäärin 1,4 henkilöä, joten kalastukseen jossakin muodossa osallistuvia oli yhteensä vajaa 20. Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska-, heittovapa- ja matoonkikalastusta. Käytössä oli 6 katiskaa ja mato-onkea sekä reilu 10 heittovapaa (taulukko 5). Näiden lisäksi käytettiin satunnaisesti pilkkionkia. Kalastus painottui nousuhauen pyyntiin touko-kesäkuulle. Katiskoilla pyydettiin keskimäärin noin 3 viikkoa ja heittovavoilla 8 kertaa kesän aikana. Taulukko 5 Pyynti- ja saalistiedot Piehinginjoen yläosalla v. 2000 2015. 2000 2003 2008 2013 2015 Kalastavat taloudet 10 11 6 17 12 Pyydykset (kpl) Verkot - 1 - - - Katiskat 16 13 4 11 6 Heittovavat 7 11 4 10 12 Koukut - 5-6 - Mato-onget 3 1 2 7 6 Pilkkionget - 3-2 2 Saalis (kg) Hauki 50 126 2 34 16 Ahven 5 60-6 2 Taimen 1,5 1-1 2 Nieriä - - - - 3 Made - - - 4 - Lahna 0,5 15 - - - Särki 5 30-2 - Yhteensä 62 232 2 47 23 Saalis kg/talous 6 21 0,3 3 2

9 Kokonaissaalis oli v. 2015 vähäinen eli reilu 20 kg (taulukko 5). Saaliista 70 % oli haukea. Sen lisäksi saatiin lähinnä satunnaisesti ahventa, taimenta ja nieriää. Rapuhavaintoja viime vuosilta ei ollut yhdelläkään kalastajalla. Kalastus Piehinginjoen yläosalla on ollut tyypillistä nousukalan pyyntiä keväällä, jolloin saaliit voivat vaihdella huomattavasti vuosittain esimerkiksi erilaisista tulva- ja virtaamatilanteista johtuen (taulukko 5). Kalastus on ollut kaikkina vuosina lähinnä katiskoilla ja heittovavoilla tapahtuvaa nousuhauen pyyntiä. Kalastajien määrä on vaihdellut vuosittain ilman yksisuuntaista kehitystä. Pieni talouskohtainen saalis viittaa siihen, että kalastus on muuttunut alueella 2000-luvulla yhä satunnaisemmaksi ja pienimuotoisemmaksi pyynniksi. V. 1995 Piehinginjoen yläosalla tehtyyn kalastustiedusteluun vastasi 20 taloutta, joista kalasti 8 (Vapo Oy 1996). Heidän kokonaissaaliinsa oli 56 kg eli keskimäärin 7 kg/talous. Hauen osuus kokonaissaaliista oli 65 %. Kalastajamäärä väheni alueella jo 1990-luvun lopulla, sillä v. 1995 kalastajia lienee ollut selvitysalueella 14 15. Tiedustelun yhteydessä kalastajia pyydettiin nimeämään kalastusta haittaavia tekijöitä valmiiksi annetuista vaihtoehdoista. Lisäksi oli mahdollisuus esittää myös muita haittatekijöitä. Kalastushaittoja kommentoineet pitivät kalastusta eniten haittaavina tekijöinä metsäojitusten kuormitusta, veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja vesistön liettymistä, joita kommentoi 43 57 % vastaajista (taulukko 6). Kalojen makuvirheitä ei pidetty merkittävänä ongelmana; niitä kommentoi vain 1 kalastaja. Vapaamuotoisissa kommenteissa kommentoitiin mm. veden sameutta/tummuutta, kalojen vähyyttä, Nordic Mines Oy:n kaivoksen jätevesiä, virtaaman vaihtelua ja rantojen syöpymistä/hiekan kasautumista. Taulukko 6 Kalastajien (n = 7) kommentit kalastusta haittaavista tekijöistä Piehinginjoen yläosalla v. 2015. (% kalastajista ilmoittanut ko. haitan). Kalastushaitta % Ei erityisiä kalastushaittoja - Veden heikko laatu 43 Pyydysten likaantuminen 43 Särkikalojen runsaus - Turvetuotannon kuormitus 29 Kalojen makuvirheet 14 Vesistön liettyminen 43 Vesikasvien runsaus 14 Metsäojitusten kuormitus 57 Piehinginjoen veden laadun muuttumista viimeisten viiden vuoden aikana kommentoi 8 kalastajaa v. 2015. Kalastajista 2 ei osannut sanoa asiasta mitään ja 1 arvioi, että muutoksia ei ole tapahtunut. Kalastajista 5 arvioi, että vesi on samentunut/tummunut tai että suvannot liettyvät ja Raahen kultakaivos on kuormittanut jokea. 7 YHTEENVETO Raportissa esitetään Vapo Oy:n Puuronevan tarkkailutulokset vuosilta 2014 ja 2015. Päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu Puuronevan turvetuotantoalueen käyttöpäästö- ja vaikutustarkkailuohjelman mukaisesti sillä erolla, että inhimillisen erehdyk-

10 sen vuoksi vuonna 2008 tehtäväksi aiottu vesistötarkkailu jäi tuolloin tekemättä. Sen vuoksi vuonna 2013 tehtiin sekä päästö- että vesistötarkkailu ohjelmassa olevan kalataloustarkkailun lisäksi. Vuonna 2014 Puuroneva oli jälkihoitovaiheen päästö- ja vesistötarkkailussa ja vuonna 2015 vesistötarkkailussa. Vuonna 2015 tehtiin myös kalastustiedustelu. Puuronevalla oli vuonna 2014 tuotannossa 35 ha, tuotannosta oli poistunut 8,6 ha ja jälkikäytössä oli 60 ha. Vuonna 2015 tuotannosta poistunutta alaa oli 22 ha ja jälkikäytössä oli 82 ha. Tuotannossa olevaa alaa ei enää ollut. Puuronevan kesän 2014 valumaveden laatu oli kokonaisuutena hieman parempi kuin edellisvuosina. COD Mn -arvoissa ja kiintoainepitoisuuksissa ei ollut juuri eroa edellisvuosiin, mutta ravinnepitoisuudet olivat kesällä 2014 pienempiä. Suurin ero kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan tarkkailussa olleiden laskeutusaltaallisten tarkkailukohteiden veden laatuun oli fosforissa, jota Puuronevan valumavedessä oli keskimääräistä vähemmän. Puuronevan ominaispäästöt kesällä 2014 olivat kaikilta osin pienempiä kuin edelliskesinä. Kiintoaineen osalta ominaispäästöt olivat suuremmat, mutta muutoin pienemmät kuin Pohjois-Pohjanmaan kaikilla laskeutusaltaallisilla tarkkailukohteilla keskimäärin. Puuronevan vuoden 2014 COD Mn -päästöt (brutto) olivat 3 862 kg/a, fosforipäästöt 12 kg/a, typpipäästöt 332 kg/a ja kiintoainepäästöt 2 994 kg/a. Vuoden 2015 COD Mn - päästöt (brutto) olivat 5 510 kg/a, fosforipäästöt 10 kg/a, typpipäästöt 332 kg/a ja kiintoainepäästöt 1 874 kg/a. Puuronevan vesistötarkkailu toteutettiin Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteillä vuosina 2014 ja 2015. Puuronevan päästöjen vaikutuksia alapuoliseen vesistöön voitiin arvioida vuonna 2014 samanaikaisesti otettujen Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailu- sekä Puuronevan päästötarkkailunäytteiden vedenlaatuja vertaillen. Piehinginjoen (Pie29) vesi Puuronevan alapuolella on ollut laadultaan heikompaa kuin tuotantoalueen yläpuolella Hoikkaojassa (Pie32) ja Puuronevan valumaveden laatu on ollut yleisesti heikompi kuin yläpuolella Hoikkaojassa. Hoikkaojan ja Piehinginjoen vesistötarkkailupisteiden välillä veden laatuun vaikuttavat Puuronevan lisäksi alueen maa- ja metsätalous, eikä yksittäisten kuormittajien osuutta vaikutuksista ole mahdollista eritellä, mutta joka tapauksessa Puuronevan kuivatusvedet heikentävät osaltaan alapuolisen purkuvesistön veden laatua. Keskeisimpien vedenlaatua kuvaavien ainepitoisuuksien ja arvojen kehityssuunta alemmalla näytepisteellä on nouseva typpeä lukuun ottamatta. Toisin sanoen Piehinginjoen vedenlaatu on suurelta osin heikentynyt vuosien 1995 2015 välillä. Piehinginjoen yläosan rantatilallisille tehdyn kalastustiedustelun mukaan joen yläosalla kalasti 12 taloutta vuonna 2015. Kalastus oli hyvin pienimuotoista katiska- ja heittovapakalastusta. Kokonaissaalis oli vähäinen eli reilu 20 kg. Saaliista 70 % oli haukea. Sen lisäksi saatiin lähinnä satunnaisesti ahventa, taimenta ja nieriää. Kalastus on muuttunut alueella 2000-luvulla yhä satunnaisemmaksi ja pienimuotoisemmaksi pyynniksi. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä kalastajat pitivät metsäojitusten kuormitusta, veden heikkoa laatua, pyydysten likaantumista ja vesistön liettymistä.

8 VIITTEET 11 Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A, nro 26. Vesi- ja ympäristöhallitus, Painatuskeskus. Helsinki 1993. Forsberg, C. & Ryding, S.-O. 1980. Eutrophication parameters and trophic state indices in 30 Swedish waste-receiving lakes. Arch. Hydrobiol. 89:189 207. Ilmatieteen laitos 2014 2015. Ilmastokatsaukset 11/2014 10/2015. Ilmatieteen laitos 2014 2015. Ilmastokatsaus-lehdet: toukokuu 2014 - syyskuu 2015. Miilumäki, J. 1993. Selvitys Piehinginjoen veden laatuun vaikuttaneista tekijöistä. Rovaniemen metsäoppilaitos. Tutkielma. Pöyry Finland Oy 2015. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2014. Moniste. Pöyry Finland Oy 2016. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 2015. Moniste. Torvinen, S. & Laine, A. 2015. Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016 2021. Osa 2. Toimenpiteet. Raportteja 129. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Tähtinen, P. & Kananen, I. 2006. Puuronevan turvetuotantoalueen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma. Vapo Oy 1996. Puronevan turvetuotantoalueen vesien johtaminen Penikkaojan kautta Piehinginjokeen, Vihanti. Lupahakemus Pohjois-Suomen vesioikeuteen. Ympäristöministeriö 2015. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2015.

Liite 2 Puuronevan tarkkailu v. 2014 Kohde: Puuroneva, la2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: la2 (7158688-3396204) Kunta: Raahe Koodinaatit: Vesistöalue: Piehinkijoki Projekti: 16X199445 Purkuvesistö: Penikkaoja-Piehinginjoki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 84,4 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 13.5.14 4,6 8,1 12 1 700 9,0 13.5.-25.5. 20,0 2189 30 584 8,0 56 0,1 12 62 2 la2 10.6.14 5,8 21 33 1 300 18 26.5.-9.6. 16,0 1253 17 657 9,0 163 0,3 10 140 3 la2 8.7.14 6,1 21 37 1 000 20 10.6.-7.7. 11 491 6,7 544 7,5 135 0,2 6,4 129 4 la2 7.8.14 3,8 6,7 11 1 100 4,8 8.7.-6.8. 14,0 897 12 633 8,7 50 0,1 8,3 36 5 la2 15.9.14 5,6 23 40 450 35 7.8.-15.9. 13,5 819 11 505 6,9 138 0,2 2,7 210 TALVI keskiarvo TALVI Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KEVÄT keskiarvo KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 5,2 16 27 1110 17 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13 571 7,8 111 0,2 6,7 127 keskihajonta 1,0 7,9 14 456 12 Nettokuormitus g/ha d 0,1 3,3 120 SYKSY keskiarvo SYKSY Bruttokuormitus g/ha d keskihajonta Nettokuormitus g/ha d Lisätiedot: = analyysin viiveaika ylittynyt, tulokseen liittyy normaalia suurempi epävarmuus. Virtaamat arvioitu vesistömallijärjestelmästä

Puuroneva, la2 Liite 2 l/s km 2 Valuma keskiarvo 35 näyte 56.004 30 mg/l 40 35 30 Kiintoaine g/ha/d 240 200 25 25 160 20 20 120 15 15 80 10 5 10 5 40 0 0 13.5.14 10.6.14 8.7.14 7.8.14 15.9.14 0 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 µg/l 50 Kokonaisfosfori g/ha/d 0,3 µg/l 1800 Kokonaistyppi g/ha/d 14 40 30 20 10 0,3 0,2 0,2 0,1 0,1 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 12 10 8 6 4 2 0 13.5.14 10.6.14 8.7.14 7.8.14 15.9.14 0,0 0 13.5.14 10.6.14 8.7.14 7.8.14 15.9.14 0 kuormitus 2014 pitoisuus 2014 kuormitus 2014 pitoisuus 2014

PUURONEVAN VESISTÖTARKKAILU 2014 ja 2015 Tulokset Nablabs Oy aika/ näkö- kok. näyte- lämpö- happi happi ph sähkön- kiinto- Kiintoaineen väri kok.n NH 4 -N NO 2 -N kok.p PO 4 -P COD Mn Fe paikka syv. syv. syv. tila joht. aine hehkutushäviö NO 3 -N m m m C mg/l kyll.% ms/m mg/l mg/l mg/l Pt µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Hoikkaoja, Niemijärven luusua (Pie32) 22.4.2014 0,4 0,4 0,2 4,5 6,9 53 6,0 1,8 2,9 150 420 9,0 6,0 22 < 2 19 1 900 8.7.2014 0,2 0,5-20 7,5 81 6,8 2,6 7,0 180 560 7,0 < 5 31 4,0 17 3 000 7.8.2014 0,3 0,3 0,2 24 8,8 105 7,0 2,7 4,0 200 820 < 5 41 36 < 2 19 3 300 15.9.2014 0,3 0,3 0,2 15 8,5 84 6,9 2,8 4,5 180 650 < 5 < 5 29 < 2 18 3 200 Keskiarvo 2014 0,3 0,4 0,2 16 7,9 81 6,7 2,5 4,6 178 613 5,3 13 30 1,8 18 2 850 21.4.2015 0,5 0,5 0,3 3,3 6,5 48 5,5 2,0 3,3 180 610 82 73 23 4 22 1 800 9.7.2015 0,3 0,4 0,2 16 6,7 68 5,9 2,1 5,0 240 580 19 < 2 28 5 20 3 400 3.8.2015 0,3 0,6 0,3 16 5,3 53 6,1 2,4 4,8 200 590 18 1 33 5 25 3 500 16.9.2015 0,4 0,4 0,2 12 7,2 67 6,3 2,5 5,8 240 680 15 3 37 5 20 4 000 Keskiarvo 2015 0,4 0,5 0,2 12 6,4 59 6,0 2,3 4,7 215 615 34 20 30 4,8 22 3 175 Piehinginjoki, Kahlonkangas (Pie29) 22.4.2014 0,5 0,8 0,4 2,3 10 76 5,7 4,0 2,7 200 770 220 31 23 5 28 2 400 8.7.2014 0,2 0,4-14 7,2 70 6,6 5,3 16 390 870 78 < 5 43 15 34 6 900 7.8.2014 0,3 0,3 0,3 19 6,6 71 5,7 6,4 26 390 1 100 190 < 5 53 13 39 6 300 15.9.2014 0,2 0,6 0,3 7,3 8,9 74 6,5 6,3 37 18 390 840 120 < 5 57 18 30 8 100 Keskiarvo 2014 0,3 0,5 0,3 10 8,3 73 6,1 5,5 20 18 343 895 152 9,6 44 13 33 5 925 21.4.2015 1,3 1,3 0,7 2,5 10 74 5,0 3,1 2,2 240 830 100 140 18 3 29 1 500 9.7.2015 0,2 0,5 0,3 13 6,5 62 5,6 4,2 25 15 350 1 000 87 16 59 32 39 10 000 3.8.2015 0,2 0,5 0,3 13 5,6 54 5,1 3,2 9,2 320 1 000 39 8 40 12 58 4 500 16.9.2015 0,3 0,5 0,3 9,3 7,4 65 6,3 5,0 19 240 990 180 17 62 33 30 8 900 Keskiarvo 2015 0,5 0,7 0,4 9,5 7,4 64 5,5 3,9 14 15 288 955 102 45 45 20 39 6 225 Liite 3

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2015 (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuuaine Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Hoikkaoja, Niemenjärven luusua Pie32 27.4.95 7,6 56 5,4 2,2 2,7 529 31 25 17 1 410 70 Pie32 6.6.95 8,7 95 6,7 3,1 4,4 534 31 40 15 2 620 175 Pie32 18.7.95 6,7 72 6,8 2,9 3,3 562 14 23 13 2 720 150 Pie32 20.9.95 9,2 79 6,6 3,2 1,9 583 21 35 11 2 500 150 ka 1995 8,1 76 6,4 2,9 3,1 552 24 31 14 2 313 136 Pie32 17.4.96 3,9 27 6,0 4,5 1,7 792 27 33 12 150 Pie32 3.6.96 9,1 91 6,7 3,0 1,9 494 29 28 12 110 Pie32 2.7.96 7 71 6,6 3,4 2,3 424 180 29 11 80 Pie32 4.9.96 6,4 63 6,7 3,4 1,3 574 10 28 11 100 ka 1996 6,6 63 6,5 3,6 1,8 571 62 30 11 110 Pie32 26.3.97 5,4 38 6,2 5 0,5 698 21 30 18 150 Pie32 18.6.97 8,2 82 7,0 3,4 4,1 393 16 25 14 140 Pie32 17.7.97 7,4 83 6,7 3,6 2 384 10 24 14 250 Pie32 7.8.97 6,9 77 7,1 2,9 5,9 639 6 29 15 150 Pie32 17.9.97 7,3 65 6,9 2,9 3,3 531 11 35 12 100 ka 1997 7,0 69 6,8 3,6 3,2 529 13 29 14 158 Pie32 26.3.98 3,1 21 6,0 5,0 0,5 705 24 194 26 9 16 125 Pie32 3.6.98 10,2 90 6,8 2,7 1,2 464 2 65 20 3 14 60 Pie32 15.7.98 6,3 68 6,5 2,7 2 502 9 34 24 3 14 60 Pie32 1.9.98 9,2 82 6,7 3,6 1,7 560 23 37 27 8 17 200 ka 1998 7,2 65 6,5 3,5 1,4 558 15 83 24 6 15 111 Pie32 29.3.99 2,1 15 5,9 4,2 1,9 860 64 240 33 13 21 200 Pie32 21.6.99 7,1 76 6,4 4,2 1,2 670 8 19 30 6 18 200 Pie32 20.7.99 7,2 78 6,7 2,8 2,7 510 8 17 36 5 18 240 Pie32 1.9.99 8,3 81 6,6 3 1,6 560 12 21 30 16 16 200 ka 1999 6,2 63 6,4 3,6 1,9 650 23 74 32 10 18 210 Pie32 15.3.00 6,4 44 6,0 3,6 0,5 830 16 220 29 9 15 125 Pie32 6.6.00 8,7 81 6,3 2,4 3,1 470 7 2 29 4 20 200 Pie32 25.7.00 6,1 66 6,4 2,7 2,2 490 7 2 46 6 19 175 Pie32 20.9.00 7,9 68 6,3 2,6 0,5 560 9 4 43 9 15 150 ka 2000 7,3 65 6,3 2,8 1,6 588 10 57 37 7 17 163 Pie32 21.3.01 5,3 37 5,7 3,2 0,5 2400 26 210 25 11 20 200 Pie32 7.6.01 8,4 81 6,5 2,8 3,5 400 7 3 34 6 18 175 Pie32 3.7.01 6,7 72 6,4 3,2 1,7 330 7 2 27 5 19 175 ka 2001 6,8 63 6,2 3,1 1,9 1043 13 72 29 7,3 19 183 Pie32 26.3.02 5,1 36 5,8 3,7 1,2 700 61 220 43 21 21 200 Pie32 26.6.02 8,2 86 6,8 2,7 2,7 490 6 2 26 2 13 175 Pie32 11.7.02 7 77 6,3 2,9 3,1 380 8 3 28 4 15 175 Pie32 19.9.02 8,7 71 6,9 3,0 1,0 420 12 7 34 4 13 200 ka 2002 7,3 68 6,5 3,1 2,0 498 22 58 33 7,8 16 188 Pie32 30.3.03 2,6 18 6,1 4,5 3 760 42 270 51 20 14 200 Pie32 9.6.03 8,3 88 6,8 3,5 1,1 430 11 3 30 5 14 150 Pie32 31.7.03 7,1 86 6,9 3,3 1,5 430 10 2 28 1 13 175 Pie32 10.9.03 9,7 95 7,0 2,9 4,1 490 3 2 45 3 13 120 ka 2003 6,9 72 6,7 3,6 2,4 528 17 69 39 7,3 14 161 Pie32 15.3.04 8,2 57 6,1 3,5 0,5 710 41 140 42 10 15 150 Pie32 15.6.04 8,4 82 6,6 2,7 4,4 450 3 2 34 4 15 125 Pie32 19.7.04 8,2 89 6,7 2,9 7,5 600 7 2 45 3 15 150 Pie32 22.9.04 8,5 92 6,4 2,7 5,6 560 6 34 29 3 21 175 ka 2004 8,3 80 6,5 3,0 4,5 580 14 45 38 5 17 150

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2015 (Hertta-tietokanta) Liite 4.1 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjoh- Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri tavuus aine mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie32 15.3.05 7,5 52 5,9 4 0,5 660 36 170 26 8 21 175 Pie32 21.6.05 6,9 75 6,5 2,8 5,8 480 6 2 50 6 18 200 Pie32 7.7.05 6,3 70 6,6 3 3,5 450 23 3 37 12 18 200 Pie32 1.9.05 8,8 86 7,0 3,1 5,5 710 5 3 41 1 16 175 ka 2005 7,4 71 6,5 3,2 3,8 575 18 45 39 7 18 188 Pie32 3.5.06 25 6,2 3,9 24 926 100 482 41 9 20 372 Pie32 3.7.06 7,2 79 6,8 3 4,8 590 20 5 34 4,5 16 150 Pie32 24.8.06 6,3 63 6,6 3,3 2,4 640 47 5 33 5,4 16 160 Pie32 25.9.06 8,1 69 6,5 3,3 11 840 22 54 62 12 16 160 ka 2006 7,2 59 6,5 3,4 10 749 47 137 43 8 17 211 Pie32 19.4.07 7,2 57 5,8 2,3 3,2 620 5 67 73 2,3 18 200 Pie32 11.7.07 8,3 90 6,9 2,9 4,7 630 2 31 26 1 17 190 Pie32 15.8.07 7,5 85 6,9 3,1 4,3 560 9 5 32 2,9 16 170 Pie32 11.9.07 8,9 80 6,8 3,1 4 560 5 5 39 2,6 16 150 ka 2007 8,0 78 6,6 2,9 4,1 593 5 27 43 2 17 178 Pie32 22.4.09 2,9 20 5,8 8,6 770 60 130 38 11 24 4 500 200 Pie32 6.7.09 8,3 76 6,8 2,6 1,6 540 5 < 5 28 5 19 3 400 200 Pie32 5.8.09 7,2 78 6,7 2,8 5,1 630 20 < 5 25 2 17 3 200 150 Pie32 18.9.09 8,2 74 6,6 2,7 5,4 640 18 < 5 23 3 13 3 200 150 ka 2009 6,7 62 6,5 2,7 5,2 645 26 34 29 5,3 18 3 575 175 Pie32 23.5.13 7,9 81 6,5 2,3 10 570 89 12 28 6,0 23 3 400 275 Pie32 8.7.13 7,8 86 6,7 2,4 11 630 6,0 < 5 30 3,0 20 3 800 300 Pie32 8.8.13 6,3 69 6,6 3,1 3,3 580 12 < 5 26 4,0 19 4 000 250 Pie32 19.9.13 4,8 46 6,7 3,0 4,1 670 17 < 5 36 6,0 17 3 300 225 ka 2013 6,7 71 6,6 2,7 7,1 613 31 4,9 30 4,8 20 3 625 263 Pie32 22.4.14 6,9 53 6,0 1,8 2,9 420 9,0 6,0 22 < 2 19 1 900 150 Pie32 8.7.14 7,5 81 6,8 2,6 7,0 560 7,0 < 5 31 4,0 17 3 000 180 Pie32 7.8.14 8,8 105 7,0 2,7 4,0 820 < 5 41 36 < 2 19 3 300 200 Pie32 15.9.14 8,5 84 6,9 2,8 4,5 650 < 5 < 5 29 < 2 18 3 200 180 ka 2014 7,9 81 6,7 2,5 4,6 613 5,3 13 30 1,8 18 2 850 178 Pie32 21.4.15 6,5 48 5,5 2,0 3,3 610 82 73 23 4 22 1 800 180 Pie32 9.7.15 6,7 68 5,9 2,1 5,0 580 19 < 2 28 5 20 3 400 240 Pie32 3.8.15 5,3 53 6,1 2,4 4,8 590 18 1 33 5 25 3 500 200 Pie32 16.9.15 7,2 67 6,3 2,5 5,8 680 15 3 37 5 20 4 000 240 ka 2015 6,4 59 6,0 2,3 4,7 615 34 20 30 4,8 22 3 175 215 ka 1995-2015 7,2 68 6,5 3,1 3,8 610 22 52 33 5,9 17 3 108 175

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2015 (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Piehinginjoki, Kahlonkangas Pie29 27.4.95 10 72 5,2 3,2 6,8 871 164 32 30 1 750 60 Pie29 6.6.95 8,2 84 6,5 4,5 5,3 751 105 33 29 4 870 350 Pie29 18.7.95 7,9 77 6,6 6,5 7,9 605 63 37 15 7 370 350 Pie29 20.9.95 13 109 6,9 7,9 4,9 783 346 37 10 7 270 300 ka 1995 9,9 86 6,3 5,5 6,2 753 170 35 21 5 315 265 Pie29 17.4.96 9,0 62 6,0 5 4,9 1 590 754 48 15 140 Pie29 3.6.96 9,0 87 6,3 4,9 4,1 807 112 30 24 175 Pie29 2.7.96 8,9 85 6,6 5,8 8,8 766 13 37 18 250 Pie29 4.9.96 7,9 73 6,6 7,2 8,5 998 259 41 15 425 ka 1996 8,7 77 6,4 5,7 6,6 1 040 285 39 18 248 Pie29 26.3.97 8,4 58 6,1 6,1 6,3 840 334 29 20 200 Pie29 18.6.97 9 84 6,7 5,8 8,3 769 183 38 25 300 Pie29 17.7.97 7,4 74 6,6 6,5 10 655 176 48 19 200 Pie29 7.8.97 5,9 59 6,7 5,4 11 1 540 417 44 27 350 Pie29 17.9.97 7,1 61 6,5 5,7 6,3 1 440 541 48 22 250 ka 1997 7,6 67 6,5 5,9 8,4 1 049 330 41 23 260 Pie29 26.3.98 8,7 60 6,3 6,7 7,9 868 422 108 33 27 16 150 Pie29 3.6.98 6,0 3,7 3,3 847 89 115 19 7 31 120 Pie29 15.7.98 6,3 62 6,2 4,3 17 1 060 114 65 52 21 35 100 Pie29 1.9.98 9,1 76 5,6 4,4 5,7 1 030 194 70 35 18 39 400 ka 1998 8,0 66 6,0 4,8 8,5 951 205 90 35 18 30 193 Pie29 29.3.99 7,8 54 6,1 5,5 14 1 500 750 380 47 34 14 150 Pie29 21.6.99 7,6 77 6,4 4,9 6,3 1 100 78 57 40 20 31 300 Pie29 20.7.99 7,0 69 6,1 8,3 14 1 600 790 96 47 20 30 480 Pie29 1.9.99 8 74 6,5 7,6 5,7 1 000 420 150 41 25 16 350 ka 1999 7,6 69 6,3 6,6 10 1 300 510 171 44 25 23 320 Pie29 15.3.00 9,9 68 6,2 5,6 3,9 920 360 97 37 10 18 225 Pie29 6.6.00 7,8 67 5,6 4,3 5,4 970 210 63 29 8 4,8 300 Pie29 25.7.00 6,2 63 6,1 4,2 16 620 110 27 46 19 43 350 Pie29 20.9.00 7,6 63 6,3 4,6 5,2 450 57 35 39 19 23 250 ka 2000 7,9 65 6,1 4,7 7,6 740 184 56 38 14 22 281 Pie29 21.3.01 8,6 59 6,2 6,4 7,6 1 600 460 93 32 22 18 250 Pie29 7.6.01 7,9 72 6,1 3,5 2,4 740 52 50 24 8 33 250 Pie29 3.7.01 7,2 71 6,3 4,6 16 650 180 44 43 13 39 450 ka 2001 7,9 67 6,2 4,8 8,7 997 231 62 33 14 30 317 Pie29 26.3.02 8,3 57 5,8 3,7 2,2 620 160 160 28 13 25 175 Pie29 26.6.02 9,3 85 6,9 6,4 8,1 600 110 48 42 24 16 225 Pie29 11.7.02 7,7 77 6,4 5,7 17 750 280 41 47 39 28 275 Pie29 19.9.02 9,6 73 6,5 10,5 7,6 960 680 130 33 16 12 200 ka 2002 8,7 73 6,4 6,6 8,7 733 308 95 38 23 20 219 Pie29 30.3.03 6,3 44 6,0 6,4 15 2 200 540 890 150 100 24 200 Pie29 9.6.03 7,7 73 6,2 5,1 4,5 810 260 15 35 14 27 275 Pie29 31.7.03 6,2 89 6,4 8,1 11 1 000 430 50 49 20 28 300 Pie29 10.9.03 8,7 71 6,6 7,2 4,5 270 82 57 34 21 10 250 ka 2003 7,2 69 6,3 6,7 8,8 1 070 328 253 67 39 22 256 Pie29 15.3.04 9,8 67 6,3 7,2 13 740 430 68 49 31 16 200 Pie29 15.6.04 7,8 71 6,4 4,7 8,9 650 110 30 35 13 29 250 Pie29 19.7.04 7,6 6,3 4,9 15 530 110 32 36 17 32 350 Pie29 22.9.04 6 53 5 4,5 6,4 1 200 120 140 38 8 52 350 ka 2004 7,8 64 6,0 5,3 11 780 193 68 40 17 32 288 Pie29 15.3.05 8,6 59 6,2 6,5 6,9 760 360 82 39 26 24 275 Pie29 21.6.05 7,6 72 6,5 5,6 9,3 710 83 49 50 25 29 300 Pie29 7.7.05 8 78 6,8 7,3 17 600 170 75 52 30 24 300 Pie29 1.9.05 8,5 74 6,2 8,3 9,7 1 100 410 88 40 16 25 300 ka 2005 8,2 71 6,4 6,9 11 793 256 74 45 24 26 294 Pie29 3.5.06 72 5,8 4,2 5,2 1 098 194 124 31 7 27,7 278 Pie29 3.7.06 7,7 76 6,8 6,9 17 880 150 86 56 28 22 470 Pie29 24.8.06 8,7 78 6,9 8,4 8,3 600 39 93 45 23 14 420 Pie29 25.9.06 12 94 6,7 13 29 870 330 130 38 15 19 200 ka 2006 9,5 80 6,6 8,1 15 862 178 108 43 18 21 342

Veden laatu vesistötarkkailupisteillä v. 1995-2015 (Hertta-tietokanta) Liite 4.2 Ottopiste pvm O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjoh- Kiinto- Kok.N NH 4 -N NO 2+3 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Fe Väri tavuus aine mg/l % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg Pt/l Pie29 19.4.07 10 74 5,5 3,7 3,6 970 110 55 33 4,4 29 280 Pie29 11.7.07 7,9 79 6,7 6,4 27 1 200 320 250 58 19 28 560 Pie29 15.8.07 6,6 68 5,2 9 31 960 220 61 34 11 32 230 Pie29 11.9.07 9 78 5,7 7,6 16 770 180 27 37 11 22 190 ka 2007 8,4 75 5,8 6,7 19 975 208 98 41 11 28 315 Pie29 22.4.09 10,5 73 6,1 13 870 340 34 54 23 30 7 600 250 Pie29 6.7.09 8,5 85 6,7 5,6 13 690 49 21 53 23 25 7 600 400 Pie29 5.8.09 8,2 78 6,5 7,5 18 1 200 490 8 53 23 28 7 000 450 Pie29 18.9.09 8,6 74 6,3 5,9 19 1 000 300 < 5 42 22 25 6 200 300 ka 2009 9,0 78 6,4 6,3 16 940 295 16 51 23 27 7 100 350 Pie29 23.5.13 7,2 65 6,2 4,0 9,0 1 100 330 34 29 14 38 4 100 400 Pie29 8.7.13 5,9 59 4,4 12 30 1 200 520 22 30 10 31 5 100 60 Pie29 8.8.13 6,2 63 6,7 6,0 28 1 300 310 < 5 65 33 39 11 000 600 Pie29 19.9.13 7,9 71 6,9 8,1 22 980 260 10 50 26 21 8 200 275 ka 2013 6,8 65 6,1 7,5 22 1 145 355 17 44 21 32 7 100 334 Pie29 22.4.14 10 76 5,7 4,0 2,7 770 220 31 23 5 28 2 400 200 Pie29 8.7.14 7,2 70 6,6 5,3 16 870 78 < 5 43 15 34 6 900 390 Pie29 7.8.14 6,6 71 5,7 6,4 26 1 100 190 < 5 53 13 39 6 300 390 Pie29 15.9.14 8,9 74 6,5 6,3 37 840 120 < 5 57 18 30 8 100 390 ka 2014 8,3 73 6,1 5,5 20 895 152 9,6 44 13 33 5 925 343 Pie29 21.4.15 10 74 5,0 3,1 2,2 830 100 140 18 3 29 1 500 240 Pie29 9.7.15 6,5 62 5,6 4,2 25 1 000 87 16 59 32 39 10 000 350 Pie29 3.8.15 5,6 54 5,1 3,2 9,2 1 000 39 8 40 12 58 4 500 320 Pie29 16.9.15 7,4 65 6,3 5,0 19 990 180 17 62 33 30 8 900 240 ka 2015 7,4 64 5,5 3,9 14 955 102 45 45 20 39 6 225 288 ka 1995-2015 8,1 71 6,2 6,0 12 941 254 83 42 20 26 6333 288

Piehinginjoen yläosan kalastustiedustelu vuodelta 2015 Liite 5 Arvoisa vastaanottaja Piehinginjoen yläosalla tehdään vuotta 2015 koskeva kalastustiedustelu, jolla selvitetään alueen kalastajamääriä ja saatua saalista. Selvitys liittyy Vapo Oy:n Puuronevan turvetuotantoalueen jälkitarkkailuun; tuotanto Puuronevalla on jo loppunut. Vastaava tiedustelu on tehty edellisen kerran vuodelta 2013. Tiedustelu on lähetetty Piehinginjoen yläosan rantatilallisille. Antamanne tiedot ovat luottamuksellisia, ja niitä käytetään vain alueen kokonaistietojen laskemiseen. Pyydän täyttämään tiedustelukaavakkeen ja palauttamaan sen oheisessa postitusvalmiissa kuoressa 2.12. mennessä. Vaikka ette olisi kalastaneet lainkaan alueella, vastatkaa silti kohtaan 1 ja palauttakaa kaavake. Myös tämä tieto on tärkeä tällaisessa kyselytutkimuksessa. Kalastusterveisin Pöyry Finland Oy Eero Taskila p. 0103328254 1. Kalastitteko Piehinginjoen yläosalla v. 2015 (rastita) Kyllä >> vastatkaa myös muihin kysymyksiin En kalastanut 2. Kalastukseen osallistui taloudesta henkilöä

3. Käytössä olleet pyydykset v. 2015 Pyydystyyppi Kerralla käytössä kpl Pyyntipäivien lukumäärä Kalastuskuukaudet (tammi-joulu) Verkot (solmuväli mm) Rysät Katiskat Merrat Koukut Heittovavat Mato-onget Pilkkionget Rapumerrat Muu, mikä? 4. Saalis Piehinginjoen yläosalta v. 2015 Hauki Ahven Made Lahna Särki Taimen Nieriä Muu, mikä? Rapu kg kg kg kg kg kg kg kg kpl Piehinginjoki 5. Mitkä tekijät haittaavat kalastustanne Piehinginjoella? (rastita) Ei ole erityisiä kalastushaittoja Veden heikko laatu Pyydysten likaantuminen Särkikalojen runsaus Turvetuotannon kuormitus Kalojen makuvirheet Vesistön liettyminen Vesikasvien runsaus Metsäojitusten kuormitus Muu, mikä?

6. Havainnot ravusta, milloin, montako? 7. Onko Piehinginjoen veden laatu muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana? (rastita) En osaa sanoa Ei ole muuttunut On muuttunut, miten? 6. Lisätietoja, kommentteja Kiitos

PIEHINGINJOEN YLÄOSAN KALASTUSTIEDUSTELUN TULOSTUS V. 2015 Liite 6 Sarakeotsikoiden selitykset: frekvenssi kalastaja-kerroin x yhteensä = tulostettavan esiintymisosuus tiedusteluaineistossa = tulostettavaa käyttäneet/saaneet taloudet selvitysalueella = tulostettavan keskimääräinen määrä tulostettavaa käyttänyttä/ saanutta taloutta kohti tiedusteluaineistossa = kalastaneiden määrä x tulostettavan keskiarvo = tulostettavan kokonaismäärä selvitysalueella tulostettava frekvenssi kalastaja- x yhteensä kerroin kalastavia talouksia 1,00 12 1,0 12 katiskat kpl 0,500 6,0 1,0 6 heittovavat kpl 0,750 9,0 1,3 12 mato-onget kpl 0,375 4,5 1,3 6 pilkkionget kpl 0,125 1,5 1,0 2 hauki kg 0,625 7,5 2,1 16 ahven kg 0,250 3,0 0,8 2 nieriä kg 0,125 1,5 2,0 3 taimen kg 0,125 1,5 1,0 2

Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A 90571 Oulu Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 0196118-8 Puh. 010 33280 Faksi 010 33 28250 www.poyry.fi Päiväys 2.5.2016 Sivu 1 (1) Asia Puuronevan päästö- ja vesistötarkkailu vuosina 2014 2015 Toimitamme ohessa Puuronevan turvetuotantoalueen tarkkailuraportin vuosilta 2014 2015 Oulussa 2.5.2016 Pöyry Finland Oy FM Ari Nikula Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Raahen ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Kalliokoski Suomen ympäristökeskus (vain pdf)