ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2017 TALOUSARVIOEHDOTUS JA EHDOTUS VUOSIEN 2017 2019 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAKSI Yhteiselle kirkkovaltuustolle 14.12.2016 1

SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 1.1 YLEISPERUSTELUT... 3 1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO... 8 1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO... 9 1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset)... 10 2 KÄYTTÖTALOUSOSA... 11 2.1 YLEISHALLINTO... 11 2.1.1 MÄÄRÄRAHAT... 11 2.1.2 PERUSTELUT... 13 2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ... 21 2.2.1 MÄÄRÄRAHAT... 21 2.2.2 PERUSTELUT... 22 2.3 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 39 2.3.1 MÄÄRÄRAHAT... 39 2.3.2 PERUSTELUT... 41 2.4 HAUTAUSTOIMI... 46 2.4.1 MÄÄRÄRAHAT... 46 2.4.2 PERUSTELUT... 47 2.5 KIINTEISTÖTOIMI... 51 2.5.1 MÄÄRÄRAHAT... 51 2.5.2 PERUSTELUT... 54 3 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen ja sisäinen)... 57 4 RAHOITUSOSA... 62 5 INVESTOINTIOSA... 63 5.1 RAKENTAMISSUUNNITELMA SUUNNITTELUKAUDELLA 2017 2024... 63 5.2 INVESTOINTISUUNNITELMA... 66 6 LIITTEET... 70 6.1 HAUTAINHOITORAHASTO... 70 2

1 JOHDANTO 1.1 YLEISPERUSTELUT Säädöstaustaa Kirkkojärjestyksen määräyksen mukaan (KJ 15:1) jokaista varainhoitovuotta varten on seurakuntayhtymälle viimeistään edellisen vuoden joulukuussa hyväksyttävä talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä kirkkovaltuuston on hyväksyttävä myös vähintään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviossa ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään seurakuntien toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset seurakunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kirkkojärjestyksessä säädetään, että talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvioissa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä seurakunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon bruttotai nettomääräisenä. Espoon seurakuntayhtymän talousarvio on laadittu bruttoperiaatteen mukaan. Talousarvioon sisältyy tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- sekä investointiosa. Espoon seurakuntien toiminta-ajatus ja strategia Espoon seurakuntien toiminnan perustana on Jumalan Kristuksessa osoittama rakkaus. Toimintamme tarkoituksena on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja mahdollistaa kristillisen uskon ja lähimmäisenrakkauden toteutuminen. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi 21.9.2016 Espoon seurakuntayhtymän ja seurakuntien uuden strategian vuosille 2017 2021. Strategian valmistelusta vastasi yhteisen kirkkovaltuuston nimittämä talous- ja strategiatoimikunta. Strategiakokonaisuuteen liittyy viisi alaohjelmaa, jotka kuvaavat päästrategiaa yksityiskohtaisemmin henkilöstöön, kiinteistöihin ja tiloihin, hautaustoimeen, viestintään ja yhteiseen seurakuntatyöhön liittyvät tavoitteet strategiakaudella. Seurakunnat puolestaan valmistelevat omat tulevaisuusasiakirjansa, jotka kuvaavat toimenpiteet strategiassa kuvattujen visiotasoisten päämäärien toteuttamiseksi käytännössä. Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017 2019 suunnittelukausi on valmisteltu strategian linjauksia ja vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksytyn talouden sopeuttamisohjelman tavoitteita noudattaen. Sopeuttamisohjelman toteuttaminen on edennyt hyvin, mutta taloudellinen tilanne on edelleen hyvin haasteellinen. Arvio talouden yleisestä kehityksestä ja toiminnan edellytyksistä suunnittelukaudella Yleinen talouden kehitys ja kirkon talous Talouden ennusteet tulevalle vuodelle eivät ole lupaamassa merkittävästi parempia näkymiä. Kirkkohallituksen keräämien ennustetietojen keskiarvojen perusteella voidaan arvioida bruttokansantuotteen kasvun oleva hieman yli 1 % tasoa. Inflaation odotetaan asettuvan keskimäärin 1 % tuntumaan. Heinäkuun 2016 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 538 ja työttömyysaste oli 11,2 %. Espoossa oli työttömiä 2,6 % (397 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 0,3 % prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli 13,9 % ja maassa työttömiä oli 0,8 % vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. 3

Espoon väkiluku oli vuodenvaihteessa 2015-2016 269 802 asukasta. Vuoteen 2016 verrattuna väestönkasvu oli 4 259 henkeä, mikä merkitsi 1,6 % kasvua vuoteen 20215 verrattuna. Kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 4 000 henkilöllä vuosittain. Tästä puolet on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden ja toinen puoli muuttovoittoa siten, että muuttovoitosta maahanmuuttoa on noin ¾ ja ¼ muuttovoittoa muista kunnista. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä espoolaisia on noin 38.700 henkeä. Näistä n. 1.500 henkeä kuuluu johonkin Espoon kuudesta seurakunnasta. Espoon seurakuntayhtymän talous Seurakuntayhtymän vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmat on valmisteltu siten, että talousarvio vastaa tiedossa oleviin ulkoisiin ja sisäisiin paineisiin. Tätä nk. raamiajattelua ja sen toteuttamistapaa on kuvattu tarkemmin jäljempänä sekä seurakuntayhtymän kokonaistalouden että seurakuntien ja yksiköiden näkökulmista. Suunnittelukaudella rakentamissuunnitelman toteuttamisessa on ehdottoman tärkeää hankkeiden tarkoituksenmukainen priorisointi sekä kustannusten hallinta. Rahoituksen näkökulmasta on varauduttava arvioimaan kunkin investointikohteen toteutuksen laajuutta ja kustannusarviota kriittisesti, sillä seurakuntayhtymän kertyneestä rahoitusomaisuudesta joudutaan alkavalla suunnittelukaudella käyttämään valtaosa investointien rahoittamiseen vuotuisen tulorahoituksen ollessa riittämätöntä. Kirkon yhteinen palvelukeskus Kipa hoitaa keskitetysti seurakuntien palkka- ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä. Espoon seurakuntayhtymä siirtyi vuoden 2016 alussa kirkon yhteisen palvelukeskuksen asiakkaaksi. On ehdottoman tärkeää, että toimintojen keskittämiseen liittyen luvatut säästöt, joista palvelukeskuksesta aikoinaan päätettäessä on koko valtakunnan laajuisesti puhuttu, toteutuvat sekä Espoon että koko kirkon osalta. Talouden sopeuttaminen vuosina 2015 2018 Talouden sopeuttamiseksi yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä seuraavan talouden sopeuttamisohjelman: Käyttötalousmenojen tasoa pienennetään vuoden 2014 tilinpäätöksen tasolta 48,2 milj. euroa tasolle 43,4 milj. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä, eli sopeuttamisen kokonaistavoite on noin 4,8 milj. euroa vuosien 2015 2018 aikana. Sopeuttamistavoite jakautuu puoliksi seurakuntien ja yhtymän viraston yksiköiden kesken noin 2 milj. euroa seurakunnat ja noin 2 milj. euroa yhtymän viraston yksiköt, jotta päästään sovittuun säästötavoitteeseen. 50/50 jako perustuu yhtymän nykyisen käyttötalousbudjetin mukaiseen jakosuhteeseen. Seurakuntien sopeuttamistavoite jaetaan seurakuntien kesken jäsenmäärän mukaisessa suhteessa. Yhtymän viraston yksiköiden sopeuttamistavoite jaetaan yksiköiden ja pääluokkien kesken, kuitenkin niin, ettei jakotapa vie miltään toiminnolta toiminnan edellytyksiä eikä johda kohtuuttomaan tilanteeseen. Vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmat laaditaan siten, että niiden toteutumisen myötä seurakuntayhtymän taloustilanne paranee vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2019 kulutaso suunnitellaan pidettäväksi vuoden 2018 tasolla. Sopeuttamistoimenpiteiden tavoitteena on, että seurakuntayhtymän maksukyky turvataan jatkossakin ja maksukyvyn heikkenemistä jarrutetaan. 4

Talousarvion sitovuustaso Talousarviovuoden määrärahojen sitovuustasoksi esitetään käyttötalouden yksiköiden kohdalla toimintakatetta siten, että siihen sisältyvät sekä ulkoiset että sisäiset erät. Toimintakate on sitova yleishallinnon, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen sekä kiinteistötoimen pääluokan kohdalla pääluokkatasolla ja seurakuntien kohdalla lukutasolla. Tuloslaskelmaosan sitovia määrärahoja ovat verotuskulut, keskusrahastomaksut sekä rahoitustuotot ja - kulut netto. Investointiosassa sitovuustaso on hankekohtainen. Talousarvion muuttaminen ja määrärahan ylittäminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää yhteinen kirkkovaltuusto. Määrärahan korotuksen tai tuloarvion alentamisen yhteydessä on arvioitava myös toimintaa koskevien tavoitteiden muutostarvetta. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Muutoksista talousarvioon ei tarvitse hankkia seurakuntaneuvostojen lausuntoja (KJ 15:6,2). Espoon seurakuntayhtymän voimassa olevassa taloussäännössä (yhteinen kirkkovaltuusto 25.3.2015) todetaan talousarvion sitovuudesta ja määrärahojen ylityksestä sekä talousarvion muutoksista seuraavaa: 4 Talousarvion sitovuus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion toiminnallisista tavoitteista ja määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuustasoista. Sitovuustasona voi olla myös nettomääräraha. Sitovuustason mukaista määrärahaa ei saa ylittää eikä tuloarviota alittaa. Seurakuntayhtymän viranomaiset (hallintoelimet ja viranhaltijat) vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkovaltuustolle, että tuloarvioita seurataan ja määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvosto voivat antaa alaiselleen hallintoelimelle tai viranhaltijalle määräyksen tarkemmasta sitovuustasosta. Hallintoelimen käyttöön erittelemättömänä varattua määrärahaa voidaan käyttää asianomaisen hallintoelimen päätöksellä käsittelemättä asiaa uudelleen yhteisessä kirkkovaltuustossa. Esimerkiksi jos määräraha on myönnetty yhteisen kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston käyttöön erittelemättömänä, sitä ei tarvitse erikseen käsitellä yhteisessä kirkkovaltuustossa, kun sitä käytetään. 5 Määrärahan ylitys tai tuloarvion alitus Jos sitovuustason mukainen määräraha ei riitä taikka talousarvioon merkitty tuloarvio ei toteudu, seurakuntayhtymän viranhaltijoiden on hyvissä ajoin ennen määrärahan loppumista tai tuloarvion alituksen huomatessaan tehtävä määrärahan korotusesitys taikka esitys tuloarvion tarkistamiseksi. Kiireellisissä tapauksissa, jos asian viivytyksestä saattaa syntyä seurakuntayhtymälle suurta taloudellista tai aineellista vahinkoa tai edunmenetys, talouspäälliköllä tai hallintojohtajalla on oikeus sallia sellaisenkin työn tai palvelun teettäminen tai tilaaminen, johon määrärahaa ei ole käytettävänä. Toimenpide on viipymättä saatettava tiedoksi yhteiselle kirkkoneuvostolle ja esitettävä yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. 6 Talousarvion täytäntöönpano Yhteisen kirkkoneuvoston on huolehdittava siitä, että kaikki asianomaiset saavat tarpeelliset tiedot yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymästä talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviota koskevista mahdollisista lisäohjeista. 5

Tarkempia ohjeita talousarvion täytäntöönpanosta annetaan vuosittain talousarvion antamisen yhteydessä. Sääntökokoelman säännössä C 13 määritellään kulloinkin voimassa olevat päätösvallan delegoinnit ja taloudellisen toimivallan rajat sekä ne hallinnolliset toimenpiteet, joita talousarvion täytäntöönpanoon liittyvissä toimenpiteissä ja erilaisissa tilanteissa on noudatettava. Hankinnat on suoritettava julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön, seurakuntayhtymän hankintasäännön ja mahdollisten yhteisen kirkkoneuvoston antamien hankintojen suorittamista koskevien tarkempien ohjeiden mukaisesti. 7 Talousarvion muutokset Yhteinen kirkkovaltuusto voi muuttaa hyväksymäänsä talousarviota ja päättää toiminnallisen tavoitteen muutoksesta, määrärahan käyttötarkoituksen muutoksesta, määrärahan korottamisesta, alentamisesta, poistamisesta tai uuden määrärahan myöntämisestä sekä tuloarvioiden muuttamisesta. Määrärahan ja tuloarvion muutosesityksissä selvitetään myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita koskevassa muutosesityksessä selvitetään muutoksen vaikutus määrärahoihin ja tuloarvioihin. Muutettaessa talousarviota hyväksytään kaikki ne talousarvion osat, joihin muutos vaikuttaa. Talousarvion muutokset on esitettävä yhteiselle kirkkovaltuustolle talousarviovuoden aikana. Päätösvallan delegointi ja taloudellisen toimivallan rajat Päätösvallan delegointiin ja taloudellisen toimivallan rajoihin liittyvät rajat on uudistettu ja ajantasaistettu yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä 10.12.2014 (hallintorakenneuudistus, johtokuntien johtosäännöt ja yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö), yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä 8.12.2014 (päätösvallan delegointi ja taloudellisen toimivallan rajat) sekä yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä 25.3.2015 (taloussääntö). Kokonaisuus määrittelee sekä päätösvallan delegoinnin hallintoelinten ja viranhaltijoiden kesken että kullekin hallintoelimelle ja viranhaltijalle määritellyt taloudellisen toimivallan euromääräiset rajat. Seurakuntaneuvostot määrittelevät kirkkoherran taloudellisen toimivallan rajan seurakunnan talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy niiden rakennushankkeiden suunnitelmat ja rakentamispäätökset, joiden kustannusarvio on > 745.000, sekä mitkä tahansa muut sopimukset, sitoumukset tai hankinnat, jotka ylittävät edellä mainitun euromääräisen rajan. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää kaikista 475.000 745.000 suuruisista hankkeista, sitoumuksista ja sopimuksista. Kiinteistöjohtokunta päättää 115.000 475.000 suuruisista, rakentamissuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista, sitoumuksista ja sopimuksista. Viranhaltijoiden taloudellisen päätösvallan rajat määritellään säännössä C 13. Kaikista yli 3.000 euron suuruisista päätöksistä on tehtävä kirjalliset viranhaltijapäätökset päätösluetteloon. Seurakuntayhtymän hankintasääntöä ja kilpailutuksiin ja hankintoihin liittyviä menettelytapoja on uudistettu vuoden 2016 aikana. Uudet menettelytavat vakiintunevat vuoden 2017 aikana. Vuoden 2015 alussa nimitetty ja toimintakautensa 2015 2018 aloittanut arvioinnin johtokunta on seurakuntayhtymän sisäistä valvontaa arvioiva toimielin. Johtokunta seuraa hallintoelinten ja viranhaltijoiden sekä seurakuntayhtymän ja seurakuntien prosessien sääntöjenmukaisuutta, talous- ja 6

toimintasuunnitelmien toteutumista suunnitelmien mukaisesti ja antaa vuosittain yhteiselle kirkkovaltuustolle arviointikertomuksensa. Avustusten maksaminen Talousarvioon merkitty avustusmääräraha ei sellaisenaan ole maksukelpoinen, vaan se vaatii lisäksi erillisen hallinnollisen päätöksen. Talousarvioon voidaan varata määräraha tiettyä tarkoitusta varten vain yhdelle momentille. Kansainvälisen diakonian määrärahat on merkitty keskitetysti yhteisen seurakuntatyön momentille. 7

1.2 TULOSLASKELMA-ARVIO TILINPÄÄ- TÖS 2015 TALOUSARVIO 2016 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 t t t Toimintatulot 7 111 6 177 564 6 232 589 0,9 % 6 273 6 328 Toimintamenot -47 516-47 063 164-45 223 037-3,9 % -43 626-43 463 TOIMINTAKATE -40 405-40 885 600-38 990 448-4,6 % -37 353-37 135 Verotulot 50 407 46 700 000 46 700 000 0,0 % 46 800 46 800 Verotusmenot -1 026-900 000-900 000 0,0 % -900-900 Keskusrahastomaksut -3 979-4 800 000-4 900 000 2,1 % -5 187-5 187 Rahoitustulot ja -menot 3 568 1 445 000 900 000-37,7 % 900 900 VUOSIKATE 8 565 1 559 400 2 809 552 80,2 % 4 260 4 478 Poistot ja arvonalennukset -5 173-5 885 595-6 461 246 9,8 % -7 038-7 150 Tilikauden tulos 3 402-4 326 195-3 651 694-15,6 % -2 778-2 672 Tiilikauden ylijäämä/alijäämä 3 402-4 326 195-3 651 694 38,2 % -2 778-2 672 Yllä oleva tuloslaskelma-arvio sisältää vain ulkoiset tilit. Toimintatulot ja menot muodostuvat käyttötalouden eri kustannuspaikkojen määrärahoista. Toimintakatteeseen lisätään verotulot ja vähennetään verotuskulut sekä keskusrahastomaksut. Ulkoisten rahoitustulojen ja menojen nettosumma lisätään, jonka jälkeen muodostuu vuosikate. Vuosikatteesta vähennetään poistot ja arvonalentumiset sekä lisätään mahdollinen satunnaisten tulojen ja menojen nettosumma. Informatiivisena tietona on lisäksi merkitty erilliskirjanpitona hoidettujen rahastojen tulot ja menot sekä siirto rahastosta tai siirto rahastoon. Informatiivinen tieto ei vaikuta tilikauden tulokseen. Käyttötalousmenojen määrärahan sopeuttamista jatketaan suunnittelukaudella siten, että käyttötalousmenot supistuvat 4,0 miljoonalla eurolla vuoden 2015 tilinpäätökseen verrattuna johtuen verotulojen ja valtionrahoituksen voimakkaasta pudotuksesta. Suunnittelukauden vuodet ovat alijäämäisiä, mutta tulorahoitusta (vuosikate) suunnitellaan parannettavan n. 2,9 miljoonalla eurolla vuosien 2016 2019 aikana. 8

1.3 RAHOITUSLASKELMA-ARVIO TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUSARVIO 2016 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 TULORAHOITUS Vuosikate 8 564 1 559 400 2 809 552 80,2 % 4 260 4 478 8 564 1 559 400 2 809 552 80,2 % 4 260 4 478 Investoinnit Investointimenot -13 709-15 758 000-10 691 500-32,2 % -9 655-13 820 Pysyvien vastaavien myyntitulot 808 190 000 318 300 67,5 % 0 0 Investoinnit netto -12 901-15 568 000-10 373 200-33,4 % -9 655-13 820 RAHAVAROJEN MUUTOS -4 337-14 008 600-7 563 648-46,0 % -5 395-9 342 Rahoituslaskelman tulorahoitus muodostuu vuosikatteesta ja mahdollisista satunnaisista tuloista. Tulorahoitussummasta vähennetään nettoinvestointien summa. Tämän jälkeen saadaan tieto rahavarojen muutoksesta ja kuinka paljon tarvitaan lisärahoitusta investointien kattamiseen. Suunnittelukauden investoinneissa maankäyttömaksujen osuus on 6,3 miljoonaa euroa. Lisärahan tarve suunnittelukaudella ilman maankäyttömaksuja on n. 16 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenoja sopeuttamalla säästetään suunnittelukaudella 10,5 miljoonaa euroa investointeja varten verrattuna vuoden 2015 käyttötalousmenoihin. 9

1.4 KÄYTTÖTALOUDEN TULOT JA MENOT (ulkoiset) TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUSARVIO 2016 JA MUUTOKSET EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 TULOT Yleishallinto 483 428 000 410 000-4,2 % 410 410 Seurakunnat 1 459 1 067 550 1 117 800 4,7 % 1 121 1 121 Yhteinen seurakuntatyö 340 344 014 344 889 0,3 % 342 341 Hautaustoimi 443 492 900 509 500 3,4 % 521 533 Kiinteistötoimi 4 386 3 845 100 3 850 400 0,1 % 3 879 3 923 Tulot yhteensä 7 111 6 177 564 6 232 589 0,9 % 6 273 6 328 Menot Yleishallinto 9 964 9 235 778 8 773 264-5,0 % 8 595 8 432 Seurakunnat 22 285 22 282 550 21 389 000-4,0 % 20 537 20 537 Yhteinen seurakuntatyö 4 738 4 546 641 4 484 778-1,4 % 4 448 4 448 Hautaustoimi 1 913 2 222 523 2 152 108-3,2 % 2 043 2 043 Kiinteistötoimi 8 615 8 775 673 8 423 886-4,0 % 8 003 8 004 Menot yhteensä 47 516 47 063 165 45 223 037-3,9 % 43 626 43 463 TOIMINTAKATE -40 405-40 885 601-38 990 448-4,6 % -37 353-37 135 Käyttötalouden tulot ja menot on ilmoitettu pääluokkiin ryhmiteltyinä. Yllä olevassa laskelmassa ovat mukana vain ulkoisille tileille merkityt määrärahat. Toimintakate muodostuu ulkoisten tulojen ja menojen erotuksesta. Käyttötalouden määrärahoja pienennetään suunnittelukaudella n. 4,1 miljoonaa euroa (-8,6 %) verrattuna vuoden 2015 tilinpäätökseen. 10

2 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosa muodostuu yleishallinnon, seurakuntatyön, yhteisen seurakuntatyön, hautaustoimen ja kiinteistötoimen pääluokista. Kunkin pääluokan alussa on esitetty sen toimintatulot ja toimintamenot tiliryhmittäin. Ulkoisten tulojen ja menojen erotus muodostaa toimintakate 1:n. Tämän jälkeen on ilmoitettu mahdolliset sisäiset erät. Toimintakate 2 muodostuu sekä ulkoisten että sisäisten tulojen ja menojen erotuksesta. Seurakuntatyön pääluokkaan sisältyvät vain ulkoiset toimintatulot ja -menot. Toimintakatteiden jälkeen on esitetty poistot. Määrärahojen sitovuustaso on toimintakate 2, johon sisältyvät ulkoiset ja sisäiset erät. Alatasojen toimintatulot ja -menot on esitetty yhteissummina ilman jaottelua tiliryhmiin. Määrärahatietojen jälkeen on esitetty pääluokan alayksikköjen määrärahojen perustelut ja toiminnalliset tavoitteet ja mahdolliset tunnusluvut. Käyttötalouden ulkoiset menomäärärahat ovat vuonna 2017 yhteensä 45,2 milj. euroa ja noin 3,9 % pienemmät kuin edellisen vuoden määrärahat. Käyttötalouden tulomäärärahat, 6,2 milj. euroa, ovat noin 0,9 % edellisvuotta suuremmat. Toimintakatteen alijäämä ilman sisäisiä eriä, 39,0 milj. euroa, on 4,6 % pienempi kuin vuonna 2016. 2.1 YLEISHALLINTO Yleishallintoon sisältyvät luottamushenkilöhallinto (YKV, YKN ja eri johto- ja toimikunnat) sekä osa seurakuntayhtymän virastosta (=yhtymän virasto). Yleishallinnon menot ovat vuonna 2017 noin 5,0 % edellisvuotta pienemmät. 2.1.1 MÄÄRÄRAHAT YLEISHALLINTO TILINPÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 TOIMINTATULOT (ulk.) Korvaukset 105 503 105 000 105 000 0,0 % 105 105 Maksutulot 239 290 178 000 175 000-1,7 % 175 175 Tuet ja avustukset 137 815 145 000 130 000-10,3 % 130 130 Toimintatuotot, ulkoiset 482 608 428 000 410 000-4,2 % 410 410 TOIMINTAMENOT (ulk.) Henkilöstökulut 3 459 059 3 504 093 3 212 119-8,3 % 3 212 3 212 Palvelujen ostot 6 011 501 5 239 965 4 824 425-7,9 % 4 723 4 561 Vuokrakulut 411 300 354 000 424 000 19,8 % 384 383 Aineet ja tarvikkeet 77 366 133 450 308 800 131,4 % 273 273 Annetut avustukset 150 1 500 1 500 0,0 % 1 1 Muut toimintakulut 4 946 2 770 2 420-12,6 % 2 2 Toimintamenot, ulkoiset 9 964 321 9 235 778 8 773 264-5,0 % 8 595 8 432 TOIMINTAKATE 1 (ulkoinen) -9 481 712-8 807 778-8 363 264-5,0 % -8 185-8 022 11

YLEISHALLINTO TILINPÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 TOIMINTATULOT (sis.) 340 400 200-50,0 % TOIMINTAMENOT (sis.) 5 468 7 550 5 400-28,5 % TOIMINTAKATE (ulk ja sis) -9 486 840-8 814 928-8 368 464-5,1 % -8 185-8 022 TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 Kirkolliset vaalit Toimintamenot, ulkoiset -150-2 642-2 762 4,5 % -153-3 Toimintakate, ulkoinen -150-2 642-2 762 4,5 % -153-3 Yhteinen kirkkovaltuusto Toimintamenot, ulkoiset -57 433-47 480-48 580 2,3 % -48-47 Toimintakate, ulkoinen -57 433-47 480-48 580 2,3 % -48-47 Yhteinen kirkkoneuvosto Toimintamenot, ulkoiset -550 198-620 310-450 285-27,4 % -446-441 Toimintakate, ulkoinen -550 198-620 310-450 285-27,4 % -446-441 Toimintakulut, sisäiset -780 0 0 Toimintakate -550 978-620 310-450 285-27,4 % -446-441 Johto- ja toimikunnat Toimintamenot, ulkoiset -20 347-19 679-20 049 1,9 % -18-18 Toimintakate, ulkoinen -20 347-19 679-20 049 1,9 % -18-18 Tilintarkastus Toimintamenot, ulkoiset -21 998-33 000-50 000 51,5 % -40-40 Toimintakate, ulkoinen -21 998-33 000-50 000 51,5 % -40-40 Yhtymävirasto Toimintatulot, ulkoiset 472 020 428 000 410 000-4,2 % 410 410 Toimintamenot, ulkoiset -9 314 196-8 512 666-8 201 588-3,7 % -7 890-7 883 Toimintakate, ulkoinen -8 842 176-8 084 666-7 791 588-3,6 % -7 480-7 473 Toimintatuotot, sisäiset 340 400 200 Toimintakulut, sisäiset -4 688-7 550-5 400-28,5 % Toimintakate -8 846 524-8 091 816-7 796 788-3,6 % -7 480-7 473 12

2.1.2 PERUSTELUT 2.1.2.1 HALLINTOELIMET JA YLEISHALLINTO KIRKOLLISET VAALIT (100100) Määräraha on varattu siltä varalta, että suunnittelukaudella jouduttaisiin järjestämään kirkkoherran vaalit. YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO (100200) Kokouspalkkio- ja matkakulumäärärahojen lisäksi on määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi valtuutetuille. Kokousjärjestelyihin on varattu tarvittavat määrärahat. YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO (100300) Yhteisen kirkkoneuvoston määrärahaan sisältyy määräraha Kotimaa-lehden tilaamiseksi henkilökunnalle. Lisäksi on merkitty 7 000 :n palkkamääräraha pääluottamusmiesten ja koko yhtymää koskevien erityistehtävien vastuulisien maksamista varten. Palkkausvarausmäärärahaa on varattu 200 000, jolla toteutetaan harkinnanvaraisen palkanosan maksu koko seurakuntayhtymässä. Kirkon palvelukeskuksen kustannukset ovat talouspalveluissa sekä palvelukeskuksessa. JOHTOKUNNAT JA TOIMIKUNNAT (1001010) Talousarviovuonna 2017 varaudutaan yhteisen kirkkovaltuuston nimittämien johtokuntien ja yhteisen kirkkoneuvoston nimittämien toimikuntien toiminnan rahoittamiseen. Kustannuspaikalle on varattu määrärahat kokouspalkkioita, matkakuluja sekä kokoustarjoiluja varten. TILINTARKASTUS JA VALVONTA (100500) Määräraha on varattu tilintarkastusyhteisön veloituksia varten. ostopalveluna on varattu erillinen 25 000 euron määräraha. Sisäisen tarkastuksen järjestämiseksi YHTYMÄN VIRASTO (100600) Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia suorittamalla niiden puolesta yhteisesti sovittuja tehtäviä sekä luomalla edellytyksiä seurakuntien perustehtävien hoitamista varten. Espoon seurakuntayhtymän virasto on jaettu kuuteen palveluyksikköön. Näistä neljä, eli viestintäpalvelut, tietohallintopalvelut, talouspalvelut ja palvelukeskus, kuuluvat yleishallinnon pääluokkaan, jossa niiden yhteisenä nimikkeenä on yhtymävirasto. Lisäksi nimikkeeseen sisältyy viraston johto, jossa on hallintojohtajan ja hänen yksikkönsä määrärahat. Yhteisen seurakuntatyön palvelut, hautaustoimi ja kiinteistöpalvelut kuuluvat myös seurakuntayhtymän virastoon. Talousarviossa niillä kaikilla on oma pääluokkansa. Näiden yksiköiden tiedot löytyvät tämän asiakirjan luvuista 2.3-2.5. 13

TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 TOIMINTATULOT (ulk.) Korvaukset 105 476 105 000 105 000 0,0 % 105 105 Maksutulot 228 728 178 000 175 000-1,7 % 175 175 Tuet ja avustukset 137 815 145 000 130 000-10,3 % 130 130 Toimintatuotot, ulkoiset 472 020 428 000 410 000-4,2 % 410 410 TOIMINTAMENOT (ulk.) Henkilöstökulut 2 875 705 3 092 781 2 772 243-10,4 % 2 772 2 772 Palvelujen ostot 5 954 591 4 941 365 4 697 625-4,9 % 4 463 4 456 Vuokrakulut 409 320 350 000 420 000 20,0 % 380 380 Aineet ja tarvikkeet 69 484 124 250 307 800 147,7 % 272 272 Annetut avustukset 150 1 500 1 500 0,0 % 1 1 Muut toimintakulut 4 946 2 770 2 420-12,6 % 2 2 Toimintamenot, ulkoiset 9 314 196 8 512 666 8 201 588-3,7 % 7 890 7 883 TOIMINTAKATE 1 (ulkoinen) -8 842 176-8 084 666-7 791 588-3,6 % -7 480-7 473 TOIMINTATULOT (sis.) 340 400 200-50,0 % TOIMINTAMENOT (sis.) 4 688 7 550 5 400-28,5 % TOIMINTAKATE (ulk ja sis) -8 846 524-8 091 816-7 796 788-3,6 % -7 480-7 473 TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUSARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 Viraston johto Toimintamenot, ulkoiset 279 470-306 689-307 034 0,1 % -307-307 Toimintakate, ulkoinen -279 470-306 689-307 034 0,1 % -307-307 Toimintatuotot, sisäiset 0 0 Toimintakulut, sisäiset -556-2 000-2 000 0,0 % 0 0 Toimintakate -280 026-308 689-309 034 0,1 % -307-307 Tiedotus ja viestintä Toimintatulot, ulkoiset 220 0 0 Toimintamenot, ulkoiset 2 231 449-2 200 328-1 971 844-10,4 % -1 895-1 895 Toimintakate, ulkoinen -2 231 229-2 200 328-1 971 844-10,4 % -1 895-1 895 Toimintatuotot, sisäiset 0 0 Toimintakulut, sisäiset -1 284-1 500-100,0 % 0 0 Toimintakate -2 232 513-2 201 828-1 971 844-10,4 % -1 895-1 895 Tietohallinto Toimintatulot, ulkoiset 105 476 105 000 105 000 0,0 % 105 105 Toimintamenot, ulkoiset 3 687 086-2 832 140-2 751 770-2,8 % -2 616-2 616 Toimintakate, ulkoinen -3 581 610-2 727 140-2 646 770-2,9 % -2 511-2 511 Toimintatuotot, sisäiset 0 0 14

Toimintakulut, sisäiset -78-500 -100,0 % 0 0 Toimintakate -3 581 688-2 727 640-2 646 770-3,0 % -2 511-2 511 Palvelukeskus Toimintatulot, ulkoiset 366 663 323 000 305 000-5,6 % 305 305 Toimintamenot, ulkoiset 2 655 113-2 687 138-2 694 605 0,3 % -2 618-2 611 Toimintakate, ulkoinen -2 288 449-2 364 138-2 389 605 1,1 % -2 313-2 306 Toimintatuotot, sisäiset 400 200 0 0 Toimintakulut, sisäiset -2 769-3 050-2 900-4,9 % 0 0 Toimintakate -2 291 218-2 370 238-2 392 305 0,9 % -2 313-2 306 Taloushallinto Toimintamenot, ulkoiset 461 079-486 372-476 335-2,1 % -454-454 Toimintakate, ulkoinen -461 079-486 372-476 335-2,1 % -454-454 Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset -500,00-500,00 0,0 % Toimintakate -461 078-486 871-476 835-2,1 % -454-454 2.1.2.2 YHTYMÄN VIRASTON PALVELUYKSIKÖT (JOHTO, VIESTINTÄ, TIETOHALLINTO, TALOUS JA PALVELUKESKUS) VIRASTON JOHTO (1001110) Suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Uuden strategiakokonaisuuden tavoitteiden ja linjausten mukainen toiminta ja tavoitteiden toteutumisen seuranta. Seurakuntayhtymän talouden vakauttaminen ja hyvien toimintaedellytysten varmistaminen seurakunnille. Yhteistyö ja verkostoituminen muiden seurakuntayhtymien ja kirkon keskushallinnon kanssa. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: Uuden strategian resursointia ohjaavien strategisten toimenpiteiden toteuttaminen käytännössä ja toteuttamisen seuranta. Seurakuntayhtymän valmiussuunnitelman päivittäminen. Riskien kartoituksen loppuunsaattaminen ja jatkuvan riskien hallinnan nivominen osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Sisäisen tarkastuksen kehittäminen yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Hankintaprosessien kehittäminen. Yleinen sidosryhmävaikuttaminen seurakuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Suunnittelukauden 2017 2019 henkilöstösuunnitelma: Hallintojohtaja, johdon assistentti, kehityspäällikkö. Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Ammatillisen osaamisen kehittäminen. 15

Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Seurakuntayhtymän ympäristötyön tavoitteiden määrittely ympäristötyöryhmän puitteissa. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Kustannusten ja hankintojen tarkoituksenmukaisuusharkinta. VIESTINTÄPALVELUT (1002100) Strategiasta ja viestintäohjelmasta johtuvat suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Viestinnän kehittämisen painopiste on digitaalisessa viestinnässä ja sosiaalisessa mediassa. Seurataan tarkasti sosiaalisen median kehitystä ja kokeillaan ennakkoluulottomasti myös uusia sovelluksia ja palveluja eri kohderyhmien palvelemiseksi ja tavoittamiseksi. Parannetaan seurakuntien näkyvyyttä mediassa, kaupungissa ja tapahtumissa. Nostetaan esiin kirkon arvoja ja perustoimintaa sekä seurakunnan toimijoiden asiantuntijuutta niin hengellisissä asioissa kuin arjen kysymyksissä. Viestinnässä huomioidaan seurakuntien käyttämiä kieliä nykyistä laajemmin. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: Digitaalinen viestintä. Seurakuntayhtymän verkkosivusto siirretään kirkon yhteiselle alustalle viimeistään vuoden 2017 alussa. Seurakuntien työntekijät perehdytetään uuden sivuston käyttöön. Tavoitteena on, että verkkosivusto on jatkossa seurakuntien toimintatiedottamisen ensisijainen kanava, jota seurakuntalehden tapahtumailmoitukset ja esitteet täydentävät. Näkyvyys. Pääkaupunkiseudun yhteinen seurakuntamedia Kirkko ja kaupunki aloittaa tammikuussa 2017. Toimituksen ja seurakuntien välistä yhteistyömallia rakennetaan niin, että tiedonkulku ja yhteydenpito on säännöllistä ja luontevaa. Tavoitteena on, että verkkomedian tavoittavuus nousee ja että espoolaiset kokevat Kirkko ja kaupunki -lehden omaksi seurakuntalehdekseen. Sisällöllisesti näkyvyyttä haetaan erityisesti seurakuntien vapaaehtoistoiminnalle. Kielet. Etsitään yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan paremmin tavoittaa ja palvella eri kieliryhmiä seurakuntien ja kirkon asioissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioinnissa käytettävät mittarit: Verkkosivuston toimivuutta mitataan jatkuvalla seurannalla sekä kävijätutkimuksella, joka toteutetaan syksyllä 2017. Dataa pystytään vertaamaan niin aikaisempiin tutkimuksiin kuin muiden seurakuntien tuloksiin. Kirkko ja kaupunki: Verkkomedian kävijäseuranta ja koko median osalta säännölliset lukijatutkimukset. Kielet: Tavoitteiden toteutumisen seuranta. Suunnittelukauden 2017 2019 henkilöstösuunnitelma: Viestintäpalveluissa on viestintäpäällikön virka ja neljä työsuhdetta: kaksi tiedottajaa, verkkoviestintäsuunnittelija ja viestintäsihteeri. Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Sosiaalisen median kehitys. Markkinointi. 16

Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Verkkoviestinnän kattavuuden lisääminen. Seurakuntien viestintä nojautuu vielä pitkälti painettuun viestintään. Parannetaan verkkoviestinnän kattavuutta, jolloin painotuotteiden vähentäminen ja niiden tarkempi kohdentaminen on tulevaisuudessa mahdollista. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Seurakuntalehden vuotuiset kulut laskevat yhteisen median perustamisen myötä. Tämä kattaa viestintäpalveluille asetetun sopeuttamistarpeen. TIETOHALLINTOPALVELUT (1001051) Suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Tietohallinnon toimintaa ohjaavat Kirkko Espoossa strategia 2017 2021 sekä eri yksiköiden toiminnalliset tavoitteet vuosille 2017 2019. Aktiivinen vaikuttaminen kirkkohallituksen tietohallinnon ohjausryhmässä yhteisen tekemisen edistämiseksi. Kirkon palvelukeskuksen sekä omien talous- ja henkilöstöjärjestelmien kokonaisuuden jatkuva arvioiminen. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: EM/HP-kokonaisuuden arvioiminen ja yhteensovittamisen ylläpitäminen (seurakuntayhtymän ja kirkon palvelussuhderekisterien synkronointi). Älypuhelinten tulevan käyttöjärjestelmän valinta. Laitekannan leasingaikojen pidentämisen tai lunastamisen mahdollistaminen. Windows 10 -käyttöjärjestelmän käyttöönoton aloittaminen. Toiminnallisten järjestelmien kehittäminen: o Prime-järjestelmän version päivittäminen o Lukkari-liittymän arviointi ja mahdollinen toteuttaminen (tapahtumien automaattinen siirto Prime-järjestelmästä kirkon yhteiselle verkkosivustoalustalle Lukkarille) o Kirkkohallituksen uuden tilastoimisen mahdollinen toteuttaminen Primen kautta. o Sähköisen asioinnin tarpeiden selvittäminen. o Poissaolotietojen synkronoinnin arvioiminen Kirkon palvelukeskuksen ja kalenterin välillä ja mahdollinen toteuttaminen. o Sähköisen kilpailuttamisen järjestelmän hankinta. o Järjestelmien toiminnan päällekkäisyyksien läpikäyntiä. o EM-järjestelmän versiopäivitys. Tietohallinnon sopimusten päivittäminen puuttuvien osalta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa käytettävät mittarit: Mittarina käytetään toteutumisastetta kullekin toiminnalliselle tavoitteelle. Suunnittelukauden 2017 2019 henkilöstösuunnitelma: Tietohallintopäällikkö, 6 järjestelmäasiantuntijaa. 17

Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutusta otetaan tarpeen mukaan tähdäten ammatillisen osaamisen vahvistamiseen tietohallinnon eri osa-alueilla. Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Laitteiden kierrätys. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Henkilökunnassa ainoastaan korvaavia rekrytointeja. Kehittämiseen varataan määrärahat kohteittain, jolloin tietohallinnolle asetettava kulukehys alitetaan. Leasingaikojen pidennyksellä sekä omaksi lunastamalla pyritään pienentämään laitekustannuksia suunnittelukauden loppuvuosina. Samalla vähennetään ulkopuolisen työvoiman tarvetta. PALVELUKESKUS (1001030) Strategiasta ja henkilöstöohjelmasta johtuvat suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Tuemme seurakuntia ja yhtymän viraston yksiköitä henkilöstöasioissa, koulutuksessa ja työhyvinvoinnissa. Panostamme seurakuntalaisten palveluun keskusrekisterin tehtäväalueella sekä kirkollisiin toimituksiin ja hautauksiin liittyvissä asioissa. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: Hallintopalvelut: Sähköinen asiakirjahallinta laajennetaan seurakuntien käyttöön. Yhteinen tiedonohjaussuunnitelma ja arkistosääntö otetaan käyttöön kaikissa yksiköissä ja siihen sitoutuneissa seurakunnissa. Painotetaan työhyvinvointia ja koulutusta työelämän muutostilanteessa. Henkilöstöhallinto: Henkilöstöpalveluissa jatketaan Kirkon palveluskeskukseen (Kipa) liittyvän toiminnan parantamista. Selkiytetään tehtäviä henkilöstöpalveluiden ja yhtymän yksiköiden välillä. Järjestetään tarvittaessa koulutusta ja lisätään ohjeistusta varsinkin Kipan ohjelmiin liittyen. Keskusrekisteri, varauspalvelut ja hautatoimisto: Avaintavoitteena on asiakaspalvelun parantaminen. Henkilökunnan onnistumista omassa työssään tuetaan, olemme avainasemassa niin sisäisessä kuin ulkoisessa asiakaspalvelussa. Seurakuntalaisten palveluun panostaminen perustuu motivoituneeseen ja asiantuntevaan henkilöstöön. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa käytettävät mittarit: Kehitämme toimintaamme seurakuntien työntekijöille järjestettävän asiakaskyselyn perusteella. Suunnittelukauden 2017 2019 henkilöstösuunnitelma: Hallintopäällikkö, palveluvastaava ja suunnittelija. Keskusrekisterissä toimistoesimies ja 8 toimistosihteeriä. Varauspalveluissa ja hautatoimistossa toimistoesimies, 5 toimistosihteeriä (varauspalvelut) ja 5 toimistosihteeriä (hautatoimisto). Hallintopalveluissa hallintopalvelupäällikkö, työhyvinvointisihteeri, toimistovahtimestari, aulasihteeri, koulutussihteeri, asiakirjahallinnon suunnittelija ja 2 toimistosihteeriä (asiakirjahallinta). Henkilöstöpalveluissa henkilöstöpalvelupäällikkö, 4 palkanlaskijaa ja palkkasihteeri. Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Keskusrekisteri: Kirjuri KirDi -koulutukset alkavat vuoden 2017 aikana. Hautatoimisto ja varauspalvelut: surevan omaisen kohtaamiseen liittyvää koulutusta. Hallintopalvelut: Asiakirjahallintoon liittyvät koulutukset. 18

Henkilöstöpalvelut: Palkkahallintoon ja työsopimuksiin liittyvät koulutukset. Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Edistämme sähköisen asiakirjahallinnon käyttöä. Kiinnitämme huomiota postitusten määrään, pyrimme etsimään toimintaamme tukevia sähköisiä palveluita, vähennämme kopiointia. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Henkilöstöä pyritään vähentämään hallitusti, jotta perustehtävä ei heikenny henkilöstövähennysten takia. Eläkkeelle jäävien ja muihin tehtäviin siirtyvien tilalle ei automaattisesti palkata uutta työntekijää. TALOUSPALVELUT (1001050) Suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Talouspalveluiden toimintaa ohjaa Kirkko Espoossa strategia 2017 2021 sekä erilaiset lait säädökset. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaana aktiivinen vaikuttaminen kirkon palvelukeskuksen järjestelmiin ja palveluihin sekä omien talousjärjestelmien kehittäminen. Taloudellisen tilanteen aktiivinen seuranta ja tarvittavien taloudellisten toimenpiteiden valmistelu. Talouden sopeuttamisen seuranta ja seurannan mahdollistaminen kaikilla tarvittavilla tasoilla. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: Kirkon palvelukeskuksen järjestelmien ja omien järjestelmien aktiivinen parantaminen ja integroiminen toisiinsa. Talouden sopeuttaminen 2017 osalta toteutuu ennalta suunnitellun mukaisesti. Ostotilaustoiminnon parempi hyödyntäminen (MM, material management on osa kirkon palvelukeskuksen järjestelmäkokonaisuutta). Hankintojen sähköisen järjestelmän hyödyntäminen. Kirkon palvelukeskuksen ohjelmistojen käyttö sujuvaa ja täsmäys toimii kuukausittain. Henkilöstön töiden sisällön uudelleen suunnittelu ja toteuttaminen. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa käytettävät mittarit: Talouden sopeuttamisen ohjelmassa pysytään. Liittymät omista järjestelmistä kirkon palvelukeskuksiin toiminnassa kaikilta osin. Hautainhoitorahaston kirjanpito on täysin Kirkon palvelukeskuksen järjestelmissä. Kolehtien kirjanpito on uudelleen suunniteltu. Tietohallinnon ja kiinteistöpalveluiden laskuista vähintään 20 prosenttia hyödyntää ostotilausjärjestelmää. Taseen kuukausitäsmäysten rutiinit on luotu. Suunnittelukauden 2017 2019 henkilöstösuunnitelma: 3 virkaa (talouspäällikkö, laskentapäällikkö, pääkirjanpitäjä), 2 työsuhdetta (kirjanpitäjä, maksuliikenteenhoitaja) ja 1 määräaikainen työsuhde (kirjanpitäjä). Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Koulutusta otetaan tarpeen mukaan tähdäten ammatillisen osaamisen vahvistamiseen taloushallinnon eri osa-alueilla. 19

Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Verkkolaskuasiakkaiden määrää lisätään. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Henkilökunnan määrä sopeutetaan kirkon palvelukeskuksen myötä pysyvästi maksimissaan kuuteen henkilöön. Konsulttien käyttöä vähennetään. 20

2.2 PAIKALLISSEURAKUNNISSA TEHTÄVÄ SEURAKUNTATYÖ 2.2.1 MÄÄRÄRAHAT TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 TOIMINTATULOT Toimintatuotot 1 513 163 1 067 550 1 117 800 4,7 % 1 121 1 121 TOIMINTAMENOT Toimintamenot, 22 827 088 22 282 550 21 389 000-4,0 % 20 537 20 487 TOIMINTAKATE -21 313 925-21 215 000-20 271 200-4,4 % -19 417-19 366 TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 21 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 Esbo svenska Toimintatulot, ulkoiset 184 745 67 450 74 700 10,75 % 75 75 Toimintamenot, ulkoiset -2 116 586-2 150 250-2 060 100-4,19 % -1 967-1 967 Toimintakate, ulkoinen -1 931 841-2 082 800-1 985 400-4,68 % -1 892-1 892 Toimintatuotot, sisäiset 3 000 Toimintakulut, sisäiset -80 109 Toimintakate -2 008 950-2 082 800-1 985 300-4,68 % -1 892-1 892 Espoonlahti Toimintatulot, ulkoiset 301 040 210 000 210 000 0,00 % 210 210 Toimintamenot, ulkoiset -4 188 451-4 117 500-3 952 000-4,02 % -3 776-3 776 Toimintakate, ulkoinen -3 887 411-3 907 500-3 742 000-4,24 % -3 566-3 566 Toimintatuotot, sisäiset 5 000 Toimintakulut, sisäiset -103 849 Toimintakate -3 986 260-3 907 500-3 742 000-4,24 % -3 566-3 566 Espoon Tuomiokirkko Toimintatulot, ulkoiset 506 652 422 000 460 000 9,00 % 460 460 Toimintamenot, ulkoiset -6 422 824-6 368 200-6 155 300-3,34 % -5 939-5 889 Toimintakate, ulkoinen -5 916 172-5 946 200-5 695 300-4,22 % -5 479-5 429 Toimintatuotot, sisäiset 1 500 Toimintakulut, sisäiset -150 931 Toimintakate -6 218 033-5 946 200-5 695 300-4,22 % -5 479-5 429 Leppävaara Toimintatulot, ulkoiset 131 360 103 000 105 000 1,94 % 105 105 Toimintamenot, ulkoiset -3 188 483-3 193 000-3 062 900-4,07 % -2 924-2 924

TILIN- PÄÄTÖS 2015 TALOUS- ARVIO 2016 EHDOTUS 2017 ERO EDV % TTS 2018 TTS 2019 Toimintakate, ulkoinen -3 057 123-3 090 000-2 957 900-4,28 % -2 819-2 819 Toimintatuotot, sisäiset 1 500 Toimintakulut, sisäiset -67 240 Toimintakate -3 122 864-3 090 000-2 957 900-4,28 % -2 819-2 819 Olari Toimintatulot, ulkoiset 221 887 109 300 114 300 4,57 % 114 114 Toimintamenot, ulkoiset -3 429 145-3 515 800-3 380 200-3,86 % -3 227-3 227 Toimintakate, ulkoinen -3 207 258-3 406 500-3 265 900-4,13 % -3 112-3 112 Toimintatuotot, sisäiset Toimintakulut, sisäiset -79 947 Toimintakate -3 287 204-3 406 500-3 265 900-4,13 % -3 112-3 112 Tapiola Toimintatulot, ulkoiset 154 479 155 800 153 800-1,28 % 157 157 Toimintamenot, ulkoiset -2 939 895-2 937 800-2 828 500-3,72 % -2 706-2 706 Toimintakate, ulkoinen -2 785 416-2 782 000-2 674 700-3,86 % -2 549-2 549 Toimintatuotot, sisäiset 2 000 Toimintakulut, sisäiset -59 629 Toimintakate -2 843 045-2 782 000-2 674 700,00-3,86 % -2 549-2 549 2.2.2 PERUSTELUT Seurakuntien määräraha on jaettu kullekin seurakunnalle läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Vuoden 2017 määrärahat on laskettu 1.1.2016 toteutuneen läsnä olevan väkiluvun suhteessa. Talousarvion 2016 jäsenkohtaista summaa, 123,50 euroa, on laskettu 118,95 euroon vuodelle 2017. Suunnittelukauden lopussa määräraha olisi 115,5 euroa/jäsen. Seurakuntien jäsenkohtaiset määrärahat suunnittelukaudella 2017 2019 ovat seuraavat: Talousarviovuosi Määräraha per jäsen Ero edelliseen vuoteen (%) (2015) toteutunut 129,00 (2016) myönnetty 123,60 2017 118,95-3,91 % 2018 114,50-3,89 % 2019 115,50 0,87 % Esbo svenska församlingin vaikeahoitoisuuden takia sen osuuteen on lisätty 7 % suuruinen lisämääräraha. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle on laskettu lisäksi 13 000 euroa ylimääräistä lisää Espoon tuomiokirkon ja tuomikirkkoseurakunnan seurakuntatalon vahtimestarikustannusten kattamiseen, jotka aiheutuvat siitä, että näitä tiloja käyttävät poikkeuksellisen paljon myös muut Espoon seurakunnat, eikä niiltä veloiteta erikseen vahtimestaripalveluita. Lisäksi Espoon tuomiokirkkoseurakunnalle annetaan 12 000 määrärahalisäys englanninkielisten jumalanpalvelusten aiheuttamia ylimääräisiä vahtimestarikuluja varten. 22

Seurakuntien ilmoittamia tulomäärärahoja vastaavat summat lisätään myös menomäärärahoihin. Espoon tuomiokirkkoseurakunnalta on vähennetty vuoden 2017 määrärahasta 50 000 euroa, joka on sitten vastaavasti lisätty vuoden 2018 määrärahaan. Seurakuntaneuvosto anoi yhteiseltä kirkkovaltuustolta lupaa vähentää kyseinen summa vuoden 2017 määrärahasta ja siirtää se vuoden 2018 määrärahoihin, koska seurakunnan vuoden 2018 rippikouluista aiheutuvat kustannukset ovat merkittävästi vuotta 2017 korkeammat. Vuoden 2017 määrärahan jakoperusteena on ollut seurakuntien väkiluku 1.1.2016 seuraavasti: ES EL ET L O T Yhteensä 15 599 31 459 47 670 24 867 27 456 22 486 169 537 Jaettava määräraha/jäsen vuodelle 2018 pienenee 3,9 % ja kasvaa 0,9 % vuodelle 2019 verrattuna edelliseen vuoteen. Vuoden 2018 määrärahojen jakoperusteena on ollut arvioitu väkiluku vuodelle 2017 ja vuoden 2019 jakoperusteena arvioitu väkiluku 2018. Seurakuntien väkilukuennusteen lähteenä on ollut kaupungin väestöennuste vuosille 2014 2024. Seurakuntien väkiluvun osuuden kaupungin väkiluvusta on arvioitu pienenevän vuosittain keskimäärin 1 %-yksiköllä. Seurakuntien väkiluku ES EL ET L O T Yhteensä (1.1.2016) 15 599 31 459 47 670 24 867 27 456 22 486 169 537 2017 15 443 31 144 47 193 24 618 27 181 22 261 167 842 2018 15 289 30 833 46 721 24 372 26 910 22 039 166 163 2019 15 136 30 525 46 254 24 128 26 641 21 818 164 502 Osuus kaupungin väkiluvusta ES EL ET L O T Yhteensä (1.1.2016) 77,1 % 65,0 % 65,3 % 58,6 % 63,5 % 67,4 % 65,0 % 2017 76,3 % 63,5 % 63,6 % 57,2 % 61,1 % 66,1 % 63,4 % 2018 75,6 % 62,3 % 62,1 % 56,0 % 59,1 % 64,3 % 61,9 % 2019 75,0 % 61,0 % 60,6 % 55,1 % 57,4 % 62,1 % 60,5 % Toimintatulot Seurakunnat ovat ilmoittaneet, paljonko niille arvioidaan kertyvän tuloja erilaisista maksuista. Tuloja vastaava summa on merkitty tulohyvityksenä menomäärärahojen puolelle. Täten seurakunnilla on käytettävissään täsmälleen se tulojen määrä, joka niille kertyy. Seurakuntaneuvostot hyväksyvät paikallisseurakuntien tehtäväaluekohtaiset määrärahat ja tavoitteet. Yhtymän talousarviossa esitetään vain päälinjaukset ja tavoitteet karkealla tasolla. Kustannusten kohdentaminen Kustannusten kohdentamista varten seurakuntien eri työntekijöiden palkkakustannukset kohdennetaan eri tehtäväalueille siinä suhteessa, mikä kunkin työpanos ao. tehtäväalueella on. Palkkamäärärahat kohdennetaan talousarviossa, jonka seurakuntaneuvostot hyväksyvät. 23

2.2.2.1 ESBO SVENSKA FÖRSAMLING (210) 2016 2017 2018 2019 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 20 230 20 220 20 190 20 160 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 15 599 15 443 15 289 15 136 OSUUS ALUEEN VÄKILUVUSTA 77,11 % 76,38 % 75,72 % 75,08 % TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 40 31 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 0-2 v. 3-5 v. 6-14 v. 15 v. 16-19 20-29 30-64 Yli 64 v. v. v. v. 2016 867 890 2 733 259 1 108 2 035 7 955 4 384 2017 846 880 2 765 254 1 069 2 122 7 802 4 482 2018 827 858 2 730 315 1 055 2 148 7 712 4 547 2019 809 837 2 705 304 1 120 2 161 7 629 4 595 Suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Esbo svenska församling toimii ruotsinkielisten ja kaksikielisten espoolaisten keskuudessa tavoitteenaan lisätä tietoisuutta kirkosta Espoossa ja vahvistaakseen espoolaisten jäsenyyttä heidän omaan seurakuntaansa. Seurakunta tekee yhteistyö Espoon suomenkielisten seurakuntien, Mellersta Nylands prosterin, Espoon kaupungin, yhdistysten, palvelutalojen ja vanhainkohtien, päiväkotien ja koulujen kanssa. Seurakunnan toimialue on maantieteellisesti suuri. Siksi etsivä työ on suuri ja tärkeä haaste seurakunnalle. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: Reformaation juhlavuoden mukainen toiminta. Tiedottaminen ja viestintä eri medioissa. Etsivä työ. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa käytettävät mittarit: Kyselytutkimukset seurakunnan jäsenten keskuudessa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa. Arviointitilaisuudet luottamushenkilöiden, työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. 24

Talousarviovuoden 2017 henkilöstösuunnitelma: 20 virkaa, 11 työsuhdetta, yhteensä 31. Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Jumalanpalveluselämä. Etsivä työ kaikenikäisten keskuudessa. Metsämörritoiminta lapsityössä. Uusi rippikoulusuunnitelma ja apuohjaajien toimintaa määrittelevät linjaukset. Psykososiaalinen tuki huonosti voiville nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu tuki. Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Ympäristökasvatus seurakunnan ympäristösuunnitelman mukaisesti. Reilu kauppa. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Palvelussuhteiden lukumäärän määräytyminen seurakuntaneuvoston päätöksen mukaisesti. Toimintamenojen sopeuttaminen käytettävissä olevien resurssien mukaiseksi. 25

2.2.2.2 ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA (220) 2016 2017 2018 2019 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 49 022 49 520 50 044 50 428 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 31 459 31 144 30 833 30 525 OSUUS ALUEEN VÄKILUVUSTA 64,17 % 62,89 % 61,61 % 60,53 % TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 66 64 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 0-2 v. 3-5 v. 6-14 v. 15 v. 16-19 20-29 30-64 Yli 64 v. v. v. v. 2016 2 046 2 067 5 694 572 2 421 5 283 23 657 7 282 2017 2 015 2 127 5 739 593 2 337 5 562 23 550 7 597 2018 1 999 2 198 5 789 569 2 349 5 761 23 482 7 897 2019 1 968 2 148 5 863 615 2 335 5 951 23 353 8 194 Suunnittelukauden 2017-2019 linjaukset: Toiminnan, talouden ja henkilöstön sekä tilojen kehittämisen päämääränä on toimia evankeliumin puolesta ja ihmisen puolella. Visiomme ja toiminta-ajatuksemme mukaisesti: Olemme näkyvä, aktiivinen ja kehittyvä seurakunta, joka elää muutoksessa evankeliumin voimasta ja toimii kaikessa ihmisen puolella ja Julistamme Kristusta, kutsumme toivoon ja yhteyteen sekä vahvistamme lähimmäisenrakkautta Tarkastelun lähtökohta tässä on kirkon strategia 2020 Kohtaamisen kirkko ja Espoon seurakuntien sekä Espoonlahden seurakunnan tulevaisuustyöskentely vuosille 2017-2021. Tämä näkyy erityisesti neljässä tärkeässä peruslinjauksessa: 1. Nostamme sanoman esiin. Kristus on julkinen totuus, ei erillisen uskonnollisen elämänalueen totuus. Puhumme Jumalasta, Jeesuksesta ja Pyhästä Hengestä rohkeasti ja ymmärrettävästi kaikkialla. Hengellinen elämä seurakunnissa on monipuolista ja vastaa ihmisten tarpeisiin. Jumalanpalvelukset ovat vieraanvaraisia, saavutettavia ja sopivia kaiken ikäisille. Seurakuntalaiset osallistuvat niiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tavoittaaksemme jokaisen välitämme sanomaa ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti myös uusilla viestimillä. Tuemme kristillistä kasvua kaikissa elämänvaiheissa. Kaikki seurakunnan jäsenten lapset kastetaan. Kaikessa vuorovaikutuksessa pidetään huoli kirkon sanoman selkeydestä ja omasta kristillisestä identiteetistä. 2. Kohtaaminen koskettaa. Vähenevien resurssien keskellä haluamme toimia niin, että seurakunta on voimaannuttava yhteisö. Se pitää huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus löytää elävä seurakuntayhteys. Seurakunta ruokkii sekä aineellisen, henkisen että hengellisen nälän keskellä 26

eläviä ihmisiä. Yhteydessä seurakuntaan ihminen kohtaa Jumalan ja lähimmäisen sekä oman elämänsä todellisuuden. Vuorovaikutukselle luodaan tilaa. Seurakunta toimii siellä, missä ihmiset elävät ja liikkuvat. Kuljemme toistemme rinnalla ja jaamme tarinamme. Viestintä puhuttelee sekä tunteita että älyä ja haastaa toimimaan. 3. Rakastamme lähimmäistä. Julistamme rohkeasti ja häpeilemättä Kristusta ja hänen voittoaan elämää tuhoavista voimista. Seurakunnan tulee tunnistaa ihmisten tarpeet ja reagoida niihin kaikilla tasoilla. Toimimme haavoittuvassa asemassa olevien hyväksi Suomessa ja ulkomailla. Seurakunta yhdistää avuntarvitsijat ja -tarjoajat. Seurakunta viestii arvoistaan ja tekemästään hyvästä uskottavasti. Rakennamme tuleville sukupolville parempaa maailmaa. 4. Arvostamme jäsenyyttä. Seurakunta on vuorovaikutteisesti läsnä jäsentensä elämän taitekohdissa ja saavuttaa pyhien toimitustensa myötä niitäkin, jotka ovat kirkosta ja sen uskosta vieraantuneita. Erilaisuuden ja yksilöllisyyden tunnistamisen ohella yhteyden ja yhteisöllisyyden merkityksen tiedostaminen on tärkeää. Ihmisten elämä, odotukset ja palautteet auttavat linjaamaan seurakunnan toimintaa. Seurakuntalaiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen ja saavat kykynsä käyttöön. Luottamus paikallisseurakuntaan säilyy, vaikka jäsenmäärä laskisikin. Talousarvion 2017 toiminnalliset tavoitteet: Toiminnan tarkastelu neljän kysymyksen avulla: 1) mistä on pidettävä kiinni, 2) mistä on luovuttava, 3) mitä on kehitettävä ja 4) mille on oltava herkkänä? Pidetään kiinni julistuksen ja toiminnan Kristus-keskeisyydestä, vahvistetaan seurakunnan hengellistä identiteettiä vieraanvaraisena jumalanpalvelusyhteisönä ja pidetään huolta lasten ja nuorten hengellisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä kehitetään kauppakeskuspastori-toimintaa yhteistyössä Lippulaivan kanssa Yhteiskunnan eriarvoistumisen myötä vahvistetaan yhteisvastuullisuutta ja seurakunnan diakonista näkyvyyttä (ei vain diakoniatyöntekijöiden vastuulla) Monikulttuurisuus hyödynnetään voimavarana: maahanmuuttajia valmennetaan ja koulutetaan nykyistä enemmän seurakunnan työntekijöiksi ja vapaaehtoisiksi toimijoiksi tavoittamaan niitä, jotka eivät vielä ole seurakunnan jäseniä Viestinnässä ollaan ajan hermolla, koulutetaan viestinnän osaajia (mahdollisuus työntekijävaihtoon) ja hyödynnetään monipuolistuvan sosiaalisen median mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaiskeskusteluun ja saada seurakunnan omin ääni esille herättämään ja syventämään uskoa, toivoa ja rakkautta. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa käytettävät mittarit: Tilastojen perusteella tehtävä toiminnan tavoittavuuden arviointi. Uuden tiimiorganisaation toimivuuden arviointi syksyllä 2017. Seurakuntalaisilta, työntekijöiltä, luottamushenkilöiltä ja sidosryhmiltä saatu palaute. Talousarviovuoden 2017 henkilöstösuunnitelma: Virat ja työsuhteet: Ns. luonnollisen poistuman myötä jokaista vapautuvaa virkaa ja työsuhdetta arvioidaan kriittisesti mm. tehtävänkuvia muokkaamalla ja työalojen keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä sekä vapaaehtoisten osaamista hyödyntämällä. Yksi kappalaisen virka täytettäneen vuoden 2017 aikana, yksi seurakuntapastorin virka jätettäneen täyttämättä ja yksi kanttorin virka täytetään kokoaikaisesti (100%), kun samalla luovutaan kausikanttoreiden käytöstä, yksi diakonian virka jätetään täyttämättä ja yksi nuorisotyön virka täytetään. Vahtimestaritarpeen kartoittaminen suunnittelukauden aikana. 27

Virkoja on v. 2017 seuraavasti: papit 11, kanttorit 4, diakoniavirat 8, nuorisotyön virat 7, lapsi- ja perhetyön virat 2, kv-työn sihteerin virka 1; virat yhteensä: 33. Työsuhteita on v. 2017 seuraavasti: lastenohjaajat 15, musiikkileikkikoulunopettaja 1, kirkon palveluskunta 9, tiimien ja työalojen sihteerit 6; työsuhteet yhteensä: 31. Määräaikaiset tehtävät: Kausityöntekijöiden palkkaaminen vähenee, mutta kausityöntekijöitä palkataan edelleen rippikoulujen tarpeita varten. Muut mahdolliset sijaisuudet (mm. pitkien sairauspoissaolojen ajaksi). Siviilipalveluhenkilöiden käyttämisestä luovutaan, oppisopimusopiskelijoita otetaan. Vuonna 2017 oppisopimusopiskelijoita nuorisotyössä 1, rippikoulun kausityöntekijöitä 6, tarvittaessa työhön kutsuttavia vahtimestareita 4-5; määräaikaisia työsuhteita yhteensä 11-12. Suunnittelukauden 2017 2019 koulutussuunnitelman painopisteet: Seurakuntayhtymän ja hiippakunnan omat koulutukset tasapuolisesti kaikille. HAVA- ja kehityskeskustelujen jatkaminen ja niiden arviointi. Talousarviovuoden 2017 ympäristötavoite: Paperijätteen ja muiden jätteiden tavoitteellinen vähentäminen ja lajittelu. Kappelien ja vuokratilojen ympäristön siisteydestä huolehtiminen. Talousarviovuodelle 2017 ajoittuvat sopeuttamistoimenpiteet: Seurakunnan ammatti- ja ikärakenteesta johtuen säästötavoitetta vuodelle 2017 on hankala saavuttaa tasapuolisesti kaikkien ammattiryhmien osalta ja pelkästään eläköitymistä hyväksi käyttäen. Jos laskennallisesti eläkkeelle siirtymistä arvioidaan alimman 63 vuoden ja ylimmän 68 vuoden perusteella, eläkkeelle siirtyvien määrää voidaan arvioida seuraavan laskelman mukaisesti: Työntekijäryhmä 2016 / 63v. 2017 / 63v. 2018 / 63v. 2019 / 63v. 2020 / 63v. 2021 / 63 v. papit 1 1 - - 1 1 kanttorit - - - - - - diakoniatyöntekijät - - - 1 - - nuorisotyöntekijät - - - - - - lapsi- ja 2 2 - - 3 - perhetyöntekijät toimistotyöntekijät - - - - 1 1 kirkon palveluskunta - - 1 - - 2 Tässä laskelmassa on huomattava, että ainoastaan kolme työntekijää saavuttaa vuonna 2017 varhaisimman eläkeiän eli 63 vuotta, mutta heidänkin osaltaan eläkkeelle jäämisen tarkka ajankohta on määrittelemätön, sillä muidenkaan osalta eläköityminen ei ole kaikissa tapauksissa seurannut varhaisinta 63 vuoden ikää. Mikäli vapaaehtoista eläkkeelle siirtymistä ei sopeuttamiskauden aikana tapahdu, EL:n seurakunnassa on edessä yhteistoimintaneuvottelut, joissa paine kohdistuu jatkossa ensisijaisesti niihin, jotka ovat saavuttaneet eläkeiän sopeuttamiskauden aikana. Määräaikaisuuksien uusimatta jättäminen on mahdollista lähinnä lastenohjaajien työsuhteissa. Sopeuttamistavoitteisiin tehdään myös korjaavia toimenpiteitä muun toimintamäärärahan leikkauksilla. Sopeuttamistavoitteisiin tehdään myös korjaavia toimenpiteitä muun toimintamäärärahan leikkauksilla. 28

2.2.2.3 ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA (230) 2016 2017 2018 2019 ALUEELLA ASUVAT 1.1. 74 172 75 243 76 368 77 606 SEURAKUNNAN VÄKILUKU 47 670 47 193 46 721 46 254 OSUUS ALUEEN VÄKILUVUSTA 64,27 % 62,72 % 61,18 % 59,60 % TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄ (vakinaiset) 107 100 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 0-2 v. 3-5 v. 6-14 v. 15 v. 16-19 20-29 30-64 Yli 64 v. v. v. v. 2016 3 168 3 479 9 561 946 3 768 8 800 36 380 8 071 2017 3 148 3 373 9 779 1 002 3 745 9 030 36 735 8 431 2018 3 133 3 368 9 971 943 3 879 9 176 37 003 8 895 2019 3 122 3 291 10 095 1 078 3 935 9 399 37 333 9 354 Suunnittelukauden 2017 2019 linjaukset: Reformaation merkkivuotta ja Suomen syntymäpäivää juhlitaan. Seurakunnan tulevaisuusasiakirjan toimeenpano käynnistyy. Toiminnan kehittäminen ja henkilöstömäärän sopeuttaminen talouden raameihin jatkuu. Toimintaympäristön monikielisyys ja monikulttuurisuus otetaan huomioon toiminnassa ja viestinnässä. Talousarviovuoden 2017 toiminnalliset tavoitteet: Reformaation merkkivuoden toteuttaminen sisällöllisesti ja erillistapahtumien kautta. Tulevaisuusasiakirjan toimenpiteiden täytäntöönpano alkaa. Painotamme seurakunnan perustyötä, diakoniaa, kasvatusta ja hartauselämää. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisen arvioimisessa käytettävät mittarit: Toimintatilastot, palautteet. Talousarviovuoden henkilöstösuunnitelma: Vuoden 2017 alkaessa (muutos edellisestä vuodesta suluissa): diakoniatyö 9 ( -1), kirkonpalvelutyö 27 (- 1), varhaiskasvatus ja perhetyö 24 (-2), kanttorit ja musiikkileikkikoulu 9 (0), papit 18 (-1), nuoriso- ja varhaisnuorisotyö 10 (-2), toimistotyö ja viestintä 8 (0), yhteensä 105 henkilöä työ- ja virkasuhteissa. Henkilötyövuosia n. 100. Kesällä lisäksi n. 15 rippikoulun kausityöntekijää. 29