Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2014

Samankaltaiset tiedostot
Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2015

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2016

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2013

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Leppävirran kunta Puh. (017) PL 4, Leppävirta

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

POMARKUN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

Henkilöstötilinpäätös 2016

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖOHJELMA... 3

Henkilöstökertomus 2014

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Henkilöstöraportti 2014

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Ohjeet korvaavan työn tekemisestä Raision kaupungissa

Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2007

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat

Khall liite nro 3. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoen kunta Kunnanhallitus

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

Pornaisten kunta TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

Henkilöstöraportti Kh Kv

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Henkilöstökertomus 2014

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

Kimpassa-Allihopa Henkilöstön palvelussuhteisiin liittyvä kartoitus

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

1 Johdanto. 2 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstön määrä

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

Henkilöstöraportti 2016

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työhyvinvointia työpaikoille

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa

TASA- ARVOSUUNNITELMA

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Kh Kv

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

Kuhmon kaupunki. Henkilöstöraportti

Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija

Työhyvinvointi ja johtaminen

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

KUHMON KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

Työsuojelun toimintaohjelma Saarijärven kaupunki

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari Hannu Tulensalo

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA. Askolan kunta

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2017

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

Transkriptio:

Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 214 Kaupunginhallitus 13.4.215

JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 214 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla on mahdollisuus seurata mm. henkilöstövoimavarojen kehitystä. Henkilöstövoimavarojen arvioinnissa kunnat käyttävät nimitystä henkilöstötilinpäätös tai henkilöstökertomus. Henkilöstötilinpäätöksen tavoite on kytkeä se osaksi vuosittaista tilinpäätöstä. Henkilöstökertomus on enemmän kuvaileva ja siinä lukuja ja tilastoja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstökertomuksen tehtävänä on antaa tietoa päätöksenteon tueksi ja toimia välineenä päättäjien, esimiesten ja henkilökunnan välisissä henkilöstön kehittämistoimenpiteissä. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu 31.12.214 tilanteen mukaisina Juankosken kaupungin käyttämistä henkilöstötietojärjestelmistä (Populus). Henkilöstökertomuksen rakenne noudattelee Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suositusta. 2

TASA-ARVO Tasa-arvolainsäädäntö (69/1986) ja muut tasa-arvonäkökohdat huomioon ottaen henkilöstöraportin keskeiset tunnusluvut on esitetty erikseen miehistä ja naisista ja huomioitu yksilösuoja. Juankosken kaupungin tasa-arvosuunnitelma on laadittu vuonna 28. Henkilötietojen suoja on otettu huomioon tilastoinnissa ja henkilöstöraportin laadinnassa. Työturvallisuuslain (738/22) mukaiset työsuojelun toimintaohjelmat on henkilöstön tiedossa. Työterveyshuoltolain (1383/21) mukainen työterveyshuollon kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet, on laadittu ja on henkilöstön tiedossa. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina ja henkilöinä 31.12.214 Henkilöstön määrä henkilöinä ja henkilötyövuosina 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 27 28 29 21 211 212 213 214 Henkilömäärä (hm) 439 453 44 37 312 335 314 295 Henkilötyövuodet (htv) 46,3 395,57 43,56 395,24 292,64 291,19 297,29 283,99 Juankosken henkilöstömäärä 31.12.214 oli 295 henkilöä, joka ei sisällä sivutoimisia työntekijöitä. Henkilömäärä väheni 19 henkilöä. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kaupungin henkilökuntaan kuuluvaksi, koska he eivät ole työsuhteessa kaupunkiin. Henkilötyövuosina henkilöstön määrä on 283,99 henkilötyövuotta, joka on 13,3 htv vähemmän kuin koko vuonna 213. Henkilöstömäärä on henkilöt vuoden viimeisenä päivänä, jotka ovat olleet kaupungin palveluksessa. Lukuun sisältyy myös lomalla tai muuten poissa ollut henkilöstö. Henkilötyövuodet ovat henkilöstön määrä kalenterivuoden aikana. 3

Henkilöstö hallintokunnittain 31.12.214 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Yleishallinto Kiinteistöpalv elut Maaseututoi mi Sosiaalitoimi Koulutoimi Vapaaaikatoimi Yhdyskuntap alvelut Vesilaitos 29 53 11 87 121 11 17 9 9 9 21 45 1 59 121 97 13 7 8 9 211 44 11 128 95 13 7 8 6 212 42 168 88 8 18 6 5 213 43 159 83 1 18 7 3 214 45 138 85 2 17 6 2 Juka-tilit Henkilöstö määrä on 31.12.214 295 (osa- ja kokoaikaiset, ei sisällä sivutoimisia henkilöitä) henkilöä. Kaupungin henkilöstöstä 46,7 % työskenteli sosiaalitoimessa, sivistystoimessa 28,8 %, loput henkilöstöstä työskentelee yleishallinnossa ja teknisessä toimessa. Lomitustoimi on siirtynyt 1.1.211 alkaen Maaningan kunnan hoidettavaksi, joka vähensi kaupungin henkilöstömäärää merkittävästi. Vuoden 212 alusta kiinteistötoimi siirtyi teknisen toimen alaisuuteen, josta muutos johtuu. Palvelussuhderakenne 31.1.214 35 3 25 2 15 1 5 Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö 29 31 16 21 299 7 211 244 68 212 24 95 213 23 84 214 223 72 Juankosken kaupungin vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän muutos on -19 31.12.213 tilanteeseen verrattuna. Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt eläköitymisen vuoksi 1 henkilöä, irtisanoutunut 3 ja 6 toimea/virkaa on täytetty. Sijaisten määrän vähennys 12 4

henkilöä johtuu tehtävien uudelleen järjestelyistä ja erityisesti tavoitteesta vähentää hoiva- ja hoitopalveluissa sijaisten määrää. Henkilöt työskentelee määräaikaisissa virka- tai työsuhteissa vain, jos määräaikaisuuden peruste täyttyy. Juankosken kaupungissa noudatetaan täyttölupa-käytäntöä, jonka mukaan vakituiseen toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen (virka ja toimi) tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa. määräaikaiset alle kaksi kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin ei tarvitse lupaa kaupunginhallitukselta, jos määrärahat on varattu talousarvioon. Kaupunki ei lomauttanut henkilöstöä vuonna 214. Henkilöstöllä on ollut mahdollisuus vaihtaa lomaraha vapaaksi henkilöstöjärjestöjen kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Henkilöstön ikäjakautuma 31.12.214 Vuonna 213 kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kuntaalalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntien nykyisestä henkilöstöstä lähes kaksi kolmasosaa jää eläkkeelle vuoteen 23 mennessä. Juankosken kaupungin henkilöstön keski-ikä oli 47,1 (46,6) vuotta. Naisten keski-ikä 46,2 (45,8) vuotta ja miesten 5,3 (49,7) vuotta. Henkilöstön ikäjakauma osoittaa, että 5,5 prosenttia henkilöstöstä on yli 5 vuotiaita. 5 Henkilöstön ikäjakautuma 31.12.214 45 4 35 3 25 2 15 1 5-2 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6- Naiset 2 5 16 22 21 22 32 47 46 19 Miehet 2 1 5 5 13 15 16 6 5

Henkilöstö sukupuolen mukaan jaettuna 31.12.214 5 4 3 2 1 Henkilöstö sukupuolen mukaan 28 29 21 211 212 213 214 28 29 21 211 212 213 214 Naiset 319 34 266 239 265 254 232 Miehet 134 136 14 73 7 6 63 Juankosken kaupungin henkilöstöstä naisten osuus on tarkastelupäivänä 31.12. 78,6 prosenttia. Kasvu johtuu naisten osuudesta sosiaalitoimessa ja koulutoimessa. Yli 8 prosenttia kunnallisesta henkilöstöstä työskentelee terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa tai sivistystoimessa. Neljä viidesosaa henkilöstöstä on naisia. Naisvaltaisella alalla lakisääteiset perhevapaat oikeuttavat pitkiin poissaoloihin. Perhevapaiden, vuosilomien sekä opinto- ja vuorotteluvapaiden ajaksi tarvitaan sijaisia, sillä lakisääteiset peruspalvelut on hoidettava myös vakinaisen henkilöstön poissa ollessa. Henkilöstön palvelussuhdejakauma 31.12.214 Henkilöstön palveluvuosijakautuma 31.12.214 6 5 4 3 2 1-2 2-4 5-9 1-14 15-19 2-24 25-29 3- Naiset 57 22 52 33 19 19 15 15 Miehet 14 4 14 14 4 4 5 4 6

Palvelussuhdejakauma kertoo, että kaupungin henkilöstöstä 78 prosenttia on työskennellyt kaupungin palveluksessa alle 2 19 vuotta. Loput 22 prosenttia on työskennellyt 2 vuotta 3 -. Yli 3 vuoden palvelussuhteita on n. 6,4 prosenttia. Työterveyshuolto Kaupunki on ostanut työterveyshuollon palvelut 1.1.212 alkaen ja edelleen Soisalon Työterveys OY:ltä, joka on Varkauden kaupungin kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos on tuottanut työterveyshuollon palvelut koko Juankoskella, Kaavilla ja Rautavaaralla Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkautumisen jälkeen. Juankosken työterveyshuollossa työskentelee kaksi päätoimista työterveyshoitajaa, kaksi työterveyshuoltoon pätevöitynyttä erikoislääkäriä, työfysioterapeutti ja psykologi. Kaupunki saa Kelalta työterveyshuollon kustannuksista 5-6 prosenttia. Työterveyshuollon ostopalvelut Soisalon Työterveys Oy:lle olivat 187.491,13 (18.756,7) euroa. Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista on n. 66.636euroa. Työterveyshuollon palvelut ovat olleet hyvin toimivia myös kertomusvuonna. Kaupunginhallitus päätti 21.5.212, että kaupunki korvaa työntekijän kirurgiset toimenpiteet yksityisellä sektorilla, jos julkisen palveluntuottajan jonotusaika on niin pitkä ja työntekijän tila sen kaltainen, että se edellyttää sairauslomaa ja työtehtävät sen kaltaiset, että tehtävään on palkattava sijainen. Yksityisellä sektorilla suoritetut kirurgiset toimenpiteet sisältyvät työterveyshuollon kustannuksiin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 21.1.22 Juankosken kaupungin päihdepolitiikkaa ja hoitoonohjausmallin koskevan yhteisesti hyväksytyn mallin. Kaupunginhallitus on 2.4.212 käsitellyt työhyvinvoinnin toimintalinjauksia ja hyviä käytänteitä työpaikalla ja antanut kehotuksen kaikille tahoille organisaatiossa huolehtia työyhteisön hyvästä ja tukevasta työskentelytavasta ja edistää hyvää ilmapiiriä. Kaikki epäasiallinen käyttäytyminen on ehdottomasti tuomittavaa. Työnantaja ja työntekijät ovat yhteiset hyväksyneet vuonna 211 työkyvyn tukemisen periaatteet, jossa on tarkennettu työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja, joilla työpaikka huolehtii työkyvyn edistämisestä, seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta ennakoivasti läpi työuran, perustuu työpaikan tarpeisiin, koostuu työpaikan toimenpiteistä ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tehtävistä toimenpiteistä, työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhdessä kirjallisen toimintatavan. Toimintatavan luominen ja kuvaus ovat edellytys ennaltaehkäisevän työterveyshuollon 6 % Kelakorvaukselle. Poissaolot, terveydelliset syyt Juankosken kaupungin henkilöstön poissaoloja on seurattu vuodesta 27 alkaen Populushenkilöstöhallinnon järjestelmistä. Järjestelmä tilastoi poissaolot kalenteripäivinä ja työpäivinä poissaolon syyn mukaan. Järjestelmästä ei ole tulostettavissa sairauspoissaolojen määrää esim. 1-3 päivää tai pitemmät sairauspoissaolot. 7

Poissaolojen määrää terveydellisten syiden perusteella on tarkasteltu kalenteripäivinä ja työpäivinä vuosina 28-214 seuraavassa kuviossa: 12 Poissaolot, terveydelliset syyt 1 8 6 4 2 28 29 21 211 212 213 214 Kalenteripäivät 11119 1115 9814 686 6932 6371 6433 Työpäivät 7953 791 728 4892 4957 4565 4612 Kalenteripäivinä laskettuna poissaolojen määrä terveydellisissä syissä (sairaus, tapaturma, ammattitauti ja kuntoutus,ma-eläke) on vuodesta 213 lisääntynyt 62 päivää ja työpäivinä laskettuna 47 päivää. Vuoden 213 ja 214 tiedot ovat vertailukelpoisia. Muutos johtuu kuntoutuspäivien määrän lisääntymisestä. Kuntoutuspäivien tarve kasvaa, kun henkilöillä on pitkiä sairauspoissaoloja. Kuntoutuksen tarkoitus on palauttaa työkykyä ja mahdollisuuksia palata takaisin töihin. Syyskoodilla sairaus sairauspoissaolot ovat vähentyneet kaikilla hallintokunnilla. Sairauspoissaolojen tarkempi tarkastelu osoittaa, että vain reilu 18 (15) prosenttia sairauspoissaoloista on 1-3 työpäivää ja suurin osa 3 prosenttia sairauspoissaoloista on 11-6 työpäivää. Koko henkilöstön osalta tarkasteltuna 1-3 työpäivän mittaisia sairauspoissaoloja voidaan todeta niiden kuvastavan lähinnä flunssa.yms. epidemioiden kulkua eri vuosina, ja yli 6 työpäivän sairauspoissaolot kuvastavat henkilöstön ikärakenteen kehitystä ja sen vaikutusta terveydentilaan sekä myös sellaisia pitkäaikaisia sairauksia, joihin työyhteisön toimenpiteillä ei ole vaikutusta. Niiden välissä ovat 4-6 päivän sairauspoissaolot, joiden vähentämiseksi työyhteisön kehittämistoimenpiteillä ja työhyvinvoinnilla voisi olla vaikutuksia. Kokonaisuutena jokainen sairauspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle kustannuksia ja sairauspoissaolojen estämiseksi on tehtävä niitä toimenpiteitä, jotka kehittävät työkykyä ylläpitäviä toiminnan muotoja. Esimiehet huolehtivat työpaikoilla työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki toteutetaan kaupungin ja työterveyshuollon yhteistyönä. Sairaus- ja tapaturmasta aiheutuneet palkkakustannukset olivat vuonna 214 34.259,96 (37.246,71) euroa. Kelan päivärahakorvaukset olivat vuonna 214 117.584,9 (211.426,32) euroa. Korvaukset sairauspalkkoihin olivat 56,83 prosenttia. 8

Eläköityminen 25 2 56,9 56,3 56,3 52, 58,3 59,2 57, 57,5 55,7 18 17 58,6 54,4 63,7 7, 23 6,4 61,1 6, 5, 15 1 13 1 1 12 11 14 14 11 12 14 4, 3, 6 2, 5 1,, Henkilöt Keski-ikä v. Kevan tilaston mukaan vuonna 214 eläkkeelle jäi 23 henklöä. Henkilöistä, jotka ovat olleet vakuutettuna 31.12.211 jää vuosittain eläkkeelle 12-16 henkeä. Määrä on ennuste, johon sisältyy epävarmuustekijöitä. Kaupungin henkilömäärä on pieni ja eläkkeelle jäävien määrä vaihtelee 1-16. Tilastollisesti keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä vaihtelee suuresti, koska eläkkeelle jäämisikä on yksilöllinen. Lähde: Kuntien Eläkevakuutuksen tilastot Henkilöstön osaaminen, sen kehittäminen ja johtaminen Osaaminen on Juankosken kaupungin tärkeä henkilöstön kehittämisen voimavara. Henkilöstön koulutukseen on varattu talousarviossa määrärahaa, joka pääsääntöisesti käytetään vakinaisen henkilöstön koulutukseen. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua kansalaisopiston järjestämille atk-kursseille, joissa kouluttajina toimivat kansalaisopiston opettajat. Henkilöstön koulutukseen käytetyistä määrärahoista ei ole tarkkaa seurantaa. Henkilöstö on osallistunut ajankohtaisiin koulutuksiin määrärahojen puitteissa. Koulutus on ollut mm. lainsäädännön muuttumiseen liittyvää ajankohtaista koulutusta. Laajempaa henkilöstön kehittämiseen liittyvää koulutusta kaupunki ei ole järjestänyt. Tulevien vuosien haaste, myös kuntaliitoksesta johtuen, on tarjota henkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Koulutuksen tavoitteena on kehittää henkilöstön tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotta he pystyisivät suoriutumaan nykyisistä ja kehityksen myötä tulevista uusista, haasteellisista ja muuttuvista työtehtävistä. 9

Tyky-toiminta TYKY-toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijä sekä työpaikan yhteistyöorganisaatiot yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Juankosken kaupungissa on vuosia toiminut tyky-työryhmä, jonka tehtäviin ovat kuuluneet työkyvyn ylläpitoon liittyvä toiminta ja ohjaus. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua järjestettyihin liikuntaryhmiin maanantai-iltaisin ja keskiviikko-iltaisin. Alennettuun hintaan on ollut mahdollisuus ostaa hierontapalveluja paikallisilta yrittäjiltä sekä ostaa kuntosali- ja uimahallilippuja. Vuonna 214 tähän toimintaan käytettiin nettokustannuksena n. 7.3 euroa. Ulkoiluiltapäiviä järjestetään eri työpisteissä. Henkilöstön huomioiminen Kaupunki huomioi henkilöstön merkkipäivät ja eläkkeelle siirtymiseni henkilöstön kanssa sovitun ohjeen mukaisesti. Työsuojelu Työtapaturmien määrä ajalla 1.1.- 31.12.214 oli 22 (27) tapahtumaa. Tapaturmakorvauksia maksettiin 11.87,35 (27.818,81) euroa. Merkittävä osuus tapaturmista on tapahtunut työssä tai työpaikalla. Pysyvien haittojen korvauksia yhtiö ei ole maksanut. Työtapaturmat ovat olleet ohimeneviä. Tarkemmat tiedot tapaturmista on annettu työsuojelutilastossa. Työturvallisuuslain 1 :n mukainen työn vaarojen selvittäminen ja arviointi on tehty pääosin kaikissa työyksiköissä. Työsuojeluvaltuutetut ovat jatkaneet toimintavuonna tarkempaa riskien arviointia vuonna 211 suoritetun yksikkökohtaisten riskien luetteloinnin perusteella. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. Vuonna 24 kaupunginhallitus on hyväksynyt toimintamallin terveydelle haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnasta Juankosken kaupungissa. Palkkaus Toiminnan tuloksellisuus, henkilöstön motivoiminen ja tasa-arvo edellyttävät oikeudenmukaista palkkausjärjestelmää. Kannustavaa palkkausjärjestelmää ja tehtäväkohtaista palkkausta on kehitetty Juankosken kaupungissa vuodesta 1995 alkaen. Vuoden 22 aikana tehtyä tehtävien vaativuuden arviointia on päivitetty vuosittain ja pantu täytäntöön niin, että samassa palkkahinnoittelussa olevat tehtävät on saatettu tehtävien vaativuuden arvioinnin perustella oikeudenmukaiseen järjestykseen ja tehtäville on määritelty tavoitteelliset tehtäväkohtaiset palkat. Tehtyä palkkausjärjestelmää ja sen toimivuutta seurataan ja kehitetään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Tavoite on, että tehtävien vaativuuden arviointi vastaa sitä tavoitetta, mitä tehtävien vaativuuden arvioinnille on määritelty. Henkilöstölle on maksettu sopimusten mukaisesti henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa henkilökohtaista lisää yhteisesti hyväksyttyjen perusteiden mukaisesti. 1

Henkilöstökustannukset Käyttötalous 214 213 Maksetut palkat ja palkkiot -1 58 627,4-1 39 283,2 Jaksotetut palkat ja palkkiot 12 321,56-57 539,92 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät 175 324,47 211 426,32 Palkat ja palkkiot -9 87 981,37-1 155 396,8 Henkilösivukulut -3 467 733,44-3 583 68,8 Eläkekulut -2 952 754,77-3 17 155,3 Muut henkilösivukulut -514 978,67-475 913,5 Yhteensä tuloslaskelman mukaan -13 338 714,81-13 738 465,6 Investointiosan palkat Maksetut palkat ja palkkiot -45 413,22-23 624,13 Henkilösivukulut -1 77,26-3 97,2 Eläkekulut -7 652,14-484,6 Muut henkilösivukulut -2 425,12-747,29 Yhteensä investointiosan palkat -55 49,48-27 531,33 11