ME OLLAAN VOIMARYHMÄ! Osallisuutta ryhmäkodissa Johanna Renko TAMK Opinnäytetyö
PÄÄTEHTÄVÄ & TAVOITE Tutkia, miksi kehitysvammaisten osallistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota Havainnoida osallisuuden merkityksellisyyttä luovan viriketoiminnan kautta Tuoda hyvää mieltä Kaarinankotien asukkaille Lisätä elämänlaatua tarjoamalla kokemuksia osallisuudesta Inspiroida hoitajia kehittämään luovaa toimintaa Kaarinankodeilla
KEHITTÄMISTEHTÄVÄN AIHEEN VALINTA Validisuus & tarpeellisuus Kehitysvammaisen ihmisen ohjauksen kohteeksi joutuminen Toimintakykyrajoitteiden vuoksi suurempi riippuvuussuhde ympärillä oleviin ihmisiin Jokaisella yhtäläinen oikeus itsensä toteuttamiseen ja osallisuuden kokemiseen -> Tarvitaan subjektina olemisen kokemista, itsensä toteuttamista omilla ehdoillaan
KEHITTÄMISTEHTÄVÄÄNI LIITTYVÄT KYSYMYKSET 1.Miksi kehitysvammaisten ihmisten osallistamiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota? 2.Millä tavoin osallisuutta edistävä luova viriketoiminta toteutui Kaarinankodeissa?
KEHITYSVAMMAISUUS Erityishuollon laissa kehitysvammaisten ryhmään katsotaan kuuluvan jokainen, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1977/519) Kehitysvammaisuudella tarkoitetaan tämän hetkisen toimintakyvyn huomattavaa rajoitusta keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky, johon samanaikaisesti liittyy rajoituksia eri osaalueilla Kehitysvammaisuus todetaan ennen 18 vuoden ikää. (Ikonen 1999, 85)
Vaikuttaa yksilön kykyyn ymmärtää ympäröivää maailmaa -> tavallista yksinkertaisempi ja konkreettisempi käsitys todellisuudesta Fyysiset ja psyykkiset rajoitukset vaihtelevat Marginaalinen leima, koska ovat suuremmissa määrin riippuvaisia muiden ihmisten huolenpidosta Riippuvuus on kuitenkin kaikkia ihmisiä yhdistävä piirre Vammaisuus ja sen määritelmä aina sidoksissa kulttuuriseen, sosiaaliseen ja historialliseen tilanteeseen (Vehmas 2005)
OSALLISUUS JA SEN KEHITTÄMINEN Osallisuus käsite - lähtöisin kehitysyhteistyöstä Empowerment eli subjektin valtaistaminen kuvaa paikallisen väestön tilanteesta käsin liikkeelle lähtemistä Osallistamisen käsitteeseen vaikuttanut brasilialainen Paolo Freiren kehittämä alistettujen pedagogiikka Teoksessaan Pedagogy of the Oppressed Freire Freire kuvaa toiminnan ja opetuksen lähtökohtia (Hyppönen & Linnossuo 2002)
OSALLISUUS JA SEN KEHITTÄMINEN Osallistavan toiminnan tulisi pyrkiä siihen, että ihmisistä kehittyy kriittisiä, luovia, vapaita ja aktiivisia yhteiskunnan jäseniä Peruselementtejä ovat vapaaehtoisuus ja vastavuoroisuus Kulttuurisen demokratian ja hyvinvoinnin saavuttaminen osallisuuden kautta Vammaispoliittinen ohjelma (Kurki 2000, Hintsala 1997, Kaski 2001, Freire 1996)
KVALITATIIVINEN TUTKIMUSMENETELMÄ Reflektoiva havainnointi ominaispiirre Oleellisten seikkojen hahmottaminen Näkökulmat ja tulkinnot kehittyvät tutkijan tietoisuudessa tutkimusprosessin edetessä Aineiston kerääminen havainnoimalla aktiivisesti ryhmäläisten toimintaa Havainnointimenetelmien puntarointi -> tuokioiden videointi ja palautelomakkeiden käyttö (Syrjälä 1996, Eskola & Suoranta 2005)
TOIMINTATUTKIMUS LÄHETYMISTAPANA Kehittämistehtävä noudattaa toimintatutkimuksen periaatetta; päämääränä toiminnan kehittäminen Tutkimusryhmän yhteistoiminnan kehittäminen Välittömän ja käytännöllisen hyödyn saavuttaminen tutkimuksesta Tutkija tutkittavan yhteisön keskellä Tutkijan roolissa olennaista aloitteiden tekeminen ja kohderyhmässä vaikuttaminen (Aaltola & Valli 2007)
Lähtökohtana reflektoiva ajattelu Reflektoidessa tutkija osallistuu tutkimansa yhteisön toimintaan tehden havaintoja -> Ilman havainnointia toiminnan kehittäminen mahdotonta Tutkimus etenee spiraalin tavoin Toiminnan ja ajattelun toisiinsa liittymistä Spiraalissa kuvattu prosessi ei etene säännönmukaisesti ja tasaisesti, vaan ennakoimattomalla tavalla (Aaltola & Valli 2007)
VOIMARYHMÄ -LUOVAN VIRIKETOIMINNAN TOTEUTUMINEN Toteutus: viidessä osassa viikon väliajoin Lähtökohta: Jokainen on erilainen ja arvokas ihminen Tarkoitus: Toiminnan kautta vahvistaa tätä periaatetta Tuokiokertojen välille muodostuu jatkumo Oman elämänsä tähti teema Tuokioiden sisällöt valikoituvat ensimmäisen kerran pohjalta
1. TUOKIO: Ryhmäläisten mieltymysten kartoitus TEHTÄVÄ: Lehtien selailu leikkaaminen liimaus kartongille vuoropuhelua: Mitä yhteistä? TARKOITUS: Hienomotoriikan harjoittaminen Itsenäinen päätöksenteko Omien mieltymysten tunnistaminen Ryhmän mieltymysten kartoitus
2. TUOKIO: Valokuvaus tekee näkyväksi TEHTÄVÄ: Hattujen sovittelu valokuvissa olo yksin ja ryhmissä yhdessä olo TARKOITUS: Itsetunnon vahvistaminen Nähdyksi tulemisen kokemus Ryhmähenki kasvaa
3. TUOKIO: Maalaus puhuu TEHTÄVÄ: Kartongin taustan maalaus kahvilla akryylimaalaus TARKOITUS: Itsensä ilmaiseminen Aistielämykset kommunikointi
4. TUOKIO: Voimakuva TEHTÄVÄ: Omien kuvien katselu kuvien leikkaaminen ja asettelu maalatulle kartongille TARKOITUS: Hienomotoriikan harjoittaminen Itseluottamuksen vahvistaminen Vuorovaikutuksen lisääntyminen
TEHTÄVÄ: 5. TUOKIO: Oman elämänsä tähtinäyttely Näyttelyn pystytys / työnjako alkumaljat voimataulujen esittely kahvihetki TARKOITUS: Onnistumisen kokemus Nähdyksi tuleminen Yhteistyö Me henki kasvaa Rentoutuminen
ESILLE NOUSSEET HAVAINNOT Itsetuntemus lisääntyy Itsevarmuus kehittyy Vuorovaikutus lisääntyy Yhteisöllisyyden tunne voimistuu ME henki kasvaa Fyysiset taidot harjaantuvat esim. hienomotoriikka Virkistää ja rentouttaa niin mieltä kuin ruumistakin hyvinvointi lisääntyy
ERITYISTÄ HUOMIOTA VAATIVAT SEIKAT Tutkimusryhmän kokoonpano Kokoontumistila & ajankohta Osallistavan toiminnan lähtökohdat Ohjaajan rooli Toiminnan toteutus Osallistamisen keinoja
LUOTETTAVUUS & EETTISYYS Eettisyys: tutkimusta ohjaava lähtökohta Tutkimuksen aiheen valinta sekä tehtävän määrittely nähdään eettisinä kysymyksinä Tutkijan roolissa vain yksi henkilö (+hoitajat) Luotettavuus: raportoinnin kannalta olennaista Esille tuomani tulokset saatiin juuri tämän ryhmän kanssa ohjatuista, tietyn tyyppisistä luovista tuokiohetkistä Tulkinnat perustuvat valinnoille Ennakko-odotukset suuntaavat havainnointia muiden asioiden jäädessä helposti huomaamatta (Mäkinen 2005, Aaltola & Valli 2007)
KIITOS!