Vanhuspalvelut 2013 30.10.-31.10.2013 Helsingin Pörssitalo
Eija Lönroos LT, Geriatrian ja yleislääketieteen erik.lääkäri, Itä-Suomen yliopisto Diagnosointiprosessi sujuu pääosin hyvin Kuitenkin iso osa diagnooseista tehdään edelleen liian myöhään Mitä tapahtuu diagnoosin jälkeen? Muistisairaus edetessään vääjäämättä aiheuttaa avuntarvetta Iäkkään kohdalla ei välttämättä aina reagoida lieviin merkkeihin muistisairaista
Lähde, Eija Lönnroos, diat Vanhuspalvelut 2013
Tunnistaminen ja diagnosointi - missä mennään? Parantunut huomattavasti Tietoisuus parantunut (tutkimukseen hakeudutaan), muistihoitajien verkosto/ muistipkl, lääkärien tietämys, alueelliset hoitopolut (SHPtasolla), valmiudet perustutkimukseen parantuneet (strukturoidut oire- ja toimintakyky haastattelut, kognitiiviset seulontatestit, laboratoriotutkimukset enimmäkseen käytössä)
Seuranta, hoito, kuntoutus ja palvelut diagnoosin jälkeen Neuvonta, ohjaus, ensitieto Muistisairauden dg on selvitettävä sairastuneelle ja läheiselle Dg:n tehneet toimijan vastuulla on järjestää jokaiselle sairastuneelle ja hänen läheiselleen varhaisvaiheen ohjaus, neuvonta, ensitieto Usein alkushokki, kuinka kohdataan ja vastataan jälkeenpäin esiin nousseisiin kysymyksiin
Hoito- ja kuntoutussuunnitelma 1/2 Tulisi laatia kun diagnoosi tehdään Päivitys 6-12kk välein => kutsujärjestelmä! Kuka hoidon ja kuntoutuksen suunnittelee? Pitäisi purkaa tasolle, jossa kuntoutuksesta on hyötyä sairastuneen arkipäivään Yksilöllisesti räätälöidyt tukitoimet ja palvelut Asiantuntijatiimi + mobiilitiimi => mennään kotiin Suunnitelmat tulisi tehdä muistisairaan maaperällä Vastuunotto muistisairaan kokonaistilanteesta, kaikki vaikuttaa kaikkeen
Hoito- ja kuntoutussuunnitelma 2/2 Muistisairaan ja omaisen kanssa yhdessä Realistinen ja ennakoiva Lääketieteellinen hoito, mm. lääkevasteen arviointi, hoitotavoitteiden määrittely kokonaissairastavuus huomioiden Kuntoutus Päivätoiminta (=kognitiivista stimulaatiota, aktiivista liikunta, fysio- ja toiminterapeuttista ohjausta, ravitsemusneuvontaa.) Yksilöllisesti räätälöidyt tukitoimet ja palvelut Taloudelliset etuudet, omaishoitajan lomat, Säännöllinen ja suunnitelmallinen seuranta ja tuki Muistikoordinaattori tai vastaava
Konsultaatioapu lähelle Ongelmatilanteissa organisaatio punnitaan Paikallinen muistikeskus: (muistihoitaja, koordinaattori, lääkäri), ensisijainen konsultoiva yksikkö avohoidon, kotihoidon ja pitkäaikaishoidon ongelmissa Kriisitilanteiden osalta selkeä toimintamalli, työnjako ja nopea apu Akuuttihoito ja sovittu intervallijakso tulee järjestää muistisairauden hoitoon perehtyneessä yksikössä Vaikeiden käytösoireiden hoito asiaan perehtyneessä yksikössä Kalleinta on, että ihminen ohjautuu väärään paikkaan
Muistisairaan ja läheisen näkökulma Sairaudesta tietoa silloin kun sitä tarvitsee ja pystyy ottamaan vastaan Turvallinen hoitovastuun siirto, sujuva hoidon jatkuvuus dg:n jälkeen Yksilöllinen, toteutettava hoito- ja kuntoutussuunnitelma Ei katastrofin kautta vaan ennakoivaa tukea ja puuttumista Tietää keneen ottaa yhteyttä ja voi luottaa, että hoito järjestyy Osaavat, luotettavat ja pitkäaikaiset yhteistyökumppanit hoidossa
Muistipotilaan hoitoketju lähde Eija Lönnroos (Vanhuspalvelut 2013)
Juha Jolkkonen, geriatrian erik. lääkäri (Sairaala, kuntoutus ja hoivapalvelut osasto, Helsinki) Räätälöity ravitsemusinterventio iäkkäille Alzheimerin tautia sairastaville ja kotona puolison kanssa asuville Vuoden interventio, ravitsemusterapeutti tapasi pariskunnat kotikäynneillä 4-8 kertaa Räätälöity ravitsemusohjaus muistisairaille Proteiini ja ravintorikkaita juomia annettiin tarvittaessa Proteiininsaanti lisääntyi. Lisäksi havaittiin eroja kognitiossa, hengityksessä, päivittäisissä toimissa ja mielialassa
Raimo Sulkava, Geriatrian professori, Itä-Suomen yliopisto Syö hyvin! Hyvä ravitsemus vähintään yhtä tärkeää kuin lääkehoito Lääkkeet, muistikoordinaattori (tai vastaava), varhainen diagnoosi Ravitsemus muistisairaan kodissa (Suomen muistiasiantuntijat ry, 2013) www.ravitsemuskotona.fi
Ravitsemus muistisairaan kodissa Merja, Suominen, Taija Puranen ja Satu Jyväkorpi Suomen muistiasiantuntijat ry 2013 Ikääntyneiden ravitsemustila, ruokailu ja ravinnonsaanti ovat tutkimusten mukaan kiinteästi yhteydessä terveydentilaan ja toimintakykyyn. Ravitsemustila heikkenee sairauksien ja avuntarpeen lisääntymisen myötä. Lihaskadon kiihtyminen, toimintakyvyn heikkeneminen, laihtuminen, lisääntynyt sairastavuus ja terveyspalveluiden käyttö. Sairauksista toipuminen hidastuu tai estyy kokonaan. Sairaalassaoloajat pitenee, hoitojen teho huononee ja terveydenhuollon kustannukset lisääntyy (Van Nes ym. 2001) Kiihdyttää lihaskatoa ja lihavoiman heikkenemistä sekä haurastumista (Morley ym. 2010) Erityisesti proteiinialiravitsemus voi johtaa tulehdusriskin lisääntymiseen ja heikentyneeseen haavan paranemiseen (Lesourd, 2006) Ruokavalion huono laatu ja yksipuolisuus tai runsas alkoholin käyttö saattavat heikentää ravitsemustilaa ilman painonlaskua Myös ylipainoisen ikääntyneen ravitsemustila voi olla huono (Suominen ym. 2009) Toimintakyvyn säilymisen tukena painonvaihteluiden ehkäisy, lihaskunnon ylläpito ja yksilöllinen ravitsemushoito ovat keskeisiä ikääntyneen ihmisen hyvän ravitsemuksen tavoitteita.
Ravitsemus muistisairaan kodissa Muistisairauden ensi oireita jo ennen diagnoosin varmistumista on usein tahaton painonlasku, jolloin myös lihaskato ja toimintakyvyn heikkeneminen kiihtyy (Wallace ym. 1995) Tutkimuksissa on todettu, että muistisairausdiagnoosin saaneille on voinut olla jo pitkään yksipuolinen ruokavalio, joka on voinut osaltaan edesauttaa taudin etenemistä ja lisätä käytösoireita (White ym. 2004) Kotona puolisonsa kanssa asuvat muistisairaat ovat tärkeä ravitsemushoitoa tarvitseva ryhmä Myös puolisolla voi olla useita sairauksia ja toiminnanvajauksia, muistisairaan hoitaminen on kuormittavaa mikä saattaa aiheuttaa depressiota ja stressiä
Räätälöity ravitsemusohjaus Interventioryhmällä keinoja olivat kotikäynnit, puhelinkeskustelut, kirjallinen ja yksilöllisen ravitsemushoidon suunnitelma, vertaistapaamiset, opas ikääntyneiden ravitsemuksesta ja annoskuvat proteiinin saannin arviointiin. Kontrolliryhmä sai ikääntyneen ravitsemusoppaan Ravitsemusohjaus toteutettiin kotona. Tavoitteena ei ollut muuttaa pariskuntien ruokailua tai suunnitella uutta ruokavaliota vaan täydentää ruokavaliossa mahdollisesti olevia puutteita Tärkeintä oli, että tutkittavat kokivat hyötyvänsä neuvonnasta. Hyväkään ruokavalio ohjeistus ei auta ellei se ole mieluinen ja juuri sillä hetkellä toteuttamiskelpoinen
Tuloksia: Keskeisten ravintoaineiden saanti jäi suurella osalla tutkittavista alle suositusten Miehet puolisohoitajina tarvitsevat ravitsemusohjausta Ravitsemustila ja ravinnonsaanti: Ravinnonsaanti parani interventioryhmässä verrattuna kontrolliryhmään räätälöidyn ravitsemusohjauksen ja hoidon seurauksena. Muistisairaiden kohdalla muutoksen ero proteiinin ja kalsiumin kohdalla oli tilastollisesti merkitsevä. Muiden ravintoaineiden kohdalla suunta sama mutta ei tilastollisesti merkitsevä. Elämänlaatu Arvioitiin 15D mittarilla. Muistisairaiden elämänlaatu oli parempi interventioryhmässä verrattuna kontrolliryhmän mittarin kokonaispistemäärän mukaan intervention päätyttyä. Muistitoimintojen ja ajattelun osalta vaikuttavuus näkyi selvimmin. Interventioryhmässä näiden koettiin pysyneen samana mutta kontrolliryhmässä heikentyneet Interventioryhmässä koettiin vähemmän hengenahdistusta ja he suoriutuivat paremmin tavanomaisista toiminnoista verrattuna kontrollisryhmään. Interventioryhmässä koettiin vähemmän masentuneisuutta kuin kontrolliryhmässä. Täydennysravintovalmisteita interventioryhmässä niille kenellä alhainen painoindeksi tai joiden paino oli laskenut Painon lasku saatiin pysäytettyä, ruokahalu palautui ja paino saatiin pidettyä vakaana. Runsaasti proteiinia sisältävistä valmisteita oli hyötyä myös monelle uupuneelle puolisohoitajalle N. 1kk proteiinilisä ansiosta piristyivät, motivoituivat liikkumaan ja lisäämään ruokavalioon proteiinipitoisia välipaloja ja kasviksia. Käyttö usein tarpeellista, jotta energian ja ravintoaineiden saanti on riittävää Räätälöidyllä ravitsemushoidolla voidaan vaikuttaa muistisairaiden ravintoaineiden saantiin ja parantaa heidän elämänlaatuaan
Osavuorokautinen perhehoito (Tampereen malli) Osavuorokautinen perhehoito päiväpalveluna tarjoaa asiakkaalle aamupalan, päiväruokailun, kahvin ja virikkeitä klo 08.00 15.00 välisenä aikana tai muun seitsemän tunnin jakson päivässä. Yöpalvelu sisältää yöpymisen ilta- ja aamupalalla klo 18.00 ja seuraavan päivän klo 12.00 välisenä aikana. Osavuorokautiseen perhehoitoon hoitoon ohjaajana toimii kotihoidon asiakasohjaus ja omaishoidon palveluohjaaja. Asiakasmaksu osavuorokautiselle hoidolle on 15,10, joka on sama kuin laitoshoidon osavuorokautinen laitosmaksu. http://www.tampere.fi/tampereinfo/projektit/valtakunnalliset /kaste/tampereenpekka/ikaihmistenperhehoito.html