Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health
ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA Osallistuja tietää, miten itsetuhoisuus ilmenee Osallistuja osaa tunnistaa itsetuhoisen ihmisen avun tarpeen Osallistuja osaa auttaa itsetuhoista ihmistä
ITSETUHOISUUS JA ITSEMURHA Itsetuhoisesta käyttäytymisestä on kyse, kun ihminen tietoisesti tai tiedostamattaan aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa itselleen. Vuosittain 1000 suomalaista tekee itsemurhan. Itsemurhayrityksiä on kymmenkertainen määrä. Toiseksi yleisin kuolinsyy nuorilla miehillä. Itsemurhasta puhuminen ja/tai itsemurhayritys on aina merkki avun tarpeesta otettava aina vakavasti!
Itsemurhakuolleisuus Självmordsdödligheten i Finland Suomessa 1921-2004 1921-2004 70 Itsemurhat / 100 000 iasukasta (>15 vuotta) 60 50 40 30 20 10 Naiset Miehet Kaikki 0 1921 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 Lähde: Tilastokeskus
ITSEMURHAT JA ITSEMURHAKUOLLEISUUS 1980 1226 25,8 1985 1210 24,6 1990 1520 30,0 1995 1389 26,6 2000 1165 21,8 2004 1064 19,7
Itsemurhakuolleisuus EU:ssa Suomi
Suomessa itsemurhat jakaantuvat epätasaisesti Itsemurhat (18-65 v) v. 2001 shp / 100000 samanikäistä 47-47,5 (1) 38,8-47 (4) 30,6-38,8 (11) 19,5-30,6 (5) Itsemurhakuolleisuus vaihtelee alueittain, ja myös vuodenaikojen (enemmän keväällä ja kesällä) ja viikonpäivien (enemmän viikon alussa) mukaan. Partonen et al, Duodecim 2003
ITSEMURHAN RISKITEKIJÖITÄ Masennus, alkoholismi ja muut mielenterveyden häiriöt (93 % suomalaisista itsemurhista) Aiempi itsemurhayritys / läheisen itsemurha tai itsemurhayritys Psykiatrisen sairaalahoidon päättyminen Nuorilla epäsosiaalinen käyttäytyminen Vaikeat elämäntapahtumat
ITSEMURHAYRITYSTÄ ENTEILEVIÄ ASIOITA VOIVAT OLLA: Masennus, toivottomuus, yksinäisyys Eristäytyminen sosiaalisesta ympäristöstä Uhkarohkea ja vaaratilanteita aiheuttava käyttäytyminen Sanalliset varoitukset, kuten en jaksa enää tai kaikki on turhaa Oman elämän paketointi etukäteen
NUORTEN ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN Lasten itsemurhat ovat erittäin harvinaisia, mutta murrosiän jälkeen luvut alkavat nousta Nuoret pohtivat paljon elämään ja kuolemaan liittyviä asioita, mutta itsemurhan ajatteleminen ei kuulu terveeseen kehitykseen. Itsemurhayritys on usein nuoren hätähuuto. Suurin osa yrityksistä on impulsiivisia ja tehdään päihtyneenä. Tytöt yrittävät itsemurhaa kaksi kertaa useammin kuin pojat. Poikien yritykset ovat yleensä väkivaltaisempia johtavat useammin kuolemaan.
IKÄIHMISTEN ITSEMURHAT Ikäihmisten mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Jos ikäihminen puhuu itsemurhasta, hän myös tarkoittaa sitä. Joka toinen päivä ikäihminen tekee itsemurhan. Riskitekijöitä ovat: masennus, miessukupuoli, työelämän päättyminen, puolison kuolema, eristäytyneisyys ja sairaudet, avuttomuuden ja avun tarpeen tunteet, toivottomuus ja yksinäisyys.
ITSEMURHIEN EHKÄISYN VAIKUTTAVUUS Perusterveydenhuollon lääkäreiden koulutus: im-kuolleisuuden lasku 22-73% Avainhenkilöiden koulutus: 33-40% Masennuslääkkeiden käyttö: 3% Käsiaseita koskevat rajoitukset: 2-10% Talouskaasun myrkyttömyys: 19-33% Barbituraattien käyttökielto: 23% Mann et al, JAMA 2005
Itsemurhat Suomessa 1980-2003 60 Kaikki Miehet Naiset Itsemurhat / 100 000 50 40 30 20 Självmord / 100.000 pers. Kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti Män Alla Kvinnor 10 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
MITEN AUTTAA ITSETUHOISTA IHMISTÄ? Arvioi itsemurhariski. Keskustele itsetuhoisen henkilön kanssa suoraan siitä, mitä hän ajattelee ja miten hän kokee tilanteensa. 1. Kysy suoraan, onko hänellä itsemurhaajatuksia. Kysymys ei kannusta toteuttamaan itsemurha-ajatuksia, vaan osoittaa että välität. 2. Kysy onko hänellä valmis suunnitelma. 3. Kysy onko hänellä aikaisempia itsemurhayrityksiä.
MITEN AUTTAA ITSETUHOISTA IHMISTÄ? Yritä varmistaa, ettei henkilön saatavilla ole keinoja itsemurhan toteuttamiseksi. Jos henkilö käyttää päihteitä, yritä rohkaista häntä lopettamaan käyttö. Itsetuhoinen ihminen tarvitsee välittömästi ammattiapua. Älä jätä häntä yksin. Kutsu apua soita lähimpään terveyskeskukseen. Saata henkilö tarvittaessa lääkärin vastaanotolle.
ITSEMURHA TYÖ-/KOULUYHTEISÖSSÄ On aina kova isku koko yhteisölle. On otettava huomioon työpaikan tai oppilaitoksen kriisisuunnitelmassa. On hyvä järjestää välittömästi yhteinen tilaisuus, jossa kerrotaan tapahtuneesta peittelemättä. Keskusteluapua on hyvä tarjota. Muistotilaisuuden järjestäminen tai muu yhteinen hyvästijättö on tärkeää.
ITSEMURHAYRITYKSESTÄ TOIPUMINEN Päällimmäisenä ei välttämättä halu kuolla, vaan avun hakeminen ongelmiin. Itsemurhayrityksestä voi toipua jotkut itsemurhaa yrittäneistä ovat itsetuhoisia vain kerran elämässään. Toipuminen vie aikaa ja vaatii ammattiapua. Monet ovat häpeissään tekonsa vuoksi, joten omaisilta saatu tuki ja rohkaisu on tärkeää.
SURU JA SUREMINEN Usein tapahtunut ensin kielletään normaali mielen suojakeino. Surutyö alkaa, kun hyväksyy tapahtuneen. Suruun voi liittyä univaikeuksia, fyysisiä oireita ja/tai vaikeita tunteita, kuten: ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta vetäytymistä ja syyllisyyttä vihamielisyyttä ja tunteiden peittelemistä
SURU JA SUREMINEN Surua seuraa usein lamaannus ja väsymys. Päällimmäisenä arjesta selviytyminen ja voimien kerääminen. Surun eteneminen on yksilöllistä. Surevalle on annettava aikaa. Psyykkisiä oireita voi esiintyä pitkäänkin läheisen kuoleman jälkeen.