Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Samankaltaiset tiedostot
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Kasvuohjelmaseminaari

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Myllyvehnän lannoitus AK

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kasvuohjelma-seminaari Sannaisten kartano, Porvoo

Rikinpuute AK

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kaura vaatii ravinteita

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Modduksen vaikutus kasviin

Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

MegaLab tuloksia 2017

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Nurmen lannoitusohjelmat

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

Lannoiteopas

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

LANNOITEOPAS

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

BOREALIN LAJIKKEET 2016

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos

Mikä on muuttunut? MTT

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

leveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut Sivu 8

Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Kasvuohjelmatutkimus 2014

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Transkriptio:

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi Juha Liespuu, Yara Suomi Oy

Satokomponentit muodostavat sadon Viljan satokomponentit Rypsin satokomponentit Siemenmäärällä, maan ominaisuuksilla, ravinteilla, kasvinsuojelulla, kylvömenetelmällä, viljelykierrolla ja lajikkeella voidaan vaikuttaa satokomponentteihin.

Sadon muodostumisen kannalta keskeisten kehitystapahtumien ajoittuminen Oraita /neliömetri versoja / neliömetri tähkiä / neliömetri jyviä / tähkä tuhannen siemenen paino Kuva: Garcia del Moral ym. 2002

Hyvän sadon edellytys: tasapainoinen ja tarpeenmukainen lannoitus Tasapainoinen lannoitus tarkoittaa, että viljelykasville annetaan ravinteita sen tarpeen mukaan viljavuustutkimukseen perustuen. Parhaan hyödyn lannoituksesta saa, kun antaa ravinteita kasville oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuvan määrän. Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään myös tehokkaasti, eikä ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön. Paljasta piilevät ravinnepuutteet jo ennen oireita viljavuustutkimuksella Viiden vuoden välein tehtävä seuranta antaa hyvän kuvan lohkon ravinnetilan kehittymisestä Jos jokin ravinne kriittinen, näytteitä useammin tai hivenpitoinen lannoite Vasta selkeät puutosoireet näkyvät kasvustossa Hivenet ovat karjatiloilla erityisen tärkeitä

Ravinteet eivät korvaa toisiaan Jokaisella ravinteella on kasvissa ainakin yksi tehtävä, jota mikään muu ravinne ei voi suorittaa. Jos kyseistä tehtävää ei hoideta, näkyvät seuraukset kasvuhäiriöinä ja hidastuneena kasvuna. Jos kasvilla on puute jostain ravinteesta, se ei voi täysipainoisesti hyödyntää muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi runsaastikin saatavilla. Ravinteet eivät siis korvaa toisiaan. Eri ravinteilla on lukuisia keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Siksi tasapainoinen ravinteiden saanti on tehokkaan ravinteiden oton ja hyödyntämisen kannalta erittäin tärkeää > tasapainoinen ravinnesuhde tehostaa eri ravinteiden hyväksikäyttöä Kasvien kasvu on eri ravinteiden yhteispeliä!

Kasvi ottaa ravinteet maasta veden mukana Vesi ratkaisee paljon Jos maassa ei ole riittävästi kosteutta, ravinteet eivät nouse haihdutusvirtauksen mukana maasta kasviin. Kasvien kasvu on dynaamista. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, se kasvattaa vain sen, mitä tarvitaan lisääntymiseen.

2-lehtivaiheessa alkaa muodostua tähkän aiheita > vegetatiivinen jakso muuttuu generatiiviseksi Viljan 2-lehtivaiheessa valmistuvat tähkän aiheet, eli jo tässä vaiheessa osa satopotentiaalista määräytyy. Liian pieni kylvölannoitus ja/tai liian myöhäinen lisälannoitus heikentää tähkän aiheiden kehittymistä ja alentaa satoa. Kärsiessään stressistä kasvi karsii tähkästä tähkylän aiheita Oras- ja pensomisvaiheessa ravinteiden puute ja kuivuus vähentävät viljan lehtien kasvua ja sivuversojen määrää. Viljan oras on arimmillaan kaksoiskehävaiheessa. Silloin siinä on noin puolitoista lehteä. Tähkylän aiheet muodostuvat tässä vaiheessa.

Kokeissa lannoittamattomien ruutujen kasvustoissa maan luontaisen typen niukkuus näkyi jo varhain keväällä Huomio edellisen kasvukauden toteutunut valkuaispitoisuus ja syksyn sateet kevään lannoituksen suunnittelussa

Viljojen kriittinen kehitysjakso on noin kolme viikkoa ennen tähkimistä Sadon kannalta kriittisimmät kukinnon kehitystapahtumat läpikäydään parin viikon aikana, alkaen noin kolme viikkoa ennen tähkälle tai röyhylle tuloa (=satoisuusikkuna). Tämän jakson aikana määräytyy hyvin pitkälti se, kuinka suuren sadon kasvusto pystyy tuottamaan. Viljan kasvu on myös tässä vaiheessa kiivaimmillaan. Tällöin kasvuston tiheys ja hyvä yhteyttäminen on tärkeää. Sato jää pieneksi, jos kasvusto kärsii tässä vaiheessa ravinteiden puutteesta, kuivuudesta tai on hyvin tautinen. Lopulliseen satoon vaikuttaa miten kasvi on kasvanut aiemmin ja tulevista kasvuoloista jyvien täyttymisenaikaan. Tähkylöiden erilaistuminen tähkiin, Tähkylöitä/tähkä, Kukkia/tähkä Jyviä/tähkä ja neliö Kukkien pölyttyminen Jyväkoko

Viljojen hivenravinteiden tarve kasvukaudella 2-4- lehteä Pensomisen alku Kasvuaste Orastuminen Pensomisen loppu Varren kasvun alku Varren kasvun loppu Mn Cu Mg Zn Ravinteen suurin tarve kasvukaudella

Nopean kasvun vaiheessa rypsin hivenravinteiden tarve on suurin Kasvuvaihe Taimettuminen 1 3 - lehtiaste Varren kasvuvaihe Kukkanuppujen muodostuminen alkaa Kukkanuput erottuvat 10 % kukista auki B Mo Mg Mn Suurin tarve kasvukaudella

Pensomis lippulehtivaiheen lannoituksella lisää satoa Jotta kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta saadaan toivottu hyöty, pitää lannoitus tehdä kasvin sadonmuodostuksen kannalta tärkeissä kehitysvaiheissa. Pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen eli ennen tähkälle tuloa lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Korrenkasvuvaiheen alussa alkaa nopean kasvun vaihe, jolloin kaikkia ravinteita tulee olla riittävästi tarjolla. Sopivia tuotteita tässä vaiheessa ovat rikkipitoiset lannoitteet, kuten Rikkisalpietari NS 27-0-0-8, Suomensalpietari (27-0-1-4), YaraBela Sulfan N 26, S 14 tai uusi, rikkiä ja typpeä sisältävä YaraVita Thiotrac 300 - lehtilannoite.

Lisälannoituksesta kaikki teho irti tautientorjunnalla Tarpeenmukainen tautientorjunta viljoilla ja öljykasveilla parantaa rakeisena annetun tai ruiskutetun lisätypen tehoa. Kasvuston vihreys kertoo kasvukunnosta. Sekä kasvunkaudenaikaisella lisätypellä että tautientorjunnalla voi vaikuttaa viljan lehtien vihreyteen ja vihreän alan kestoon ja näin pidentää yhteyttämisjaksoa. Tautientorjunnan mahdollistama sadonlisä kannattaa huomioida myös lisälannoituksen määrässä. Maitotuleentumisvaiheen kevätvehnäkasvustoja. Terve, vihreä kasvusto hyödyntää lisälannoituksen tautista kasvustoa paremmin..

Onko lohkosi vuosittainen satovaihtelu suurta? Kaikkien ravinteiden antaminen kylvölannoituksena on kasvin kannalta viljelyvarma menetelmä, jos sadot eivät lohkolla vuosittain vaihtele paljon. Jos lohkon vuosittainen satovaihtelu on suurta, kannattaa vehnällä harkita typpilannoituksen jakamista. Tällöin kylvölannoituksena voi antaa esimerkiksi 2/3 typestä YaraMila NPKS lannoitteena ja loput 1/3 typestä tarpeen mukaan kasvukaudella. Mitä myöhäisempi lajike, sitä kannattavampaa jakaminen on. Suuret lannoitemäärät varsinkin vehnällä kannattaa jakaa. Pääosan typestä sekä fosfori, kalium, rikki sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittavat hivenet kannattaa antaa kasvin käyttöön NPKS lannoitteena kylvettäessä.

Ratkaisuja kasvukaudenaikaisen lisälannoituksen määrittämiseen

Tunnista rikinpuutos kasvustosta!

Tunnista rikinpuutos kasvustosta! Rikin puutteessa (vasen kukinto) rapsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. Rikin puutteessa rapsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.

Erota typen ja rikinpuutosoireet viljalla Rikin puutosoireet näkyvät ensin nuoremmissa lehdissä Typen puutosoireet näkyvät ensin vanhemmissa lehdissä

Kupari ja boori vaikuttavat kukintaan Kuparin ja boorin puute heikentävät kukkimista. Viljat ovat herkempiä kuparin puutteelle kuin öljykasvit. Kuparin puutteessa tähkän kehitys jää keskeneräiseksi. Tällöin jyvät voivat jäädä pieniksi ja ryppyisiksi tai joskus täysin tyhjiksi (= kahujyviä). Kuparin puutteessa sivuversoja saattaa muodostua pidemmällä ajanjaksolla kuin normaalisti. Ohra ja kaura ovat herkimpiä kuparin puutteelle (keltakärkitauti), mutta myös vehnällä voi esiintyä puutosoireita. Booria on kasveissa paljon heteissä, emin luoteissa ja siitepölyhiukkasissa. Boori on välttämätön siitepölyhiukkasten siiteputkien kasvulle. Riittävä boori onkin tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle.

Tavoitteena kasvusto, jossa ei ole lakoa tavoitteena tasainen tuleentuminen, suuri tuhannen siemenen paino, elinkelpoinen ja itävä siemen lako pienentää satoa, heikentää laatua ja vaikuttaa itävyyteen NPK lannoite tehostaa tuleentumista typenmäärä / korrenkestävyys. Haalitaanko viimeisimmätkin kilot? lannoituksen jakaminen siemenviljelyssä? Riski vihreiden jyvien lisääntymiseen kasvaa. Viljalajien väliset erot?

Kalium, kalsium ja boori parantavat korrenkestävyyttä Kaliumin puutteessa viljan korsi heikkenee, koska kasvit eivät pysty kuljettamaan riittävästi hiilihydraatteja korren selluloosarakenteiden synteesiä varten. Kalium lisää korsia vahvistamalla myös kasvin vastustuskykyä kasvitauteja vastaan. Kalsium ja Boori ovat mukana soluseinän rakenteellisia osia ja ovat kiinnittyneet soluseinän orgaaniseen ainekseen.

Fosforin puute näkyy myöhäisempänä tuleentumisena NPKS - lannoite

Tähkävaiheen lannoituksella lisää valkuaista Kevätvehnän tähkälle tulon jälkeen tehty typpilannoitus lisää tehokkaimmin jyvien valkuaispitoisuutta. Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa suurimmat valkuaispitoisuuden nousut myllyvehnällä on saatu, kun lisätyppiruiskutus on tehty jyvien kehityksen alkuvaiheessa. Kasvukauden aikainen lisätyppilannoitus tähkävaiheessa voi nostaa valkuaispitoisuutta 0,5-1,0 %-yksikköä. Sopivia tuotteita tähkävaiheen ruiskutukseen ovat Typpiliuos 25 50 l/ha tai Typpiliuos 25 l/ha 45 l/ha seoksena typpeä ja rikkiä sisältävän YaraVita Thiotrac 300 5 l/ha kanssa.

Alkukehitys on siemenen vararavinnon varassa Oras pärjää omillaan siihen asti, että se tulee pintaan ja kasvattaa lehteä. Silloin juuristo on niin kehittynyt, että se pystyy ottamaan vettä ja ravinteita maasta. Siemenen itäessä siinä oleva fosfori kuluu nopeasti loppuun. Sen jälkeen itävä siemen on riippuvainen fosforin ulkoisesta saannista. Fosfori nopeuttaa juuriston alkukehitystä ja kasvista tulee kilpailukykyinen. Myös muiden ravinteiden hyödyntäminen maasta tehostuu

Malttia ohran lisälannoitukseen Mallas- ja rehuohralla kaikki ravinteet kannattaa antaa kylvölannoituksena sopivalla NPKS lannoitteella. Jos mallasohrakasvusto kärsii selkeästi typen puutteesta, voi lisätyppeä mallasohralle antaa 1-solmuvaiheeseen saakka ilman, että valkuainen nousee. Jos rehuohra kasvusto kärsii typen puutteesta tai viljellään pitkän kasvuajan rehuohralajiketta, voi lisätyppeä antaa lippulehtivaiheeseen saakka, jolloin vaikutetaan parhaiten satoon.

Kauralla lisälannoitus pensomis - korrenkasvuvaiheessa Jos kauran kylvölannoitus osoittautuu liian vähäiseksi, kannattaa kasvukaudenaikainen lisätyppi antaa pensomis - korrenkasvuvaiheessa. Kasvukauden aikaisen lisälannoituksen määrä mitoitetaan arvioidun satotason ja laatutavoitteiden mukaan. Harvassa kasvustossa ja tieyissä sääoloissa lisälannoitus lisää jonkin verran kauralla jälkiversomista.

Satoisilla öljykasveilla lannoituksen voi myös jakaa Öljykasvien lannoitus hoidetaan perinteisesti kerralla kylvölannoituksena. Myös jaetulla lannoituksella sekä lisälannoituksella päästään hyviin satoihin, kun kasvukausi on suosiollinen. Paras hyöty lisälannoituksesta saadaan öljykasveilla, kun se tehdään ruusukevaiheessa. Myöhäinen lisälannoitus saattaa alentaa siementen öljypitoisuutta Kotkaniemi 2011 Lisälannoitus YaraBela Sulfan N26, S14 40 kg N/ha

YaraVita -lehtilannoitus on tärkeä osa kasvinravitsemusta

Milloin lehtilannoitus kannattaa? Lehtilannoitteita kannattaa ruiskuttaa, kun epäilee piilevää puutetta tai heti ensimmäisten ravinnepuutosoireiden ilmaannuttua. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Viljelykasvin nopean kasvun vaiheessa: rehevässä kasvustossa juuret eivät välttämättä ehdi ottaa maasta riittävästi ravinteita. Tietyissä kasvuoloissa lehtilannoitteet ovat hyvä ratkaisu, esimerkiksi, jos lohkon ph on korkea, kasvukausi on poikkeuksellinen maan kosteuden ja tai lämpötilan suhteen. Lehtilannoituksella voi tehostaa kasvin kriittisiä kehitysvaiheita, esimerkiksi valkuaisen ja öljyn muodostumista sekä kukintaa. Ennaltaehkäisevästi, kun epäilee viljavuustutkimuksen pohjalta, että lohkolla saattaa esiintyä tietyn hivenravinteen puutosta. Näin estetään piilevä ravinteidenpuutos. Paras tulos saadaan, kun ruiskutus tehdään jo ennen varsinaisia puutosoireita.

Hivenravinteet tehostavat ravinteiden käyttöä Hivenravinteilla on tärkeitä ja spesifisiä tehtäviä kasvien kasvussa. Siksi ne luetaan viljelykasveille välttämättömiksi kasvinravinteiksi, vaikka niiden määrällinen tarve on pieni. Eri hivenravinteiden tarve vaihtelee kasvin eri osissa. Ne ovat muun muassa mukana yhteyttämisessä, kasvin energiantuotannossa ja monissa säätelytehtävissä. Jos jostain hivenravinteesta on puutetta, kasvi ei pysty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi riittävästi tarjolla. Siksi hivenravinteiden käyttö hiventen puutostilanteessa useimmiten lisää kasvin yhteyttämiskykyä. Sitä kautta energian tuotto lisääntyy, kasvin vedenotto ja näin myös ravinteiden otto maasta lisääntyy. Ja siten tuloksena suurempi sato.

YaraVita TM Mantrac Pro TM lisäsi satoa 960 kiloa Eemeli-kaura 2010 Laihia

YaraVita Mantrac Pro Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Typpeä 69 grammaa litrassa (3,8% w/w) Mangaania 500 grammaa litrassa (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin mutta myös vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä. Verrattuna mangaanisulfaattiin YaraVita Mantrac Pro on helpompi käsitellä ja soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluohjelmiin, näin vältytään erillisiltä ruiskutuskerroilta ja säästetään aikaa ja rahaa.

YaraVita Gramitrel Viljoille Ravinnesisältö: Typpeä 64 grammaa litrassa (3,9 % w/w) Magnesiumia 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Kuparia 50 grammaa litrassa (3,0 % w/w) Mangaania 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Sinkkiä 80 grammaa litrassa (4,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Räätälöity viljoille. Tasapainoinen ja konsentroitu ravinnesisältö. Sisältää viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn Akuutissa ravinteiden puutostilassa viljalla on nopeasti käytettävissä kaikkia tärkeimpiä hivenravinteita. Korkea konsentraatio ja pitkäaikainen vaikutus kasvustoon. Hyvä sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

YaraVita Thiotrac 300 Vehnälle ja öljykasveille Ravinnesisältö Rikkiä 300 grammaa litrassa (22.8% w/w) Typpeä 200 grammaa litrassa (15.2% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut YaraVita Thiotrac 300 varmistaa lisätypen hyväksikäytön ja valkuaisen muodostumisen Korkea konsentraatioinen neste, joka sisältää 100 % kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä. Kasvi pystyy ottamaan rikin nopeammin sulfaattimuodossa kuin alkuainerikkinä, jonka pitää ensi muuttua kasville käyttökelpoiseen muotoon. Ylläpitää kasville tärkeää typpi-rikki suhdetta.

YaraVita Brassitrel FL Öljykasveille Ravinnesisältö: Typpeä 79 grammaa litrassa (5,2% w/w) Kalsiumia 74 grammaa litrassa (4,9% w/w) Magnesiumia 80 grammaa litrassa (5.2% w/w) Booria 50 grammaa litrassa (3.3% w/w) Mangaania 70 grammaa litrassa (4.6% w/w) Molybdeeniä 4 grammaa litrassa (0.3% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Öljykasveille on tärkeää hivenravinteiden tasapainoinen yhdistelmä. YaraVita Brassitrel FL on korkea konsentraatiotuote joka sekoittuu nopeasti ja helposti Turvallinen formulaatti, joka antaa erinomaiset tulokset pitkäaikaisesta vaikutuksesta ja hyvän suojan kasvustolle.

Boori (B) Boorin merkitys kasvissa: eniten booria tarvitsevat kasvit: rypsi, kaalit, juurikkaat, omena, palkokasvit Boori on tärkeää: soluseinämän rakenteen syntymiselle ja lujuudelle (soluseinissä paljon booria) on kalsiumin tavoin tärkeä ravinne soluseinän rakenteessa ja sen toiminnassa sokerien kuljetukselle ja varastoinnille kasveissa välillinen vaikutus valkuaisainesynteesiin nopeasti kasvavalle uudelle solukolle. Se säätelee solukon rakennetta ja vaikuttaa solujen erilaistumiseen booria on paljon heteissä, emin luoteissa ja siitepölyhiukkasissa. boori on välttämätön siitepölyhiukkasten siiteputkien kasvulle. Riittävä boori onkin tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle.

YaraVita Bortrac 150 Boorin puutokseen Ravinnesisältö Booria 150 grammaa litrassa (10,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Erikoislannoite erityisesti öljykasveille, viljoille sekä useille eri erikoiskasveille Riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle Boori on tärkeä ravinne nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Boorin puutteessa myös juurten kehitys on heikompaa Hyvä sekoitettavuus useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto

YaraVita Solatrel moniravinneseos myös viljoille ja öljykasveilla Ravinnesisältö: Fosforia 192 grammaa litrassa Kaliumia 62 grammaa litrassa Kalsiumia 10 grammaa litrassa Magnesiumia 40 grammaa litrassa Mangaania 10 grammaa litrassa Sinkkiä 5 grammaa litrassa Tuotteen edut ja ominaisuudet Tuote on suunniteltu kasvukaudenaikaiseen lisäfosforilannoitukseen sekä hivenravinteiden täydennykseen Oikeaan aikaan tehty lisälehtilannoitus parantaa juurten ja verson kasvua sekä lisää kasvin ravinteidenottoa maasta