ÄÄNEKOSKI UUDISTUVAN YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVA I KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS

ÄÄNEKOSKI UUDISTUVAN YDINKESKUSTAN ASEMAKAAVA I KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 9.2.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2016

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 9. PÄIVÄNÄ HELMIKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 3. kaupunginosan kortteleita 312 (osa), 315 ja 316 sekä katu-, pysäköinti- ja puistoalueita Asemakaavan muutoksella muodostuu Äänekosken kaupungin 3.kaupunginosan korttelit 315, 316 ja 317 (osa) sekä katu-, tori- ja pysäköintialueita. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Äänekosken ydinkeskustassa Citymarketin koillispuolella rajautuen pohjoisessa Torikatuun, idässä Kautonkatuun ja Kauppakatuun, etelässä T.A.Niskanen Oy:n tonttien etelärajaan ja lännessä Työskintiehen. Alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee yksi keskustan tärkeimmistä kevyenliikenteen kulkuyhteyksistä, joka johtaa Torikadulta nykyisen torin suunnasta entisen seurakuntatalon vieritse matkakeskukselle ja Pukkimäen suuntaan. Kaavan nimi Uudistuvan ydinkeskustan asemakaava I Kaavan päiväys 9.2.2016 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 28.9.2015 Ilmoitus vireilletulosta 2.10.2015 (Sisä-Suomen lehti) ja 14.10.2015 (ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomat) Nähtävillä Kaavaluonnos..2016 (MRA 30 ) Kaavaehdotus (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto..

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 TIIVISTELMÄ... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.2 Luonnonympäristö... 4 3.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.4 Maanomistus... 6 3.5 Suunnittelutilanne... 7 Maakuntakaava... 7... 7 Yleiskaava... 7 Asemakaava... 8 Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 9 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Aluevaraukset... 11 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 12 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 12 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 13 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 13 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 14 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemapiirros Ilmakuva Havainnekuva Citymarketin edustalta itään Asemakaavan seurantalomake

4 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutos perustuu kaupunginvaltuuston 7.12.2015 hyväksymään ohjeelliseen Master Plan suunnitelmaan Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta. Kaavaluonnoksen mukaan Keskusaukion vastapuolelle Kauppakadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori, jonka pohjoispuolelle Kautonkadun reunaan on suunniteltu nelikerroksista asuin-, liike- ja toimistorakentamista. Kauppakadulta avautuvan näkemän päätteenä olisi torin ja Työskintien välissä kahdeksankerroksinen pistetalo. Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Keskusaukion kanssa laajan aukion, joka jatkuu Työskintien suuntaan uusien rakennusten väleistä muodostaen jalankulkijalle erilaisia tilasarjoja. Muodostuville aukioille on mahdollista rakentaa erilaisia oleskelutiloja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia virkistäytymiskohteita. Työskintien varteen on suunniteltu kolme viisikerroksista pistetaloa ja vastaavankokoinen asuinkerrostalo sijoittuisi myös kaupungin omistamalle entisen seurakuntatalon tontille. Torikadun varrella kaavaluonnos mahdollistaa entisen valtion virastotalon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itäsiipeä voidaan saneerata Torikujaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän varrella mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Lähes kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat (noin 100 kpl) sijoittuvat suunnitelman mukaan torin alle rakennettavaan maanalaiseen tilaan, joka jatkossa laajenisi myöhemmin suunniteltavan kauppakeskuksen alle Viiskulman suuntaan. Myös viisikerroksisten pistetalojen autopaikoista osa on suunniteltu sijoittuvaksi rekennusten alle. Pysäköintipaikkoja sijoittuu myös tonttien piha-alueille sekä nykyisen Kautonkadun päässä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueeksi muutettavalle pysäköintialueelle. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus suunnittelualueella on 9100 k-m2 asemakaavaluonnoksen mitoituksen ollessa 15100 k-m2. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 1,9 ha ja se sijoittuu Äänekosken kaupallisten palvelujen kannalta ydinkeskustan ytimeen. Luonteeltaan alue on ollut liike- ja toimistorakentamisen aluetta, jonka rakennuksissa sijaitsee ainoastaan yksittäisiä asuntoja. Alueen sijainti kaupungissa on keskeinen myös ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen kannalta ja julkisen liikenteen yhteydet alueelle ovat erinomaiset: linja-autoasema ja matkahuollon tilat sijoittuvat välittömästi suunnittelualueen eteläpuolelle. Maastonmuodoiltaan alue on varsin tasaista ja hyvin rakentamiseen soveltuvaa. 3.2 Luonnonympäristö Alue on rakennettua kaupungin keskustaa, missä viheralueita edustaa Citymarketin ja entisen seurakuntatalon välissä sijaitseva puisto. Puisto on luonteeltaan liikenneväylien välissä sijaitseva nurmikkopintainen viheralue, johon on istutettu muutamia näyttäviä puita. Aluetta ei ole tarkoitettu oleskeluun eikä sillä sijaitse esim. penkkejä. Lisäksi alueella sijaitsee muutamia yksittäisiä puita.

3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella sijaitsee kolme rakennusta, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon laatimassa Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihankkeessa 2012 2014: Niskasen liikekiinteistö, Kauppakatu 6 Vuonna 1964 Ahonen Oy:lle valmistui Arkkitehtuuritoimisto Jorma Paatolan suunnittelema liike- ja asuinrakennus Kauppakadun varrelle. Toisessa kerroksessa oli neljä asunto ja katutasossa sijaitsivat liiketilat. Vuonna 1977 Niskanen rakennutti Ahosen kauppatalon länsipäätyyn laajennusosan. Tästä asti rakennus on tunnettu Niskasena. Rakennusta on vuosikymmenten aikana laajennettu useita kertoja etelän ja lännen suuntaisesti. Julkisivujen ulkoasu on muuttunut nykyiseksi 2000-luvun alussa. Niskasen liikerakennuksella on paikallista elinkeinohistoriaan liittyvää merkitystä sekä maisemallista merkitystä sijaintinsa vuoksi. Se edustaa viereisen Valintatalon market-rakennuksen kanssa 1960 1970-luvun kaupunkisuunnitteluideologiaa ja ne muodostavat ajallisesti yhtenevän kerrostuman. Rakennuksen arkkitehtoniset arvot ovat heikentyneet lukuisten muutosten ja laajennusten myötä. 5 Äänekosken entinen seurakuntatalo, Kautontie 3 Äänekosken entinen seurakuntatalo on valmistunut vuonna 1967 rakennusinsinööri Lasse Heikkilän suunnitelmien mukaan. Tiiliverhottu, pohjaltaan Ukirjaimen muotoinen rakennus sijoittuu keskeiselle paikalle Äänekosken liikekeskustan taustalle jääden massiivisten liikerakennusten taakse. Seurakuntatalo on toiminnoiltaan selkeästi jaoteltavissa seurakuntasaliin, erilaisiin toimisto- ja toimintatiloihin sekä kolmikerroksiseen asunto-osaan. Varasto- ja autotallisiipi sijoittuu rakennuksen pohjoispuolelle. Erityisesti seurakuntasalin arkkitehtuurin hienovaraiset yksityiskohdat erottuvat edukseen niin ulko-kuin sisätiloissakin. Länsijulkisivun porrastettu seinäpinta vaaleine laattaverhoiluineen on hienovarainen yksityiskohta, joka näkyy myös seurakuntasalin sisätiloissa. Rakennuksen julkisivut on verhottu kellertävällä Sahara-tiilellä ja Arabia-julkisivulaatoilla. Seurakuntatalon yksityiskohtainen arkkitehtuuri sai valmistuttuaan paljon valtakunnallista huomiota osakseen ja insinööri Heikkilä on kutsunut rakennusta yhdeksi parhaista suunnittelutöistään. Seurakuntatalon tulevaisuus joutui vaakalaudalle 2000-luvulla, kun seurakunnan toimintojen hajanaisuuden sekä puutteellisen paikoitustilan vuoksi alettiin suunnitella toimintojen keskittämistä seurakuntakeskukseksi vuonna 1973 valmistuneen tiilikirkon yhteyteen. Seurakuntatalo on jäänyt vaille käyttöä vuonna 2013 ja on inventointihetkellä purku-uhan alla. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan hyvin ja on edustava esimerkki modernista seurakuntatalorakentamisesta. Rakennuksella on huomattavaa paikallista rakennustaiteellista,

kulttuurihistoriallista ja taajamakuvallista merkitystä. Lisäksi rakennus edustaa rakennusinsinööri Lasse Heikkilän mittavan keskisuomalaisen tuotannon helmiä. 6 Kiinteistö Oy Torikatu 4, Poliisitalo Kiinteistö Oy Torikatu 4 muodostaa ajallisesti ja arkkitehtonisesti yhtenäisen pienkokonaisuuden viereisen, Torikatu 1:ssä sijaitsevan pankkirakennuksen kanssa. Torikatu neljä on niinikään kolmikerroksinen, betonipintainen liike- ja toimistorakennus, johon suunniteltiin tilat alkujaan muun muassa Poliisille. Rakennuksen on urakoinut jyväskyläläinen Kerrostyö Oy ja se on valmistunut vuona 1977. Julkisivuiltaan rakennus on säilynyt alkuperäisenä. Inventointihetkellä rakennuksen käyttäjät olivat väistötiloissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kohteella on paikallista historiallista ja maisemallista merkitystä. 3.4 Maanomistus Suunnittelualueen maanomistajia ovat Kiinteistö Oy Torikatu 4, T.A.Niskanen Oy ja Äänekosken kaupunki.

7 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C, punainen väri) ja sen lähiympäristö on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A, vaaleanruskea väri). Alueen läheisyydessä kulkee seututie (st, musta viiva) sekä rautatie (musta ristiviiva). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä nuolella. KUVA 1 Ote Keski-Suomen maakuntakaavojen yhdistelmä kartasta Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Äänekosken taajamassa on vireillä Äänekoski 2030 osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaluonnoksessa (nähtävilläolo 11.10. 12.11.2007) suunnittelualue on osoitettu merkinnällä C (keskustatoimintojen alue). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä ympyrällä. KUVA 2 Ote Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnoksesta

8 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 16.1.1978, 14.3.1986, 9.12.1992 ja 26.11.1999 vahvistetut asemakaavat sekä 15.12.2008 hyväksytty asemakaava. Voimassaolevissa asemakaavoissa suunnittelualue on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (AL), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), puistoksi (VP) sekä yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) ja katualueeksi.. KUVA 3 Ote ajantasa-asemakaavasta Kaavaan liittyvät muut selvitykset ja suunnitelmat Kaavamuutoksen pohjaksi laaditaan rakennus- ja tonttikohtainen luonnossuunnittelu, jonka yhteydessä arvioidaan mm. kaupunkikuvalliset seikat, rakennusten mittasuhteiden ja kerroslukujen yhteensopivuus, piha- ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen sekä rakennusoikeudet (Arkkitehtuuritoimisto AT ky). Muista jo laadituista selvityksistä keskeisimmät ovat: - Äänekoski 2030- osayleiskaavan aineistot - Uudistuva Äänekosken ydinkeskusta - kehittämissuunnitelma (Ramboll / Arkkitehtitoimisto Harris-Kjiisik 2015)

9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Hankkeena asemakaavamuutos on käynnistynyt kaupungin aloitteesta, mutta hanketta on luonnosteltu ja viety eteenpäin yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa. Kiinteistö Oy Torikatu 4 on tehnyt kaupungille hakemuksen asemakaavan muuttamisesta Etelätori - vaihtoehdon pohjalta laadittavana. Kaupunki ja T.A.Niskanen Oy:n edustaja ovat lisäksi sopineet Kauppakadun varrella sijaitsevan ns. Niskasen liiketilan mukaan ottamisesta kaavamuutokseen. Vireilletulosta on päätetty Äänekosken kaupunginhallituksessa 28.9.2015 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 2.10.2015 ja ÄKS- Äänekosken kaupunkisanomissa 14.10.2015 sekä kaupungin internetsivuilla. Kaavoituksen edettyä ehdotusvaiheeseen on tarkoitus tehdä kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus tai sopimuksia. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin lautakunnat - Äänekosken Energia Oy - Keski-Suomen Pelastuslaitos - nuorisovaltuusto - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 28.9.2015. Kaavalla ei ole maakunnallista merkittävyyttä kaavan noudattaessa maakuntakaavan tavoitteita. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla???????? (MRA 30 ). Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Äänekosken Yrittäjät ry:ltä, Äänekosken Energia Oy:ltä, Keski-Suomen Pelastuslaitokselta, Kesko Oyj:ltä, nuorisovaltuustolta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, Jyväskylän Pyöräilyseuralta (Äänekosken jaos) sekä kaupungin lautakunnilta. Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on ollut nähtävillä????????. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suunnittelualueelle kaupunginvaltuuston hyväksymän Master Plan suunnitelmaan tukeutuva maankäyttö asemakaavatasolla. Master Plan visiossa alueelle sijoittuisi kaupungin uusi tori, jonka ympärille on tarkoitus muodostaa monipuolinen ja viihtyisä asumis-, palvelu- ja oleskeluympäristö. Elinkaarensa päätä lähestymässä olevan rakennuskannan tilalle on tarkoitus kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa maankäyttöä ja mahdollistaa mm. asuinkerrostalojen rakentamisella asuntojen määrän merkittävä kasvu palvelujen äärelle kaupungin ytimeen. Keskeinen tavoite on luoda edellytykset kaupungin keskustan elämän vilkastumiselle ja eri toimintojen

kaupalliset palvelut, asuminen, oleskelu - sijoittumiselle toistensa lomaan. Kaavan tavoitteena on tukea olemassa olevien liikeyritysten toimintaa tuomalla ydinkeskustaan merkittävästi uutta asutusta. Samalla luodaan liike-elämälle hyviä sijoittumispaikkoja logistisesti ja toiminnallisesti edullisiin paikkoihin. Tavoitteena on luoda Äänekoskelle uusi urbaani ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen keskusta, joka sopeutuu nykyiseen rakenteeseen mm. rakennusmassojen sijoittelun puolesta. Uudistuvassa keskustassa halutaan maankäytön osalta mahdollistaa monimuotoisten palveluiden yhteensovittaminen ja Äänekosken mittakaavaan sopeutuvan laadukkaan keskusta-asumisen tarjonnan lisääminen. 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaluonnoksen mukaan Keskusaukion vastapuolelle Kauppakadun varteen sijoittuisi kaupungin uusi monitoimitori, jonka pohjoispuolelle Kautonkadun reunaan on suunniteltu nelikerroksista asuin-, liike- ja toimistorakentamista (AL). Kauppakadulta avautuvan näkemän päätteenä olisi torin ja Työskintien välissä kahdeksankerroksinen pistetalo. Monitoimitori muodostaa toria rajaavien rakennusten ja Keskusaukion kanssa laajan aukion, joka jatkuu Työskintien suuntaan uusien rakennusten väleistä muodostaen jalankulkijalle erilaisia tilasarjoja. Muodostuville aukioille on mahdollista rakentaa erilaisia oleskelutiloja ja kaupunkikeskustaan soveltuvia virkistäytymiskohteita. Torin ja Viiskulman väliselle alueelle on Master Planissa suunniteltu matkakeskus ja pienimuotoinen kauppakeskus, johon liittyy myös merkittävästi asuntorakentamista. Tuon alueen asemakaavan laatimistyötä ei ole vielä käynnistetty Torikadun varrella kaavaluonnos mahdollistaa entisen valtion virastotalon rakennusmassan säilyttämisen ja myös rakennuksen itäsiipeä (ns. Kelan siipi) voidaan saneerata Torikujaksi nimetyn kevyen liikenteen väylän varrella mahdollisesti rakennusta myös korottaen (kerrosluku III). Sen sijaan talon Työskintien puoleinen siipi (ns. putkasiipi) joudutaan tonttijaon mukaan purkamaan. Tontti on osoitettu AL-merkinnällä, mikä sallii myös mm. palveluasuntojen sijoittamisen rakennukseen. Työskintien varteen on suunniteltu Arttekon Oy:n ja kaupungin tonteille kolme viisikerroksista pistetaloa ja vastaavankokoinen asuinkerrostalo sijoittuisi myös kaupungin omistamalle entisen seurakuntatalon tontille. Kaupunkimaisesta toteutustavasta ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavaluonnoksen mukainen maankäyttö edellyttää piha- ja oleskelualueiden toteuttamisessa yhteisjärjestelyjä kaavassa osoitetuilla yhteiskäyttöisillä korttelialueilla (AH). Myös autopaikoituksen toteuttaminen vaatii erityisjärjestelyjä.

11 Viisikerrokset pistetalot on suunniteltu rakennettaviksi siten, että kullakin tontilla noin puolet mitoitusnormin mukaisesta autopaikkavelvoitteesta on mahdollista sijoittaa rakennusten alle osittain maanalaiseen kylmään tilaan. Paikoitustilasta olisi suora hissiyhteys asuinkerroksiin. Pysäköintipaikkoja sijoittuu myös tonttien piha-alueille sekä nykyisen Kautonkadun päässä sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueeksi muutettavalle pysäköintialueelle. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus suunnittelualueella on 9100 k-m2 ja Master Plan - suunnitelmassa alueelle suunniteltiin 16900 k-m2. Asemakaavaluonnoksen mitoitus on 15100 k-m2. Rakennusten hyvin alustavan luonnostelun perusteella alueelle sijoittuisi noin 200 asuntoa. Kun Master Plan esittää alueen eteläpuolelle Viiskulman suuntaan myöhemmin asemakaavoitettavalle alueelle 10600 k-m2, täyttää mitoitus kaupunginhallituksen suunnittelulle asettaman tavoitteellisen kokonaisalan 25000-30000 k-m2. Rakennusten ulkonäköön, porrashuoneiden rakennusoikeuteen liittyvään laskentatapaan yms. liittyvät kaavamääräykset merkitään kaavaan ehdotusvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa on myös tarkoitus tehdä kaavoitukseen ja kaavan toteuttamiseen liittyviä maankäyttösopimuksia. 5.1 Aluevaraukset AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue Monitoimitorin reunaan sijoittuvat rakennukset tontit 316-2 ja 317-6 - on kaavoitettu asuin-, liike- ja toimistorakentamista varten ilman erityisiä rajoituksia eri toimintojen suhteelliselle osuudelle. Vastaava merkintätapa on Torikadun varteen tontille 315-3 kaavoitetulla entisellä valtion virastotalolla. Tontin 316-2 pistetalon kerrosluku on VIII ja rakennusoikeus 2650 k-m2. Torin pohjoisreunalle suunnitellun asuin-, liike- ja toimistorakennuksen kerrosluku on IV ja rakennusoikeus 2850 k-m2.. AK AH Entisen valtion virastotalon kerrosluku on III, mikä mahdollistaa lisäkerroksen rakentamisen ns. Kelan siipeen. Tontin rakennusoikeus on 3600 k-m2. Asuinkerrostalojen korttelialue Kaavaan on merkitty neljä asuinkerrostalojen tonttia, joista kolme sijoittuu Työskintien varteen ja yksi entisen seurakuntatalon paikalle. Tonttien kerrosluku on V ja rakennusoikeus 1500 k-m2. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue Alueen rakentamisen tiiviydestä ja pienehköstä tonttikoosta johtuen kaavaan on merkitty kaksi yhteiskäyttöistä korttelialuetta, jotka on tarkoitettu toteutettaviksi AHalueiden läheisyyteen sijoittuvien yhtiöiden yhteisinä oleskelu- yms. alueina. Entisen valtion virastotalon sisäpihalle sijoittuva AH-alue palvelisi virastotalon lisäksi kahta uutta Työskintien varren kerrostalokohdetta (tontit 315-4 ja 315-5). Nykyisen seurakuntatalon tontin eteläosaan sijoittuva AH-alue on tarkoitettu torin varren tontteja 316 ja 317-6 varten. LPA Autopaikkojen korttelialue ja pysäköinti Nykyinen Kautonkadun päässä sijaitseva yleinen pysäköintialue on muutettu autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), jolle voi sijoittaa korttelin 315 autopaikkoja. Alueen

kautta on kulkuyhteys myös Kauppakadun ja Torikadun kulmauksessa sijaitsevan tontin takapihalle ja seurakuntatalon paikalle suunnitellulle tontille 317-5. Lähes kaikki torialueeseen rajoittuvien tonttien autopaikat (noin 100 kpl) sijoittuvat suunnitelman mukaan torin alle rakennettavaan maanalaiseen tilaan, joka jatkossa laajenisi myöhemmin suunniteltavan kauppakeskuksen alle Viiskulman suuntaan. 12 Nykyiset seurakuntatalon kohdalla Työskintiellä sijaitsevat autopaikat esitetään käännettäviksi pituussuuntaan kadun pistetalojen puoleiselle reunalle (LPA). Autopaikkojen vähimmäismääriksi esitetään AK-asumisessa 1 ap/90 k-m2, palveluasumisessa 1 ap/150 k-m2 sekä liike- ja toimistotiloissa 1 ap/60 k-m2. Tori- ja katuaukiot sekä kevyen liikenteen yhteydet Kauppakadun ja Työskintien väliin sijoittuu Master Planissa monitoimitoriksi nimetty aukio, joka tässä kaavassa rajautuu Kautonkadun varteen suunniteltuun IV-kerroksiseen asuin-, liike- ja toimistorakennukseen. Torin Työskintien puoleisessa päässä on VIII-kerroksinen pistetalo, jonka vieritse on torilta kevyen liikenteen kulkuyhteys Työskintien kaarteeseen suunnitellulle katuaukiolle. Katuaukiolle nykyisen torin suunnasta johtavaa Torikujaksi nimettyä kevyen liikenteen yhteyttä esitetään levennettäväksi erityisesti polkupyöräilijöiden tarpeet huomioon ottaen. Polkupyörillä monitoimitori on helposti saavutettavissa Torikujan ja Kauppakadun pyöräkaistojen kautta sekä etelästä Pukkimäen suunnasta radan ylittävän kevyen liikenteen putkisillan kautta. Työskintielle asutuksen puolelle ei ole suunniteltu erillistä pyörätietä ja Citymarketin edustalla jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät yhteisiä alueita. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaava luo edellytykset suunnittelualueen kehittymiselle eri-ikäisen väestön toimintaympäristöksi ja kohtauspaikaksi. Uusiin kerrostaloihin voi arvioida muuttavan erityisesti senioriikäistä väestöä ja olemassa olevaan rakennuskantaan on mahdollista sijoittaa myös palveluasuntoja. Kun tori- ja katuaukioille tulee modernissa kaupunkiympäristössä sijoittaa viihtyisiä oleskeluun houkuttavia kohteita, on toteutus osaltaan houkuttelemassa kaiken ikäistä väestöä asioimaan ja viettämään aikaa kaupungin keskustassa. Suunnittelualueella on edellytykset muodostua kaikenikäisten äänekoskelaisten olohuoneeksi, joka viehättää myös paikkakunnalla asioivia ja turisteja.

Kerrostalokohteet pysäköinti- ja pihajärjestelyineen on suunniteltu siten, että hankkeista on mahdollista muodostaa sopivankokoisia yhteisöjä myös sosiaaliselta kannalta. Erityisesti asumista palvelevat yhteiskäyttöiset korttelialueet (AH) luovat edellytyksiä sosiaalisen elämän laajenemiselle myös oman asuinyhteisön ulkopuolelle: AH-alueille sijoittuu mm. kerrostaloyhtiöiden yhteisiä oleskelualueita. Kaavan sosiaaliset vaikutukset arvioidaan positiivisiksi ja uusi asutus on osaltaan lisäämässä sosiaalista kontrollia kaupungin ydinkeskustassa. Kaavalla lisätään merkittävästi asumisen määrää keskustassa: mitoitus rakennusten alustavan luonnostelun perusteella on noin 200 asuntoa. Uusi asutus tukee kaupungin ydinkeskustassa toimivia yrityksiä ja luo edellytyksiä myös uusien palvelujen sijoittumiselle keskustaan. Kaavan toteuttamisella arvioidaan olevan huomattava positiivinen merkitys paikalliselle yrityselämälle. Kunnallistekniikan osalta suunnittelualue sijaitsee keskeisellä paikalla ja tontit ovat helposti liitettävissä olemassa oleviin verkostoihin. Toriaukion ja sille sijoittuvien rakennusten ja niiden maanalaisen pysäköinnin toteuttamistapa täsmentyy kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen. Hankkeen yhdyskuntataloudelliset merkitykset kaupungille arvioidaan myöhemmin. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Noin 200 uuden asunnon rakentamisen ja valmistumisen myötä autopaikkatarve ja liikenteen määrä keskustassa lisääntyy. Toisaalta kaavaratkaisu luo edellytyksiä kävelypainotteisen keskustan muodostumiselle, jolloin uudet asukkaat tarvitsevat autoa pääasiassa ainoastaan kaupungin keskustan ulkopuolelle suuntautuvaan liikennöintiin. Osaltaan oman auton käyttötarvetta voi olla vähentämässä julkinen liikenne: linja-autoasema sijaitsee suunnittelualueen etelärajalla sekä nykytilanteessa että Master Planin mukaisessa maankäyttöratkaisussa. Torialueen alle on suunniteltu tässä asemakaavamuutoksessa noin 100 autopaikan pysäköintialue, joka on suunniteltu jatkossa laajennettavaksi Viiskulman suuntaan. Laajojen ja liikenteelliseltä sijainniltaan edullisten pysäköimispaikkojen muodostamisella pyritään siihen, että Äänekosken keskustaan tulevat autoilevat asiakkaat voivat suorittaa asioinnin alueella yhden pysähdyksen periaatteella. Tällä hetkellä keskeisiä yhden pysähdyksen periaatetta tukevia pysäköintialueita ovat yksityisten ylläpitämät Citymarketin ja S- Marketin pysäköintialueet kolmas laajempi kokonaisuus on Master Planissa suunniteltu monitoimitorin ja Viiskulman väliselle alueelle. Pyöräreittien jatkuvuutta parannetaan ydinkeskustassa Torikujan liittäessä Torikadun nykyistä selkeämmin Työskintiehen: nykyisin Työskintiellä ei ole erillisiä kaistoja pyöräilijöille, mikä on mahdollista toteuttaa Torikujalla. Kaavamuutosalue rajoittuu Torikatuun ja Kauppakatuun, joilla on erilliset kevyen liikenteen väylät. Noiden väylien kehittämisen ideasuunnittelu on käynnistymässä kuluvana vuonna. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana pidetään jatkuvien, toimivien ja turvallisten jalankulku- ja pyörätieyhteyksien muodostaminen kaupungin ydinkeskustan ja sitä ympäröivän maankäytön välille. 13 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat merkittäviä: nykyisten vuosina 1964 77 valmistuneiden liike- ja hallintorakennusten alue on muuttumassa moderniksi kaupungin keskustaksi, missä asumisen määrä kasvaa merkittävästi.

Kauppakadun-Torikadun-Työskintien rajaaman alueen sisäosiin sijoittuu kokonaan uutta rakennuskantaa, jonka kanssa samaa aikakautta edustaa Työskintien länsipuolella sijaitseva Citymarket. Kauppakadun varsi Kautonkadun ja Torikadun välissä on yhtenäistä 1960-luvun lamellitaloarkkitehtuuria, jonka taakse tällä kaavalla suunniteltu uusi rakentaminen sijoittuu. Uuden rakentamisen katsotaan rikastuttavan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Kaavamääräyksillä ja mahdollisesti osittain samaan aikaan kaavasuunnittelun kanssa etenevän rakennuskohteen hankesuunnittelun myötä varmistetaan uuden rakentamisen sopeutuminen kaupungin ydinkeskustaan. 14 6.4 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualue on pääosiltaan rakennettua kaupunkiympäristöä eikä sillä ole merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Kaavaratkaisu poistaa alueelta rakentamisvaiheessa puuston, joka korvataan vaiheittain tonttien rakentuessa tonttikohtaisilla istutuksilla. Puiden ja pensaiden istuttamiseen liittyvät kaavamääräykset ratkaistaan ehdotusvaiheessa. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tavoitteena on saada asemakaavan muutos hyväksytyksi syksyllä 2016. Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa sen saatua lainvoiman. Äänekoskella 9.2.2016 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö OLLI KINNUNEN Olli Kinnunen