Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2017-00156 YVA Polvinen Minna(OKM) 10.07.2017 JULKINEN Asia EU; Koulutus; Komission tiedonanto "Koulujen kehittämisellä ja huipputason opetuksella hyvät lähtökohdat elämälle" Kokous Koulutus (EU30) 21.08.2017-21.08.2017 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Puheenjohtajamaa Viron tavoitteena on valmistella asiasta päätelmät koulutusneuvoston kokoukseen 20.11.2017 (mahd.) Aikataulusyistä asian käsittely voi siirtyä myös Bulgarian pj-kaudelle 2018. Komissio järjestää vuoden 2018 alussa erityisen koulutuksen huippukokouksen, jossa käsitellään koulutuksen tasa-arvoa ja epäsuotuisessa asemassa olevien ryhmien tukemista. Komission näkemys jäsenmaiden ja EU-yhteistyön kehittämistarpeista vastaa pitkälti Suomen näkemyksiä. Komission tiedonanto korostaa yhteistyötä jäsenvaltioiden ja komission sekä jäsenvaltioiden välillä yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi. Erityisesti Suomi tukee komission näkemyksiä tasa-arvoisten koulutusjärjestelmien merkityksen, varhaiskasvatuksen ja varhaisen tuen sekä perusopetuksen laadunvarmistuksen osalta. Lähtökohtaisesti Suomi pitää komission ehdotuksia uudistamisesta kiinnostuneiden jäsenmaiden tukemisesta hyvinä. Asian jatkovalmistelussa tulisi keskustella yhteistyön vaikutuksista rahoituksen jakautumiseen jäsenvaltioiden kesken. Uudistusyhteistyön tulisi tarjota kiinnostavia hankemahdollisuuksia kaikille, myös kehittyneemmille jäsenvaltioille. Suomen on myös tärkeää varmistaa, että kansalliset käytäntömme tukevat ja mahdollistavat suomalaisten yleissivistävän alan koulutuksen toimijoiden aktiivista osallistumista EU:n uudistushankkeisiin. Opettajien ja rehtorien ammattitaidon kehittämistä koskevien aloitteiden osalta Suomi toivoo lisätietoa toimeenpanosta,
2(5) toimivallasta ja toimenpiteiden rahoituksesta esimerkiksi opettajien palkkausta koskien. Toimenpiteet tulisi kohdistaa kaikkien rehtoreiden ja opettajien tukemiseen. Opettajien ammatillisen osaamisen kehittäminen tulee rakentaa suunnitelmalliseksi kokonaisuudeksi uudistamalla opettajankoulutuksen rakenteita, tavoitteita ja toimintatapoja. Opettajankoulutusta tulee vahvistaa tiivistämällä yhteistyötä, verkostoitumalla ja rakentamalla yhteisen tekemisen kulttuuria. Erilaisia vertaistuen ja yhteistyön malleja tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. Erasmus+ -ohjelman parempi hyödyntäminen opettajankoulutuksessa mahdollistaisi em. toimia ja on kannatettava aloite. On myös tärkeää vahvistaa oppilaitosten strategista johtamista ja johtamisjärjestelmiä kehittämällä johtamisen koulutuksia. Suomi pitää perusopetuksen menojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevan yhteisen kertomuksen laatimista kiinnostavana aloitteena. On olennaista varmistaa koulutusneuvoston omistajuus kertomuksen valmistelussa ja johtopäätösten tulkinnassa, samoin on tarpeen välttää moninkertaista raportointia. Yhteisellä kertomuksella on mahdollista parantaa ja vahvistaa perusopetuksen toimintaedellytysten huomioimista muissa EU-politiikoissa. Pääasiallinen sisältö Komissio on antanut 30.5.2017 kolme kouluopetusta ja korkea-asteen koulutusta koskevaa aloitetta, joilla reagoidaan joulukuun 2016 Eurooppa-neuvoston päätelmiin sekä tuetaan YK:n kestävän kehityksen neljättä tavoitetta. Koulujen kehittämistä koskeva tiedonanto on myös osa komission kesällä 2016 antamaa osaamisen agendaa. Koulujen kehittämistä koskeva tiedonanto on ainoa suoraan perusopetusta koskeva aloite tässä kokonaisuudessa. Komissio korostaa, että kaikille avoin korkeatasoinen koulutus auttaa Eurooppaa saavuttamaan taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteensa, sillä hyvä koulutus on osallistavien ja kestävien yhteiskuntien perusta. Jäsenmailla on haasteita ja puutteita perusopetuksen kehittämisessä esim. oppimistulosten, koulutuksen keskeyttämisen sekä digitaaliseen ja teknologiseen muutokseen vastaamisessa. Perusopetus ei myöskään riittävästi edistä tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Koulutusjärjestelmiä on uudistettava luovuuden, kriittisen ajattelun ja yrittäjähenkisyyden edistämiseksi. Esimerkkeinä tasa-arvon ja korkeatasoisten oppimistulosten onnistuneesta yhdistämisestä komissio nostaa esille Suomen ja Viron. Komissio toteaa korkeatasoisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon luovan perustan tehokkaalle ja tasa-arvoiselle koulutusjärjestelmälle. Kuitenkin korkealaatuisen varhaiskasvatuksen saatavuus ja tarjonta on EU:n tasoinen haaste. Komissio aikoo tarjota opettajien ja rehtorien ammattitaidon kehittämistä koskevaa poliittista ohjausta vertaisoppimista ja asiantuntijayhteistyötä vahvistamalla sekä liittämällä teema
3(5) työmarkkinavuoropuheluun koulutuksen alalla. Tulevien opettajien mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä opetuskokemusta vahvistetaan Erasmus+ -ohjelmassa. Opettajan uran houkuttelevuutta tulisi lisätä esimerkiksi palkkausta, sopimusoikeudellista asemaa ja selkeitä uranäkymiä kehittämällä. Opettajankoulutuksen laatua, uran alkuvaiheessa tapahtuvaa perehdytystä sekä ansioituneiden opettajien yhteistyön tukemista tulisi kehittää. Tiedonkeruuta yhteistyössä OECD:n kanssa kehitetään. Komissio korostaa, että haasteisiin vastaaminen on jäsenmaiden tehtävä. EU:n rooli on auttaa niitä jäsenmaita, jotka ovat kiinnostuneet saamaan tukea uudistuspyrkimyksilleen. Keinoja tässä työssä ovat mm. talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso sekä taloudellinen ja tekninen tuki jäsenvaltioille erityisesti Erasmus+ -ohjelman, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen sekä uuden kysyntälähtöisen teknistä apua koskevan rakenneuudistusten tukipalvelun kautta, jonka komissio aikoo luoda yhdessä OECD:n kanssa. Komissio myös ehdottaa perusopetuksen menojen vaikuttavuutta ja tehokkuutta koskevaa yhteistä kertomusta, jonka laatimiseen osallistuisivat neuvostojen asianomaiset komiteat ja komission yksiköt yhdessä OECD:n kanssa. Komissio katsoo, että vahvat ja joustavat laadunvarmistusjärjestelmät ovat edellytys koulujen autonomian ja vastuullisuuden vuorovaikutuksen toteutumiselle. Komissio toteaa jäsenvaltioiden laadunvarmistusmekanismien haasteiden olevan pääosin yhteneviä vaikka järjestelmät sinänsä ovat moninaisia koulujen kehittämistä tukevaan lähestymistapaan siirtyminen parantaisi selvimmin oppimistuloksia. Komissio listaa tiedonannossa myös konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Osa toimenpiteistä on jo käytännön toteutuksessa, kuten Erasmus+ -ohjelman vuotta 2018 koskevat prioriteetit (esimerkiksi tuki kouluopetuksen laadun parantamiseksi luonnontieteissä, matematiikassa ja teknologiassa (STEM-tieteet), monikielisen opetuksen edistäminen) ja jo parhaillaan kaikissa eurooppalaisissa kouluissa käytettävissä olevat European Toolkit for Schools ja School Education Gateway. Monia tiedonannossa esitettyjä aloitteita ja toimenpiteitä on valmisteltu Koulutus 2020 prosessin asiantuntijaryhmissä vuosien 2016-2017 aikana. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art. 165 Käsittely Euroopan parlamentissa CULT valiokunta, ei raportoijaa määritetty
4(5) Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-30 (laaja kokoonpano) 21.8.2017 - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema - Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Komissio on vuosien 2016-2017 aikana antanut useita koulutusta koskevia aloitteita. Vuonna 2016 komissio antoi ehdotuksensa osaamisohjelmaksi Euroopalle. Komissio esitti joulukuussa 2016 otsikolla Investointi Euroopan nuorisoon aloitteita, joissa painotettiin uusien mahdollisuuksien löytämistä nuorille. Komissio on priorisoinut koulutusta koskevia aloitteita ehdotuksessa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariksi. Asiakirjat KOM(2017) 248 lopullinen Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Minna Polvinen, OKM, minna.polvinen@minedu.fi; p. 0295 330262 Sanna Vahtivuori-Hänninen, OKM Liitteet Viite
5(5) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi koulutus, opetus OKM EUE, STM, TEM, TULLI, VNK