1 (28) Asianumero 839/10.02.03/2016 Aluenumero 322021 Koronakulma Asemakaavan muutos 22. kaupunginosa, Olari Kortteli 22121 sekä katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 2017 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7052. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa, Kuitinmäentien pohjoispuolella Kuitinmäenraitin ja Koronakadun välisellä osuudella. Pohjoisensuuntaan rajana on kaavaan kuuluva jatkumo Koronapolku - Koronakuja. Kaavanmuutos koskee korttelia 22121 sitä reunustavine viher- ja katualueineen. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 1,3 ha. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
2 (28) Vireilletulo Kaava on kuulutettu vireille 13.4.2016. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-816 25000 Postiosoite: Faksi 09-816 825 5216 PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Mika Heikkilä puh. 043 824 9583 Salla Karvinen (liikennesuunnittelu) Katariina Peltola (maisemasuunnittelu) etunimi.sukunimi@espoo.fi
3 (28) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 5 1.1 Alueen nykytila... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Suunnittelutilanne... 6 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 2.1.2 Maakuntakaava... 6 2.1.3 Yleiskaava... 7 2.1.4 Asemakaava... 8 2.1.5 Rakennusjärjestys... 8 2.1.6 Tonttijako... 8 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 8 2.1.8 Pohjakartta... 10 2.2 Selvitys alueesta... 10 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 10 2.2.2 Maanomistus... 11 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 11 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 15 2.2.5 Suojelukohteet... 16 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 16 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET... 17 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 17 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 17 3.3 Osallisten tavoitteet... 17 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS... 18 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 18 4.2 Mitoitus... 18 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 18 4.3.1 Maankäyttö... 18 4.3.2 Liikenne... 20 4.3.3 Palvelut... 21 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto... 22 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 22 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 23 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 23 4.5 Ympäristön häiriötekijät... 23 4.6 Nimistö... 23 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET... 24 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 24 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 24 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 24 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 24 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 26 6.1 Rakentamisaikataulu... 26 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 26 6.3 Toteutuksen seuranta... 26 7 SUUNNITTELUN VAIHEET... 27 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 27 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 27 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 27 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 27 Sivu
4 (28) Kaavaa koskeva materiaali Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) havainteineen, selostus sekä seuraavat suunnitelmat ja selvitykset. - Korttelisuunnitelma, 14.2.2017 sekä varjostustarkastelu 3.2.2017, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy - Koronakulman kunnallistekninen yleissuunnitelma, WSP, 31.1.2017 - Koronakatu 1, Ilmanlaatuselvitys, Ramboll, 29.4.2016 - Koronakulma katukartta, 28.3.2017 - Liikenteen tavoiteverkko, 28.3.2017
5 (28) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa, Kuitinmäentien varrella, sen pohjoispuolella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat vajaan kilometrin päässä, Länsiväylän eteläpuolella. Suunnittelualue rajautuu etelässä Kuitinmäentiehen, pohjoisessa Koronakujaan, idässä Kuitinmäenaukioon ja lännessä Koronakatuun. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Kaavanmuutos koskee korttelia 22121 sitä reunustavine viher- ja katualueineen. Korttelissa on nykyisellään vuonna 1984 valmistunut, 3-4-kerroksinen teollisuus- ja toimistorakennus sekä siihen liittyvä kaksitasoinen pysäköintilaitos. Korttelin rakennusoikeus on n. 4470 k-m2, josta on vain n. 90 k-m2 käyttämättä. Suunnittelualue on rinteessä, joka nousee Koronakadun ja Kuitinmäentien suunnista (noin + 8 mpy) koilliseen Kuitinmäenaukiolle (noin + 13 mpy). Virkistysalueosuudella on kalliopaljastumaa, muutamia puita sekä kevyenliikenteen reitti. Virkistysalueosuus sijaitsee Kuitinmäentien melualueella. Suunnittelualue sijoittuu Kuitinmäentien ympäristöön. Kuitinmäentien pohjoispuolelle, välille Piispansilta - Friisinkalliontie sijoittuu nykyisellään Olarin Prisma sekä kaksi toimistorakennusta. Nykyiset liike- ja toimistorakennukset ovat kolmi-nelikerroksisia, ja Prisma korkeudeltaan likimain vastaava. Kuitinmäentien eteläpuolella, Prismaa vastapäätä on asuinkerrostalokortteli, jonka pitkä, Kuitinmäentien suuntainen lamellitalo on viisi kerrosta ja Piispansillan ympäristöön sijoittuva tornitalo kaksitoista kerrosta korkea. Tästä länteen on liike- ja toimistorakentamista, kerrosluvultaan kolmesta seitsemään. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavanmuutoksessa liike-, pienteollisuus- ja toimistokorttelialue sekä virkistysaluetta muuttuvat keskustamaisiksi asuntokortteleiksi katutason liike- ja toimistotiloineen. Asemakaavan muutoksella lisätään asumiseen osoitettua kerrosalaa ja vähennetään liike- ja työpaikkarakentamiselle osoitettua kerrosalaa. Muutoksella tarkistetaan Kuitinmäentienraitin kevyenliikenteen yhteyden perusratkaisua lähemmäksi nykytilaa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 8 100 k-m 2 korttelitehokkuus 1,77 ja aluetehokkuus 0,63. Rakennusoikeus kasvaa noin 3 630 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu kuulutuksella 13.4.2016. Muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 18.4. - 18.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen kaavatyö on jaettu kahdeksi kaavaksi Koronakulmaksi (kortteli 22121) ja Komeetanrinteeksi (kortteli 22122). Alueen maankäyttöä on suunniteltu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan sekä hakijan suunnittelukonsulttien (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ja WSP) kanssa Espoon kaupungin asiantuntijoiden ohjaamana. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville 14.12.2016. Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 18.4. - 18.5.2017. Kaavamuutoksen yhteydessä tulee laatia maankäyttösopimus.
6 (28) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Kaavamuutoksia koskevia tavoitteita ovat mm.: Tukeudutaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen sijoittamalla täydennysrakentaminen hyvien liikenneyhteyksien ja palvelujen välittömään läheisyyteen. Hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Huolehditaan, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi varmistetaan tonttimaan riittävyys. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elin-keinotoiminnalle laajentumismahdollisuus olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Edistetään joukkoliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia asukasmäärää lisäämällä. Varataan riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoille sekä edistetään verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen huomioon ottamalla mm. liikennemeluhaitat. Ehkäistään melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja vähennetään jo olemassa olevia haittoja. Riittävä meluntorjunta varmistetaan. Kaavamuutosta koskeva tavoite on lisätä asumista hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. 2.1.2 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella. Alueen eteläpuolella sijaitsee moottoriväylä (Länsiväylä) ja keskustatoimintojen alue (Matinkylänkeskus)
7 (28) Kuva: Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 2014 (lähde: Uudenmaan liiton karttapalvelu 2/2016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivaympyrällä. 2.1.3 Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Suunnittelualue on keskustatoimintojen (C-K) alueena kehitettävää aluetta. Keskustatoimintojen alue C-K: Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus-, ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin. Kehitettävät alueet: Asemakaavoituksella pyritään alueen toimivuuden (mm. palvelujen säilyminen) varmistamiseen lisärakentamisella sekä joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseen. Kuitinmäentie on osoitettu kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (2/2016). Espoon kaupunki. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella katkoviivasoikiolla.
8 (28) 2.1.4 Asemakaava Asemakaavan muutosalueella ovat voimassa seuraavat asemakaavat: Kuitinmäki II asemakaava 322000: Kortteli 22121, puisto- ja katualuetta Kuitinmäki II muutos 322008: katualuetta Kuitinmäki II ja Kuitinmäki II D, asemakaava ja asemakaavan muutos 322100: katualuetta Piispankylä, Piispankylä muutos, alue 321909: katualuetta. Suunnittelualueelle on osoitettu kortteliin 22121 Liike- ja pienteollisuusrakentamisen korttelialuetta, jossa myös toimistot sallittu, 4469 k-m2 (ALT II-III, et = 1,2). Rakennusoikeus on toteutunut käytännössä täysimääräisenä. Tämän lisäksi on osoitettu katualueita (ml. yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue, johon voi sijoittaa kioskeja ja muita vähäisempiä rakennelmia (kik)) sekä istutettava puisto (PI9) Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (2/2016). Espoon kaupunki. 2.1.5 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle kortteliin 22121 on laadittu tonttijako seuraavasti: - tontti nro 3, hyväksytty 6.5.1983 2.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset Matinkylä-Olarin alueelle on tehty maankäytön ja liikenteen suunnittelun tueksi kokonaistarkastelu Matinkylä-Olari Visio 2040 (A-konsultit 1.12.2014). Työssä on lähestytty aluetta kolmen teemarakennemallin kautta: Matinkaupunki, Bulevardi sekä Meri ja puisto. Näiden pohjalta on luotu synteesi rakennemallit 2025 ja 2040. Korttelin 22121 kohta on malleissa keskustatoimintojen aluetta (C).
9 (28) Keskustatoimintojen alue. (C): Tehokkaasti ja rakennustavaltaan kaupunkimaisesti toteutettu alue, jossa on asumista, kaupallisia ja julkisia palveluja, toimistoja ja muita ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työpaikkoja. Keskusta-alue on jalankulku- ja polkupyöräilypainotteinen. Erityisesti alueen vetovoimapaikkoihin metro- ja bussiterminaaliin sekä Ison Omenan kauppakeskukseen johtavien reittien varsilla osoitetaan pohjakerrokset pääosin palveluja, toimitiloja ja yhteistiloja varten. Julkiset tilat toteutetaan korkealuokkaisina ja niiden aktiivista käyttöä tuetaan miljöörakentamisen keinoin ja monipuolisia hyötyrakennelmia, kuten kahviloita, kioskeja, myyntikojuja tai esiintymispaikkoja järjestäen. Asuntotarjonnassa otetaan huomioon ikääntyvien ihmisten tarpeet. Kuva: Matinkylä-Olari Visio 2040: Rakennemallit 2025 ja 2040. Visiotyön yhteydessä on hahmoteltu myös Kuitinmäentien ympäristöä. Hanke 7: asuinkortteli, jossa liiketilaa pohjakerroksessa. Kuva: Ote Matinkylä-Olari Visio 2025:sta: Kuitinmäentien ympäristön tarkastelu. Työssä Espoon keskustojen suunnitteluperiaatteet (WSP 2016) on pyritty luomaan ohjeistusta Espoon keskustojen suunnittelulle.
10 (28) Kuva: Ote raportista Espoon keskustojen suunnitteluperiaatteet : Täydennysrakentaminen yhdistettynä kadunvarsien kehittämiseen. Liikenteen tavoiteverkossa (2017) Kuitinmäentie on päätie tai pääkatu. Kuitinmäentien yhteydessä kulkee jalankulku- ja pyörätie. Kaava-alueen itäosaa lävistäen kulkee samoin jalankulku- ja pyörätie, Olaria ja Matinkylää yhdistävä kevyenliikenteen yhteys. Kuva: Ote Liikenteen tavoiteverkosta (03/2017). 2.1.8 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa, Kuitinmäentien varrella, sen pohjoispuolella. Matinkylän keskusta ja metroasema sijaitsevat vajaan kilometrin päässä, Länsiväylän eteläpuolella. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Kaavanmuutos koskee korttelia 22121 sitä reunustavine viher- ja katualueineen. Korttelissa on nykyisellään vuonna 1984 valmistunut, 3-4-kerroksinen te-
11 (28) ollisuus- ja toimistorakennus sekä siihen liittyvä kaksitasoinen pysäköintilaitos. Korttelin rakennusoikeus on n. 4470 k-m2, josta on vain n. 90 k-m2 käyttämättä. Suunnittelualue on rinteessä, joka nousee Koronakadun ja Kuitinmäentien suunnista (noin + 8 mpy) koilliseen Kuitinmäenaukiolle (noin + 13 mpy). Virkistysalueosuudella on kalliopaljastumaa, muutamia puita sekä kevyenliikenteen reitti. Virkistysalueosuus sijaitsee Kuitinmäentien melualueella. Suunnittelualue rajautuu etelässä Kuitinmäentiehen, pohjoisessa Koronakujaan, idässä Kuitinmäenaukioon ja lännessä Koronakatuun. Kuitinmäentie on luonteeltaan useampikaistainen kokoojakatu, jonka katutila on paikoin heikosti rajautuva. Uudemmat korttelit pyrkivät kuitenkin selkeästi rajaamaan katutilaa. Kuitinmäentien pohjoispuolelle, välille Piispansilta - Friisinkalliontie sijoittuu nykyisellään Olarin Prisma sekä kaksi toimistorakennusta. Nykyiset liike- ja toimistorakennukset ovat kolmi-nelikerroksisia, ja Prisma korkeudeltaan likimain vastaava. Kuitinmäentien eteläpuolella, Prismaa vastapäätä on asuinkerrostalokortteli, jonka pitkä, Kuitinmäentien suuntainen lamellitalo on viisi kerrosta ja Piispansillan ympäristöön sijoittuva tornitalo kaksitoista kerrosta korkea. Tästä länteen on liike- ja toimistorakentamista, kerrosluvultaan kolmesta seitsemään. Kuitinmäen varressa rakentaminen on monin osin punatiiliverhoiltua, kuten suurin osa Olarin rakennuskannasta. Korttelin 22121 pohjoispuoliset IIkerroksiset rivitalot ovat alueen muusta ilmeestä poiketen kellertävää tiiltä. 2.2.2 Maanomistus ALT 1 -korttelialue on yksityisessä omistuksessa. Katu- ja virkistysalueet ovat Espoon kaupungin omistuksessa. Kuva: Maanomistus (kaupungin maanomistus punaisella) 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelissa 22121 on nykyisellään vuonna 1984 valmistunut, 3-4-kerroksinen teollisuus- ja toimistorakennus sekä siihen liittyvä kaksitasoinen pysäköintilaitos. Korttelin rakennusoikeus on n. 4470 k-m2, josta on vain n. 90 k-m2 käyttämättä. Istutettavan puiston (PI) alueella kulkee kevyenliikenteen reitti. Katualueet on rakennettuja, lukuun ottamatta eritasossa Kuitinmäentietä ylittävää kevyenliikenteen ratkaisua.
12 (28) Kuva: Ilmakuva suunnittelualueelta Kuva: Näkymä Koronakadun kääntöpaikalta länteen: toimistotalo ja pysäköintilaitos. (kuva: Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen toimistorakennuksessa oli noin 60 työpaikkaa vuonna 2012. Alueella ei ole asuntoja, mutta lähiympäristössä on sekä pien- että kerrostaloasukkaita. Suur-Matinkylässä oli noin 39 400 asukasta vuonna 2015. Näistä 73 % asui 1-2 hengen talouksissa. Espoon väestöennusteen 2015 2024 mukaan Suur-Matinkylässä olisi noin 43 500 asukasta vuoteen 2024 mennessä. Työssäkäyntitilaston 2013 mukaan Suur-Matinkylässä oli 9186 työpaikkaa ja työpaikkaomavaraisuus oli 51,2 %. Suurimmat työllistäjät olivat kaupanala ja julkishallinto. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Suur-Matinkylän alueella, Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa. Alue sijoittuu Kuitinmäentien varrelle, sen pohjoispuolelle. Matinkylän keskusta palveluineen ja metroasemineen sijaitsevat vajaan kilometrin päässä, Länsiväylän eteläpuolella. Kuitinmäentien varteen sijoittuu nykyisellään kaupallisia palveluja, työpaikkoja ja asumista. Korttelista alle puolen kilometrin säteelle sijoittuu päiväkoteja sekä ala- ja yläkoulut. Korttelista pohjoiseen sijoittuu lähimmäksi kaksikerroksisten rivitalojen alue, muuten lähin asu-
13 (28) minen on kerrostalovaltaista. Espoon sisäinen pohjois-eteläsuuntainen, alueelle keskeinen kevyenliikenteen yhteys kulkee suunnittelualueen itäosasta ulottuen aina Olarin pohjoisosista Matinkylän rantaan saakka. Kaupunki- ja taajamakuva Kuitinmäentien ympäristön kaupunkikuva on nykyisellään vielä monin osin hajanainen ja jäsentymätön, paikoin mm. maantasopysäköinteineen työpaikkaalueenomainen. Uudemmat korttelit pyrkivät kuitenkin selkeästi rajaamaan katutilaa. Korttelista pohjoiseen sijoittuva kaksikerroksisten rivitalojen alue sijoittuu muuten kerrostalovaltaisen alueen sisälle ja muodostaa oman, vähemmän keskeisimmille kaduille näkyvän taajamakuva-alueensa. Kuva: Näkymä Kuitinmäentieltä itään suunnittelualueelle: toimistotalo, puistoaluetta ja Prisman liittymä. Kuva: Näkymä suunnittelualueelta länteen, Kuitinmäentietä pitkin: Uudemmat korttelit pyrkivät rajaamaan katutilaa. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Kuitinmäentien pohjoispuolella Piispanportin ja Friisinniityntien liittymien välissä. Kuitinmäentie on eteläisen Espoon kaupunginosien välistä itä-länsi -suuntaista liikennettä välittävä pääkatu. Suunnittelualueen kohdalla Kuitinmäentiellä on 2+2 ajokaistaa, kääntymiskaistat liittymissä sekä erotuskaistat ja liittymät ovat valo-ohjattuja. Katualueen leveys on noin 42 metriä. Kuitinmäentien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL)
14 (28) vuonna 2015 oli suunnittelualueen kohdalla noin 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuitinmäentieltä ei ole tonttiliittymää suunnittelualueena toimivaan kortteliin 22121, vaan ajo tapahtuu Friisinmäentien, Kuitinkadun ja Koronakadun kautta. Koronakatu on päättyvä tonttikatu, jolta on ajoyhteys sen varressa oleville liikerakennusten tonteille, pysäköintialueelle sekä Koronakujan kautta suunnittelualueen pohjoispuoliseen rivitalokortteliin 22119. Koronakadun katualueen leveys on noin 12 metriä ja Koronakujan noin kuusi metriä. Kaava-alueeseen sisältyy Koronakadun kääntöpaikka, Koronakuja sekä osa Kuitinmäentien ja Piispanportin katualueesta. Piispanportin liittymästä on ajoyhteys myös korttelissa 22122 sijaitsevan Olarin Prisman pysäköintihalliin. Kevyt liikenne Kuitinmäentien molemmin puolin kulkee jalankulku- ja pyörätiet, joista eteläpuolinen pyörätie on jalankulusta erotettu seutureitti. Sekä Friisinkalliontien että Piispanportin liittymissä on valo-ohjatut suojatiet. Koronakadun itäreunassa on jalkakäytävä, jolta on yhteys Kuitinmäentien varteen. Korttelin 22121 koillispuolella sijaitsee Kuitinmäenaukio, jossa yhdistyvät kevyen liikenteen reitit Koronapolku, Kuitinmäenraitti ja Komeetankadun jatke. Kuitinmäenraitti on keskeinen jalankulun ja pyöräilyn yhteys Kuitinmäestä Matinkylän suuntaan. Kuitinmäenaukiolta se jatkuu Kuitinmäentien varteen ja sen eteläpuolella Piispanportin kautta Länsiväylän alitse. Reitti aukion ja Kuitinmäentien välillä on varsin jyrkkä tasoeron ollessa noin viisi metriä. Lainvoimaisessa asemakaavassa on y-merkinnällä osoitettu Kuitinmäentien ylittävä kevyen liikenteen ylikulkuyhteys Kuitinmäenaukion ja Piispanportin välillä, mutta se ei ole toteutunut, vaan jalankulku ja pyöräily ylittävät Kuitinmäentien tasossa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueen sisäinen liikenne koostuu korttelissa 22121 sijaitsevan nykyisen toimistorakennuksen aiheuttamasta liikenteestä. Korttelin länsireunassa sijaitsee kahdessa kerroksessa oleva pysäköintilaitos, johon on ajoyhteys Koronakadun päästä. Koronakujalta ei ole ajoyhteyttä kortteliin 22121, vaan sitä käytetään pohjoispuolisen asuinkorttelin ajoyhteytenä. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Kuitinmäentiellä liikennöivät Espoon sisäiset linjat 10 (Otaniemi - Puolarmetsä), 12 (Tapiola - Soukka), 14 (Tapiola - Kivenlahti) ja 533 (Vanhakartano - Matinkylä). Näiden lisäksi Friisinkalliontiellä liikennöi seutulinja 122 (Kamppi - Friisilänaukio) ja Olarinkadulla ja Piispansillalla useita Espoon sisäisiä linjoja. Komeetankadulla liikennöi Matinkylä-Olari -alueen lähibussilinja 137. Suunnittelualuetta lähimmät pysäkit sijaitsevat Kuitinmäentiellä aivan korttelin 22121 eteläpuolella (pysäkkipari Koronakatu). Näiden lisäksi suunnittelualueelta on alle 400 metrin etäisyys linja-autopysäkeille Friisinkalliontielle, Olarinkadulle ja Piispansillalle Länsimetron aloittaessa liikennöinnin Etelä-Espoossa siirrytään liityntälinjastoon, jolloin Kuitinmäentiellä liikennöi linja 124 (Tapiola - Tillinmäki) ja Friisinkalliontiellä linja 543 (Kivenlahti - Leppävaara). Olarinkatua liikennöi Matinkylän metroasemalle kulkevat linjat 531 Jorvista, 532 Leppävaarasta ja 533 Järvenperästä. Matinkylän metroasema sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta, josta on yhteys itään Tapiolan ja Otaniemen suuntaan sekä edelleen Helsinkiin. Länsimetron on suunniteltu aloittavan liikennöinnin vuonna 2017.
15 (28) Palvelut Korttelista alle puolen kilometrin säteelle sijoittuu päiväkoteja sekä ala- ja yläkoulut. Prisma-kauppakeskus sijaitsee naapurikorttelissa. Kauppakeskus Iso Omena, jossa on laaja kaupallisten palveluiden tarjonta, sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella vajaan kilometrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi Matinkylästä löytyvät kattavat julkiset palvelut, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut, yhteispalvelupiste, kirjasto sekä urheilu- ja asukaspuisto. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolelle vajaan kilometrin päähän ollaan suunnittelemassa muun muassa uimahallia. Viher- ja virkistysalueet Suunnittelualue liittyy laajempaan viher- ja virkistysalueverkostoon. Lähin leikkipuisto ja urheilukenttä sijaitsevat pohjoisessa Kuitinmäenpuistossa noin 250 metrin etäisyydellä kaava-alueesta. Merkittävä eteläsuuntainen virkistysyhteys kulkee Länsiväylän ali Tynnyripuistoon ja sieltä edelleen Matinkylän virkistysalueille ja -reiteille. Yhteys jatkuu aina Matinkylän uimarantaan saakka, jonne matkaa on noin 2 km. Pohjoisessa noin 1 km:n päässä sijaitsee keskuspuiston laaja ulkoilualue ja lännessä sijaitsee Suomenojan laaja, avoin, joskin pensoittunut ulkoilualue. Kuva: Kaava-alueen liittyminen laajempaan viher- ja virkistysalueverkostoon. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on korostettu kaavioon punaisella, viheralueet on esitetty vihreällä ja kulkuyhteydet vihreällä katkoviivalla. Kaava-alueen lähimpänä sijaitseva käyttöarvoltaan merkittävä viheralue on Kuitinmäenpuisto kaava-alueen pohjoispuolella. Espoon kaupunki. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniikan verkostoon. Vesijohto, hulevesi- ja jätevesiviemäröinti sekä kaukolämpöverkoston putket kulkevat Kuitinmäentietä erkaantuen Koronakadulle ja edelleen Koronakujalle. Tontin nykyiset tonttijohdot liittyvät runkojohtoihin Kuitinmäentiellä. Olarin hulevesiverkoston toiminnallisessa selvitystyössä (Pöyry 2016) kaava-alueella on todettu esiintyvän hulevesitulvan riski, mikäli tarkastellaan todennäköisyydeltään kerran sadassa vuodessa tapahtuvia tulvia. 2.2.4 Luonnonolosuhteet Kaavamuutoksen alue sijaitsee keskellä rakentunutta kaupunkiympäristöä ja edustaa pääasiallisesti tavanomaista kulttuurivaikutteista kaupunkiluontoa, jossa pienet metsäiset pirstaleet sijaitsevat rakennusten väleissä, puistoissa ja pihoilla. Kaava-alue on pääasiallisesti rakennettua ja pinnoitettua aluetta, lukuun ottamatta tontin ja Koronankujan välissä kasvavaa puuriviä sekä istutettavalla puistoalueella (Pi 9 ) kasvavaa harvalukuista puustoa ja joutomaalle tyypillisiä, mata-
16 (28) lia kasvilajeja, kuten erilaisia heinäkasveja. Suunnittelualueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja. 2.2.5 Suojelukohteet Asemakaava-alueelta ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueelle aiheutuu melua Kuitinmäentien liikenteestä. Meluselvityksen perusteella kortteliin 22121 kohdistuu nykytilanteessa yli 60 db päivä- ja yli 50 db yömelu. Korttelin nykyisen käyttötarkoituksen mukaiset liike- ja toimistorakennusten ohjearvot eivät kuitenkaan ylity. Melua ulottuu myös suunnittelualueen pohjoispuoliseen asuinkortteliin, jossa julkisivuihin kohdistuu paikoin yli 55 db päivämelu. Kuva: Päivämelun leviäminen nykytilanteessa. (Koronakulman kunnallistekninen yleissuunnitelma, WSP 2017)
17 (28) 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta tehostamalla maankäyttöä Matinkylän keskusta-alueen, Länsimetron ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vaikutuspiirissä. Tavoitteena on elinvoimainen, viihtyisä ja laadukas, sekä turvallinen ja esteetön kaupunkiympäristö. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on muuttaa liike- ja pienteollisuuskorttelialuetta sekä melualueella sijaitsevaa virkistysaluetta keskustamaisiksi asuntokortteleiksi katutason liike- ja toimistotiloineen. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvän saavutettavuuden alueella valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MAL-toteutusohjelman mukaisesti. Suunnittelussa huomioidaan kohteen kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti merkittävä sijainti. Suunnittelun yhteydessä tutkitaan (osallistumis- ja arviointisuunnitelma): Luontevat korttelikokonaisuudet. Korttelialueiden tarkoituksenmukainen laajuus ja kaupungin maat osana kokonaisuutta Suhde naapurustoon Pysäköintiratkaisu Piharatkaisu Katutilan muodostus ja kaupunkikuva Liiketilojen mahdollisuus pohjakerroksessa Kadunvarsipysäköinnin mahdollisuus Hulevesien järjestäminen Kortteli 22121:n osalta tarkasteltavana ovat erityisesti korttelin suhde katuun ja oleviin kortteleihin, kortteli osana Kuitinmäentien katutilaa ja julkisivua. Maanomistajien tavoitteet Hakijan tavoitteena on tehostaa korttelin maankäyttöä ja muuttaa se asuinkortteliksi. Nykyinen työpaikka- ja toimistorakennus pysäköintilaitoksineen on tarkoitus purkaa. 3.3 Osallisten tavoitteet Koronakulman 322021 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetyistä suunnitelmista oli mahdollisuus jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä 18.4.-18.5.2016 välisenä aikana. Mielipiteitä jätettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kahdeksan kappaletta, joista kuusi koskien korttelia 22121. Asukasmielipiteet Mielipiteissä pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä olleen korttelisuunnitelman rakentamista liian korkeana, erityisesti suhteessa rivitaloympäristöön, ja myös varjostavana - todettiin myös että korkeusvaikutus saisi olla korkeintaan nykyisen rakennuksen luokkaa. Puita ja vihreää toivottiin puskuriksi uuden ja vanhan väliin, esitettiin että Kuitintienvarren vihreän parempi paikka on juuri uuden ja vanhan välissä. Autopaikat toivottiin järjestettävän maanalaisena ratkaisuna ja sisäänajo joko Kuitinmäentieltä tai Koronakadulta - ei Koronakujalta. Uusien rakennusten sisäänkäynnit toivottiin otettavaksi Kuitinmäentien suunnasta. Lisäksi toivottiin, että rakennusten ulkonäkö sovitetaan olevaan rakennuskantaan, joko kelta- tai punatiilisenä. Joissakin palautteissa pidettiin lisäksi ratkaisua ylitehokkaana, kaupallisten palvelujen tarve kyseenalaistettiin, samoin yleisten oleskelualueiden, kuten aukion, kehittämisen nähtiin tuovan häiriötä.
18 (28) 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Koronakulman asemakaava-alue sijaitsee Olarissa, Kuitinmäen eteläosassa. Alue sijoittuu Kuitinmäentien varrelle, sen pohjoispuolelle, linja-autoreittien yhteyteen. Matinkylän keskusta palveluineen ja metroasemineen sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Kuitinmäentien varteen sijoittuu nykyisellään kaupallisia palveluja, työpaikkoja ja asumista. Korttelista alle puolen kilometrin säteelle sijoittuu päiväkoteja sekä ala- ja yläkoulut. Asuinrakentamista tulee lisätä palveluiden ja joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen kannalta hyvin saavutettavilla alueilla. Asemakaavaratkaisulla mahdollistetaan tehokkaan, kaupunkimaisen ympäristön toteuttaminen metroaseman vaikutusalueelle, yleiskaavan keskustaalueelle. Asemakaavan muutos tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä. Lisäksi alue tukeutuu jo olemassa olevaan liikenteen ja kunnallistekniikan verkostoon. Olemassa olevat kevyenliikenteen yhteydet säilyvät. Keskustamainen asuinkortteli katutason liiketiloineen sijoittuu katutilaa muodostavana ja toiminnallisesti sitä kehittäen Kuitinmäentien varteen. Korttelin länsipää rajaa Kuitinmäenaukiota. Muurimainen kortteli luo suojaisan pihan ja suojaa myös taaempia asuinkortteleita liikenteen melulta. Kortteli on korkeampi kadun suuntaan ja laskee korkeuksia sovittaen olevan rivitalokorttelin suuntaan. Asuinrakennusten pysäköinti järjestetään pihakannen ja rakennusten alapuolisilla pysäköintilaitoksilla. Yleiset pysäköintipaikat toteutetaan maanpäällisinä kadunvarsimaisina paikkoina, Koronakadun kääntöpaikan yhteyteen. 4.2 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,3 ha. Alueen kokonaisrakennusoikeus on 8 100 k-m 2 korttelitehokkuus 1,77 ja aluetehokkuus 0,63. Rakennusoikeus kasvaa noin 3 630 k-m 2. Asumista rakennusoikeudesta on 7800 k-m2, mikä vastaa laskennallisesti noin 160 uutta asukasta. Kortteliin kadunvarsien ja aukioiden suuntaan katutasoon on tämän lisäksi velvoitettu sijoitettavaksi lisäksi 300 k-m2 liike-, palvelu- ja toimistotilaa. Velvoitetun määrän lisäksi vastaava määrä on sijoitettavissa lisärakennusoikeutena (tämän lisärakennusoikeuden kanssa korttelitehokkuus on 1,84 ja aluetehokkuus 0,65). 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1 Suunnittelualueesta noin 4600 m2 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK-1), jolla on rakennusoikeutta 8100 k-m2. Korttelialueelle on sallittu myös liike-, palvelu- ja toimistotilojen sekä asuntojen työtilojen sijoittaminen. Rakennusoikeus on sijoitettu korttelin rakennusalalle. Rakennusala sijoittuu muurimaisena kokonaisuutena, katujen ja aukion varteen katutilaa ja pihaa muodostavana, ja avautuu olevan rivitalokorttelin suuntaan. Kortteli rakentaminen on korkeampaa kadun suuntaan (V-VIII) ja laskee korkeuksia sovittaen olevan rivitalokorttelin suuntaan (II-IV). Pysäköinti on ratkaistu korttelin kansipihan alla. Katujen ja aukion suuntaan katutasolle on velvoitettu toteutettavaksi liike-, palvelu- ja toimistotilaa 300 k-m2. Velvoitetun määrän lisäksi vastaava määrä on sijoitettavissa lisärakennusoikeutena. Samoin lisärakennusoikeutta ovat asuntoihin liittyvät tai erilliset työtilat. Asuinrakennusoikeutta varten on velvoitettu rakentamaan asukkaiden yhteistiloja vähintään 100 k-m2.
19 (28) Kortteliin on annettu lisäksi kaupunkikuvaa, kaupunkirakenteen ja rakennusten toimivuutta, pihan toimivuutta ja viihtyisyyttä turvaavia määräyksiä sekä korttelin vaikutusta ympäristöön että ympäristön vaikutuksia kortteliin huomioivia lisämääräyksiä. Näitä ovat määräykset auto- ja polkupyöräpaikoista, tarkennukset käyttötarkoituksista sijainteineen, lisärakennusoikeudesta, rakentamisentavasta, pihasta mukana kansipiha, maanpinnan ja kansipihan likimääräisistä korkeusasemista, melusta ja ilmanlaadusta sekä hulevesistä, ja myös katualueita koskien huolto- ja pelastusteiden järjestämisestä. Muuhun Olarin rakentamiseen sovittaen on asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina katujen suuntaan punatiili. Ote asemapiirroksesta (ei mittakaavassa). Kortteli sijoittuu muurimaisena kokonaisuutena, katujen ja aukion varteen katutilaa ja pihaa muodostavana, ja avautuu olevan rivitalokorttelin suuntaan. Korttelin itäsivulla kevyenliikenteen yhteys. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy Näkymä kaakosta Kuitinmäentieltä kortteliin. Kortteli osana Kuitinmäentien katuympäristöä. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy
20 (28) Näkymä lounaasta kortteliin. Suunniteltu kortteli ja Kuitinmäentien katuympäristö bussipysäkkeineen. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy 4.3.2 Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteen järjestelyt säilyvät nykyisen mukaisina asemakaavamuutoksen myötä. Ajoyhteys uuteen asuinkortteliin osoitetaan Koronakadun päästä kääntöpaikan yhteydestä. Koronakuja säilyy suunnittelualueen pohjoispuolisen rivitalokorttelin ajoyhteytenä. Asemakaavan muutos ei laskennallisesti lisää liikennettä Koronakujalla, koska poistuvan toimistorakennuksen liikennetuotos vastaa uuden asumisen tuottamaa liikennemäärää. Sen sijaan liikennevirran suunta muuttuu siten, että asuinkorttelista ajoneuvot pääosin poistuvat aamuisin ja palaavat iltaisin. Tällä ei ole kuitenkaan merkittävää vaikutusta liikenteen toimivuuteen katuverkossa. Sen sijaan Kuitinmäentien liikennemäärä kasvaa maankäytön yleisen tiivistymisen myötä. Liikenne-ennusteen perusteella Kuitinmäentien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä suunnittelualueen kohdalla on noin 23 000 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Kevyt liikenne Myös kevyen liikenteen reitit säilyvät pääosin nykyisellään asemakaavamuutoksen jälkeen. Kuitinmäenraitin osuus Kuitinmäenaukion ja Kuitintien välillä linjataan uudelleen korttelialueen laajenemisen myötä. Yhteys pyritään toteuttamaan esteettömyyden perustason mukaisena eli korkeintaan kahdeksan prosentin pituuskaltevuudella. Asemakaavasta poistetaan kevyen liikenteen ylikulkuyhteyttä tarkoittava y-merkintä, koska sillan sovittaminen ympäristöön on todettu haastavaksi. Kyseinen merkintä on esitetty poistettavaksi myös Piispanportin katualueella Piispankylä-kaavaehdotuksessa. Tavoitteena on myös parantaa Koronakadun varren kevyen liikenteen reittejä siten, että jalkakäytävän lisäksi kadulle osoitetaan yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Tämä ratkaistaan Koronakadun varren kaavoituksen yhteydessä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Uuden asuinkorttelin pysäköinti osoitetaan kortteliin pihakannen ja osin rakennusten alle. Pysäköintiin on ajoyhteys Koronakadun päästä kääntöpaikalta. Jätehuolto tapahtuu Koronakadun päästä ja muulle huoltoliikenteelle on osoitettu reitti Koronakujan, Koronapolun ja Kuitinmäenaukion kautta pihakannen päälle. Samaa reittiä pitkin kulkee myös pelastusreitti.
21 (28) Asunnoille tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 110 kerrosneliömetriä kohden, kuitenkin vähintään 0,5 autopaikkaa asuntoa kohden. Liike-, toimisto- ja palvelutiloille tulee toteuttaa vähintään 1 autopaikka 100 kerrosneliömetriä kohden siltä osin kuin asemakaavassa velvoitetaan toteuttamaan edellä mainittuja tiloja. Autopaikkoja saa kiinteistöjen välisin sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille. Pyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pyöräpaikka 30 kerrosneliömetriä kohden, asunnoille kuitenkin vähintään 2 pyöräpaikkaa asuntoa kohden. Asuntojen pyöräpaikat tulee sijoittaa katettuun ja lukittavissa olevaan tilaan. Lisäksi ulkotiloissa tulee osoittaa tilaa lyhytaikaiselle pyöräpysäköinnille. Yleistä pysäköintiä osoitetaan Koronakadun päähän kääntöpaikan yhteyteen, johon on mahdollista toteuttaa 5-6 autopaikkaa. Tämä vastaa asumiselle asetettua tavoitetta 1 yleinen autopaikka 1500 kerrosneliömetriä kohden. Yleiset autopaikat palvelevat myös asuinrakennusten pohjakerrokseen osoitettujen liiketilojen asiointipysäköintitarvetta. Julkinen liikenne Suunnittelualue on jatkossakin hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema Matinkylän metroasema sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Ensimmäisessä vaiheessa Matinkylästä on metroyhteys Tapiolan ja Otaniemen suuntaan sekä edelleen Helsinkiin. Länsimetron toisen vaiheen valmistuttua Matinkylästä on yhteys myös itään Kivenlahteen asti. Suunnittelualueen lähiympäristön kadut Kuitinmäentie, Friisinkalliontie, Olarinkatu ja Piispansilta säilyvät linja-autoliikenteen käyttäminä katuina, joilla liikennöi metron liityntälinjoja sekä muita linjoja mm. Leppävaaran, Espoon keskuksen ja Espoonlahden suuntiin. Kuva: Koronakulman asemakaavan muutos, katukartta 4.3.3 Palvelut Asemakaavanmuutos ei vaikuta merkittävästi mahdollisuuteen sijoittaa palveluja kortteliin, vaikka pääkäyttötarkoitus muuttuu asumiseksi. Kaavanmuutos ohjaa kuitenkin sijoittamaan ne keskustamaisesti kadun suuntaan katutasolle, kadulle ja aukiolle suoraan avautuvina. Kaava velvoittaa sijoittamaan 300 k-m2:n vähimmäismäärän, sekä pyrkii helpottamaan lisärakennusoikeusmääräyksien kautta (mukana asuntojen työtilat) tätä suuremman määrän sijoittumista kortteliin.
22 (28) Näkymä kaakosta Kuitinmäentieltä kortteliin. Korttelin katutason palvelut osana Kuitinmäentien katuympäristöä. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy 4.3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Tontin hulevesiä tulee viivyttää tontilla, minkä jälkeen hulevesiä voi hallitusti ohjata sadevesiviemäriin. Suunnitelma hulevesien hallinnasta tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Kiinteistö liitetään kaupungin vesi-, viemäri- ja hulevesiverkostoon. Tonttijohdot mitoitetaan jatkosuunnittelun yhteydessä. Tonttijohtojen lopulliset liitoskohdat ja korkeudet antaa HSY:n liitospalvelut. Jätehuoltotilat sijoitetaan Koronakadun puolelle, jolloin jätehuolto tapahtuu kadun kääntöpaikalta. Muu huoltoliikenne osoitetaan Koronapolun kautta. 4.3.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Alueen maaperä on pääasiallisesti moreenia, mutta alueella esiintyy myös kalliolaikkuja. Rakennettavuudeltaan alueen maaperä kuuluu luokkiin 1 ja 2: helposti rakennettava ja normaalisti rakennettava. Alueella ei ole Espoon kaupungin paikkatietoaineiston perusteella puhdistettavaa maaperää. Kuva: Ote maaperä- ja rakennettavuuskartasta.
23 (28) 4.3.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö Alue on pääosin rakennettu eikä sieltä ole tunnistettu tavanomaisesta poikkeavia luontoarvoja, joten kaavassa ei määrätä säilytettävästä luontoympäristöstä. Kaavassa määrätään kuitenkin puilla ja pensailla istutettavasta ohjeellisesta alueen osasta, jonka avulla mahdollistetaan vehreä vyöhyke uuden olemassa olevan korttelin ja suunnittelualueen väliin. Kansipihan ilmeen tulee olla vehreä ja pihakannelle tulee istuttaa puita ja pensaita. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole rajattu luonnonsuojelulain luontotyyppejä tai metsälakikohteita. Alueelta ei ole myöskään tunnistettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita luontokohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Kuitinmäentien liikenne aiheuttaa alueelle melua ja päästöjä. Meluselvityksen perusteella asuinrakennusten Kuitinmäentien puoleiseen julkisivuun kohdistuu ennustetilanteessa vuonna 2035 korkeimmillaan 67 db päivämelu, joten asumisen ohjearvojen saavuttamiseksi julkisivun ääneneristävyyden tulee olla vähintään 32 db ja parvekelasituksen 12 db. Lisäksi asuntojen, joihin kohdistuu yli 65 db päivämelutaso, on avauduttava myös hiljaisemman julkisivun puolelle. Korttelin leikki- ja oleskelupihat osoitetaan melukatveeseen rakennusten pohjoispuolelle. Yhtenäinen rakennusmassa Kuitinmäentien varressa parantaa pohjoispuolisen asuinkorttelin melutilannetta siten, että Koronakujan ja Koronapolun puolisiin julkisivuihin kohdistuva melutaso laskee paikoin jopa 10 desibeliä nykytilanteesta. Uusi rakennusmassa ei kuitenkaan suojaa rivitalokorttelin lounaiskulmaa, johon kohdistuu suurin melutaso. Kuva: Päivämelun leviäminen ennustetilanteessa 2035. (Koronakulman kunnallistekninen yleissuunnitelma, WSP 2017) Kuitinmäentien liikenteen aiheuttamien päästöjen vaikutuksia on pyritty vähentämään sijoittamalla katutasoon muita tiloja kuin asuntoja sekä määräämällä rakennuksen tuloilman ottamisesta mahdollisimman korkealta ja pihan puolelta. Tuloilman suodatuksessa on käytettävä parasta mahdollista tekniikkaa. 4.6 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta nimistöön.
24 (28) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella muutetaan osassa korttelin pääkäyttötarkoitusta ja tehostetaan rakentamista. Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tiivistää ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta sekä luo keskustamaista kaupunkirakennetta sekä kaupunkikuvallisesti selkeämpää ympäristöä ja katutilaa. Toteutuessaan alueen rakentaminen tuottaa 7 800 k-m 2 lisää asumista, mikä vastaa laskennallisesti noin 160 uutta asukasta. Asuinrakentaminen tuo lisää asukkaita Matinkylän palveluiden piiriin. Uusi kortteli pyritään sovittamaan mm. kerroslukujen ja julkisivuvärityksen myötä Kuitinmäen ja Olarin rakennettuun ja rakentuvaan ympäristöön 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asukasmäärän lisäys tuo lisää käyttäjiä joukkoliikenteen piiriin. Asemakaavaratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta liikenneverkon toimivuuteen. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen teknisen huollon järjestämiseen. Kuitinmäen aukion ja Kuitinmäentien välillä olevat vesijohdon runkolinja, hulevesiviemäri ja jätevesiviemäri on uusittava peitesyvyyden jäädessä riittämättömäksi reitin linjauksen muuttuessa. 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Luonteeltaan alueen rakentaminen on eheyttävää ja kaupunkirakennetta täydentävää. Muutosalueella on vähäisesti luonnonvaraista kasvillisuutta, sillä alue on osa rakennettua ja kaupunkimaista ympäristöä. Suunnittelualueen ja Koronankujan välinen puurivi tulee poistumaan alueelta, mutta suunnittelualueelle istutetaan korvaavaa puustoa. Kevyen liikenteen reitin ympäriltä poistuu myös avokallioalueita ja muutamia yksittäisiä puita. Alueen maisemakuva tulee muuttumaan rakentamisen myötä. Rakentaminen kuitenkin selkeyttää alueen rakennetta ja kaupunkikuvaa. Kaavanmuutoksessa korttelin rakentaminen tulee selkeämmin osaksi katualuetta, rajaa katutilaa ja tekee sitä kaupunkimaisemmaksi. Asemakaavamuutoksen mahdollistamalla käyttötarkoituksen muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta alueen luontoarvoihin. Alue on nykyisellään pääosin jo rakennettua ja läpäisemättömän pinnan määrä ei oleellisesti muutu, tarkka määrä on riippuvaista kaavan konkreettisesta toteumasta. Hulevesitulvan ehkäisemiseksi korttelialueen kaavamääräyksissä on esitetty määräyksiä hulevesien käsittelystä tontilla. Hulevesiä tulee viivyttää korttelialueella. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Asemakaavan toteutuminen asumisen ja palvelut yhdistävänä sekoittuneena rakenteena vahvistaa alueen luonnetta kaupunkimaisena keskustatoimintojen alueena. Rakentaminen selkeyttää alueen kaupunkikuvallista ilmettä. Nykyisin liki tuleva toimistorakennus sekä pysäköintitalo korvautuvat asuinpainotteisella rakentamisella ja väljähköllä pihalla, paikoituksen sijoittaminen maanalaiseen pysäköintilaitokseen sekä piha-alueen varaaminen oleskelua, leikkimistä ja istutuksia varten lisäävät alueen viihtyisyyttä. Liike- palvelu- ja toimistotilat sekä työtilat ohjataan kadulle suuntautuviksi, jolloin niiden häiritsevä vaikutus naapurikortteliin on myös pienempi.
25 (28) Kaavamuutoksessa rakentaminen ja myös korkein rakentaminen painottuu Kuitinmäentien ympäristöön, etäämmäksi pohjoisesta naapurin rivitalokorttelista. Kaavamuutoksen rakentaminen vähentää näin keskimäärin korttelin 22121 varjostusvaikutusta nykyiseen toimistorakennukseen verrattuna. Koronakujan ja - polun ympäristö on valoisampi, sille tulee suoraa valoa ja myös etenkin itäpäässä etäisyyden kasvaessa myös enemmän hajavaloa. Korttelipiha sijoittuu haasteellisesti: valon kannalta paras ilmansuunta ja liikenteen häiriöt ovat samassa suunnassa. Muurimainen massa kadun varressa luo kuitenkin korttelin asukkaille suojaisan pihan ja mahdollistaa myös valoisuutta korttelipihalla. Pihan virkistysmahdollisuuksia täydentävät lähipuistot sekä muodostuva urbaani kaupunkitila palveluineen. Meluista ja ilmanlaadusta sekä pihalla että asunnoissa on huolehdittu erillisin määräyksin. Näin esimerkiksi Kuitinmäentien puolelle katutasoon ei saa sijoittaa asuntoja, liikennemelun suuntaan sijoittuvien asuntojen tulee avautua myös hiljaisemmalle puolelle ja rakennusten tuloilma on otettava puhtaammalta puolen ja suodattaen. Kuva: Ote varjostustarkastelusta. Kesäkuu klo 12: Suunniteltu kortteli verrattuna nykytilaan. 5.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutos lisää Matinkylän-Olarin asuntotarjontaa. Väestön kasvu parantaa alueen palveluiden ja joukkoliikenteen kannattavuutta. Alueen katu- ja kunnallistekninen verkosto on rakennettu, joten merkittäviä lisäkustannuksia ei synny. Mm. Jalankulun ja pyöräilyn järjestelyjä joudutaan tarkentamaan korttelin rakentumisen myötä. Muutosten aiheuttamat kustannukset on arvioitu laaditussa kunnallistekninen yleissuunnitelmassa (WSP, 2017) noin 390 000 euroksi. Kiinteistöt on mahdollista liittää kaukolämpöverkkoon. Rakennusoikeuden lisääntyminen ja käyttötarkoituksen muuttuminen pääosin asumistarkoitukseen tuo kaupungille maankäyttösopimus- ja myyntituloja.
26 (28) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Rakentaminen kaavamuutosalueella alkanee pian kaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Kaavamuutokseen liittyy asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä tarkentava korttelisuunnitelma. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa on esitetty Kuitinmäen aukion ja sen Kuitinmäentiehen yhdistävä kevyen liikenteen väylän sekä Koronakadun eteläpään kääntöpaikan uusiminen. Yksityiskohtaisempi suunnittelu tehdään katu- ja rakennussuunnittelun yhteydessä. Kiinteistöjen hulevesiviemärit on tarkoitus sijoittaa katualueelle. Putkille on haettava sijoituslupaa Espoon kaupunkitekniikan keskukselta; töiden suorittamiseen tarvitaan lisäksi kaivulupa. Sijoitus voidaan esittää myös suoraan katusuunnitelmassa niin haluttaessa, jolloin se toimii suoraan sijoituslupana. Kaivulupaa ei silloin myöskään tarvita. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupaviranomaiset valvovat kaavan toteutusta.
27 (28) 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaavoitushakemukset suunnittelualuetta koskien on saatu Koy Espoon Koronakatu 1 / Valadilta 1.3.2016 (22121:3) ja Espoon kaupungilta 26.2.2016 (virkistysalue). Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu 13.4.2016. Sopimukset Asemakaavasta käydään sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 18.4. - 18.5.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman jälkeen kaavatyö on jaettu kahdeksi kaavaksi Koronakulmaksi (kortteli 22121) ja Komeetanrinteeksi (kortteli 22122). 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä asemakaavan muutoksen yksityisen hakijan sekä hakijan suunnittelukonsulttien (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy ja WSP) kanssa Espoon kaupungin asiantuntijoiden ohjaamana. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Mika Heikkilä, maisemasuunnittelusta maisemaarkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnittelusta suunnitteluinsinööri Salla Karvinen. Asemakaavan valmistelun eri vaiheissa ovat olleet mukana myös aluearkkitehti Sirpa Sivonen-Rauramo ja suunnitteluinsinööri Pekka Väinölä. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelun alkuvaiheessa on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja rakennusten massoittelulle ja sijoittamiselle. Muun muassa rakentamisen tehokkuuden, kaupunkikuvallisten seikkojen, pysäköintiratkaisun, melun ja ilmanlaadun huomioimisen sekä varjostusvaikutustarkastelun pohjalta on päädytty nykyiseen ehdotukseen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 1.3.2016 Kaavamuutoshakemukset saapuneet 13.4.2016 Vireilletulosta on tiedotettu kuulutuksessa. 1.4.2016 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman 18.4. - 18.5.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä. 28.3.2017 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi ehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. 18.4. - 18.5.2017 Ehdotus MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä