Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi

KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2016 P30545P001

Raportti 2 (6) Passoja Heini 18.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET... 3 2.1 Maaperäolosuhteet 3 2.2 Pohjavesiolosuhteet 3 3 ARVIO PÖLYNSIDONTAAN KÄYTETTÄVÄN VEDEN MÄÄRÄSTÄ... 4 4 LÄHIMMÄT TALOUSVESIKAIVOT... 4 5 EKOLOGISEN KÄYTÄVÄN SÄILYMINEN... 4 VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5: Liite 6: Raportti: Ylijäämämaiden läjityksen stabiliteettitarkastelu Putkikortti, pohjavesiputki P009 Laboratorion analyysituloslomake Kaivokyselylomake Lähimmät kaivot, kartta ja luettelo Muutospiirustukset: Läjitysaluesuunnitelma, nykytilanne 1:2000 1.11.2016 Läjitysaluesuunnitelma, suunniteltu tilanne 1:2000 1.11.2016 Leikkauspiirustukset 1:1500 / 1:750 FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) 18.11.2016 Lisäselvitykset ympäristölupahakemuksen täydentämiseksi 1 JOHDANTO Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on 22.6.2016 päivätyssä vastine- ja täydennyspyynnössään (KYK 250/2015) pyytänyt Keski-Suomen Kuljetus Oy:tä täydentämään ylijäämämassojen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tilan 1:692 määräalalla Rn:o 1:692 Nurmijärven kunnan Röykässä koskevaa ympäristölupahakemusta seuraavilta osin: 1. Lupahakemusta koskevan kiinteistön maaperä- ja pohjavesiolosuhteet tulee selvittää ko. alaan perehtyneellä asiantuntijalla. Selvitys voidaan toteuttaa esim. painokairauksin. Selvitykseen tulee liittää arvio maapohjan teknisestä kantavuudesta ko. toiminnalle. Pohjaveden pinnan korkeus ja mahdollinen paineellisen pohjaveden olemassaolo kiinteistöllä tulee selvittää (pohjavesiputkella tms.) 2. Lupahakemukseen tulee liittää arvio pölynsidontaan käytettävän veden määrästä (m 3 /vrk). 3. Lupahakemuksessa tulee esittää lähimpien talousvesikaivojen sijainti ja rakenne (porakaivo/rengaskaivo). 4. Lupahakemusalueen läpi kulkee osayleiskaavassa merkitty ekologinen käytävä (maakunnallisesti tärkeä ekologinen käytävä). Kaavamääräyksen mukaan alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata ekologisen käytävän riittävä leveys ja jatkuvuus. Ympäristökeskus pyytää toiminnanharjoittajalta selvitystä siitä, miten toiminta on järjestettävissä siten, että tämä koillis-lounais-suuntainen ekologinen käytävä alueella säilyy. Tässä raportissa on esitetty pyydetyt lupahakemusta täydentävät tiedot. 2 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET 2.1 Maaperäolosuhteet Kohteessa tehdyt pohjatutkimukset on kuvattu ja arvio maapohjan teknisestä kantavuudesta suunnittelulle toiminnalle esitetty liitteenä 1 olevassa raportissa. Tehdyn stabiliteettitarkastelun tulosten perusteella läjityssuunnitelmia on tarkistettu siten, että luiskakaltevuus on 1:4,5 läjitysalueen itä- ja eteläosassa ja 1:4 länsi- ja pohjoisosassa. Läjitysalueen suunniteltu lakikorkeus on +75,0 m ja maksimiläjitystilavuus 1 280 000 m 3. Päivitetyt suunnitelmapiirustukset on esitetty liitekohdassa 6. 2.2 Pohjavesiolosuhteet Pohjavesiolosuhteiden tarkentamiseksi alueelle asennettiin pohjavesiputki (8.9.2016). Kairaustietojen perusteella alueen maaperä on 17,6 metriin savea, tämän jälkeen todettiin noin metrin paksuinen hiekkakerros. Pohjavesiputki ulottuu maaperässä 9 metrin syvyyteen. Kairaustiedot on esitetty liitteessä 1 ja putkikortti liitteenä 2. Pohjaveden pinta oli näytteenoton yhteydessä putken pään tasossa, vesi on siis paineellista ja painetaso on maanpintaa korkeammalla. Pohjavesiputken antoisuus on hyvin pieni. Vesinäytteenottoa varten putki tyhjennettiin ja odotettiin yli viikko sen täyttymistä. Vesinäyte otettiin 3.10.2016. Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) 18.11.2016 Vesianalyysien (liite 3) perusteella pohjavesi on sameaa ja sen ph arvo on koholla. Vedessä on hieman bakteereja ja suolistoperäisiä enterokokkeja. Raudan ja mangaanin määrät ovat koholla. Veden happipitoisuus on kohtuullinen, nitraatin ja orgaanisen aineen määrät pieniä. Vedessä on todettu pieniä määriä ammoniumia. Vesi ei täytä talousveden laatuvaatimuksia ja suosituksia enterokokkien, raudan ja mangaanin suhteen. 3 ARVIO PÖLYNSIDONTAAN KÄYTETTÄVÄN VEDEN MÄÄRÄSTÄ Hakijan arvion mukaan yhdellä käsittelykerralla kuluu vettä noin 5000 litraa. Mikäli käytetään suolaa, on käsittelykertoja kesässä kaksi. Tällöin vettä kuluu pölynsidontaan yhteensä noin 10 m 3. Jos suolan käyttö ei ole sallittua, tarvitaan alkukesästä 4 10 käsittelykertaa sääoloista riippuen. Vedenkulutus on tällöin yhteensä noin 20 50 m 3. Heinäkuun lopulla alkaa olla aamukastetta, jolloin käsittelyjä ei enää tarvita. Vettä ei oteta lähistön purosta. Pölynsidonta ostetaan työhön erikoistuneilta urakoitsijoilta kuten esimerkiksi Destia Oy:ltä. 4 LÄHIMMÄT TALOUSVESIKAIVOT Lähimpien talousvesikaivojen sijaintia ja rakennetta selvitettiin noin 1 km säteellä hankealueesta sijaitsevien rakennettujen kiinteistöjen omistajille postitse lähetetyllä kaivokyselyllä. Kaivokyselyitä postitettiin 39 kpl ja lisäksi kyselyitä välitettiin naapurustossa edelleen. Vastauksia saatiin 19 kpl. Kyselylomake on liitteenä 4. Liitteessä 5 on listattu ja esitetty kartalla kiinteistöt, joilla kaivokyselyvastausten mukaan sijaitsee kaivo. Kaivojen koordinaatteja tai muita sijaintitietoja ei kyselyvastauksissa yhtä lukuun ottamatta esitetty. Vastanneilla oli kaikkiaan 10 kaivettua betonirengaskaivoa, kahdeksan porakaivoa ja yksi lähdekaivo. Näistä yksi porakaivo (kaivo numero 4, kts liite 5) oli käyttövalmiudessa, muttei käytössä. Kaivoja mainittiin käyttävän kaikkiaan 52 henkilöä. Muussa kuin talousvesikäytössä olivat kaivot nro 1, 16 ja 18. Muita käyttötarkoituksia olivat kasteluvesi sekä maatalous, karjanhoito ja hevostallit. Vastaajista vain viidellä kiinteistöllä oli käytössä kunnallistekniikka (vesijohto). 5 EKOLOGISEN KÄYTÄVÄN SÄILYMINEN Hankealueella on voimassa Perttulan osayleiskaava, joka on kuulutettu voimaantulleeksi 28.4.2016. Osayleiskaavassa hankealueen läpi on merkitty kulkemaan maakunnallisesti tärkeä ekologinen käytävä (Kuva 1). Kaavamääräyksen mukaan alueita pääkäyttötarkoituksen mukaan suunniteltaessa ja käytettäessä tulee turvata ekologisen käytävän riittävä leveys ja jatkuvuus. Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) 18.11.2016 Kuva 1. Ote Nurmijärven kunnan Perttulan osayleiskaavasta. Maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys on merkitty kuvaan kaksikärkisellä yhtenäisellä vihreällä nuolella (Nurmijärven kunta 2016). Yleisen ohjeistuksen mukaan sopivan maakunnallisen käytävän leveys vaihtelee 0 metrin ja 400 metrin välillä (Väre & Krisp 2005). Käytäväalue voi sisältää erityyppisiä ja eri kehitysvaiheessa olevia metsäalueita sekä pieniä peltoalueita ja niittyjä. Esikaupunkialueilla käytävät ovat 200 300 m levyisiä. Muuallakin käytävä voi välillä olla ohjeistusta kapeampi, kunhan kapea kohta ei ole kovin pitkä (nyrkkisääntö: tällainen kapea kohta ei saa olla leveyttään pidempi ). Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty maakunnallisesti merkittävän ekologisen yhteyden ohjeellisen merkinnän sijainti suhteessa hankealueeseen. Kuvaan on lisäksi merkitty maakunnallisen käytävän minimileveys (400 metriä) sekä noin 200 metrin levyinen käytävä. Hankealue käsittää ympäröivien peltojen välisen metsäkannaksen kokonaisuudessaan, joten ekologinen yhteys heikkenee metsäalueen osalta hankealueen ollessa suunnitellussa läjitys-, varastointi- ja jalostustoiminnassa (Kuva 2). Toiminnan päätyttyä ekologien yhteys voi alueen jälkikäyttömuodosta riippuen palautua lähes nykyiselleen. Hankealueelle johtavan tieyhteyden leveydestä riippuu, kuinka suuri merkitys sillä on ekologiselle yhteydelle. Tie heikentää jossain määrin ekologista yhteyttä, mutta ei yksinään katkaise sitä esimerkiksi nisäkkäiltä tai sammakkoeläimiltä. Poikittain ekologisen yhteyden merkinnän kanssa sijoittuvat joka tapauksessa olemassa olevat Isoniityntie ja Lopentie (seututie 132), joista etenkin Lopentie on alueelle suunniteltua tieyhteyttä selvästi vilkasliikenteisempi. Maakunnallisesti tärkeän ekologisen yhteyden sijainti osayleiskaavassa on ohjeellinen. Myös hankealueen pohjois- ja eteläpuoliset maatalous- ja hajaasutusalueet toimivat eläinten kulkureitteinä alueella. Hankkeen toteutuessa esimerkiksi hankealueen eteläpuolinen peltoalue toimii edelleen eläinten kulkuyhteytenä, sillä avoin pelto-osuus metsäisten alueiden välissä on lyhyt. Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) 18.11.2016 Vastaavasti hankealueen pohjoispuolella ennen taajamaa on metsäaluetta, jota eläimet voivat edelleen käyttää alueilta toisille liikkumiseen. Myös hankealueen pohjoispuoliset peltoalueet voivat toimia kulkureitteinä. Näin ollen hanke ei katkaise eläinten kulkureittejä alueella eikä sen arvioida muodostavan merkittävää haittaa maakunnallisesti tärkeiden ekologisten yhteyksien kannalta. Kuva 2. Hankealue suhteessa osayleiskaavan maakunnallisesti tärkeän ekologisen käytävän ohjeelliseen sijaintiin (kaksikärkisellä yhtenäisellä vihreällä nuolella). Hankealue on rajattu kartalle mustalla. Vihrein katkoviivoin on merkitty 400 m leveä käytävä ja punaisin katkoviivoin 200 m leveä käytävä. VIITTEET Nurmijärven kunta (2016). Perttulan osayleiskaava. http://www.nurmijarvi.fi/perttula_2 (viitattu 9.8.2016). Väre, S. & Krisp, J. (2005). Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu. Suomen ympäristö 780. Helsinki Lupahakemuksen täydennys 2016_KSK Röykkä.docx

LIITE 1

KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tila, Röykkä Ylijäämämaiden läjityksen stabiliteettitarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.10.2016 P30545

Raportti Santtu Kuisma 12.10.2016 Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 1 2 POHJASUHTEET... 1 2.1 Korkeussuhteet... 1 2.2 Maaperä ja pohjavesi... 1 2.3 Maaperän pilaantuneisuus... 1 2.4 Pohjatutkimukset... 2 3 STABILITEETTILASKENNAT... 2 4 YHTEENVETO... 4 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) 12.10.2016 Tulppaanin tila, Röykkä Ylijäämämaiden läjitysalueen stabiliteettitarkastelu 1 YLEISTÄ 2 POHJASUHTEET 2.1 Korkeussuhteet 2.2 Maaperä ja pohjavesi 2.3 Maaperän pilaantuneisuus Keski-Suomen Kuljetus Oy:n toimeksiannosta olemme tehneet Nurmijärven kunnan länsiosassa Röykän alueelle stabiliteettitarkastelun, jonka tavoitteena oli tutkia tulevan, pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria olevan läjitysalueen stabiliteettia. Alue on metsämaata ja alueen ympäristössä on peltomaata. Tätä laskennallista stabiliteettitarkastelua varten on tehty pohjatutkimuksia läjitysalueelta. Alueella on tehty 12 kpl tutkimuksia puristinheijarikairauksin sekä kolmesta pisteestä on otettu sarja häiriintyneitä maanäytteitä. Lisäksi yhteen tutkimuspisteeseen asennettiin pohjavesiputki. Pohjatutkimuspaikat on esitetty liitteessä 1. Nykyinen maanpinta tulevan läjitysalueen alueella on noin tasolla +52 +55. Alueelta tehtiin neljältä tutkimuslinjalta yhteensä 12 kpl puristinheijarikairauksia. Stabiliteettilaskelmissa käytettyjä kairaustuloksia sekä arvioidut maakerrokset on esitetty stabiliteettilaskelmien yhteydessä kohdassa 3. Alueelta on otettu kolmesta tutkimuspisteestä maanäytteitä. Maanäytteiden tutkimusselosteet on esitetty liitteessä 3. Pintamaana alueella on noin 1,5-2 m paksuinen saven kuivakuorikerros. Kuivakuorikerroksen alla on noin 7-13 m paksuinen löyhästä melko tiiviiseen kerrostunut savimaakerros. Savimaakerroksen alla on siltti- ja hiekkamaakerros, jonka tiiviys vaihtelee kairausvastuksen perusteella melko tiiviistä erittäin tiiviiseen. Maanäytteiden perusteella savikerros on lihavaa savea. Saven vesipitoisuus oli 34,6-87,2 % kuivapainosta laskettuna. Kairaukset ovat päättyneet noin 12,9 24,2 m syvyyteen tiiviiseen maakerrokseen tai kiviin, lohkareisiin tai kallioon. Pohjaveden pinta tutkimuspisteessä P009 oli tasossa +45,57 eli noin 6 m syvyydessä maanpinnasta. Maaperän pilaantuneisuutta ei ole tutkittu. Pohjatutkimusten yhteydessä ei tehty aistinvaraisia pilaantuneisuuteen viittaavia havaintoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (5) 12.10.2016 2.4 Pohjatutkimukset 3 STABILITEETTILASKENNAT Alueelta tutkittiin läjityspenkereen stabiliteettia heikoimmasta kohtaa yhdestä poikkisuuntaisesta leikkauksesta ja penkereen toiselta laidalta samalta leikkauksen kohdalta. Heikoimmaksi kohdaksi valikoitui kohta leikkaukselta B-B. Pohjatutkimusten perusteella mahdolliset liukupinnat kulkevat siltti- ja hiekkamaakerroksen yläpinnan kautta. Laskennat suoritettiin GeoCalc stabiliteettilaskentaohjelman avulla. Laskennassa on oletettu täyttömaan olevan sekalaisia läjitysmassoja. Laskentamenetelmänä käytettiin Janbun yhdistelmäliukupintojen laskentaa. Laskennassa on tarkasteltu kahdesta eri kohtaa läjitysalueen penkerettä. Ensimmäisessä stabiliteettilaskelmassa läjityspenkereen stabiliteetti on laskettu heikoimmalta kohtaa aluetta. Toisessa stabiliteettilaskelmassa on tutkittu samalta leikkauksen kohdalta läjityspenkereen toista sivua. Laskennassa käytetyt parametrit on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Laskennan maaparametrit. Tilavuuspaino g kn/m 3 Suljettu leikkauslujuus Su kpa Kitkakulma f Täyttö 18 0 32 Kuivakuorisavi 17 50 0 Savi, pehmeä 17 20 0 Savi, keskipehmeä 17 45 0 Savi, kova 17 60 0 Hiekka 19 0 31 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (5) 12.10.2016 Stabiliteettilaskelmassa 1, alueen heikoimmassa kohdassa varmuustasoksi tuli 1.50, luiskakaltevuudella 1:4,5 (leikkaus B-B). Kuva 1. Stabiliteettilaskelman 1 tulos ja maan parametrit. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (5) 12.10.2016 Stabiliteettilaskelmassa 2 läjityspenkereen toisella laidalla varmuustasoksi tuli 1.50, luiskakaltevuudella 1:4 (leikkaus B-B). Kuva 2. Stabiliteettilaskelman 2 tulos ja maan parametrit. 4 YHTEENVETO Työssä tehtiin Nurmijärven kunnan länsiosassa Röykän alueelle stabiliteettitarkastelu, jonka tavoitteena oli tutkia tulevan, pinta-alaltaan noin 10 hehtaaria olevan läjitysalueen stabiliteettia. Alue on metsämaata ja alueen ympäristössä on peltomaata. Alue on alustavasti suunniteltu metsätalouskäyttöön. Mikäli myöhemmin alue on tarkoitus kaavoittaa asuinkäyttöön, tulee alueella tehdä tarkempia rakennuskohtaisia pohjatutkimuksia ja laatia tarkka pohjarakennussuunnitelma. Läjitysalueen heikoimmasta kohdasta tehtiin yksi stabiliteettitarkastelu ja lisäksi samalta leikkauksen kohdalta läjityspenkereen toiselta laidalta tehtiin toinen stabiliteettitarkastelu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (5) 12.10.2016 Vaadittu stabiliteetin varmuustaso 1,5 saavutettiin molemmissa tapauksissa. Tulevan läjityspenkereen alueella pohjamaa on heikointa itä- ja eteläosassa, joten luiskaus voidaan tehdä siellä enintään kaltevuudella 1:4,5. Läjitysalueen muussa osassa pohjamaa on tiiviimpää, joten läjitysalueen länsi- ja pohjoisosassa voidaan penger tehdä luiskakaltevuudella 1:4. Läjityspenkereen korkeus on laskelmissa oletettu tasoon +75 eli noin 21 23 metriä nykyisen maanpinnan yläpuolelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Heini Passoja Projektipäällikkö, DI Laatinut: Liitteet: Santtu Kuisma Suunnittelija, DI 1. Pohjatutkimuskartta, GEO 501, 1:2000 2. Pohjatutkimusleikkaukset, 2 kpl, 1:500/1:200, GEO 502 ja 503 3. Maanäytteiden tutkimusselosteet, 3 kpl FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

1:2000 D MERKINNÄT Pxxx Tehty puristinheijarikairaus Pxxx Häiriintynyt maanäytesarja C Pxxx Asennettu pohjavesiputki B D A C B A Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmä N2000 Rakennuskohde Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä Piirustuksen sisältö Mittakaavat Pohjatutkimuskartta 1:2000 01900 Nurmijärvi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Puh. 0104090 www.fcg.fi Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero GEO P30545 501 Tiedosto Muutos Päiväys Pääsuunn. Hyv. 29.9.2016 Suunn./Piirt. S.Kuisma Tarkastaja Yhteyshenkilö N.Lahdenperä / S.Kuisma A S

TUTKIMUSSELOSTE Projekti Röykkä Tulppaanin tila Projektinumero 9682 Tilaaja FCG Yhteyshenkilö Niko Lahdenperä Tielinja/Ohjelma Nurmijärvi Näytteenotin GM 65 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Työnumero 410-2016 Piste 1 Paalu X 6706005.984 Y 25480869.281 Z 54.108 Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kidevesipitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys 63-200 mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) Maalaji (Eurokoodi) 1 1-2 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 42.93 F(G,E) U2-3 98.8 5-15 lisa Cl 1 (*) [1] SFS-EN 933-1 (kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933-1 (pesuseulonta) [3] PANK-2103 (hydrometri) [4] SFS-EN 1097-5 (vesipitoisuus) [5] GLO-85 (humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet 0.002 0.006 0.02 0.06 0.2 0.6 2 6 20 60 150 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0.002 0.006 0.02 0.063 0.125 0.25 0.5 1 2 4 8 16 32 64 128 200 RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm 2 4-5 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 40.09 F(G,E) U2-3 94.9 5-15 lisa Cl 2 3 7-8 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 50.85 F(G,E) U2-3 93.0 5-15 lisa Cl 3 4 9.5-10.5 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 53.18 F(G,E) U2-3 96.1 5-15 lisa Cl Seula mm 63 31.5 22.4 16 8 4 2 1 0.5 0.25 0.125 0.063 0.02 0.006 0.002 Läpäisyprosentti 1 2 3 4 99.8 99.4 98.8 94.8 87.8 72.1 99.5 99.5 99.4 99.3 98.9 98.6 97.3 94.9 88.6 73.3 58.1 99.7 99.5 99.5 99.0 99.0 98.8 98.6 98.2 96.4 93.0 87.0 75.3 58.9 4 99.6 99.6 99.6 99.4 99.2 98.9 97.8 96.1 94.0 83.3 63.8 Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Lihavoidut arvot mitattuja 1 2 3 4. Päiväys 28.09.2016 Allekirjoitus Erja Kainila Espoon laboratorio Turuntie 207 02740 Espoo etunimi.sukunimi@mitta.fi Maatesti-160112-002-3.1.0.214 (C) Mitta Oy

TUTKIMUSSELOSTE Projekti Röykkä Tulppaanin tila Projektinumero 9682 Tilaaja FCG Yhteyshenkilö Niko Lahdenperä Tielinja/Ohjelma Nurmijärvi Näytteenotin GM 65 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Työnumero 410-2016 Piste 4 Paalu X 6706245.048 Y 25481050.517 Z 55.392 Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kidevesipitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys 63-200 mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) Maalaji (Eurokoodi) 1 1-2 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 36.82 F(G,E) U2-3 94.9 5-15 lisa Cl 1 (*) [1] SFS-EN 933-1 (kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933-1 (pesuseulonta) [3] PANK-2103 (hydrometri) [4] SFS-EN 1097-5 (vesipitoisuus) [5] GLO-85 (humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet 0.002 0.006 0.02 0.06 0.2 0.6 2 6 20 60 150 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0.002 0.006 0.02 0.063 0.125 0.25 0.5 1 2 4 8 16 32 64 128 200 RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm 2 3-4 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 64.49 F(G,E) U2-3 95.9 5-15 lisa Cl 2 3 6-7 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 87.23 F(G,E) U2-3 97.4 5-15 lisa Cl 3 4 8-9 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 75.29 F(G,E) U2-3 97.2 5-15 lisa Cl Seula mm 63 31.5 22.4 16 8 4 2 1 0.5 0.25 0.125 0.063 0.02 0.006 0.002 Läpäisyprosentti 1 2 3 4 99.7 99.3 99.0 97.1 94.9 92.8 82.6 67.2 99.8 99.6 99.2 97.6 95.9 93.9 88.9 79.4 99.8 99.6 99.4 98.4 97.4 96.3 93.9 86.0 4 99.8 99.6 99.4 98.4 97.2 95.3 88.7 75.6 Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Lihavoidut arvot mitattuja 1 2 3 4. Päiväys 28.09.2016 Allekirjoitus Erja Kainila Espoon laboratorio Turuntie 207 02740 Espoo etunimi.sukunimi@mitta.fi Maatesti-160112-002-3.1.0.214 (C) Mitta Oy

TUTKIMUSSELOSTE Projekti Röykkä Tulppaanin tila Projektinumero 9682 Tilaaja FCG Yhteyshenkilö Niko Lahdenperä Tielinja/Ohjelma Nurmijärvi Näytteenotin GM 65 Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 1951 Työnumero 410-2016 Piste 11 Paalu X 6706013.959 Y 25481229.562 Z 52.786 Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kidevesipitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys 63-200 mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) Maalaji (Eurokoodi) 1 1-2 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 34.62 F(G,E) U2-3 99.2 5-15 lisa Cl 1 (*) [1] SFS-EN 933-1 (kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933-1 (pesuseulonta) [3] PANK-2103 (hydrometri) [4] SFS-EN 1097-5 (vesipitoisuus) [5] GLO-85 (humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet 0.002 0.006 0.02 0.06 0.2 0.6 2 6 20 60 150 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0.002 0.006 0.02 0.063 0.125 0.25 0.5 1 2 4 8 16 32 64 128 200 RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm 2 3-4 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 67.77 F(G,E) U2-3 99.4 5-15 lisa Cl 2 3 6-7 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 71.94 F(G,E) U2-3 99.2 5-15 lisa Cl 3 4 9-10 NO 2,3,4,5 (*) Routiva Routiva 73.35 F(G,E) U2-3 98.2 5-15 lisa Cl Seula mm 63 31.5 22.4 16 8 4 2 1 0.5 0.25 0.125 0.063 0.02 0.006 0.002 Läpäisyprosentti 1 2 3 4 99.8 99.2 97.2 81.6 63.0 99.8 99.4 98.6 92.6 82.0 99.8 99.8 99.6 99.2 97.2 90.6 79.6 4 99.8 99.4 98.2 96.2 89.3 72.7 Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Lihavoidut arvot mitattuja 1 2 3 4. Päiväys 28.09.2016 Allekirjoitus Erja Kainila Espoon laboratorio Turuntie 207 02740 Espoo etunimi.sukunimi@mitta.fi Maatesti-160112-002-3.1.0.214 (C) Mitta Oy

LIITE 2

LIITE 2 (1/1) MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 2016 Projekti: Röykkä, Nurmijärvi Kairakone: GM 65 GT HAVAINNOT Putken numero: P009 Asentaja: Simo Tuura Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Puhelin: 0442981948 Huom. Puhelin: Heini Passoja 0503707513 Asennuspäivä: 8.9.2016 8.9.16 6,50 45,57 20.9.16 0,00 52,07 tyhjennys X: 6705862.531 26.9.16 5,24 46,83 tyhjennys Koordinaatit: Y: 25481080.890 3.10.16 0,00 52,07 näytteenotto Z: 51,57 Koordinaattijärjestelmä: GK25 N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 52,07 Siivilän alapään taso: 42,57 Putkimateriaali: PEH Putken halkaisija, mm: 25 / 32 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 0,30 Fe89 Maanpäällinen putki 0,50 Jatkoputken pituus: 8,00 Siivilän pituus: 1,00 Putken kokonaispituus: 9,50 Wmax = 52,07 Wmin = 45,57 Putki maanpinnasta: 0,50 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta 0 0,12 Hm Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 8,00 0,12 17,60 Sa Lukko x 17,60 18,60 Hk Suodatinsukka Valurautakaivo Siivilän pituus: 1,0 Huomautukset Putki tiivistetty maanpinnasta bentoniitilla + savella. Toimivuustesti 1min 3min 5min 10min Maalajit ovat aistinvaraisiapvp ilman kärkitulppaa. Mitta Oy Y-tunnus 0779388-3

LIITE 3

LIITE 3 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie 34 00610 Helsinki Tilauksen nimi: Vesi, P30545P001, Röykkä Näyte: 16VN2398 P009 Näytteenottoaika: 3.10.2016 Näyte saapui: 3.10.2016 Näytteenottaja: Analysointi aloitettu: 4.10.2016 Tilaus: 1605203 Pvm: 10.10.2016 FCG / Minna Vesterinen 1(2) Määritys Tutkimustulos Menetelmä ph 7,9 SFS 3021:1979 (Novalab 079)* Koliformiset bakteerit MPN/ ml 1 ISO 9308-2:2012* Escherichia coli MPN/ ml 0 ISO 9308-2:2012* Suolistoperäiset enterokokit MPN/ ml 1 Enterolert Quanti- Tray* Rauta (Fe) mg/l 1,3 Novalab 067* Mangaani (Mn) mg/l 0,14 Novalab 067* Kloridi (Cl-) mg/l 1,5 SFS-EN ISO 10304-1:2009 (Novalab 097)* Kemiallinen hapenkulutus (KHTMn) (CODMn) mg/l 1,8 SFS 3036:1981 (Novalab 036)* Ammonium (NH4) mg/l 0,058 Novalab 086* Nitraatti (NO3) mg/l 0,028 SFS-EN ISO 10304-1:2009 (Novalab 097)* Happi mg/l 5,2 SFS-EN 25813:1993 Sameus NTU 57 SFS-EN ISO 7027 (2000) Väriluku (suodatettu) mg Pt/l 5 SFS-EN ISO 7887:1995 *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

LIITE 3 TUTKIMUSTODISTUS FCG Suunnittelu ja Tekniikka Minna Vesterinen Osmontie 34 00610 Helsinki Tilaus: 1605203 Pvm: 10.10.2016 2(2) Novalab Oy Martina Metzler Kemisti Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Jakelu Heini Passoja, heini.passoja@fcg.fi Minna Vesterinen, minna.vesterinen@fcg.fi Esa Kallio, esa.kallio@fcg.fi *Akkreditoitu menetelmä. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Raporttia ei saa kopioida osittain ilman testauslaboratorion lupaa. Analyysien mittausepävarmuudet ovat saatavilla pyydettäessä. Toimisto ja laboratorio Lepolantie 9 FI-03600 Karkkila Finland puh (09) 2252 860 www.novalab.fi Pankki Länsi-Uudenmaan Op Karkkila FI43 5297 2820 0007 16 Y-tunnus 0733227-8 Kotipaikka Karkkila Alv.rek.

LIITE 4

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY KAIVOKORTTI LIITE 4 (1/1) KAIVON SIJAINTI Koordinaatit (jos tiedossa) Tilan nimi Omistajan nimi, osoite, puh.nro ja sähköpostiosoite Tilan RN:o Vedenottopaikka 1 kaivettu kaivo 2 porakaivo 3 avolähde 4 pintavesi Omistussuhde 1 yksityistalouden kaivo 2 yksityistalouksien kaivo, 3 yhteisön kaivo käyttäjiä yli 5 perhettä Käyttäjien lukumäärä KAIVON RAKENNE Kaivon rakenne 1 betonirenkaat 2 puukehikko 3 kivirakenne Kaivon kansi 1 betonikansi 2 puukansi 3 muu, mikä Sisähalkaisija Kannen korkeus Maan pinnan korkeus Vedenpinnan korkeus kaivossa Kaivon pohjan korkeus Maaperän laatu Pumput, vesijohdot yms. Vedenottotapa 1 nostoastialla 2 pumppu (ilman säiliötä) 3 säiliön kautta Vesijohdon materiaali 1 kupari 2 galvanoitu rauta 3 muovi KAIVON IKÄ, KUNTO JA VEDENLAATU Rakentamisvuosi Kunnostettu vuonna Syvennetty vuonna Kaivon kunto Onko kaivo käytössä Kaivon käyttötarkoitus Onko asunnossa kunnallistekniikka (vesijohto) Haetaanko kaivovesi suoraan kaivosta vai johdetaanko vesi käyttöön vesijohdon kautta Kaivoveden riittävyys Onko kaivoveden laatu tarkistettu, milloin? Muita tietoja

LIITE 5

LIITE 5 1 (4) Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi 18.11.2016 P30545P001 KIINTEISTÖT, JOILLA KAIVOKYSELYVASTAUSTEN PERUSTEELLA SIJAITSEE KAIVO NOIN KILOMETRIN SÄTEELLÄ HANKEALUEESTA Kuva 1. Kaivot hankealueesta koilliseen (nrot 3, 4, 10-14 ja 19). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 2 (4) 18.11.2016 Kuva 2. Kaivot hankealueesta kaakkoon (nrot 1, 7, 16 ja 18). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 3 (4) 18.11.2016 Kuva 3. Kaivot hankealueesta luoteeseen (nrot 5, 6, 8, 9, ja 17). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 5 4 (4) 18.11.2016 Kuva 4. Kaivot hankealueesta lounaaseen (nrot 2 ja 15). Kartat: Maanmittauslaitos 2016. <https://kiinteistotietopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tuotanto/ktp/sivusto/paasivu.html?lang=fi&local e=fi> FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

LIITE 5 (5/5) kaivettu kaivo Porakaivo Avolähde kpl kaivjao käytössä Numero kartalla Kiinteistönumero Kiinteistön nimi Käyttötarkoitus 1 543 404 1 774 Luontola 1 0 0 1 kastelu 2 1 0 0 1 0 1 2 543 404 1 658 RAMSILA 0 1 0 1 juoma ja käyttövesi 4 0 3 543 404 1 261 HEKKALA 1 0 0 1 talousvesi ja kastelu 2+5 1 0 0 0 1 0 4 543 404 1 552 VIKAPISTO 0 1 0 0 1 5,6 543 409 3 69 Leikko 1 0 1 2 kaivo 1 talousvesi, kaivo 2 kasvihuoneisiin ja hevostalleille 6 1 0 0 1 0 0 7 543 411 5 9 TYYNELÄ 1 0 0 1 käyttövesi 1 1 0 0 1 0 0 8 543 404 1 747 Ruskolilja 1 0 0 1 juoma ja talousvesi 3 1 0 0 1 0 0 9 543 404 1 746 Vanha Jukola 1 0 0 1 juoma ja talousvesi 2 1 0 0 1 0 0 10 543 404 1 465 MÄKELÄ 0 1 0 1 juoma ja talousvesi 2 1 0 0 1 0 0 11 543 404 1 266 LÄNSIMÄKI 0 1 0 1 talousvesi, puutarhan kastelu 4 1 0 0 1 0 0 12 543 404 1 193 JOENPELTO 0 1 0 1 talousvesi 1 0 13 543 404 1 707 PUROLAAKSO 1 0 0 1 talousvesi 2 1 0 0 1 0 0 14 543 404 1 162 PURONOTKO 0 1 0 1 käyttövesi 2 1 0 0 1 0 0 15 543 404 1 600 TIKKALA 1 1 0 0 1 yksityis ja maatalous 2 3 + 1 0 0 1 0 0 16 543 404 1 135 KOIVUMÄKI 1 0 0 1 puutarhavesi 2 1 0 0 1 0 1 17 543 409 22 4 Linnunlaulu 0 1 0 1 talous ja käyttövesi 2 1 0 18 543 411 0003 0029 4 TIMOLA 1 0 0 1 kasteluvesi 4 1 0 0 1 0 1 19 543 404 1 606 KOY NURMIJÄRVEN KALLIORINNE 0 1 0 1 talousvesi 5 1 0 0 1 0 0 SUMMA (kpl) 10 8 1 18 42 14 0 0 13 2 5 Käyttäjät lkm, hlöä betonirenkaat puukehikko kivirakenne betonikansi puukansi Kunnallistekniikka

LIITE 6

LIITE 6 (1/3)

LIITE 6 (2/3)

LIITE 6 (3/3)

KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tilan kirjoverkkoperhosselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.11.2016 P30577

Raportti 1 (6) Mäkelä Tiina 2.11.2016 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtöaineistot... 3 2.2 Kirjoverkkoperhonen... 3 2.3 Maastotyöt... 4 2.4 Epävarmuustekijät... 4 3 Tulokset... 5 4 Johtopäätökset ja suositukset... 5 Pohjakartat MML 2016 Raportin kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy / Tiina Mäkelä Kannen kuva: Kirjoverkkoperhonen (Euphydryas maturna) (ei kuvattu selvitysalueella) Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (6) 2.11.2016 Tulppaanin tilan kirjoverkkoperhosselvitys 1 Johdanto Keski-Suomen Kuljetus Oy suunnittelee ylijäämämassojen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä ja loppusijoitusta tilan 1:692 määräalalle Rn:o 1:692 Nurmijärven kunnan Röykässä. Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2015 (FCG 2015). Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnon (KYK 250/2015)(7.3.2016) mukaan Uudenmaan ELY-keskuksen tietoon on tullut alueella tai sen välittömässä läheisyydessä mahdollinen havainto kirjoverkkoperhosesta. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan pyytänyt Keski-Suomen Kuljetus Oy:tä varmistamaan, ettei suunnittelualueella ole kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tässä selvityksessä on kartoitettu kirjoverkkoperhosen potentiaaliset lisääntymisja levähdyspaikat suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Selvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n biologi FM Tiina Mäkelä. Kuva 1. Suunnitelma-alue ja selvitysalueen likimääräinen rajaus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (6) 2.11.2016 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Lähtöaineistot Selvityksen keskeisimpiä lähtöaineistoja ovat olleet: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa (Sierla ym. 2004) Päivitetty ohjeistus kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen inventoimisesta (Ilpo Huolman, sähköpostiviesti 7.7.2016) Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o 543-404-1-692 (FCG 2015) Hyönteistietokanta (http://insects.fi/database/database.html) 2.2 Kirjoverkkoperhonen Kirjoverkkoperhonen on luontodirektiivin (92/43/ETY) IV(a) laji. Liitteessä IV(a) mainitut lajit ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Liitteen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty automaattisesti, ilman erillistä suojelupäätöstäkin. Kirjoverkkoperhonen esiintyy Uudeltamaalta Keski-Suomeen ja Pohjois-Karjalaan ulottuvan linjan kaakkoispuolella. Laji on varsin yleinen levinneisyysalueensa sisällä, vaikka kannanvaihtelut vuosien välillä ovat suuria. Kirjoverkkoperhosen elinympäristöjä ovat tuorepohjaiset reheväkasvuiset metsäniityt ja avokallioiden reunamat, joilla kasvaa kangasmaitikkaa. Kangasmaitikka on kirjoverkkoperhostoukan pääasiallisin ravintokasvi Suomessa. Suurin uhka lajin esiintymiselle on sen elinympäristöjen umpeenkasvu (SYKE 2014). Aikuiset kirjoverkkoperhoset lentävät kesäkuun ensimmäiseltä kolmannekselta heinäkuun alkupuolelle saakka (Sierla ym. 2004, Hyönteistietokanta 2016)(kuva 1) Kuva 2. Kirjoverkkoperhoshavaintojen jakauma eri aikaan kesästä Uudellamaalla 2000- luvulla (Hyönteistietokanta 2016). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (6) 2.11.2016 2.3 Maastotyöt Sierla ym. 2003 mukaan direktiiviperhosten inventointi perustuu aktiiviseen seurantaan, jossa asiantuntija inventoi lajiston maastossa ja laskee yksilöt. Niittyjen ja paahdeympäristöjen perhoslajit suositellaan inventoitavaksi heinäkuun 1. tai 2. viikolla (lajien lentoajat huomioiden) ja aurinkoisella säällä. Tässä selvityksessä huomioitiin myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittelystä ja kartoittamisesta tekeillä oleva uusi ohjeistus, jota Faunatica Oy laatii (ohjeistus on vielä keskeneräinen). Ohjeistuksesta oli ennen kartoituksia saatavilla luonnosversio (Ilpo Huolman, sähköpostiviesti 7.7.2016), jonka mukaisesti kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikka määritellään seuraavalla tavalla: Kirjoverkkoperhosen esiintymispaikoilla lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat munintakasveja sisältävät avoimet ja puoliavoimet alueet, joilla todennäköisesti tapahtuu pääosa paritteluista ja joille naaraat munivat. Lisääntymispaikkojen ulkopuolella lajilla ei ole selkeästi määriteltäviä levähdyspaikkoja. Lisääntymis- ja levähdyspaikat suositellaan selvitettävän seuraavalla tavalla: Esiintymisselvitys tulee tehdä lajin toukkavaiheessa elokuun lopussa syyskuun ensimmäisellä puoliskolla, jolloin toukkapesät ovat helpoimmin havaittavissa. Löydetyt seitit tulee varmistaa kirjoverkkoperhosen tekemiksi suoralla havainnolla eli joko toukkia, toukkanahkoja ja/tai ulosteita pitää olla näkyvissä. Lajin esiintyminen alueella voidaan todeta myös havainnoimalla aikuisia perhosia kesäkuussa, mutta lisääntymispaikkojen rajaus pelkkien aikuis- ja ravintokasvihavaintojen perusteella on ylimalkaisempaa ja johtaa helposti laajoihin rajauksiin. Keväinen ravinnonkäyttö tunnetaan niin huonosti, että sitä ei voida hyödyntää lisääntymispaikkojen määrittelyyn. Suunnittelualueelle tehtiin kaksi maastokäyntiä. Ensimmäinen käynti ajoitettiin heti selvityksen käynnistyttyä 9.7., jolloin myös aikuisia yksilöitä arvioitiin vielä voivan olla lennossa. Heinäkuun maastokäynnillä sää oli erityisen lämmin ja aurinkoinen. Maastokäynnin aikana suunnittelualue kuljettiin kauttaaltaan läpi. Kaikki havaitut perhoset tunnistettiin lajilleen. Havainnoinnissa oli apuvälineinä kiikarit ja haavi, jolla tarpeen tullen varmistettiin lajimääritys. Samalla havainnoitiin esiintyykö alueella kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvin, kangasmaitikan kasvustoja. Havaitut kasvustot merkittiin kartalle. Toinen maastokäynti tehtiin syyskuun alussa 2.9.2016. Toisella maastokäynnillä alueella tiedossa olevat maitikkakasvustot tutkittiin läpi ja etsittiin niistä kirjoverkkoperhosen toukkapesiä. 2.4 Epävarmuustekijät Selvitystyön epävarmuustekijät liittyvät luonnon vuotuiseen vaihteluun sekä maastoinventointien rajalliseen kestoon. Inventointitulokset ilmentävät aina hetkellistä luonnon tilaa, joka voi jossain määrin vaihdella vuosittain. Yksittäisten lajien esiintyminen vaihtelee sekä vuodenajan että vuosien välillä, lajille sopivan elinympäristön asettamissa rajoissa. Ensimmäinen maastokäynti päästiin suorittamaan kirjoverkkoperhosen lentokauden loppupuolella, koska työ tilattiin vasta heinäkuun alussa. Kirjoverkkoperhoset ovat kuitenkin tyypillisesti vielä heinäkuun alussa lennossa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (6) 2.11.2016 3 Tulokset Etelä-Suomen alueella (Hyönteistietokanta 2016), joten aikuisyksilöiden havaitseminen olisi ollut mahdollista. Maastokäynnin aikaan sää oli optimaalinen ja päiväperhosia oli erittäin runsaasti liikkeellä. Selvitysalueella oli vain vähän maitikkakasvustoja ja ne inventoitiin syyskuun maastokäynnillä suurella tarkkuudella. Näin ollen selvitystyön tuloksiin ei katsota sisältyvän merkittävää epävarmuutta. Heinäkuun 9. päivä tehdyllä maastokäynnillä sää oli päiväperhosten lentoa silmälläpitäen erinomainen ja suunnittelualueella havaittiin todella runsaasti eri perhoslajeja. Yhtään kirjoverkkoperhosta ei havaittu. Yleisimpiä lajeja alueella olivat tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus), lanttuperhonen (Pieris napi), kaaliperhonen (Pieris brassicae), kangassinisiipi (Plebeius argus), angervohopeatäplä (Brenthis ino), ketohopeatäplä (Argynnis adippe), orvokkihopeatäplä, (Argynnis aglaja), virnaperhonen (Leptidea sinapis), nokkosperhonen (Aglais urticae), sitruunaperhonen (Gonepteryx rhamni) ja piippopaksupää (Ochlodes Sylvanus). Lisäksi alueella havaittiin mm. ohdakeperhonen (Vanessa cardui), virnapunatäplä (Zygaena viciae) ja hopeasinisiipi (Polyommatus amandus). Harvalukuisimmista lajeista alueella tavattiin haapaperhonen (Limenitis populi). Muista huomionarvoisista hyönteislajeista havaittiin pyjamalude (Graphosoma lineatum) (NT, silmälläpidettävä) Lopentien läheisyydessä kuminakasvustossa (ETRS-TM35FIN 6706220:371515). Laji on levinnyt 2000 luvulla Etelä-Suomeen. Alueella todettiin esiintyvän vain hyvin vähän kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvia, kangasmaitikkaa. Pieniä kasvustoja esiintyi Isoniityntien pientareella sekä harvahkoa kasvustoa alueen keskiosan hakkualueen reunoilla. Syyskuun 2. päivä tehdyllä maastokäynnillä tutkittiin tarkasti kaikki havaitut maitikkakasvustot toukkapesien varalta. Kangasmaitikoissa ei havaittu kirjoverkkoperhosen toukkapesiä. 4 Johtopäätökset ja suositukset Selvityksessä ei havaittu kirjoverkkoperhosen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja tilan 1:692 määräalalla Rn:o 1:692 Nurmijärven kunnan Röykässä. Suunnitelmaalueella ja sen lähiympäristössä on vain hyvin vähän kirjoverkkoperhostoukan pääasiallisen ravintokasvin, kangasmaitikan kasvustoja eikä alue ole siten erityisen sovelias lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: FM, Tiina Mäkelä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (6) 2.11.2016 LÄHTEET Hyönteistietokanta (http://hyonteiset.luomus.fi/insects/main/entdatabase.html). Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. [7.7.2016 ja 31.10.2016] Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J., Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Ympäristöministeriö 114s. SYKE 2014: Kirjoverkkoperhonen (www.ymparisto.fi/lajiesittelyt) [1.11.2016] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o 543-404- 1-692 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23.9.2015 P27860P001

Raportti 1 (12) Mäkelä Tiina 23.9.2015 Sisällysluettelo Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o 543-404-1-692... 2 1 Johdanto... 2 2 Lähtöaineisto... 2 3 Tutkimusmenetelmät... 3 3.1 Maastotyö ja raportointi... 3 3.2 Kohteiden arvottaminen... 3 3.3 Uhanalaisuusluokitus... 4 3.4 Luontotyyppien uhanalaisuus... 4 3.5 Epävarmuudet... 4 4 Alueen nykytila... 4 4.1 Ympäristön yleiskuvaus... 4 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö... 5 4.3 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit ja lajit... 8 4.4 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit... 9 4.5 Lintudirektiivin liitteen I lajit... 10 4.6 Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet... 10 5 Johtopäätökset... 11 Liitteet Liite 1: Arvokkaat luontokohteet ja lajit... 1 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsinki Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (12) 23.9.2015 Luontoselvitys kiinteistölle Rn:o 543-404-1-692 1 Johdanto Luontoselvitys on tehty Nurmijärven kunnan Röykässä sijaitsevalle kiinteistölle Rn:o 543-404-1-692. Keski-Suomen Kuljetus Oy:n tarkoituksena on varastoida ja loppusijoittaa alueella puhtaita ylijäämämassoja. Luontoselvitys laadittiin hieman varsinaista suunnitelma-aluetta laajemmalle alueelle (kuva 1). Työn tavoitteena oli, että maankäytön suunnittelussa voidaan huomioida alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen sekä kasvillisuudeltaan ja eläimistöltään arvokkaat alueet. Selvityksen teki FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n Helsingin aluetoimistosta biologi, FM Tiina Mäkelä. Kuva 1. Selvitysalueen ja varsinaisen suunnitelma-alueen sijainti. 2 Lähtöaineisto Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: - Suomen Ympäristökeskus 2015: Hertta -eliölajit, tietokanta (aineistopyyntö 11.9.2015) - GTK 2015: Digitaalinen maaperäaineisto 1:200 000. - Luonnonvarakeskus 2015: Kasvupaikat. Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (12) 23.9.2015 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Maastotyö ja raportointi - OIVA 2015: Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet ja pohjavesialueet. - Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. - Raunio, A. Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008a. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa I: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. - Raunio, A. Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008b. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa II: Luontotyyppien kuvaukset. - Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. - Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuuskartoituksessa käytettävä kasvillisuus- ja kasvupaikkaluokitus. Kokeiluversio. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A; 14. Selvitysalueen luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynnillä 8.9.2015, minkä jälkeen selvitys työstettiin kartoille ja raportiksi. Inventoinnin tavoitteena oli saada yleiskuva alueen maisemasta ja luonnonoloista sekä tunnistaa arvokkaimmat luonto- ja maisemakohteet. Inventointi kohdistettiin erityisesti luontotyyppien ja kasvillisuuden tunnistamiseen. 3.2 Kohteiden arvottaminen Luontokohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen (pääosin Söderman 2003): a) Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). b) Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA -alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. c) Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (12) 23.9.2015 d) Paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. e) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 3.3 Uhanalaisuusluokitus Alueen uhanalaisista eliölajien tila selvitettiin ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit -tietokanta, Suomen Ympäristökeskus 2015). Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Uhanalaisuusluokitus pohjautuu Punaisen kirjan 2010 esitykseen (Rassi ym. 2010). Uhanalaisia lajeja ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. 3.4 Luontotyyppien uhanalaisuus 3.5 Epävarmuudet 4 Alueen nykytila Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (Raunio ym. 2008a ja 2008b). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois-Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Selvityksen epävarmuudet liittyvät maastokäyntien myöhäiseen ajankohtaan, niiden rajalliseen kestoon sekä luonnossa tapahtuvaan, normaaliin vuosittaiseen vaihteluun. Alue on hyvin käsiteltyä talousmetsäaluetta, jonka luontoarvoista on maastotarkastelun ja lähtötietojen perusteella voitu muodostaa hyvä yleiskuva. Luontoarvoiltaan tavanomaisella talousmetsäalueella lajiston vuotuisen vaihtelun voidaan olettaa olevan melko vähäistä. Maastokäynnin aikana on myös pyritty arvioimaan alueen potentiaalia uhanalaisten ja luontodirektiivin liitteiden lajistolle. Selvitystä voidaan pitää maankäytön suunnitteluun riittävänä. 4.1 Ympäristön yleiskuvaus Suunnitelma-alue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle Röykän taajaman eteläpuolelle. Aluetta reunustavat pienet peltoalueet etelä-, pohjois- ja itäpuolella. Länsipuolelta alue rajautuu osittain metsäalueeseen. Pinnanmuodoiltaan alue on alavaa Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (12) 23.9.2015 ja sijoittuu noin 50 metriä merenpinnan yläpuolelle (mpy)(oiva 2015). Alueen kallioperä on pyrokseenigneissiä ja se sijoittuu Sveskovenffiselle liuskevyöhykkeelle (Svecofennia (1930 1780 Ma). Maaperä on savea (GTK 2015). Alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue on noin 800 metriä alueen luoteispuolelle sijoittuva Kassakummun (0154312) vedenhankintaan soveltuva IIluokan pohjavesialue. Noin 1,5 kilometriä alueen lounaispuolelle sijoittuu Nummenpään vedenhankintaa varten tärkeä I-luokan pohjavesialue. Kuva 2. Pohjavesialueet selvitysalueen lähiympäristössä ( OIVA 2015). 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö Varsinainen suunnitelma-alue on pääkasvupaikkatyypiltään tuoretta ja lehtomaista kangasta (kuva 3). Suunnitelma-alueen keskiosat ovat varttuvaa, kuusivaltaista kangasmetsää, jolla on havaittavissa myös hieman korpisuutta. Alueella on metsäoja. Kuusen ohella alueella kasvaa hieskoivua sekä mäntyä. Puusto on valoisaksi harvennettua. Kenttäkerroksen päälajistoa edustavat metsäkorte, metsäalvejuuri ja metsälauha. Niiden ohella esiintyy myös mm. lillukkaa, rönsyleinikkiä, käenkaalia, nuokkuhelmikkää, metsäkastikkaa, puolukkaa, jänönsalaattia, ahomansikkaa ja korpiimarretta. Metsäojan penkereillä kasvavat mm. leskenlehti, maitohorsma ja vadelma. Suunnitelma-alueen länsiosa on aikoinaan avohakattu ja istutettu kuuselle. Myös aivan itäosassa on istutustaimikkoa. Kenttä- ja pensaskerrosta hallitsevat sukkessiovaiheen alun pioneerilajit kuten metsäkastikka, nurmilauha, nokkonen, pelto-ohdake ja maitohorsma. Kuusen ohella alueelle on noussut koivuvaltaista lehtipuutaimikkoa. Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (12) 23.9.2015 Kuva 3. Selvitysalueen pääkasvupaikkatyypit (@Luke 2015) Kuva 4. Selvitysalue ortoilmakuvalla. Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (12) 23.9.2015 Kuva 5. Varttuvaa, harvahkopuustoista metsäaluetta suunnitelma-alueen keskiosissa. Suunnitelma-alueen etelä- ja lounaispuolelle jäävät metsäalueet ovat nuorta istutuskuusikkoa sekä paikoin hieman lehtipuuvaltaisempaa nuorta talousmetsää. Suunnitelma-alueen itä- ja pohjoispuolella kasvaa noin 20 30 -vuotiasta istutuskuusikkoa. Pohjoispuolelle sijoittuvan Ruosteojan varrella esiintyy myös varttuneempaa puustoa. Alueen eläimistöä havainnoitiin maastokäynnin yhteydessä. Alueella havaittiin runsaasti metsäkauriin sekä hirven jälkiä. Alue soveltuu myös muiden yleisten riistalajien kuten metsäjäniksen, rusakon ja ketun elinympäristöksi. Uhanalaisia lajeja ei havaittu, eikä alueella ole uhanalaisen lajiston kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Linnuston osalta maastokäynnillä tehtiin vain yleisiä havaintoja. Alueella tavattuja lajeja olivat hippiäinen, vihervarpunen, talitiainen, teeri (NT, silmälläpidettävä ja lintudirektiivin liitteen I laji), tiltaltti, pajulintu ja peippo. Lisäksi alueen läheisyydessä tavattiin muuttamia ylilentäviä, muutolla olevia lintulajeja kuten keltavästäräkki (VU, vaarantunut), lapinkirvinen ja tuulihaukka. Alueen merkitys uhanalaiselle tai muutoin harvinaiselle pesimälinnustolle on vähäinen. Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (12) 23.9.2015 Kuva 6. Suunnitelma-alueen lounaisosan taimikkoaluetta. 4.3 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit ja lajit Selvitysalueella ei lähtötietojen tai maastokartoitusten perusteella esiinny uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja. Lähtötietojen mukaan 1-2 kilometrin etäisyydellä suunnitelma-alueesta on havaittu seuraavat uhanalaiset lajit: ahomaamehiläinen (VU)(v.2003), rämelehtimittari (VU) (v.2007), liito-orava (VU)(v.2003), röyhysara (VU)(v.1969) ja harjukeltano (EN)(v.1949)(SYKE 2015). Maastokartoituksissa selvitysalueen pohjoisreunalla, Ruosteojan varrella havaittiin liitooravan papanoita yhden puun alla. Liito-orava on luokiteltu Suomessa vaarantuneeksi (VU)(Rassi ym. 2010). Ruosteojan läheisyydessä on lajille soveltuvaa elinympäristöä. Papanapuun sijainti on esitetty liitteessä 1. Maastokäynnillä selvitysalueella havaittiin kaksi teertä (NT, silmälläpidettävä). Teeri on Euraasian havumetsävyöhykkeen laji, jota Suomessa tavataan koko maassa Tunturi- Lappia lukuun ottamatta. Lajia tavataan niin havu- kuin lehtimetsissä, mutta runsain kanta on puustoisilla soilla sekä nuorehkoissa, rikkonaisissa metsissä. Suomen noin 700 000 parin teerikannan on luokiteltu olevan tuoreimmassa uhanalaisuusarviossa silmälläpidettävä (Valkama ym. 2011). Havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Varsinaisen suunnitelma-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Ruosteoja, jonka varrella esiintyy runsasravinteista, kosteaa kotkansiipilehtoa sekä kosteaa keskiravinteista suurruoholehtoa. Kotkansiipilehdot on luokiteltu vaarantuneiksi (VU) ja suurruoholehdot silmälläpidettäviksi (NT) luontotyypeiksi Etelä-Suomessa Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (12) 23.9.2015 (Raunio ym. 2008). Lehdon luonnontila on paikoin heikentynyt lähiympäristön hakkuiden vuoksi. Kohteen sijainti on esitetty liitteessä 1. Kuva 7. Ruosteojan varren kotkansiipilehtoa. 4.4 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Varsinaisella suunnitelma-alueella ei havaittu luontodirektiivin liitteen II tai IV lajeja eikä alueella luontodirektiivin lajeille kuten viitasammakolle tai liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä. Luontodirektiivin liitteen IV lepakoita kuten Suomessa yleisinä esiintyviä pohjanlepakoita sekä viiksisiippalajeja voi alueella ruokailla satunnaisesti. Alueella ei kuitenkaan arvioida olevan erityisiä, lepakoille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Suunnitelma-alueen pohjoispuolella Ruosteojan varrella esiintyy luontodirektiivin liitteen IV(a) liito-oravaa (katso kappale 4.3). Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (12) 23.9.2015 Kuva 8. Liito-oravareviiriä ja liito-oravan merkitsemä haapa Ruosteojan varrella. 4.5 Lintudirektiivin liitteen I lajit Maastokäynnillä selvitysalueella havaittiin kaksi teertä (katso kappale 4.3) ja alueen eteläosassa, varsinaisen suunnitelma-alueen ulkopuolella yksi pyy. Maastokäynnin myöhäisen ajankohdan vuoksi alueen pesimälinnustoa ei kartoitettu. Kanalinnut viihtyvät selvitysalueen kaltaisilla talousmetsäalueilla kuitenkin läpi vuoden. Havaintopaikat on esitetty liitteessä 1. Suomessa pyy on yleinen pesimälaji lähes koko maassa. Laji suosii kuusta kasvavia metsiä, ja sen levinneisyysalue noudattelee Suomessa kuusen levinneisyyttä. Lajin yli puolen miljoonan parin pesimäkanta on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi (Valkama ym. 2011). 4.6 Luonnonsuojelun kannalta arvokkaat alueet Varsinaisella suunnitelma-alueella ei esiinny luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Alue on tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata. Suunnitelma-alueen pohjoispuolelle sijoittuu Ruosteoja, jonka varrella esiintyy vaarantuneeksi luokiteltua luontotyyppiä, runsasravinteista, kosteaa lehtoa (kotkansiipilehtoa) sekä silmälläpidettäväksi luokiteltua, keskiravinteista kosteaa lehtoa (suurruoholehtoa). Alueella esiintyvää kasvillisuutta edustavat mm. kotkansiipi, hiirenporras, metsäalvejuuri, korpi-imarre, syyläjuuri, mesiangervo, ojakellukka, Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (12) 23.9.2015 rönsyleinikki, huopaohdake, luhtakastikka, korpikaisla, punaherukka, vadelma, näsiä ja lehtohorsma. Suunnitelma-alueelle johtava tie tulee ylittämään ojan yhdestä kohtaa. Ojan lähiympäristö voidaan luokitella Metsälain 3 luvun 10 :n erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, kohta 1: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Alueella esiintyy myös uhanalaista liito-oravaa. Alueen rajaus on esitetty liitteessä 1. Kuva 9. Ruosteojan vartta varsinaisen suunnitelma-alueen pohjoispuolella. 5 Johtopäätökset Varsinainen suunnitelma-alue on luonnonoloiltaan tavanomaista talouskäytössä olevaa metsämaata. Alueen keskiosissa esiintyy hieman varttuneempaa, kuusivaltaista tuoretta ja lehtomaista kangasta ja alueen muissa osissa istutustaimikkoa. Alueella ei havaittu uhanainaisia luontotyyppejä tai lajeja. Maastokartoituksissa alueella nähtiin kaksi teertä. Teeri on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) ja se kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin. Lajin on Suomessa yleinen ja kuuluu riistalajeihin. Suunnitelma-alueen pohjoispuolella on Ruosteoja, jonka varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Ojan lähiympäristö on Metsälain 10 :n mukainen kohde. Ojan alueella esiintyy myös uhanalaista liito-oravaa. Suunnitelma-alueelle johtava tie tulee ylittämään ojan yhdestä kohtaa. Ylityspaikalla ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (12) 23.9.2015 Suunnitelma-alue soveltuu luonnonarvojensa puolesta hyvin suunniteltuun maankäyttöön. Ruosteoja lähiympäristöineen suositellaan huomioitavaksi alueen maankäytössä siten, että ojan läheisyyteen jätetään riittävä puustoinen suojavyöhyke. FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Laatinut: Tiina Mäkelä, FM LÄHTEET GTK 2015: Digitaalinen maaperäaineisto 1:200 000 Metsäntutkimuslaitos 2015: avoimien aineistojen latauspalvelu < (viitattu 14.9.2015) kartta.metla.fi>/ OIVA ympäristö ja paikkatietopalvelu. < www.ymparisto.fi/oiva> (viitattu 11.9.2015). Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) (2008a): Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Suomen Ympäristökeskus 2015: Hertta -eliölajit, tietokanta (aineistopyyntö 11.9.2015) Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. - kaavoituksessa, YVA menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. < atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu 14.9.2015) ISBN 978-952-10-6918-5. Luontoselvitys_Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (1) 23.9.2015 Liite 1 Liite 1: Arvokkaat luontokohteet ja lajit Luontoselvitys_Röykkä.docx

KESKI-SUOMEN KULJETUS OY Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi Rummun rakentaminen Ruosteojaan Vesilain mukainen lupahakemus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2016 P30545P003

Vesilain mukainen lupahakemus 2 (6) Passoja Heini 18.11.2016 Sisällysluettelo 1 ASIA... 3 2 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT... 3 3 VAIKUTUSALUEEN ja VESIALUEEN KIINTEISTÖ- JA OMISTUSTIEDOT... 3 4 OIKEUDET MAA- JA VESIALUEISIIN... 3 5 KUVAUS RAKENTAMISESTA... 3 6 TIEDOT VESISTÖSTÄ JA RANTA-ALUEISTA... 4 7 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA... 5 8 ARVIO HANKKEESTA SAATAVASTA HYÖDYSTÄ JA SIITÄ AIHEUTUVASTA VAHINGOSTA... 5 VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1: Sijaintikartat (2 kpl) ja ote maakuntakaavasta (1 kpl) Liite 2: Läjitysaluesuunnitelma, 1:2000 Liite 3: Kiinteistö- ja omistustiedot, kartta ja luettelo Liite 4: Esikauppakirja Liite 5: Luontoselvitysraportti Kannen kuva: Ruosteojan varren kotkansiipilehtoa, FCG / Tiina Mäkelä, 8.9.2015. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 1940671-3 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2016 Vesilain mukainen lupahakemus 3 (6) Rummun rakentaminen Ruosteojaan 1 ASIA Keski-Suomen Kuljetus Oy hakee Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain (27.5.2011/587 3 luku 2 ) mukaista lupaa rummun rakentamiseen. Hakija suunnittelee ylijäämämassojen sekä betoni-, tiili- ja asfalttijätteen käsittelyä ja loppusijoitusta Nurmijärven kunnan Röykkään tilan 1:692 määräalalle Rn:o 1:692. Hanketta koskeva ympäristölupahakemus on vireillä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa (Dnro KYK 250/2015). Hankealueelle johtavan tieyhteyden suunnitelman mukainen rakentaminen Ruosteojan yli edellyttää ojan johtamista rumpuun. Hankealueen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1 ja rummun sijainti liitteenä 2 olevassa suunnitelmapiirustuksessa. 2 HAKIJAN YHTEYSTIEDOT Hakijan nimi Kotipaikka Y-tunnus Postiosoite Keski-Suomen Kuljetus Oy Muurame 0176668-1 Keihästie 9, 40950 Muurame Puhelinnumer o (vaihde) Sähköpostiosoite 0201 555 920 jani.ylalehto@ksk.f i Yhteyshenkilö n nimi Postiosoite Puhelinnumero Sähköpostiosoite Arto Veistola Lapapolku 2, 40950 Muurame 040 4182 556 arto.veistola@gmail.co m 3 VAIKUTUSALUEEN ja VESIALUEEN KIINTEISTÖ- JA OMISTUSTIEDOT Rakentamistoimenpide tapahtuu kiinteistöllä 543-404-1-692. Naapurikiinteistöt ja niiden omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 3. Ruostepuron varrella 200 m säteellä rakentamispaikasta ei ole muita kiinteistöjä. 4 OIKEUDET MAA- JA VESIALUEISIIN Rakennettava rumpu sijoittuu kiinteistölle 543-404-1-692, Keski-Suomen Kuljetus Oy:n ostaman 12 hehtaarin määräalan ulkopuolelle. Kaupan ehtona on kuitenkin ollut 12 m leveän tieoikeuden perustaminen. Kiinteistön 543-404-1-692 omistajien yhteystiedot on esitetty liitteessä 3 ja esikauppakirja liitteenä 4. 5 KUVAUS RAKENTAMISESTA Asennettavan rummun pituus on 12 metriä ja halkaisija cm. Halkaisijaltaan saman kokoinen rumpu on käytössä linnuntietä noin 300 m etelämpänä Ruosteojan Isoniityntien alituskohdassa. Rummun materiaali on betonia, muovia (PP) tai terästä. Rumpu rakennetaan Infrarakentamisen yleisten laatuvaatimusten Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2016 Vesilain mukainen lupahakemus 4 (6) InfraRYL2010 mukaisesti. Rumpu perustetaan 300 mm paksun murskearinan varaan. Rummun pään verhoilut tehdään sepelistä. Rumpu rakennetaan ojan viereen ja vesi lasketaan rumpuun sen valmistuttua. Rakentamistoimenpiteet rajataan rummun välittömälle rakentamisalueelle eikä Ruosteojan uomaa muuteta muilta osin. 6 TIEDOT VESISTÖSTÄ JA RANTA-ALUEISTA Rumpu rakennetaan Ruosteojaan ja toimenpide sijoittuu Vantaan vesistöalueen Lepsämänjoen valuma-alueella Lepsämänjoen yläosan valuma-alueelle (21.043), jonka pinta-ala on 38,26 km 2. Ruosteoja laskee etelään ja yhtyy Lepsämänjokeen laskevaan Tuhkurinojaan. Ruosteojasta ei ole tietoja ympäristöhallinnon Herttajärjestelmässä (Hertta 2016). Hankealueella 8.9.2015 tehdyn luontoselvityksen mukaan Ruosteojan varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Ojan lähiympäristö voidaan luokitella Metsälain 3 luvun 10 :n erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, kohta 1: lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Ojan alueella esiintyy myös uhanalaista liito-oravaa. Hankealueelle suunnitellun tien Ruosteojan ylityspaikalla ja rummun rakentamispaikalla ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Valokuvia ja karttaesitys arvokohteista on liitteenä 5 olevassa luontoselvitysraportissa. Luontoselvitysalueen ulkopuolella Ruosteojaa on muokattu mm. pelto-osuuksilla. Lisäksi Ruosteoja kulkee rummussa mm. linnuntietä noin 300 m etelämpänä Ruosteojan Isoniityntien alituskohdassa. Rakentamistoimenpiteen vaikutusalueella ei sijaitse vesistön erityiskäyttöalueita kuten uimarantoja tai vedenottoalueita. Alle kahden kilometrin säteellä rummun rakentamispaikasta ei sijaitse Natura 2000-alueita tai muita luonnonsuojelualueita eikä arvokkaita kulttuuriympäristökohteita (Karpalo 2016). Hankealueella on voimassa Perttulan osayleiskaava, joka on kuulutettu voimaantulleeksi 28.4.2016 (Nurmijärven kunta 2016). Ote kaavakartasta on esitetty kuvassa 1. Rummun rakentamispaikka sijaitsee yhdyskuntarakenteessa edullisimmin sijaitsevia metsäalueita syrjäisemmällä metsäalueella (M-7) mitoitusvyöhykkeellä 2 (mit-2). Rummun rakennuspaikan eteläpuolelle on kaavaan merkitty maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys. Uudenmaan maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoissa 1-3 ei ole hankealuetta koskevia merkintöjä (Uudenmaanliitto 2016). Hankealueella ei ole voimassa asemakaavaa (Karpalo 2016). Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2016 Vesilain mukainen lupahakemus 5 (6) Kuva 1. Ote Nurmijärven kunnan Perttulan osayleiskaavasta. Kaksikärkisellä yhtenäisellä vihreällä nuolella on kaavakarttaan merkitty maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteys (Nurmijärven kunta 2016). 7 ARVIO HANKKEEN VAIKUTUKSISTA Rumpu on suunniteltu rakennettavaksi Ruosteojan nykyisen uoman viereen ja Ruosteojan vesi johdettavaksi rumpuun vasta sen valmistuttua. Näin ollen rakentamistoimenpiteiden vaikutukset Ruosteojan vedenlaatuun ja vesistöjen tilaan jäävät vähäisiksi. Rummun rakentaminen heikentää Ruosteojan luonnontilaisuutta ainoastaan paikallisesti rummun sijoituspaikalla. Huomioiden Ruosteojan muut luonnontilaiset ja nykytilassaan muutetut osuudet ei muutoksen ei katsota olevan merkittävä Ruosteojan luonnontilaisuuden kannalta. Rummun riittävän mitoituksen vuoksi sillä ei ole vaikutuksia virtausoloihin. Rummun rakentamisella ei ole vaikutuksia virkistyskäyttöön, kalastukseen tai kalastoon. Vaikutukset ympäristön viihtyisyyteen ja maisemaan ovat paikalliset ja vähäinen osa tieyhteyden rakentamisen vaikutuksista. Rakentamisella ei ole vaikutuksia kulttuuriarvoihin. 8 ARVIO HANKKEESTA SAATAVASTA HYÖDYSTÄ JA SIITÄ AIHEUTUVASTA VAHINGOSTA Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua eikä siitä aiheudu korvattavaa haittaa. Rummun rakentaminen Ruosteojaan on edellytys tieyhteyden rakentamiselle suunnitellulle läjitysalueelle. Tieyhteyttä ei ole teknistaloudellisista ja maanomistuksellisista syistä mahdollista järjestää ylittämättä Ruosteojaa. Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.11.2016 Vesilain mukainen lupahakemus 6 (6) VIITTEET Hertta 2016). Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä. <https://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/hearts/welcome.asp> (viitattu 21.20.2016). Karpalo (2016). Suomen ympäristökeskuksen karttapalvelu Karpalo. <https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlightviewer.aspx> (viitattu 21.20.2016). Nurmijärven kunta (2016). Perttulan osayleiskaava. <http://www.nurmijarvi.fi/perttula_2> (viitattu 9.8.2016). Uudenmaan liitto (2016). <http://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/hyvaksytyt_maakuntakaavat> (viitattu 21.10.2016).. 2016 Keski-Suomen Kuljetus Oy Jani Ylälehto vt. toimitusjohtaja Vesilupahakemus_KSK Röykkä.docx

LIITE 1 1 (3) Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi 2.12.2016 P30545P003 SIJAINTIKARTAT (2 KPL) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 2 (3) 18.11.2016 Kartat: Maanmittauslaitos, Ympäristökarttapalvelu Karpalo, Suomen ympäristökeskus, <https://wwwp2.ymparisto.fi/karpalo/silverlightviewer.aspx> (poimittu 21.10.2016) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

FCG SUUNNITELU JA TEKNIIKKA OY LIITE 1 3 (3) 18.11.2016 OTE VAHVISTETTUJEN MAAKUNTAKAAVOJEN YHDISTELMÄSTÄ Lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu, vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 2014, <http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html> (poimittu 2.12.2016). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki

LIITE 3 1 (2) KIINTEISTÖTIEDOT Keski-Suomen Kuljetus Oy Tulppaanin tila, Röykkä, Nurmijärvi 18.11.2016 P30545P003 Kartta: Maanmittauslaitos, Kiinteistötietopalvelu, <https://kiinteistotietopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tuotanto/ktp/sivusto/paasivu.html?lang=fi&locale=fi> (poimittu 21.10.2016) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 6501, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki