MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA

Transkriptio

1 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA SUNSHINE KAIDI NEW ENERGY GROUP, KEMI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

2 Muutoslista FIMIKM FILAHD FIMIKM FILAHD Lauri Joronen Lauri Joronen VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

3 Sisältö JOHDANTO.... Biojalostamon sijainti... 2 AJOKSEN POHJAVESIALUE Vedenotto pohjavesialueelta ja tutkitut vedenottopaikat MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN Pohjavesialueella sijaitseva hankealue Kemikaalivaraston alue Vedenjakajan alue JOHTOPÄÄTÖKSET... 5 LIITTEET:. Pohjavesialuekartta 2. Tutkimuskartta 3. Pohjavesiputkien asennus tehdasalueen ympäristöön (FCG:n raportti) S w e co Y m p ä r is t ö O y Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 7 A, 90 Oulu PL 453, 330 Tampere Uudenmaankatu 9 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

4 JOHDANTO Sunshine Kaidi New Energy Group suunnittelee Kemin Ajokseen biojalostamoa, jonka on määrä tuottaa tonnia biopolttoainetta vuodessa. Pääraaka-aineenaan tehdas käyttäisi puupohjaista biomassaa. Kohteeseen laadittua ympäristö- ja vesitalouslupalupahakemusta varten selvitettiin lisätutkimusten avulla pohjaveden pinnankorkeuksia, virtaussuuntia sekä maaperän laatua ja oletetun pohjaveden jakajan tarkempaa sijaintia. Tutkimukset sijoittuivat pohjavesialueella olevalle hankealueelle, kemikaalivaraston alueelle sekä oletetun vedenjakajan ympäristöön. Saatuja tutkimustuloksia käytetään biojalostamon vaikutusten arvioinnissa sekä mahdollisten rakennusaikaisten kaivantojen kuivatuspumppauksien vaikutusarvioinnin tekemisessä.. Biojalostamon sijainti Biojalostamo on tarkoitus rakentaa Kemiin Ajoksen alueelle. Rakennettavalla biojalostamolla on yhteensä neljä hankealuetta, joista yksi sijoittuu Ajoksen pohjavesialueelle ja päähankealue rajautuu pohjavesialueeseen. Pohjavesialueelle tulee sijoittumaan toimistorakennuksia sekä tuotantoa avustavia toimintoja. Hankealueet sijoittuvat kolmen eri kiinteistön alueelle. Ajoksen pohjavesialueeseen rajautuva pääprosessialue sijoittuu kiinteistölle sekä osittain kauempana pohjavesialueesta olevalle kiinteistölle , jonne sijoittuu lopputuotevarasto. Kiinteistöllä sijaitsee lisäksi biomassan käsittely ja varastointialueita sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Ajoksen pohjavesialueella olevalle kiinteistölle tulee sijoittumaan ohjaushuone, laboratoriot ja toimistoja sekä käyttöhyödykkeitä ja tuotantoa avustavia toimintoja. Kiinteistöllä sijaitsee Ex-Teboilin (Suomen Petrooli) sekä St:n vuokraama maa-alue. Naapurikiinteistöllä Öljysatamakadun toisella puolella on ollut Gulfin entinen öljyvarastoalue, joka on nykyään Neste Oil Oy:n hallinnassa. Kiinteistön omistaa Kemin kaupunki. Kiinteistöllä on Baltic Tank Oy:n ja Bunker Terminals Oy:n alueet. 2 AJOKSEN POHJAVESIALUE ELY-keskus on kuuluttanut Ajoksen pohjavesialueen rajausmuutoksesta, jossa pohjavesialueen rajaus vastaa nykyisen asemakaavan yhteydessä tutkittua pohjavesialueen rajausta. Biojalostamoa varten aiemmin tehdyissä tutkimuksissa on käytetty myös samaa rajausta, joka ei ollut tuolloin vielä vahvistettu. Ajoksen pohjavesialue on deltamainen reunamuodostuma, jota peittää laajalti paikoin huuhtoutunut moreeni. Muodostuman laen tasanne ja loivat harjanteet ovat korkeustasolla MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA (7)

5 5-8,5 m mpy. Laella ja itärinteellä on lukuisia rantavalleja ja eteläosassa myös dyynivalleja. Ajoksen pohjavesialueen maaperä on enimmäkseen moreenia, hienoa hiekkaa ja silttiä. Pohjavesikerroksessa materiaali on pääsääntöisesti tiivistä ja hyvin vettä johtavat kerrokset ovat vähäisiä. Kaikkien vedenottokaivojen ympäristössä esiintyy hyvin vettä johtavia lajittuneita hiekkakerroksia, mutta esimerkiksi ottamolla PV2 vedenhankintaan tarvittavat kaksi erillistä kaivoa osoittavat, että maaperä on alueella vain kohtalaisesti vettä johtavaa (Ramboll 200). 2. Vedenotto pohjavesialueelta ja tutkitut vedenottopaikat Ajoksen pohjavesialueella on arvioitu laskennallisesti sadannasta muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d (Ramboll 200), mikä on huomattavasti enemmän kuin ELY-keskuksen arvioima 500 m 3 /d. Alueella syntyvää pohjavettä ei pystytä kuitenkaan hyödyntämään yhdestä pisteestä. Laajat soranottoalueet ovat lisänneet jonkin verran muodostuvan pohjaveden määrää. Ajoksen pohjavesialueelta pumpataan noin 9 % Kemin kaupungin käyttämästä vedestä. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi pohjavedenottamoa. Vanhempi ottamo koostuu yhdestä rengaskaivosta, joka on rakennettu vuonna 974. Ottamolla on lupa 290 m 3 /d vesimäärän ottamiseen, mutta tällä hetkellä vedenotto on rajoitettu noin 70 m 3 /d. Uudempi vuonna 998 rakennettu vedenottamo koostuu kahdesta kaivosta, jotka on rakennettu 70 m etäisyydelle toisistaan. Vedenottolupa sallii 300 m 3 /d vedenoton ja nykyisellään koko luvan sallima määrä hyödynnetään. Vedenottamoiden vedenlaatu on hyvää pois lukien vanhan ottamon korkea mangaanipitoisuus. Tutkitut vedenottopaikat Alueella sijaitsee kaksi tutkittua vedenottopaikkaa (Liite ). Sorakuopan länsiosassa on tehty 40 päivää kestävä koepumppaus vuonna 20 pisteestä UP620 (Lapin ELY-keskus 20). Tutkimuspiste ei sijaitse hankealueella ja se on vedenjakajan toisella puolella nykyisistä vedenottamoista nähden. Tutkimuspisteen etäisyys hankealueesta on noin 60 metriä. Tutkimusten perusteella alueelta on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä noin 80 m 3 /d. Pumppauspisteessä vettä johtava sorainen maakerros ulottuu 8 metrin syvyyteen, jonka alapuolella on silttiä. Koepumppaus ei vaikuttanut juuri lainkaan alueella sijaitsevien pohjaveden tarkkailuputkien vesipintoihin, mikä on selitettävissä maakerrosten vaihtelevuudella, vedenjakajilla ja huonolla vedenjohtavuudella. Veden kirkastumiseen pumppauspisteessä meni noin vuorokausi, joten pumppauspaikan maalaji pohjavesikerroksessa ei ole kovin hyvin lajittunut. Alueelta tehdyissä kairauksissa maakerrokset ovat suhteellisen paksuja, mutta sisältävät paljon hienoainesta. Vettä johtavien kerrosten alapuolella tavataan savi ja silttikerroksia. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kohti luodetta. Tutkittu vedenottopaikka on merkitty myös kaavaan. Toinen tutkittu vedenottopaikka sijaitsee pohjavesialueen länsipuolella. Tutkimuspiste sijaitsee suunnitellulla pääprosessialueella. Lapin ympäristökeskus on tehnyt soramontun alueella pohjavesitutkimuksia vuonna Alueella on tehty maatutkauksia sekä kairauksia. Tutkimuksissa pohjavedenpinnan alapuolella esiintyy paksuja maakerroksia, mutta ne MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA (7)

6 on todettu pääosin heikosti lajittuneiksi ja heikosti vettä johtaviksi. Pisteestä UP 623 saatiin pumpattua laadultaan huonohkoa vettä noin 86 m 3 /d. (Lapin ympäristökeskus 2007) 3 MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden tarkentamiseksi FCG suoritti Ajoksen pohjavesialueella kuudesta pisteestä kairauksia asentaen pisteisiin uudet pohjavesiputket. Lisäksi mitattiin pohjaveden pinnankorkeuksia uusista ja vanhoista putkista pohjaveden virtaussuuntien sekä vedenjakajien selvittämiseksi (FCG 207). (Liitteet 2 ja 3) Kairausten perusteella kallionpinta oli alueella noin 5,2-6 metrin syvyydellä maanpinnasta tasolla -6,26 +,34 (N2000) ja maalajit ovat pintaosista enimmäkseen hiekkaa ja soraa sekä syvemmällä silttisempää hiekkaa tai moreenia. Pintamaalajikerrosten paksuus ja laatu vaihtelevat alueella nopeasti topografian ja alueella aiemmin tehdyn maa-ainestenoton vuoksi. Erot eri putkien vesipinnan korkeuksissa ovat varsin selkeitä. (FCG 207) Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat pohjois-etelä-suuntaiselta vedenjakajalta kohti idässä olevaa vedenottamoa (PV2) sekä kohti länttä. Itä-länsi-suuntaiselta vedenjakajalta pohjavesi virtaa lounaaseen/luoteeseen. Pohjavesialueelle sijoittuvalla hankealueelle virtaussuunta on länteen/lounaaseen. Pohjavesi vitaa Takalahtea päin koillisesta/luoteesta (Pöyry 202). (Liitteet 2 ja 3) 3. Pohjavesialueella sijaitseva hankealue Pohjavesialueella sijaitsevalle hankealueelle asenettiin kaksi uutta pohjavesiputkea ja pisteistä suoritettiin kairaukset (Liitteet 2 ja 3). Hankealueen itärajalla (FCG) kallion päällä on silttiä noin 5,2 metrin paksuudelta ja pohjavesi on noin, metrin syvyydellä maanpinnasta. Hankealueen eteläkulmassa (FCG2) kallionpinta on noin,4 metrin ja pohjavedenpinta noin 4 metrin syvyydessä maanpinnasta. Maanpinnalla on 2,8 paksu soramoreenikerros ja se alla hiekkamoreenia. Raekokoanalyysien mukaan 8-9 metrin syvyydessä maalaji on silttiä. Kallionpinta on korkeammalla lähempänä vedenjakajaa pisteessä FCG (+,34), kuin pisteessä FCG2 (-4,29). Hankealueen itäosa on pohjaveden muodostumisalueella ja länsiosa muodostumisalueen ulkopuolella. Maaperän vedenjohtavuus on alueella huono varsinkin syvemmällä maaperässä. Pisteessä FCG pohjavedenpinta on pisteeseen FCG2 nähden lähempänä maanpintaa, mikä on selitettävissä alueen maa-ainestenotolla. Pohjaveden virtaussuunnassa ei uusien tutkimustulosten perusteella tapahdu muutosta aikaisemmin määriteltyihin virtaussuuntiin nähden. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueella kohti länttä/lounasta. Alueelta perustilaselvityksen yhteydessä laadittu käsitteellinen malli kuvaa alueen maaperä- ja pohjavesioloja, eikä kairausten ja pohjavedenpinnan mittausten perusteella malliin ole tarvetta tehdä muutoksia. MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA (7)

7 3.2 Kemikaalivaraston alue Päähankealueelle sijoittuvalta kemikaalivarastoalueelta suoritetussa kairauksessa (FCG5) kallionpinta on noin 5-6 metrin syvyydellä ja pohjavedenpinta noin 6,3 metrin syvyydellä maanpinnasta (Liitteet 2 ja 3). Maanpinnalla on noin 3 metriä soraa ja sen alapuolella pääosin silttistä hiekkaa. Kallionpinta on lisätutkimuspisteistä syvimmällä pisteessä FCG5 (-6,26). Alueella esiintyy yleisesti paksuja maakerroksia, mutta ne on todettu heikosti lajittuneiksi ja heikosti vettä johtaviksi. Pohjavesi on alueella noin 6,3 metrin syvyydellä, missä maaperä on huonommin vettä johtavaa. Alueella pohjaveden virtaussuunnissa ei lisätutkimusten perusteella ole suurta muutosta aikaisemmin arvioituihin virtaussuuntiin. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen eli poispäin Ajoksen pohjavesialueesta. Alueelta perustilaselvityksen yhteydessä laadittuun käsitteelliseen malliin ei kairausten ja pohjavedenpinnan mittausten perusteella ole tarvetta tehdä muutoksia. 3.3 Vedenjakajan alue Ajoksen pohjavesialueella kulkee tutkimusten mukaan pohjois-etelä-suunainen vedenjakaja linjalla FCG04-KAUP4 ja toinen vedenjakaja itä-länsi-suunnassa linjalla KAUP2-FCG4 (FCG 207) (Liite 2 ja 3). Pohjois-etelä-suunaisen vedenjakajan alueelta tehdyissä kairauksissa kallionpinta on pisteessä FCG4 noin 7,8 metrin ja pohjavedenpinta noin 2,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperä on 3 metrin syvyydelle hiekkaa, syvyydellä 3-7 m silttiä ja 7-7,8 m hiekkaa. Vedenjakajan itäpuolella pisteessä FCG3 on maanpinnasta noin 7 metriä hiekkaa/hienoa hiekkaa ja sen alla silttiä noin 2,5 metriä ennen 9,5 metrin syvyydessä maanpinnasta olevaa kallionpintaa. Pohjavesi on noin 5,3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pisteessä FCG6 on metri soraa ja sen alapuolella noin 8,6 metriä hiekkaa. Kallionpinta on 9,6 metrin ja pohjavedenpinta noin 2,4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueella lisätutkimuksin todettu pohjois-etelä-suunainen vedenjakaja vastaa suurin pirtein aikaisempaa arviota vedenjakajan sijainnista. Maaperä on vedenjakajan ympäristössä pintaosissa pääosin karkeampaa hiekkaa ja syvemmällä hienorakeisempaa silttiä. Kallionpinnassa ei tapahdu vedenjakajan alueella merkittävää muutosta pisteiden FCG4 (+0,34) ja FCG3 (+,05) välillä. Kauempana vedenjakajasta pisteessä FCG6 kallionpinta on syvemmällä (-2,2). Myöskään pohjaveden virtaussuunnassa ei tapahdu merkittävää muutosta aiemmin arvioituihin virtaussuuntiin. Pohjavesi virtaa vedenjakajalta itään/kaakkoon kohti vedenottamoa sekä länteen/luoteeseen/lounaaseen. Toinen vedenjakaja arvioidaan olevan itä-länsi-suunnassa linjalla KAUP2-FCG4 (FCG 207). Vedenjakaja on havaittavissa myös aikaisemmista tutkimuksista ja pohjavedenpinnan mittauksista. Alueelta on olemassa vähemmän tietoa pohjaveden pinnankorkeuksista, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että alueella sijaitsee ainakin osittainen vedenjakaja pohjavesiputkien välillä. On myös erittäin todennäköistä, että vedenjakaja kulkee koko arvioidulla alueella. Vedenjakaja kulkee pohjavesialueella olevan hankealueen pohjoispuolella. Pohjavesi virtaa vedenjakajalta pääosin lounaaseen ja luoteeseen. MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA (7)

8 Alueella olevat vedenjakajat eivät ole seurausta kalliokynnyksistä, mitkä estävät pohjaveden virtausta vaan vedenjakajat ovat seurausta todennäköisesti maaperän hienoaineskerroksista ja huonosta vedenjohtavuudesta. Olemassa olevan hydrogeologisen tiedon perusteella Ajoksen pohjavesialueen länsiosa ei ole nykyisten vedenottamoiden valuma-aluetta. Vedenjakajan suunnalla tehtyjen kairausten perusteella alueella ei ole merkittäviä hyvin vettä johtavia pohjavesikerroksia ja Ajoksen pohjavesimuodostuman on arvioitu jakautuvan monimutkaisesti useisiin pienempiin virtausvyöhykkeisiin (Lapin ELY-keskus 20). Vedenjakajan alueen pohjavesikerroksessa materiaali on pääsääntöisesti tiivistä ja hyvin vettä johtavat kerrokset ovat vähäisiä. Pohjavesialueen länsiosan pohjavedet ovat selvästi muita alueita alempana. Pohjaveden virtaus ei suurillakaan vedenottomäärillä suuntaudu vedenottamoille, eikä alueiden välillä ole hydraulista yhteyttä (Ramboll 200). Maanpinta on korkeimmillaan pohjavesimuodostuman keskiosaa (5-8,5 m mpy) ja laskee hankealueella muodostuman länsipuolella lähes merenpinnan tasolle (Geobotnia 203). Alueella kulkevan pohjois-etelä-suunaisen vedenjakajan (FCG04-KAUP4) takia pohjavesi ei virtaa biojalostamon hankealueilta nykyisille vedenottamoille vaan pohjaveden päävirtaussuunta on kohti hankealueita ja edelleen poispäin pohjavesialueesta. Tutkittu vedenottopaikka UP620 ei sijaitse hankealueilla. Pisteestä tehty koepumppaus ei vaikuttanut juuri lainkaan alueella sijaitsevien pohjaveden tarkkailuputkien vesipintoihin, mikä on selitettävissä vedenjakajilla, maakerrosten vaihtelevuudella ja huonolla vedenjohtavuudella. Pohjaveden päävirtaussuunta on tutkitulta vedenottopaikalta luoteeseen kohti päähankealuetta. Pohjavesialueella sijaitsevan hankealueen pohjoispuolella sijaitseva toinen itälänsi-suuntainen vedenjakaja linjalla KAUP2-FCG4 (FCG 207) estää todennäköisesti pohjaveden virtauksen hankealueelta kohti tutkittua vedenottopaikkaa. 4 JOHTOPÄÄTÖKSET Hankealueet tullaan pinnoittamaan, hulevesiviemäröimään ja alueille toteutetaan määräysten mukaiset suojatoimenpiteet. Näillä estetään haitta-aineiden pääsy maaperään ja edelleen pohjaveteen. Hankealueilla syntyvät vedet johdetaan Ajoksen pohjavesialueen ulkopuolelle, mikä pienentää paikallisesti pohjaveden muodostumista. Pinnoitettavien hankealueiden koko on yhteensä noin 45 ha, joista Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuu noin 4 ha. Pinnoitukset eivät pohjaveden virtaussuuntien ja vedenjakajien takia vaikuta nykyisiltä vedenottamoilta saatavan pohjaveden määrään. Vaikutuksia ei myöskään arvioida olevan tutkittuun vedenottopaikkaan. (Sweco Ympäristö 206) Ajoksen pohjavesialueelle sijoittuvalla hankealueelta, kemikaalivaraston alueelta sekä vedenjakajien ympäristöstä tehtyjen raekokoanalyysien mukaan maaperä on hienojakoista pääosin silttiä, hiekkaa ja silttimoreenia. Kairaushavaintojen mukaan pintakerroksissa on myös karkeampia sora ja hiekka maa-aineksia. Maaperä on tutkimusalueilla pääosin huo- MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA (7)

9 nosti vettä johtavaa, eikä mahdolliset haitta-aineet leviä pohjaveden mukana laajalle alueelle. Myös pohjaveden virtaussuunnat ja vedenjakajat estävät mahdollisten haitta-aineiden leviämisen Ajoksen pohjavesialueelle ja vedenottamoille. Biojalostamon hankealueiden rakentamisella ei ole vaikutusta nykyisiin vedenottamoihin, sillä alueiden välissä sijaitsee vedenjakaja. Vedenjakajan takia pohjaveden virtaus ei ole suurillakaan vedenottomäärillä suuntautunut kohti vedenottamoita. Tutkitun vedenottopaikan (UP620) ja pohjavesialueelle sijoittuvan hankealueen väliin sijoittuu toinen vedenjakaja, eikä kyseisellä hankealueella arvioida olevan vaikutusta mahdolliseen vedenottoon. Pohjaveden virtaussuunta on tutkitulta vedenottopaikalta kohti päähankealuetta eikä myöskään tällä hankealueella arvioida olevan vaikutusta mahdolliseen vedenottoon. Alueelta suoritettujen tutkimusten yhteydessä todettiin, että jatkossa pinnankorkeustarkkailuun on hyvä lisästä putkia asennettujen pohjavesiputkien FCG4 ja FCG6 sekä vanhan putken KAUP3 pohjoispuolelta, jotta tuon alueen pohjaveden virtaussuunta sekä -jakaja tarkentuvat. Mahdollisia pinnankorkeusseurantaan lisättäviä putkia ovat esim. Kemin Veden putket KAUP6, VEIT9 ja VEIT0. Putkien seuranta tulisi lisätä vedenottamoiden seurantaan. (FCG 207) MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA (7)

10 Lähdeluettelo: FCG 207: Pohjavesiputkien asennus tehdasalueen ympäristöön, Sweco Ympäristö Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Työ P3265P00, Geobotnia 203: Ajos Biodiesel Project, Ground Investigation, Forest BTL Oy, Työ 325, Vantaa , 3 s. Lapin ELY-keskus 20: Ajoksen pohjavesialueen lisätutkimus, Heikki Hautala, Aulis Ruotsalainen, Rovaniemi , 4 s. Lapin ympäristökeskus 2007: MeriLapin seudun pohjavesien lisätutkimuksia. Pöyry 202: Kemin Ajoksen öljyvarastoalueen tarkentava pilaantuneisuustutkimus, ST Energy OY, Työ 6UEC43, Oulu , 5 s. Ramboll 200: Pohjavesiolosuhteiden selvitys ja ohjeita maankäytön suunnitteluun Kemi, Ajos, Viite , Maija Jylhä-Ollila, Hollola , 5 s. Sweco Ympäristö 206: Pinnoitettavien alueiden vaikutus pohjaveden muodostumiseen biojalostamon hankealueella, Kemi, Sunshine Kaidi New Energy Group, Turku , 3 s. Turku,. toukokuuta 207 Sweco Ympäristö Oy Mika Manninen Projektipäällikkö M.Sc. (ympäristötekniikka) ympäristösuunnittelija AMK Lauri Joronen Pohjavesiasiantuntija FM (geologi) 7 (7) MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEIDEN TARKENTAMINEN AJOKSEN POHJAVESIALUEELLA.5.207

11 Liite

12 Liite 2

13 SWECO YMPÄRISTÖ OY Pohjavesiputkien asennus tehdasalueen ympäristöön Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P3265P00

14 Raportti Sisällysluettelo Yleistä... 2 Maaperäkairaukset ja asennettavat pohjaveden havaintoputket... 3 Määritykset maaperänäytteistä Pohjaveden pinnanmittaukset Yhteenveto johtopäätökset... 2 LIITTEET. Pohjavesialuekartta, uudet ja vanhat rajaukset, Ajos (22400) 2. Pohjavesiputkikortit FCG-FCG6 3. Pohjaveden pinnankorkeudet 4. Rakeisuuskäyrät PIIRUSTUKSET YMP.P3265_2 Pohjavesiputkikartta, pinnakorkeusmittaukset FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 0060 Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti (3) Pohjavesiputkien asennus tehdasalueen ympäristöön Yleistä Sweco Ympäristö Oy:n toimeksiannosta FCG on asentanut uusia pohjaveden havaintoputkia Kemin Ajoksessa sijaitsevalle alueelle, jolle on suunniteltu energiatuotantoalan rakentamista. Tutkimuksen tavoitteena on tarkentaa alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteita sekä asentaa hankealueelle ja Ajoksen pohjavesialueelle pohjaveden tarkkailuputkia vedenlaadun, pohjaveden korkeusaseman ja virtaussuuntien tarkentamiseksi. Kartta pohjavesialueen uudesta ja aikaisemmasta rajauksesta on esitetty liitteessä. Osa asennetuista pohjavesiputkista tulee jatkossa toimimaan pohjavedenpinnan ja pohjavedenlaadun seurantapisteinä (tarkkailusuunnitelma Sweco ( ). 2 Maaperäkairaukset ja asennettavat pohjaveden havaintoputket Ajoksen pohjavesialueella ja pohjavesialueen läheisyydessä tehtiin maaputkikairaukset kuudessa pisteessä (pistetunnukset FCG-FCG6) ja asennettiin pisteisiin pohjaveden havaintoputket. Putkien sijainnit on esitetty liitteenä olevassa piirustuksessa YMP.P3265_2. Kairaukset suoritettiin ajalla Ennen putkien asentamista laadittiin työohjelma, joka hyväksytettiin asiakkaalla ja viranomaisella (Pohjois-Pohjanman ELY-keskus). Uudet putket asennettiin seuraavasti: FCG : Hankealueen itäisin kolkka (Swecon tarkkailusuunnitelma). Kairaussyvyys 8,2 m, kallionpinta -5,2 m mpa ja siiviläputken alapää -8,20 m mpa. FCG 2: Ohjaushuoneen 8 eteläpuolelle, pohjavesialueen lounaisrajalle, kallioon asti (ELY vaatimus). Kairaussyvyys 4,4 m, kallionpinta -,4 m mpa ja siiviläputken alapää -0,90 m mpa. FCG 3: Vedenjakajan itäpuolelle (ELY vaatimus). Kairaussyvyys 2,5 m, kallionpinta -9,5 m mpa ja siiviläputken alapää -,20 m mpa. FCG 4: Vedenjakajan länsipuolelle. Kairaussyvyys 0,8 m, kallionpinta -7,8 m mpa ja siiviläputken alapää -0,00 m mpa. FCG 5: Alueen rajalle, kemikaalivaraston eteläpuolella määrittämään pohjaveden virtaussuuntaa. Kairaussyvyys 6,0 m, kallionpinta/lohkare -5,0 m mpa ja siiviläputken alapää -5,00 m mpa. FCG 6: Vedenjakajan itäpuolelle (ELY toivomus). Kairaussyvyys 2,6 m, kallionpinta -9,6 m mpa ja siiviläputken alapää -0,80 m mpa. Havaintoputket (Ø 52 mm muoviputket) asennettiin maaputkikairauskalustolla. Putkien siiviläosien asennustaso määritettiin kairaustulosten perusteella ja siiviläosuudet asennettiin koko vettä johtavaan maakerrokseen. Asennetut putket soveltuvat näytteenottoon. Putket varustettiin metallisella suojaputkella ja lukolla. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 0060 Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (3) Kairaussyvyydet on esitetty yllä. Tutkimukset ulotettiin vettä johtavien maakerrosten alapuoliseen kallionpintaan saakka ja suoritettiin 3 metrin kalliovarmistus. Kairaukset ulotettiin 8,2 6,0 metrin syvyydelle maanpinnasta. Kairauksen perusteella maalajit ovat pintaosista enimmäkseen hiekkaa ja soraa sekä syvemmällä silttisempää hiekkaa tai moreenia. Pintamaalajikerrosten paksuus ja laatu vaihtelee alueella nopeasti topografian ja alueella aiemmin tehdyn maa-ainestenoton vuoksi. Kairauspisteistä FCG FCG6 otettiin -2 maanäytettä/piste. Näytteet otettiin pohjavesikerroksesta likimääräisistä syvyyksistä 5-6 m ja 8-9 m. Asennettujen havaintoputkien sijainti ja korkeusasema (x, y, z) määritettiin maastomittauksilla. Kairaustuloksista laadittiin putkikortit, joihin kirjattiin maalajihavainnot, kairauksen päättymistapa ja päättymissyvyys. Pohjavesiputkikortit on esitetty liitteessä 2. 3 Määritykset maaperänäytteistä Maanäytteistä (n. 7 kpl) määritettiin geoteknisessä laboratoriossa raekoko (pesuseulonta+hydrometrikoe) vesipitoisuus Rakeisuusmääritysten tulokset on esitetty liitteessä 4. 4 Pohjaveden pinnanmittaukset Uusista ja alueella jo aikaisemmin olevista havaintoputkista mitattiin pohjaveden pinnat Tiedot ja avaimet vanhoihin havaintoputkiin saatiin Meri-Lapin Vedeltä. Pohjaveden pinnankorkeudet sekä vanhojen havaintoputkien kuntoarvio on esitetty liitteenä 3 olevassa taulukossa. 5 Yhteenveto johtopäätökset Tutkimusalueelle asennettiin kuusi uutta pohjaveden havaintoputkea. Asennetuista uusista ja vanhoista pohjavesiputkista mitattiin pohjaveden pinnankorkeudet. Erot eri putkien vesipinnan korkeuksissa ovat varsin selkeitä. Pohjois-eteläsuunnassa näyttäisi olevan vedenjakaja linjalla FCG4-KAUP4. Toinen jakaja näyttää olevan itä-länsi-suunnassa pohjoisessa (KAUP2-FCG4), ks. liitteenä oleva piirustus YMP.P3265_2. Raekokoanalyysien mukaan maaperä on hienojakoista: silttiä, hiekkaa, silttimoreenia. Kairaushavaintojen mukaan pintakerroksissa on myös karkeampia sora ja hiekka maa-aineksia. Kairauspisteissä FCG FCG6 kallionpinta vaihteli tasolla -6,26 +,34 (N2000). Jatkossa pinnankorkeustarkkailuun on hyvä lisästä putkia asennettujen pohjavesiputkien FCG4 ja FCG6 sekä vanhan putken KAUP3 pohjoispuolelta, jotta tuon alueen pohjavedenvirtaussuunta sekä -jakaja tarkentuvat. Mahdollisia FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 0060 Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (3) pinnankorkeusseurantaan lisättäviä putkia ovat esim. Kemin Veden putket KAUP6, VEIT9 ja VEIT0. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Risto Tilli Suunnittelupäällikkö Laatinut: Kari Kreus Ympäristöasiantuntija DI FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL 950, 0060 Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

18 LIITE

19 Liite 5. /

20 LIITE 2

21 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 207 Projekti: Ajos Kemi, pv-putket Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: FCG Asentaja: Esa Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Risto Tilli Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: 6,54 ETRS-TM35FIN N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 7,54 Siivilän alapään taso: -,66 Putkimateriaali: HDPE Putken halkaisija, mm: 52/60 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 3,00 Rauta Maanpäällinen putki,00 Jatkoputken pituus: 2,20 Siivilän pituus: 6,00 Putken kokonaispituus: 9,20 Wmax = 0,00 Wmin = 0,00 Putki maanpinnasta:,00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-5,2 Si Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 2,20 5,2 Ka pinta Lukko x 5,2-8,2 Ka Suodatinsukka Valurautakaivo Siivilän pituus: 6,0 Huomautukset Toimivuustesti min 3min 5min 0min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

22 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 207 Projekti: Ajos Kemi, pv-putket Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: FCG2 Asentaja: Sami Honkanen Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Risto Tilli Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: 7, ETRS-TM35FIN N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 8,2 Siivilän alapään taso: -3,79 Putkimateriaali: HDPE Putken halkaisija, mm: 52/60 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 3,00 Rauta Maanpäällinen putki,0 Jatkoputken pituus: 6,90 Siivilän pituus: 4,00 Putken kokonaispituus: 2,00 Wmax = 0,00 Wmin = 0,00 Putki maanpinnasta:,0 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-2,8 SrMr Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 6,90 2,8-,4 HkMr Lukko x,4 Ka pinta Suodatinsukka,4-4,4 Ka Valurautakaivo Siivilän pituus: 4,0 Huomautukset Toimivuustesti min 3min 5min 0min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

23 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 207 Projekti: Ajos Kemi, pv-putket Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: FCG3 Asentaja: Esa Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Risto Tilli Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: 0,55 ETRS-TM35FIN N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso:,35 Siivilän alapään taso: -0,65 Putkimateriaali: HDPE Putken halkaisija, mm: 52/60 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 3,00 Rauta Maanpäällinen putki 0,80 Jatkoputken pituus: 2,20 Siivilän pituus: 9,00 Putken kokonaispituus: 2,00 Wmax = 0,00 Wmin = 0,00 Putki maanpinnasta: 0,80 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-7,0 Hk Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 2,20 7,0-9,5 Si Lukko x 9,5 Ka pinta Suodatinsukka 9,5-2,5 Ka Valurautakaivo Siivilän pituus: 9,0 Huomautukset Toimivuustesti min 3min 5min 0min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

24 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 207 Projekti: Ajos Kemi, pv-putket Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: FCG4 Asentaja: Esa Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Risto Tilli Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: 8,4 ETRS-TM35FIN N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 9,4 Siivilän alapään taso: -,86 Putkimateriaali: HDPE Putken halkaisija, mm: 52/60 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 3,00 Rauta Maanpäällinen putki,00 Jatkoputken pituus: 3,00 Siivilän pituus: 7,00 Putken kokonaispituus:,00 Wmax = 0,00 Wmin = 0,00 Putki maanpinnasta:,00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-3,0 Hk Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 3,00 3,0-7,0 Si Lukko x 7,0-7,8 Hk Suodatinsukka 7,8 Ka pinta Valurautakaivo 7,8-0,8 Ka Siivilän pituus: 7,0 Huomautukset Toimivuustesti min 3min 5min 0min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

25 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 207 Projekti: Ajos Kemi, pv-putket Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: FCG5 Asentaja: Esa Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Risto Tilli Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: 8,74 ETRS-TM35FIN N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 9,74 Siivilän alapään taso: -6,76 Putkimateriaali: HDPE Putken halkaisija, mm: 52/60 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 3,00 Rauta Maanpäällinen putki,00 Jatkoputken pituus: 5,50 Siivilän pituus: 0,00 Putken kokonaispituus: 6,50 Wmax = 0,00 Wmin = 0,00 Putki maanpinnasta:,00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-3,0 Sr Vandaaliputki x Jatkoputken pituus: 5,50 3,0-5,0 sihk Lukko x 5,0-6,0 Ki/Lo/Ka Suodatinsukka Valurautakaivo Siivilän pituus: 0,0 Huomautukset Toimivuustesti min 3min 5min 0min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

26 MITTAUS- JA ASENNUSKORTTI 207 Projekti: Ajos Kemi, pv-putket Kairakone: GM 200 HAVAINNOT Putken numero: FCG6 Asentaja: Esa Kivivuori Syvyys putkenpäästpinnan taso Pohjavesi- Pvm. Asiakkaan viite: Risto Tilli Puhelin: Puhelin: Asennuspäivä: Huom. Koordinaatit: Koordinaattijärjestelmä: X: Y: Z: 7,39 ETRS-TM35FIN N2000 TASOTIEDOT JA RAKENNE Putken yläpään taso: 8,39 Siivilän alapään taso: -3,4 Putkimateriaali: HDPE Putken halkaisija, mm: 52/60 Siivilän rako, mm: Vandaaliputken materiaali: 3,00 Rauta Maanpäällinen putki,00 Jatkoputken pituus:,80 Siivilän pituus: 9,00 Putken kokonaispituus:,80 Wmax = 0,00 Wmin = 0,00 Putki maanpinnasta:,00 Maalajit Lisäosat Kyllä (X) Syvyys [m] Maalaji Routapanta x 0-,0 Sr Vandaaliputki x Jatkoputken pituus:,80,0-9,6 Hk Lukko x 9,6 Ka pinta Suodatinsukka 9,6-2,6 Ka Valurautakaivo Siivilän pituus: 9,0 Huomautukset Toimivuustesti min 3min 5min 0min Maalajit ovat aistinvaraisia Mitta Oy Y-tunnus

27 LIITE 3

28 Kemi, Ajos Pohjavesiputkien pinnankorkeusseuranta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy P3265P00 Havaintoputki FCG FCG2 FCG3 FCG4 FCG5 FCG6 VEIT UP620 UP632 KAUP KAUP2 KAUP3 KAUP4 KAUP5 YMP60 HP HP2 Putkenpään korko (NN) ,60 6,50-3,55 5,25 6,45 8,87 7,25 4,3 - - Putkenpään korko (N2000) 7,54 8,2,35 9,4 9,74 8,39 7,35 7,25-4,30 6,00 7,20 9,62 8,00 4, Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus Korko Mittaus PVM (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) (vp-pyp) (N2000) , 5,43 5, 3, 6,2 5,23 3,32 5,82 7,27 2,47 3,39 5,00 2,63 4,72 4,45 2,80 4,45-2,04 2,26 2,79 3,2 2,25 4,95 4,39 5,23 2,27 5,73 2,73 2,5 0,67 -,70 - Aiemmin asennettujen havaintoputkien tarkastus/kunto : Putki VEIT UP620 UP632 KAUP KAUP2 KAUP3 KAUP4 KAUP5 YMP55 YMP60 HP HP2 HP3 Halkaisija 75 mm 60 mm 60 mm 75 mm 75 mm 75 mm 75 mm 75 mm 26 mm 26 mm 52 mm 52 mm 52 mm Materiaali muovi muovi muovi muovi muovi muovi muovi muovi muovi muovi muovi muovi Lukittu kyllä ei ei ei ei ei ei ei ei ei kyllä kyllä kyllä Suojaputki kyllä ei ei ei ei ei ei ei ei ei kyllä kyllä kyllä Kunto hyvä hyvä hyvä, putkenpään korko ei tiedossa hyvä, putki betonisen kaivorenkaan sisällä hyvä hyvä hyvä hyvä, putki betonisen kaivorenkaan sisällä putki tukossa/jäässä noin maanpinnantasolta. Ei suojahattua hyvä hyvä, putkenpään korko ei tiedossa hyvä, putkenpään korko ei tiedossa ulkoapäin hyvässä kunnossa, lukko jumissa -> ei mittausta

29 LIITE 4

30 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Kemi ajos FCG Projektinumero Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste Paalu X Y Z Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys NO Lisätiedot Menetelmät 2,3,4,5 (*) Routivuus GEO Routiva Routivuus TIEH-04 Eritt. routiva Vesipitoisuus % 7.87 Humuspitoisuus % Kantavuusluokka F(G,E) Kelpoisuusluokka U Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% 77.8 E-moduli MPa 5-5 Maalaji (V) Si (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

31 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Kemi ajos FCG Projektinumero Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste 3 Paalu X Y Z.346 Kuvaajatunnus 2 Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) 5-6 NO 2,4,5 (*) Routimaton Liev. routiva 7.74 D H hhk NO 2,3,4,5 (*) Routiva Eritt. routiva F(G,E) U SiMr (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. 2 Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

32 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Kemi ajos FCG Projektinumero Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste 4 Paalu X Y Z 9.44 Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys 5-6 Häiriintyneisyys NO Lisätiedot Menetelmät 2,3,4,5 (*) Routivuus GEO Routiva Routivuus TIEH-04 Eritt. routiva Vesipitoisuus % 2.2 Humuspitoisuus % Kantavuusluokka F(G,E) Kelpoisuusluokka U Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% 93.0 E-moduli MPa 5-5 Maalaji (V) Si (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

33 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Kemi ajos FCG Projektinumero Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste 5 Paalu X Y Z Kuvaajatunnus Tunnus Paalu Syvyys 8-9 Häiriintyneisyys NO Lisätiedot Menetelmät 2,3,4,5 (*) Routivuus GEO Routiva Routivuus TIEH-04 Eritt. routiva Vesipitoisuus % 4.22 Humuspitoisuus % Kantavuusluokka F(G,E) Kelpoisuusluokka U Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% 52. E-moduli MPa 5-35 Maalaji (V) hksimr (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

34 TUTKIMUSSELOSTE Projekti Kemi ajos FCG Projektinumero Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste 6 Paalu X Y Z Kuvaajatunnus 2 Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) 5-6 NO 2,4,5 (*) Routimaton Liev. routiva 8.6 D H kehk NO 2,3,4,5 (*) Routiva Eritt. routiva 24.6 F(G,E) U Si (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä. 2 Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

35 TUTKIMUSSELOSTE Projekti FCG Projektinumero 662 Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste Paalu Fcg2 X Y Z 8.2 Kuvaajatunnus 2 Tunnus Paalu Syvyys Häiriintyneisyys Lisätiedot Menetelmät Routivuus GEO Routivuus TIEH-04 Vesipitoisuus % Humuspitoisuus % Kantavuusluokka Kelpoisuusluokka Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-% E-moduli MPa Maalaji (V) NO 2,3,4,5 (*) Routimaton Liev. routiva 5.05 D H hhk NO 2,3,4,5 (*) Routiva Eritt. routiva 20.6 F(G,E) U Si (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

36 TUTKIMUSSELOSTE Projekti FCG Projektinumero 662 Tilaaja FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Yhteyshenkilö Risto Tilli Tielinja/Ohjelma Näytteenotin Laboratoriopalvelut PANK-hyväksytty testausorganisaatio Laboratoriopalveluita vuodesta 95 Työnumero Piste Paalu Fcg5 X Y Z Kuvaajatunnus Tunnus 0403 Paalu Syvyys 5-6 Häiriintyneisyys NO Lisätiedot Menetelmät 2,3,4,5 (*) Routivuus GEO Routiva Routivuus TIEH-04 Liev. routiva Vesipitoisuus %.5 Humuspitoisuus % Kantavuusluokka F(G,E) Kelpoisuusluokka S2 Kapillaarisuus Kivisyys > 200 mm Kivisyys mm 0.063mm läp-%. E-moduli MPa 5-35 Maalaji (V) hksrmr (*) [] SFS-EN 933- (Kuivaseulonta) [2] SFS-EN 933- (Pesuseulonta) [3] PANK-203 (Hydrometri) [4] SFS-EN (Vesipitoisuus) [5] SFS-EN 744- (Humuspitoisuus) GEO Siltti Hiekka Sora Kivet % RT Hiesu Hieta Hiekka Sora Kivet mm Huom! Testaustulos koskee ainoastaan testattua näytettä Seula mm Läpäisyprosentti Lihavoidut arvot mitattuja. Päiväys Allekirjoitus Saara Hentilä Oulun laboratorio Typpitie, Oulu Puhelin etunimi.sukunimi@mitta.fi - Maatesti (C) Mitta Oy

37 LIITEPIIRUSTUKSET

38 KAUP vp +2,26 YMP55 FCG5 vp +2,47 UP620 vp +2,80 KAUP2 vp +3,2 YMP60 vp +2,5 KAUP3 vp +4,95 FCG4 vp +5,82 FCG6 vp +5,00 UP632 HP HP2 HP3 FCG vp +5,43 KAUP5 vp +5,73 FCG3 vp +5,23 FCG2 vp +3, KAUP4 vp +5,23 VEIT vp +4,72 MERKINNÄT: FCG-6 vp +xx KAUP5 vp +xx Hankealue, ympäristölupa Asennettu uusi pohjavesiputki, mitattu vesipinta (N2000) Nykyinen pohjavesiputki, mitattu vesipinta (N2000) Arvioitu pohjaveden virtaussuunta Rakennuskohde Sweco Ympäristö Oy Kairaukset ja pohjavesiputkien asentaminen Ajos KEMI Päiväys Pääsuunn. M.Aittola Hyv FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, PL Helsinki Puh Piirustuksen sisältö Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Tiedosto Suunn./Piirt. Tarkastaja Yhteyshenkilö R.Tilli Mittakaavat Pohjavesiputkikartta : 5000 Pinnankorkeudet mitattu YMP P3265P00 2 K.Kreus R.Tilli Muutos \\fcg.fi\common\projects\hki\p326\p3265_pohjavesitutkimukset_ymparisto\c_suunnittelu\c2_tyo A S