ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO"

Viljo Lattu
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä Viite ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

2 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Jukka Kotakorpi Jani Lepistö Jani Lepistö Kaavarungon maaperätutkimus, rakennettavuusselvitys ja perustamistapalausunto Viite Ramboll Terveystie HOLLOLA T F

3 ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO SISÄLTÖ 1. Maaperätutkimus Tutkimus Nykytilanne ja pohjasuhteet 1 2. Rakennettavuus Perustaminen Kunnallistekniikka Tie- ja katualueet Vesihuoltolinjat Pintavesien imeyttäminen Pohjavesiolosuhteet 4 PIIRUSTUSLUETTELO Piir.nro Järvenpäboll Piir.nro Ram- Piirustuksen sisältö Mittakaava Päiväys Muutos Tutkimuskartta 1: Leikkaus A-A 1:500/1: Leikkaus B-B 1:500/1: Leikkaus C-C 1:500/1: Leikkaus D-D 1:500/1: Leikkaus E-E 1:500/1: Leikkaus 1-1 1:500/1: Leikkaus 2-2 1:500/1: Leikkaus 3-3 1:500/1: Leikkaus 4-4 1:500/1: LIITTEET Liite 1. Maanäytteiden tutkimustulokset

4 ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 1 1. MAAPERÄTUTKIMUS 1.1 Tutkimus Kohde Tutkimusalue sijaitsee Järvenpään kaupungissa, Terholassa, Lallankadun päästä pohjoiseenitään. Tehtävä Kohteeseen on tehty asemakaavan laatimiseen liittyvä maaperätutkimus ja laadittu rakennettavuusselostus ja perustamistapalausunto. Maaperätutkimukset Tutkimusalueelle tehtiin 22 tärykairausta. Tutkimuspisteet mitattiin ja kalliopaljastumat kartoitettiin Järvenpään kaupungin koordinaattijärjestelmässä ja N60 korkeusjärjestelmässä. Lisäksi toukokuussa 2011 tehtiin maaperän tarkemman koostumuksen selvittämiseksi 9 kpl painokairauksia. Maanäytteet Kolmesta pisteestä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä yhteensä 6 kpl. Näytteistä määritettiin vesipitoisuus ja rakeisuus kolmesta näytteestä. Muista näytteistä määritettiin maalaji silmämääräisesti. Tulokset ovat liitteessä 1. Pohjavesiputket Kahteen pisteeseen asennettiin lyhytaikainen pohjaveden havaintoputki. Vesipintahavainnot ovat tutkimuskartalla ja leikkauspiirustuksissa pohjavesiputkitietojen yhteydessä. 1.2 Nykytilanne ja pohjasuhteet Tutkimusalue on kallioisilla ja rinnealueilla nuorta mäntypuuvaltaista osin hakattua metsää ja alavammilla alueilla koivikkoa. Alueella pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevia. Alueella on useita kalliopaljastumia ja kallioisia rinteitä. Alueen eteläosalla keskellä kalliopaljastumat ovat ylimpänä noin tasolla +70.0, itäreunassa noin tasolla ja koillisosan kalliopaljastumien laet tasovälillä Kallioisten alueiden välillä on painanteita. Alueen pohjois- ja länsiosalla maanpinta viettää keskiosalta loivasti lounaaseen - luoteeseen. Pohjasuhteet on kuvattu tarkemmin seuraavassa alueittain. Alue I Alue I on kallioista aluetta, jossa on kalliopaljastumia ja arvioitu kalliopinta on enintään metrin syvyydessä maanpinnasta. Maaperän pintakerroksena on havupuumetsän humusmaakerros jonka alla on tiivistä moreenia. Pohjavettä ei todennäköisesti I alueella esiinny, vaan vajovedet virtaavat kalliopintaa pitkin alavampiin alueen osiin (alue III) ja kalliopainanteisiin (alueet IV).

5 ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 2 Alueet II Alue II on pääosin loivaa havupuuvaltaista rinnettä, jossa maaperän pintakerroksena on havumetsän humusmaakerros. Tämän alapuolella on tiivistä silttiä, jonka alla on moreenipohja. Arvioitu kalliopinta on yli 1,1 5,0 m syvyydellä maanpinnasta. Alue on suhteellisen kuivaa eikä alueelle muodostu todennäköisesti varsinaista pohjavesivyöhykettä, vaan vajovedet virtaavat alueen alempiin osiin (alue III) tai kalliopainanteisiin (alueet IV). Pisteestä 23 otettujen maanäytteiden perusteella pintamaa on silttiä, ja syvemmällä on silttistä hiekkamoreenia. Näytteiden vesipitoisuus oli 24,8 %. Maaperä koko alueella on routivaa. Alueet III Alueet III ovat rinteiden alaosalla, jossa puustossa on myös lehtipuita. Maaperä on alueella kosteampaa ja pinnalla oleva humuskerros paksumpi. Alueella on havaittu pohjavesipinta kahdesta väliaikaisesta pohjavesiputkesta pisteestä 30 tasolla ja pisteestä 27 tasolla +58.2, 0,78 0,85 m syvyydellä maanpinnasta. Alueen maaperä on pintaosaltaan löyhää - keskitiivistä silttiä ja syvemmällä tiivistä moreenia. Kairaukset ovat päättyneet 1,8 2,7 m syvyydelle. Pisteistä 27 ja 30 otettujen maanäytteiden perusteella pintamaa on silttiä ja syvemmällä maaperä on silttistä hiekkamoreenia. Maanäytteiden vesipitoisuus vaihteli välillä 18,6 24,8 %. Maaperä alueella on routivaa. Alueet IV Alueet IV ovat vettä kerääviä kosteikkoja ja alueilla on kalliopainanne. Maaperän pintakerroksena on kosteikolle tyypillinen turvekerrostuma. Pintakerroksen alla on silttikerros, jonka tiiveys vaihtelee löyhästä tiiviiseen ja joka ulottuu läntisellä alueella noin 1,5 3 m syvyyteen. Silttikerroksen alla on tiivis moreeni. Kairaus päättyi moreenikerroksen kiveen tai kallioon 4,6 metrin syvyydellä. Alueelta 4 ei mitattu pohjavesipintaa, mutta pisteissä 27 ja 30, jotka sijaitsevat alueen 3 kalliopainanteissa, pohjavesipinta oli 0,78-0,85 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperä alueella on routivaa. 2. RAKENNETTAVUUS 2.1 Perustaminen Alue on suunniteltu kaavoitettavaksi asuinrakennuksia. Alueen perustaminen on tarkasteltu noudattaen edellä olevia aluejakoja. Kunkin rakennuksen kohdalla tulee tehdä rakennussuunnitteluvaiheessa yksityiskohtaiset pohjatutkimukset. Alueet I Alueilla I rakennukset voidaan perustaa maanvaraisille tai kallionvaraisille anturaperustuksille. Lattiat voivat olla maanvaraisia. Alueen geotekninen kantavuus on kn/m 2. Alueet II Alueilla II rakennukset voidaan perustaa maanvaraisille tai kallionvaraisille anturaperustuksille. Lattiat voivat olla maanvaraisia. Alueen geotekninen kantavuus on kn/m 2. Alueet III Alueilla III rakennukset voidaan perustaa tiiviin moreenin varaan tehtäville anturaperustuksille. Rakennusten alta tulee poistaa löyhät silttikerrokset. Noin 0,8 m syvyydessä sijaitseva pohjavesipinta on otettava huomioon rakennusten kuivatusjärjestelmiä suunniteltaessa ja kaivutöiden aikana. Lattiat voidaan rakentaa maanvaraisina. Alueen geotekninen kantavuus on 150 kn/m 2.

6 ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO 3 Alueet IV Alueilla IV rakennukset voidaan perustaa maanvaraisille anturaperustuksille tiiviin moreenin päälle tehdyn massanvaihdon varaan. Lattiat voidaan perustaa maanvaraisesti massanvaihdon varaan. Löyhät turve- ja silttikerrokset tulee poistaa ja korvata massanvaihdolla. Alueen geotekninen kantavuus massanvaihdon jälkeen on 150 kn/m 2. Alueella pohjavesi on lähellä maanpintaa ja aluetta suositellaan täytettäväksi, jotta alueen kuivatus voidaan luotettavasti järjestää. 2.2 Kunnallistekniikka Tie- ja katualueet Tutkimusalueen kadut ja kevyenliikenteenväylät voidaan rakentaa kaikilla alueilla ilman laajaalaisia pohjanvahvistustoimenpiteitä tiiviin moreenikerroksen ja osalla alueista myös kallion varaan. Tehtyjen tutkimusten perusteella pohjamaan kantavuusluokkana katujen suunnittelussa voidaan käyttää kallion varaan perustettaessa (alueella I) kantavuusluokkaa A, moreenin varaan perustettaessa alueilla II IV luokkaa E ja siltin varaan perustettaessa alueilla III-IV luokkaa F. Alustavat tilaajan normaalisti käyttämät päällysrakennekerrokset on esitetty seuraavissa taulukoissa: Pohjamaan kantavuusluokka Katuluokka 3: E F Päällyste Sidekerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros 0.25 Kokonaispaksuus Katuluokka 4: Päällyste Sidekerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros 0.15 Kokonaispaksuus Katuluokka 5: Kulutuskerros Sidekerros Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros 0.15 Kokonaispaksuus Katuluokka 6: Kantava kerros Jakava kerros Suodatinkerros 0.15 Kokonaispaksuus Routamitoitusta suositellaan vaikeissa routaolosuhteissa kosteikkoalueiden läheisyydessä (alueet III ja IV) ja niiden purkusuunnassa.

Samankaltaiset tiedostot

LEPOLA 3 ALUE KAAVARUNGON MAAPERÄ- TUTKIMUS, RAKENNETTA- VUUSSELVITYS JA PERUS- TAMISTAPALAUSUNTO

Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 31.12.2010 Viite 82132289 LEPOLA 3 ALUE KAAVARUNGON MAAPERÄ- TUTKIMUS, RAKENNETTA- VUUSSELVITYS JA PERUS- TAMISTAPALAUSUNTO KAAVARUNGON