PERUSOPETUS SELVITTI KOULUKIUSAAMISTA Järvenpään perusopetuksessa toteutettiin syksyllä 2008 koulukiusaamista koskeva kysely, johon vastasivat lähes kaikki perusopetuksen 1.-9. luokkien oppilaat. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa koulukiusaamisen esiintymistä, sen muotoja ja kiusaamiseen puuttumista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kiusaamisen ehkäisemisen toimintamallien kehittämisessä kouluissa ja yhteisesti koko perusopetuksessa. Kiusaamisen määritelmänä käytettiin seuraavaa: (ote Järvenpään perusopetuksen toimintasuunnitelmasta oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä; mukaillen Salmivalli 2003. ) Kiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisen tai toisten tahallisen, negatiivisen toiminnan kohteeksi. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino. Voimasuhteiden ero voi perustua esim. ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, asemaan ryhmässä tai tukijoukkoihin. Kiusaajalla on valtaa tai voimaa, jonka avulla hän saa yliotteen kiusatusta. Kiusaaminen on vallan tai voiman väärinkäyttöä. Kiusaaminen voi olla: -fyysistä (lyöminen, töniminen, edessä seisominen, estäminen, tavaroiden piilottaminen) - sanallista (haukkuminen, pilkkaaminen, uhkailua, kiristäminen, sanomisten kommentointi, pilan teko, juorujen levittäminen) - sosiaalista manipulointia (ilmeily, huokailu, ulkopuolelle jättäminen, toisen puhuttelun väistäminen) Kiusaaminen on tyypillisesti ryhmäilmiö, jolloin siihen liittyy ryhmän kiusaamista vahvistava ja hyväksyvä käyttäytyminen. Kiusaamista ei ole, kun kaksi tasaväkistä oppilasta selvittelee välejään tai riitelee, tai kun kiusoittelun ja härnäämisen kohteeksi joutuvat satunnaisesti eri oppilaat. ( Huom! Ko. tilanteisiin puututaan muuna kuin kiusaamisena; Järvenpään kouluissa ei sallita väkivaltaa.) 1
KYSELYN TULOKSIA KODIN JA KOULUN VÄLINEN TIEDONKULKU AVAINASEMASSA Kodin ja koulun välisen yhteistyön kannalta merkittävä kyselystä saatu tieto on, että kiusaamistapauksista vain pieni osa tulee koulun tietoon, koska oppilaat eivät läheskään aina kerro kiusaamisesta aikuiselle ja useimmiten asiasta kerrotaan vain vanhemmille. Asia korostuu mitä vanhemmista oppilaista on kysymys. Kiusaamisen estämisen tai lopettamisen kannalta on tärkeää, että tiedonkulku oppilaan huoltajan ja opettajan välillä toimii. 1.-2. luokkalaisista kiusaamisesta aikuiselle kertoo 47% aina, 48% joskus ja 5% ei koskaan; 61% kertoo omalle vanhemmalle ja 56% omalle opettajalle/luokanvalvojalle. 3.-6. luokkalaisista kiusaamisesta aikuiselle kertoo 34% aina, 59% joskus ja 7% ei koskaan; 73% kertoo omalle vanhemmalle ja 42% omalle opettajalle/luokanvalvojalle. 7.-9. luokkalaisista kiusaamisesta aikuiselle kertoo 20% aina, 47% joskus ja 33% ei koskaan; 65% kertoo omalle vanhemmalle ja vain 25% omalle opettajalle/luokanvalvojalle. Oppilaista myös 1/3 kertoo itse osallistuvansa kiusaamiseen ainakin joskus. Yhteistyössä koulun, kodin ja harrastusjärjestöjen kanssa tähän asenteeseen tulisi saada muutos. Kiusaamista ei tule hyväksyä eikä siihen itse saa osallistua. KIUSAAMISEEN PUUTTUMINEN KANNATTAA Oppilaiden mielestä kiusaamiseen tulisi puuttua ennen kaikkea puhumalla ja keskustelemalla asiasta. Tärkeänä pidettiin myös asiasta ilmoittamista koulusta kotiin ja kotoa kouluun. Oppilaat mainitsivat useissa vastauksissa, että tilanteisiin tulee puuttua heti ja vakavasti. Kiusaamista pitää oppilaiden mukaan myös valvoa ja seurata jälkeenpäin. Meidän aikuisten on siis syytä kuunnella ja keskustella lasten kanssa sekä kotona että koulussa. Aikuisen on arvioitava onko kyse kiusaamisesta, johon tulee puuttua. Kiusaamiseen puuttuminen kannattaa, sillä vastaajien mukaan kiusaaminen loppuu tai vähenee suurimmassa suurimassa osassa tapauksista. 2
1.-2. lk (vastanneita 793) Oppilaiden kokema kiusatuksi tuleminen: (näihin vastauksiin on voinut valita useita vaihtoehtoja, joten yhteen henkilöön voi kohdistua näistä osa tai vaikka kaikki) Laajuus: - eniten kiusaamista on koettu välitunnilla koulun pihalla, 27% vastaajista mainitsi tämän - noin 10 % oppilaista vastasi, että heihin on kohdistunut kiusaamista koulumatkalla, koulun käytävillä, luokassa ennen opettajan tuloa ja tunnilla - lisäksi 25% vastaa, että heitä on kiusattu muualla, muiksi paikoiksi mainitaan useimmiten koti tai kotipiha ja iltapäiväkerho Muoto: Kiusaamisen muotona käytetään eniten nimittelyä, jonka mainitsee 25% kaikista vastaajista, seuraavaksi mainitaan yksin jättäminen (20%), töniminen (18%), lyöminen (16%), potkiminen (12%), naurunalaiseksi tekeminen (9%), juoruaminen (7%), tavaroiden piilottaminen (8%). 3.-6. lk ( vastanneita1613) 1. Onko sinua kiusattu koulumatkalla? 2. Onko sinua kiusattu välitunnilla pihalla? 3. Onko sinua kiusattu välitunnilla koulun käytävillä? 4. Onko sinua kiusattu sisällä ennen opettajan tuloa? 5. Onko sinua kiusattu tunnilla? 6. Onko sinua kiusattu vessassa? 7. Onko sinua kiusattu ruokalassa? 8. Onko sinua kiusattu muissa paikoissa? Jos on, niin kirjoita kommenttiin missä 1 ei lainkaan 5 paljon Niistä, joita on kiusattu, niin kiusaamisen muotona mainitaan seuraavat (tähän vastaukseen on voinut valita useita vaihtoehtoja, joten yhteen henkilöön voi kohdistua näistä osa tai vaikka kaikki) o nimittely 60% o yksin jättäminen 36% o juoruaminen 33% o töniminen 31% o naurunalaiseksi tekeminen 28% o lyöminen 21% o potkiminen 16% o tavaroiden piilottaminen 16% 3
7.-9. lk (vastanneita 1330) 1. Onko sinua kiusattu koulumatkalla? 2. Onko sinua kiusattu välitunnilla pihalla? 3. Onko sinua kiusattu välitunnilla koulun käytävillä? 4. Onko sinua kiusattu sisällä ennen opettajan tuloa? 5. Onko sinua kiusattu tunnilla? 6. Onko sinua kiusattu vessassa? 7. Onko sinua kiusattu ruokalassa? 8. Onko sinua kiusattu muissa paikoissa? Jos on, niin kirjoita kommenttiin missä? 1 ei lainkaan 5 paljon Muoto: Niistä, joita on kiusattu, niin kiusaamisen muotona mainitaan seuraavat (tähän vastaukseen on voinut valita useita vaihtoehtoja, joten yhteen henkilöön voi kohdistua näistä osa tai vaikka kaikki) o nimittely 65%, o naurunalaiseksi tekeminen 38% o juoruaminen 39%, o töniminen 29% o tavaroiden piilottaminen 23% o yksin jättäminen 21% o lyöminen 16% o potkiminen 13% 4
TOIMENPITEET Koulut ovat saaneet koulukohtaiset tulokset marraskuussa, ja käsitelleet niitä opettajien ja oppilaiden kanssa. Huoltajien kanssa tuloksia voidaan käsitellä luokan tapaamisissa tai koulun vanhempainillassa. Nyt tehdyssä kyselyssä ei tehty luokkakohtaisia raportteja. Kouluissa aihetta käsitellään kiusaamista ennaltaehkäisevästä näkökulmasta. Koulukohtaisia tuloksia ei julkaista sellaisinaan, vaan kyselystä poimitaan asioita, jotka tarvitsevat toimenpiteitä tai kehittämistä koulutasolla. Tällaisia ovat mm. - asenteisiin vaikuttaminen, yleinen keskustelu mm. miten toiselle puhutaan ja että kiusaamista ei hyväksytä - välituntitoiminnan arviointi ja tarvittaessa kehittäminen/muuttaminen - kummitoiminnan kehittäminen - erilaisten teemapäivien ja luokkahenkeä kohottavien toimenpiteiden lisääminen TOIMINTAOHJEET UUDISTETAAN Järvenpään perusopetuksen toimintasuunnitelmaan on kirjattu ohjeet oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Tätä ohjetta tullaan myös uudistamaan ja täsmentämään. Kyselyn tulosten perusteella toimintamallin uudistamisessa kiinnitetään huomiota seuraaviin kohtiin: - nopea puuttuminen - aikuisten suhtautuminen asiaan vakavasti ja sen osoittaminen oppilaille - keskustelujen korostaminen kiusaamistilanteisiin puuttumisessa - tilanteiden kunnollisen selvittelyn vastuu ja merkitys - rangaistusten asema - aikuisten (huoltajat ja koulun henkilökunta) välisen yhteistyön korostaminen - välituntitoiminnan kehittäminen - selvitettyjen kiusaamistapausten seuranta - yleinen asennekasvatus, jotta kiusaamista ei hyväksytä Yhteistyön tehostaminen vanhempien ja järjestöjen kanssa on tärkeää, jotta lapsen kasvuyhteisön kaikki osat toimivat samassa linjassa. Koulujen kokemuksen mukaan kiusaamista tapahtuu tänä päivänä yhä enemmän vapaa-ajalla erilaisten sähköisten välineiden kautta (netti, tekstiviestit). Näiden asioiden käsittely ei varsinaisesti ole koulun tehtävä, mutta yhteistyö oman luokanopettajan/valvojan kanssa näidenkin tilanteiden selvittämisessä on varmasti tarpeellista. KOULUT MUKAAN KIVAKOULU -HANKKEESEEN SYKSYLLÄ 2009 Järvenpään koulut lähtevät syksyllä 2009 mukaan Opetusministeriön rahoittamaan KIVA KOULU hankkeeseen. KiVa Koulu on Turun yliopiston kehittämä toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä koulukiusaamista. Ohjelma sisältää mm. opettajien koulutusta, valmiita materiaaleja, ohjeita kiusaamistapausten selvittelyyn ja työkalun koulun oman tilanteen kartoittamiseen. Lisäksi Järvenpään esi- ja alkuopetuksessa otetaan käyttöön sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukeva Askeleittain -opetusohjelma, johon esi- ja alkuopettajat on koulutettu alkuvuonna. 5
Yhteistyöterveisin Seppo Rantanen Sari Juuti Opetuspäällikkö Erityisasiantuntija seppo.rantanen@jarvenpaa.fi sari.juuti@jarvenpaa.fi p. 09-2719 2837 p. 09-2719 2040 6