Lausunto LAPELY/14/07.04/2011 16.10.2012 Forest BtL Tiilenpolttajankuja 5A 01720 VANTAA Forest BTL:n biodieselhankkeen Natura-arviointi 16.4.20012 Luonnonsuojelulain 65 :n mukainen lausunto Forest BtL:n biodieselhankkeen Natura-arvioinnista Hankkeen vaihe Forest BtL on toimittanut 16.4.2012 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Lapin ELY-keskus) Forest BtL:n biodieselhankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen (YVAselostus). Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt hankkeesta vastaavan Forest BtL:n toimeksiannosta WSP Finland Oy. Osana biodieselhankkeen ympäristövaikutusten arviointia on tehty Natura-arviointi hankkeen vaikutuksista läheisiin Natura 2000 -alueisiin. Arvioinnin on tehnyt Ympäristötutkimus Yrjölä Oy. Arviointiselostuksesta on annettu 5.7.2012 yhteysviranomaisen lausunto (LAPELY/14/07.04/2011), jossa on todettu, että Lapin ELYkeskus antaa Natura-arvioinnista erillisen lausunnon. Tämä on luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 :n mukainen lausunto Naturaarvioinnista. Hankkeen kuvaus Hankkeen tarkoituksena on rakentaa biomassaa raaka-aineena käyttävä biodieseltehdas. Tehtaan sijoituspaikaksi on valittu Kemin Ajos. Suunnitellun tehtaan maksimituotantokapasiteetti on 200 000 tonnia liikenteen biopolttonesteitä vuodessa ja sen polttoaineteho on 500 MW. Biodiesel valmistetaan biomassasta kaasuttamalla ja Fischer-Tropsch eli FT-synteesillä. Biopolttonestelaitoksen raaka-aineena on suunniteltu käytettäväksi pääasiassa metsäenergiajakeita kuten hakkuutähteitä, pieniläpimittaisia puita, kantoja, kuorta, haketta ja purua sekä nestemäisiä bioraaka-aineita kuten pyrolyysiöljyä. Perämeren saaret Natura 2000 -alue (FI 130 0302) Perämeren saaret on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon sekä luontodirektiivin mukaisena yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI) että lintudirektiivin mukaisena linnustonsuojelualueena (SPA). Naturaalueen pinta-ala on 7136 ha. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 www.ely-keskus.fi/lappi 96101 Rovaniemi
Perämeren saaret -Natura-alue koostuu useista saarista, luodoista ja matalikoista Kemin ja Hailuodon välillä. Alueen toteutuskeinona ovat luonnonsuojelulaki ja rakennuslaki. Alue on toteutettu osittain perustamalla yksityisiä suojelualueita. Alueen suojeluperusteena ovat siellä esiintyvät yhteensä 14 luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä ja yhteensä viisi liitteen II lajia sekä yhteensä 36 lintudirektiivin liitteessä 1 mainittua lintulajia. Lisäksi lintudirektiivin liitteessä 1 mainitsemattomia säännöllisesti Perämeren saarten alueella esiintyviä muuttolintuja on 26 lajia. Perämeren kansallispuisto Natura 2000-alue (FI 130 0301) Perämeren kansallispuisto on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI). Alueen pinta-ala on 15890 ha. Alue muodostuu suurimmaksi osaksi luonnonsuojelulain nojalla perustetusta Perämeren kansallispuistosta. Myös alueen laajennusosa tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain nojalla. Alueen suojeluperusteena ovat siellä esiintyvät yhteensä 10 luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä ja yhteensä kolme liitteen II lajia. Hankkeen vaikutusalueen suhde Natura-alueisiin Suunniteltu biodieseltehdas sijoittuu Ajoksen saarelle. Natura-arvioinnin mukaan hankealueelta on noin yksi kilometri Ajoksen itäosassa sijaitsevalle suojelualueelle, joka kuuluu Perämeren saaret -Naturaalueeseen. Etäisyys Perämeren kansallispuiston rajalle on noin 4,5 km. Biodieseltehtaan rakentamisesta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ovat pääasiassa päästöt ilmaan, vesiekosysteemin muutokset mm. lauhdeveden johtamisen takia ja melu. Arvioinnin mukaan hankkeen vaikutukset kohdistuvat normaalissa käyttötilanteessa melko lähelle tehdasaluetta ja liikenneväylien varrelle Ajoksen saarella. BtL-tehtaan käyttämä jäähdytysvesi johdetaan Ajoksen satamaaltaaseen. Pintaveden lämpenemistä on selvitetty vesimallinnuksen avulla. Sen mukaan suurimmat, yli 0,25 0,3 asteen vaikutukset rajoittuvat miltei pelkästään sataman 1 km x 1,2 km:n alueelle. Noin 4 5 km:n päässä purkupaikalta on havaittavissa 0,05 0,1 asteen lämpenemistä. Syvyyssuuntaan lämpimän jäähdytysveden vaikutukset laimenevat siten, että yli 3 metrin syvyydessä yli 0,15 asteen vaikutuksia on vain sataman alueella, paikoittain ja ajoittain. Melun osalta arvioinnissa todetaan, että normaalissa käyttötilanteessa Ajoksen itäosassa olevan Natura-alueen melutaso jää päivällä tasolle 35 40 desibeliä. Poikkeuksellisessa häiriötilanteessa laitoksen soihdutuksen aiheuttama melutaso kasvaa ja vaikutusalue laajenee.
Muut hankkeet ja suunnitelmat biodieselhankkeen vaikutusalueella Muita hankkeita tai suunnitelmia, jotka voivat vaikuttaa Perämeren saaret tai Perämeren kansallispuisto -Natura-alueiden luontoarvoihin, ovat arvion mukaan Ajoksen sataman yleissuunnittelu ja Ajoksen merituulivoimapuiston laajennushanke. Natura-arvioinnissa kuvatut vaikutukset Natura 2000 -alueisiin Luontodirektiivin luontotyypit Natura-arvioinnin mukaan mahdolliset vaikutukset Ajoksen itäosassa olevalle Natura-alueelle ovat vähäisiä ja ne kohdistuvat vain pienelle osalle koko Perämeren saaret -Natura-aluetta. Näin ollen biodiesellaitoksen rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset Naturaalueiden luontotyyppeihin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Arvion mukaan myös hankkeen vaikutukset Natura-alueiden ekologiseen toimivuuteen ja ravintoketjuihin arvioidaan merkityksettömiksi. Luontodirektiivin liitteen II lajit Natura-arvioinnin mukaan biodiesellaitoksen mahdolliset vaikutukset kasvillisuuteen aiheutuvat veden lämpenemisestä ja siitä seuraavasta rehevöitymisestä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä vesikasvillisuuteen, erityisesti upossarpioon ja otalehtivitaan. Vesimallinnuksen mukaan veden lämpötilan nousu on vain noin 0,1 astetta vyöhykkeellä, joka ulottuu Ajoksen itäosassa olevalle Naturaalueelle, joten hanke ei todennäköisesti aiheuta vaikutuksia upossarpioon ja otalehtivitaan. Lintudirektiivin liitteen I lajit Arvioinnin mukaan Ajoksen alueella pesii merenrantaniittyjen lajistoa ja Ajoksen lähialueella pesii mm. uhanalainen rantakurvi. Mahdollisia vaikutuksia linnustoon olisivat melu ja soihdutus, josta johtuva häiriö voi karkottaa lintuja ja aiheuttaa muutoksia ruokailulentoihin. Teoriassa voimakas soihdutus yöllä esimerkiksi syysmuuton aikaan voi toimia myös majakkaefektin tavoin ja houkutella yömuuttajia alueelle, mikä lisää niiden riskiä törmätä rakennelmiin tai läheisiin tuulivoimaloihin. Arvioinnissa on otettu huomioon, että Takalahdelta Ajoksen Naturaalueelle ulottuvan ranta-alueen vesi- ja rantalinnusto on samaa paikallispopulaatiota. Arvioinnin mukaan hanke heikentää jonkin verran kahdeksan Perämeren saaret -Natura-alueen suojeluperusteena olevan lintulajin elinoloja.
Hankkeen arvioidut vaikutukset Natura-alueisiin yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa Natura-arvioinnin mukaan biodiesellaitoksen, sataman yleissuunnittelun (rakentamishankkeet) ja Ajoksen merituulivoimapuiston laajennushankkeen yhteisvaikutukset Perämeren saaret -Natura-alueen luontoarvoihin eivät ole merkittäviä. Arvioinnin mukaan ko. hankkeiden vaikutukset Ajoksen itärannalla sijaitsevan Natura-alueen luontoarvoihin on arvioitu merkityksettömiksi ja siten vaikutukset ovat todennäköisesti merkityksettömiä myös koko Perämeren saaret -Natura-alueen suhteen. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Arvioinnin asianmukaisuus Natura-arvioinnin tarkoituksena on luoda riittävä tiedollinen pohja hankkeen Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Lapin ELY-keskuksen näkemyksen mukaan arvioinnissa on tunnistettu hankkeen keskeiset vaikutukset läheisiin Natura 2000 -alueisiin. Pääasialliset vaikutukset voivat syntyä jäähdytysveden aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä ja melusta. Arvioinnin mukaan hankkeen vaikutukset rajoittuvat normaalissa käyttötilanteessa melko lähelle tehdasaluetta ja liikenneväylien varrelle. Hankkeen vaikutuksia Natura-alueisiin on arvioitu käyttäen esimerkkialueena Ajoksen itäosassa olevaa Murhaniemen aluetta. Lapin ELY-keskus katsoo, että tarkastelunäkökulma on sikäli perusteltua, sillä Murhaniemen alue sijaitsee lähimpänä, noin kilometrin päässä, hankealueesta. Arvioinnissa olisi kuitenkin ollut syytä tarkastella hankkeen vaikutuksia ainakin melun osalta myös Ajoksen pohjoisosassa sijaitsevan Perämeren saaret -Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lintulajeihin. Kyseinen alue sijaitsee alle kolmen kilometrin päässä hankealueelta satama-alueelle johtavan tien länsipuolella ja se kuuluu Suomen kansallisesti tärkeisiin lintualueisiin (FINIBA) aivan kuten Murhaniemen aluekin. Melutaso tien varressa on YVA-selostuksen mukaan noin 55 db päivällä. Murhaniemen alueella melutason on arvioitu olevan alempi, 35 40 db. Yhteenveto hankkeen vaikutuksista Perämeren saaret Natura-alueen suojeluperusteena oleville lintulajeille on esitetty taulukossa 38. Sen mukaan hanke heikentää jonkin verran kahdeksan suojeluperusteena olevan lintulajin elinoloja. Epäselväksi kuitenkin jää, onko kokonaisarvioinnissa otettu huomioon, miten suurempi melutaso
Ajoksen pohjoisosan Natura-alueella vaikuttaa lintudirektiivin liitteen I lajeihin ja alueella säännöllisesti esiintyviin muuttolintuihin. Lapin ELY-keskus toteaa myös, että Natura-arvioinnissa käytetty lähdeaineisto ei ole täysin ajan tasalla. Esimerkiksi Perämeren saarten suojelutilanne on esitetty pelkästään Natura-tietolomakkeeseen perustuen, vaikka suojelutilanne on muuttunut. Murhaniemen ja Krunnien lisäksi yksityisiä suojelualueita (YSA-alueet) on perustettu myös muille osa-alueille, mm. Ajoksen pohjoisosan Natura-alueelle ja Kuukan saaren pohjoisosan Natura-alueelle. Kaavoitustilanteeseen liittyen ELY-keskus toteaa, että Murhaniemen alue sekä Ajoksen pohjoisosassa sijaitseva Natura-alue on merkitty suojelualueeksi Kemin kaupungin yleiskaavassa, joka on saanut lainvoiman marraskuussa 2011. Kaavoitustilanne selviää hyvin varsinaisesta YVA-selostuksesta. Luontotyyppi- ja lajitiedot näyttävät perustuvan lähinnä Naturatietolomakkeisiin. Natura-arvioinnissa todettiin, että Perämeren saaret -alue on hyvin laaja ja puutteet koko aluetta koskevissa lajisto- ja luontotyyppitiedoissa aiheuttavat epävarmuutta arviointiin. Lapin ELYkeskus toteaa kuitenkin, että yksityiskohtaisempaa tietoa olisi ollut käytettävissä, sillä Metsähallitus on kartoittanut Ajoksen Naturaalueiden luontotyyppejä 2000-luvun puolivälissä. ELY-keskus huomauttaa myös, että Natura-arvioinnissa olisi ollut hyvä mainita, että kultarinta, mustapääkerttu, pensassirkkalintu, pikkusirkku, pohjansirkku, puukiipijä, rytikerttunen, tiltaltti ja viitakerttunen eivät ole pitkäaikaisen seurannan mukaan koskaan pesineet Perämeren kansallispuiston alueella. Tämä asia käy ilmi arvioinnin lähdeaineistossa mainitusta julkaisusta Perämeren kansallispuiston linnustotiedot 1960 2006 (Rauhala 2007). Perämeren kansallispuiston Natura-tietolomakkeen osalta Lapin ELYkeskus toteaa, että lomakkeessa on virhe. Perämeren kansallispuiston alue on hyväksytty Natura 2000 -verkostoon yhteisön tärkeänä pitämänä alueena (SCI), joten sen suojeluperusteena ovat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ja liitteen II mukaiset lajit. Suojeluperusteena eivät ole lintudirektiivin liitteen I lajit niin kuin lomakkeessa virheellisesti mainitaan. Arvioinnissa on tarkasteltu lyhyesti myös biodieselhankkeen sekä Kemin sataman yleissuunnittelun ja Ajoksen tuulivoimapuiston laajennushankkeen yhteisvaikutuksia Perämeren saaret Naturaalueeseen. Arvioinnin mukaan ko. hankkeiden vaikutukset Perämeren saaret -alueeseen ovat todennäköisesti merkityksettömiä. Lapin ELYkeskus kuitenkin huomauttaa, että yhteysviranomaisen lausunnossa (4.3.2011, LAPELY/6/07.04/2010) Ajoksen merituulivoimapuiston laajennuksesta on todettu, että ei ole poissuljettavissa, ettei hankkeella olisi todennäköisesti merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Perämeren
saarten Natura 2000 -alueen suojeluperusteena oleville lintulajeille. Tämän vuoksi yhteysviranomainen on esittänyt, että ennen Ajoksen merituulivoimapuiston laajentamisen toteuttamista hankkeiden yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa on selvitettävä. Lapin ELY-keskus pitää hyvänä, että biodiesellaitoksen haitallisia vaikutuksia linnustoon lievennetään ajoittamalla kovaa melua aiheuttavat rakentamistyöt pesimäkauden ulkopuolelle (1.4. 31.7.) niin kuin Natura-arvioinnissa esitetään. Yhteenvetona Lapin ELY-keskus katsoo, että edellä esitetyistä puutteista huolimatta Natura-arviointi antaa riittävät tiedot arvioida suunnitellun biodiesellaitoksen vaikutukset läheisten Natura-alueiden suojeluarvoihin. Forest BtL:n biodieselhankkeen vaikutukset Natura-alueiden luontoarvoihin Arvioinnin mukaan biodiesellaitoksen rakentamisella ja käytöllä ei ole heikentäviä vaikutuksia Perämeren saaret -Natura-alueen luontodirektiivin liitteen I mukaisiin luontotyyppeihin eikä liitteen II mukaisiin lajeihin. Tähän liittyen ELY-keskus toteaa, että Natura-arvioinnissa hankkeen vaikutukset kasvilajeihin on esitetty hieman epäselvästi. Rehevöityminen ja kuolleen kasvimassa lisääntyminen voivat vaikuttaa otalehtivitaan ja upossarpioon, jotka kasvavat yleensä matalassa rantavedessä. Koska vesi lämpenee vain noin 0,1 astetta, tekstin mukaan vaikutuksia kumpaankaan lajiin ei tulisi. Taulukon 38 tiedot eivät vastaa tekstiä, vaan sen mukaan hanke heikentää jonkin verran otalehtividan elinoloja, mutta upossarpioon hankkeella ei ole vaikutuksia. Epäselvyyttä aiheuttaa myös se, että Natura-arvioinnissa on käsitelty samanaikaisesti hankkeen vaikutuksia sekä suojeluperusteena oleviin lajeihin että myös muihin alueella esiintyviin lajeihin. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten arviointi upossarpion osalta olisi pitänyt tehdä tarkemmin, sillä se on luontodirektiivin liitteen IV (b) mukainen kasvilaji, joka edellyttää tiukkaa suojelua. Upossarpio on myös rauhoitettu ja säädetty erityisesti suojeltavaksi lajiksi luonnonsuojelulain nojalla (LsL 1096/1996, 42 ja 47 ). Erittäin uhanalainen (EN) upossarpio esiintyy sekä Murhaniemen alueella että Ajoksen pohjoisosassa olevalla Natura-alueella. Upossarpio on Itämeren alueella kotoperäinen laji, jonka levinneisyysalue on 1950-luvulta supistunut huomattavasti. Lajin kasvupaikkoja uhkaa ennen kaikkea rantaniittyjen laidunnuksen loppuminen ja vesien rehevöitymisen myötä lisääntyvä ruovikoituminen. Suomella on erityinen vastuu upossarpion säilymisestä, sillä jopa 80 % Euroopan kannasta sijaitsee Suomessa.
Lintudirektiivin liitteen I lajien ja säännöllisesti esiintyvien muuttolintujen elinoloihin hankkeella ei ole ELY-keskuksen näkemyksen mukaan merkittävästi heikentäviä vaikutuksia kuten arvioinnissa todetaan. Hanke kuitenkin heikentää jonkin verran seuraavien suojeluperusteena olevien lajien elinoloja: harmaasorsan, kalatiiran, laulujoutsenen, naurulokin, pikkulokin, punajalkaviklon, lapasorsan ja lapinsirrin elinoloja. Yhteenvetona Lapin ELY-keskus toteaa, että suunnitellun biodiesellaitoksen rakentamisella ja käyttöönotolla ei ole luonnonsuojelulain mukaisia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia läheisiin Natura-alueisiin. Seuranta ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hankkeen vaikuksia erityisesti upossarpion esiintymiin ja suojeluperusteena oleviin lintulajeihin on syytä seurata. Seurannan perusteella saadaan tietoa mm. siitä, onko arvio siitä, että vähäinen meriveden lämpeneminen ei vaikuta rehevöitymiseen ja sitä kautta luontodirektiivin liitteen II lajeihin, oikea. Lisäksi alueelle kohdistuu useita hankkeita ja seurannan avulla on mahdollista saada tietoa tulevia yhteisvaikutusten arviointeja varten. Seurantaohjelmaan tulee sisältyä vesi- ja rantakasvillisuuden seuranta Murhaniemen alueella ja Ajoksen pohjoisosassa olevan Natura-alueen alueella. Myös linnuston seurantaa tulee tehdä molemmilla alueilla. Kasvillisuuden seurantaan tulee sisältyä upossarpion kasvupaikoilla olevien linjojen lisäksi satunnaisia kasvillisuuslinjoja. Seurantaohjelmat tulee hyväksyttää Lapin ELY-keskuksessa. Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Ari Neuvonen Ylitarkastaja Liisa Viitala TIEDOKSI Ympäristöministeriö / Aulikki Alanen (sähköpostilla)