ÄÄNEKOSKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS

ÄÄNEKOSKI ÄÄNEJÄRVEN RANTAPUISTON ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.6.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 15.6.2015

1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2. PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: 3. kaupunginosan korttelia 309 sekä katu-, puisto-, vesi- ja liikennealueita 5. kaupunginosan puisto- ja vesialueita 12. kaupunginosan vesialuetta Asemakaavan laajennus koskee: L. Äänekosken kylän tiloja 402-14-0 (osa) ja 402-876-1 (osa) sekä Paadentaipaleen kylän tiloja 403-10-6 (osa) ja 403-876-4 (osa). Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu: 3. kaupunginosan kortteli 309 sekä katu-, liikenne-, puisto- ja vesialueita. 5. kaupunginosan lähivirkistys-, katu- ja vesialueita. 12. ja 15. kaupunginosan vesialueita Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Äänekosken ydinkeskustan itäreunaan Häränvirran ja Äänekoskentien sillan väliselle alueelle. Kaavan nimi Äänejärven Rantapuiston asemakaava Kaavan päiväys 2.6.2015 Kaavan laatija Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Suunnitteluavustaja Paula Junikka Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL 24 44101 Äänekoski Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa 23.9.2013 ilmoitus vireilletulosta 7.3.2014 Sisä-Suomen lehti, 19.3.2014 Äänekosken Kaupunkisanomat ÄKS Nähtävillä Kaavaluonnos 7. - 28.3.2014 (MRA 30 ) Kaavaehdotus 27.3. 27.4.2015 (MRA 27 ) Hyväksymispäivämäärä Kaupunginvaltuusto 15.6.2015

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.2 Luonnonympäristö... 3 3.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.4 Maanomistus... 4 3.5 Suunnittelutilanne... 4 Maakuntakaava... 4 Yleiskaava... 4 Yleiskaava... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen... 6 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 Valmisteluvaihe... 6 Ehdotusvaihe... 7 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 7 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 7 6 Kaavan vaikutukset... 10 6.1 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 10 6.2 Liikenteelliset vaikutukset... 10 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 6.4 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 11 7 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS... 12 Liitteet LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) LIITE 2 Voimassa oleva asemakaava LIITE 3 Ote rantapuiston yleissuunnitelmasta 2010 LIITE 4 Ote rantapuiston yleissuunnitelmasta 2013 (päivitetty 1.4.2014) LIITE 5 Havaintokuva_torni (Arkkitehtipalvelu Oy/ 11.3.2015) LIITE 6 Yritysvaikutusten arviointi (YRVA) LIITE 7 Asemakaavan seurantalomake LIITE 8 Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset

3 2 TIIVISTELMÄ Kaavamuutoksella luodaan kaavalliset edellytykset Rantapuiston toimintojen kehittämiselle ja uuden arkkitehtoonisesti korkeatasoisen kaupunkiympäristön muodostumiselle. Kaavamuutoksessa Rauhankadun ja Äänekoskentien välinen osa rantapuistoa on osoitettu rakennetuksi puistoksi, jonne saa sijoittaa mm. kioski-kahvilan sekä kaupungintalon alapuolelle sijoittuvan tapahtuma-alueen. Rauhankadun pohjoispuolinen osa puistosta on luonnontilaista. Voimassaolevassa kaavassa merkinnällä YY- osoitettu korttelialue (Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) on jaettu kolmeksi korttelialueeksi; Y-1 (Yleisten rakennusten korttelialue), LPA (Autopaikkojen korttelialue) ja AKK (Asuinkerrostalojen sekä liikeja toimistorakennusten korttelialue). Kirjastotalon tonttia ja sen käyttötarkoitusta on laajennettu: alueelle saa sijoittaa kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten lisäksi myös hotellija ravintolatiloja. Äänekoskentien varteen, suunnittelualueen eteläosaan, on muodostettu uusi korttelialue kaavamerkinnällä AKK. Alueelle on mahdollista osoittaa asuinkerrostaloja sekä liike- ja toimistorakennuksia. Korttelin kerrosluku on VIII ja rakennusoikeus 2900 k-m 2. Osa korttelin autopaikoista sijaitsee viereisellä autopaikkojen korttelialueella (LPA). 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on kooltaan noin 33 ha ja se sijoittuu keskeiselle paikalle Äänekosken ydinkeskustan läheisyyteen. Alue on yleisesti vilkkaassa virkistyskäytössä. Suunnittelualue käsittää Äänejärven vesialueen ja sen kaupungin puolella sijaitsevan rantapuiston. Kuva 1 Osa suunnittelualueesta 3.2 Luonnonympäristö Pohjoisin osa (Rauhankadusta pohjoiseen) Äänekosken rantapuistosta on luonnontilaista. Puisto on Rauhankadun eteläpuoliselta osaltaan rakennettua puistoa, jossa on laajoja nurmikenttäalueita ja runsaasti puustoa. Kaupungintalon ja kirjastotalon kohdalla sijaitsee hienoja maisemapuita ja vanhempaa puustoa. Rannassa kulkee suosittu kevyenliikenteen väylä, jolta avautuu vesimaisemaan upeita näkymiä.

3.3 Rakennettu ympäristö Rantapuisto rajautuu pohjoisessa hautausmaahan ja Rauhankadun eteläpuolella kerrostalotontteihin sekä kaupungintalon tonttiin. Suunnittelualueeseen kuuluu yksi tontti, jolla sijaitsee kirjastotalo, kierrätyspiste ja pysäköintialue. Rantapuistossa sijaitsee puiston kunnossapitoon liittyvä huoltorakennus ja Rauhankadun avantouintipaikkaan liittyvä pukeutumistila. Rauhankadun kääntöpaikan yhteydessä on matonpesupaikka. 4 3.4 Maanomistus 33 ha laajuinen kaavamuutosalue on Äänekosken kaupungin omistuksessa. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Suunnittelualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A, vaaleanruskea väri) ja keskustatoimintojen alueella (C, punainen väri). Kuvassa on osoitettu nuolella alueen likimääräinen sijainti. Kuva 2 Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Alueella on vireillä Äänekoski 2020 osayleiskaava, joka on ollut luonnoksena nähtävillä 11.10. 12.11.2007. Kaavan jatkosuunnittelu on käynnistynyt vuoden 2014 aikana, kun ELY-keskuksen toimesta laadittu YVA-selostus (Valtatien 4 parantaminen Äänekosken kohdalla) on valmistunut. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on lähivirkistysaluetta, keskustatoimintojen aluetta sekä Äänejärven vesialuetta, jota kiertää ulkoilureitti.

5 Y l e i s k a a v a A l u e e l l a o n v i r e i l l ä Kuva 3 Äänekoski 2020 oyk (luonnos) Asemakaava Alueella on voimassa 3.10.1951, 24.9.1966, 22.4.1967, 20.8.1969, 26.10.1981, 13.10.1983, 13.3.1991, 10.11.1995, 26.11.1999 vahvistetut ja 18.12.2006 hyväksytty asemakaava (liite 2). Suunnittelualue on osoitettu voimassa olevassa asemakaavassa pääosin puistoksi (P ja VP), liikennealueeksi (LS ja LV) ja vesialueeksi (W) sekä kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YY). Keskeiset taustaselvitykset Äänejärven rantapuiston yleissuunnitelma (Sanni Aalto 2010, tekninen lautakunta hyväksynyt 3.11.2010) Äänekosken keskustan kehittäminen 2010 2050 (Jussi Partanen 2011, kaupunginvaltuusto hyväksynyt 1.11.2012) Äänejärven rantapuiston yleissuunnitelma (Viherteema 2013), tekninen lautakunta hyväksynyt 4.9.2013 Äänekoski 2020 osayleiskaavaluonnos lähtötietoaineistoineen (Airix Oy 2007) Äänekosken modernin rakennusperinnön inventointi (K-S museo 2014)

6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Suunnittelu on käynnistynyt Äänekosken kaupungin aloitteesta. Rantapuiston merkitys Äänekosken keskusta-alueen kehittämisessä korostuu kaupunginvaltuuston 1.11.2012 hyväksymässä Äänekosken keskusten kehittämissuunnitelmassa 2010 2050. Puistoon on laadittu teknisessä lautakunnassa hyväksytyt yleissuunnitelmat, jotka koskevat koko Äänejärven ranta-alueen kehittämistä (2010) ja Rauhankadun eteläpuoleiselle puistoalueelle suunnitellun uimaranta- ja virkistysalueen toteuttamista (2013). Kyseisen alueen toteuttamiseen on määräraha vuosille 2014-2015. Kaavan vireilletulosta on päätetty kaupunginhallituksessa 23.9.2013 ja siitä on ilmoitettu Sisä-Suomen lehdessä 7.3.2014 ja ÄKS- Äänekosken Kaupunkisanomissa sekä ilmoitustaululla. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maanomistajat ja vuokramiehet sekä muut asianosaiset - ympäristölautakunta ja vapaa-aikalautakunta - Äänekosken Yrittäjät ry - Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys - Äänekosken Energia Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 9.3.2015. Kaavasta ei ole järjestetty Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa suunnittelun valmisteluvaiheessa maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n mukaista viranomaisneuvottelua, sillä kaavamuutosta ei katsota laissa määritellyllä tavalla maankäytön kannalta merkittäväksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä kaavan sisällöstä kahden nähtäviläolovaiheen kuluessa. Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheen kuulemista varten kaavaluonnos on ollut nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja kotisivuilla 7. 28.3.2014 (MRA 30 ). Valmisteluvaiheen nähtävilläolosta on kuulutettu Sisä-Suomen Lehdessä 7.3.2014 ja Äänekosken Kaupunkisanomissa (ÄKS) 19.3.2014 sekä kaupungin ilmoitustauluilla ja internetsivuilla (www.aanekoski.fi). Valmisteluvaiheessa lausunnot pyydettiin ympäristölautakunnalta ja vapaaaikalautakunnalta sekä Äänekosken Yrittäjiltä ja Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistykseltä. Kaavasta saatiin lausunnot kaupungin lautakunnilta. Kaavasta ei toimitettu nähtävilläoloaikana mielipiteitä. Lausunnossaan ympäristölautakunta toteaa, että ympäristön kannalta olisi parempi, että viemäröinti ulotettaisiin myös tapahtumien järjestämisalueelle, mikä mahdollistaisi siirrettävien käymälöiden kehittyneemmät ratkaisut. Alueelle tulisi osoittaa vähän rakennusoikeutta. VL- alueelle tulisi lisätä luo- merkintä, koska alueella on tullut tietoon liitooravahavainto. Vapaa-aikalautakunta huomautti Rantapuiston rakentamisessa noudatettavista periaatteista; mm. lasten turvallinen uima-alue on merkittävä selvästi veden virtaukset huomioiden, veneilyliikenteelle on osoitettava turvallinen reitti, kuntoiluvälineitä hankittaessa tulee olla yhteydessä liikuntatoimeen ja alueelle tulee tehdä sen historiasta kertovia opastauluja (Asutus, uitot, kiramo, halkolaarit/ Pässinranta).

7 Ehdotusvaihe Ehdotuksena kaava on nähtävillä 27.3. 27.4.2015. Kaavasta pyydetään lausunnot Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen pelastuslaitokselta, Äänekosken Energia Oy:ltä, Äänekosken yrittäjät ry:ltä sekä tekniseltä ja ympäristölautakunnalta. Keski-Suomen museo pitää puutteena sitä, ettei kaavan taustaselvityksissä ole mainittu Modernin rakennusperinnön inventointia (2014). Museon mielestä kirjastolle tulisi laittaa suojelumerkintä: vuonna 1982 valmistunut kirjasto ja vuonna 1985 valmistunut kaupungintalo muodostavat yhtenäisen julkisten rakennusten arkkitehtonisesti, hallintohistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan 1980- luvun kokonaisuuden, joka on arvolla maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi käynnistymässä olevan maakuntakaavan laatimisen yhteydessä. Korjaus- ja muutossuunnitelmissa tulisi lisäksi kuulla museoviranomaista ennen rakennus- ja toimenpidelupien hyväksymistä. Ympäristölautakunta toteaa, että kirjaston eteläpuolelle esitetyllä tontilla tulisi liikennetärinän aiheuttamat haitat selvittää jo maankäytön suunnittelussa ja ottaa tarvittaessa huomioon kaavamääräyksissä. Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys huomauttaa, että toteutuessaan kaavaehdotus heikentäisi Äänekosken ympäristön viihtyvyyttä ja pilaisi Äänekosken mainetta ympäristöystävällisenä, lähellä luontoa olevana teollisuuspikkukaupunkina. Kaava synnyttäisi muusta rakentamisesta jyrkästi poikkeavan kerrostalonäkymän ja vähentäisi virkistyskäyttöön tarkoitettuja pyöräily- ja kävely-yhteyksiä. Äänekosken Yrittäjät ry:n lausunnon mukaan rinteessä sijaitseva kerrostalotontti mahdollistaisi parkkihallin toteuttamisen ja se tulisi sallia kaavassa. Kaavamerkinnät ovat liian rajaavia eikä kaikkia mahdollisuuksia voida hyödyntää. Alimman kerroksen rakennusoikeus (362 k-m 2 ) ei ole riittävä aulan/ ravintolatilan rakentamiseen. Kaavamerkintöjä tulisi väljentää; rakennukset voitaisiin sijoittaa maaston muotojen ja tontilla vallitsevien olosuhteiden mukaan. Kaavan sallima rakennusoikeus (2900 k- 2 ) ei ole riittävä. Teknisellä lautakunnalla, Keski-Suomen pelastuslaitoksella ja Äänekosken Energia Oy:llä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset rantapuiston toimintojen kehittämiselle, päivittää vanhentuneet kaavamerkinnät ja muuttaa kaava digitaaliseen muotoon. Rantapuistoon on esitetty uusia toimintoja kahdessa alueelle laaditussa yleissuunnitelmassa (uimaranta, kioski-kahvila, kaupungintalon alapuolinen toiminta-alue yms.). Kaavalla mahdollistetaan uuden arkkitehtoonisesti korkeatasoisen kaupunkiympäristön syntyminen Äänekoskentien varteen: alueelle on kaavoitettu kortteli, johon on mahdollista sijoittaa mm. VIII kerroksinen kerrostalo. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavaratkaisu pyrkii korostamaan rantapuiston merkitystä laaja-alaisimpana ja yhtenä merkittävimmistä Äänekosken keskustan rakennetuista puistoista. Keskustan alueelta on nykyisinkin toimivat yhteydet puistoon, jonka toimintojen kehittämiselle kaavassa luodaan edellytyksiä. Voimassa olevaan asemakaavaratkaisuun nähden uusi kaava ei tuo merkittäviä muutoksia ympäristötekijöihin; myös voimassaolevan asemakaavan tonttijärjestelyt ovat johtamassa siihen, että huomattava osa kirjastotalon tontin männyistä kaadetaan uudisrakentamisen myötä. Puistoalueeksi kaavassa osoitetulle alueelle jää tonttialueen puiden poistamisen jälkeenkin hyvin runsas ja monipuolinen puusto.

8 Kaupungintalon alapuolinen osa Rantapuistosta on osoitettu ohjeellisella ra-merkinnällä puiston osaksi, johon saa sijoittaa puistossa järjestettäviin tapahtumiin liittyviä pienikokoisia rakennuksia, rakennelmia ja rakenteita. Merkintä mahdollistaa esim. Keitelejazzin toimintojen sijoittamisen nykyistä laajemmalle alueelle kaupungintalon ja Äänejärven rannan väliin. Rantapuistoon on kaavoitettu ohjeellisella merkinnällä (vv) alue uimapaikan rakentamista varten teknisen lautakunnan hyväksymän suunnitelman pohjalta. Matonpesupaikan eteläpuolelle sijoittuvan kioski-kahvilan rakennusoikeudeksi esitetään 100 k-m2. Ohjeellisilla merkinnöillä on osoitettu myös venevalkama ja pallokenttäalueet sekä keskeiset puistossa sijaitsevat kevyen liikenteen yhteydet. Kirjastotalon tontin käyttötarkoitusta on laajennettu: alueelle saa sijoittaa kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten lisäksi myös hotelli- ja ravintolatiloja. Mahdollisen uuden rakentamisen lähtökohtana kirjastotalon tontilla tulee pitää kirjastotalon arkkitehtuuria: kaavamääräyksen mukaan rakentamisen tulee materiaaleiltaan ja massoittelultaan muodostaa olemassa olevan rakennuksen kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Tontille voi sijoittaa voimassa olevan asemakaavan mukaisesti keskustan puolelta II- ja rannan puolelta IIIkerroksisen rakennuksen. Suunnittelualueen eteläosaan Äänekoskentien varteen on kaavoitettu uusi tontti, johon on mahdollista rakentaa VIII- kerroksinen asuinkerrostalo ja/tai liike- sekä toimistorakennus. Alueelle sijoitettava rakennus tulee sijoittaa korttelialueen Äänekoskentien puoleiseen laitaan, jolloin rakennuksen ja kirjastotalon välinen alue jää autopaikoitus- ja piha-alueeksi. Uuden rakentamisen myötä Äänekoskentien varteen syntyy tärkeä kaupunkimainen maamerkki; Äänekosken ensimmäinen tornitalo. AKK Asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten kortteli- alue Kirjaston eteläpuolelle sijoittuvalle tontille voidaan rakentaa asuin-, liike- ja toimistotiloja sekä niiden yhdistelmiä. Alueelle voi sijoittaa esimerkiksi rakennuksen alakerroksissa toimivan hotellin yläkerrosten ollessa asuinkäytössä. Käyttötarkoitusmerkintä mahdollistaa alueen rakentumisen toiminnallisesti monipuolisena. Äänekoskentien ja rannan suuntaan avautuvien ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee alittaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Tontti laajenee olemassa olevan puistokäytävän päälle, tontin reunaan on puistokäytävälle osoitettu uusi kulkureitti. Alueen kerrosluku on VIII ja rakennusoikeus 2900 k-m 2. ju- 6 Rakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on poltettu punatiili tai tiililaatta, jonka lisänä saa käyttää tehostemateriaalina puuta, lasia, julkisivulevyä ja metallia. Julkisivua koskevalla kaavamääräyksellä rakennus sidotaan Äänejärven rantamaisemassa tontin pohjoispuolella sijaitsevaan kirjaston ja kaupungintalon kokonaisuuteen. ma-4 Maanalainen tila, johon voidaan sijoittaa auton säilytyspaikkoja. Maanalaisia pysäköimispaikkoja voidaan sijoittaa rakennuksen pohjan alalle. Kaavamääräys on lisätty 27.3. - 27.4.2015 nähtävilläolleeseen kaavaehdotukseen 1.6.2015, kts kaavaselostuksen kohta 7 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS) p-5 Pysäköimispaikka. Alueella sallitaan kahden pysäköintitason rakentaminen. Kaavamääräys on lisätty 27.3. 27.4.2015 nähtävilläolleeseen kaavaehdotukseen 1.6.2015, kts kaavaselostuksen kohta 7 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS)

Yleismääräysten mukaan korttelin rakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Myös yleismääräyksessä korostetaan uudisrakennusten värityksen ja muotokielen sopeuttamistarvetta ympäristöön. Rakennusten tulee olla arkkitehtoonisesti korkealuokkaisia ja mittasuhteiltaan sopusointuisia. Parvekkeet tulee lasittaa ja parvekkeiden tulee olla rannan puolella sisäänvedettyjä tai rakennuksen julkisivun kanssa yhtenäisen pinnan muodostavia. Kirjastorakennuksen osalta museoviranomaiselle tulee antaa mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen rakennus- ja toimenpideluvan hyväksymistä. Kaavamääräys on lisätty 27.3. 27.4.2015 nähtävilläolleeseen kaavaehdotukseen 1.6.2015, kts kaavaselostuksen kohta 7 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS). Kunkin porrashuoneen pinta-alasta kerrosalaan lasketaan 15 k-m2, mikä edesauttaa avarien porraskäytävien toteuttamista. Lisäksi kaavassa on piha-alueiden kunnossapitoon ja istutusten järjestämiseen liittyvät määräykset. Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon. Rakentajan on huolehdittava siitä, että yleisten teiden ja/tai rautatien läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinäolosuhteet on tarkemmin selvitetty eivätkä sallitut melutason ohjearvot ylity. Tärinän vaikutus tulee huomioida rakennusten sijoitusratkaisuissa. Kaavamääräys on lisätty 27.3. 27.4.2015 nähtävilläolleeseen kaavaehdotukseen 1.6.2015, kts kaavaselostuksen kohta 7 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS). 9 Y-1 Yleisten rakennusten korttelialue Alueella sallitaan yksityiset ja julkiset palvelut sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat työtilat. Kaavamääräys väljentää nykyisen kirjastotalon tontin käyttömahdollisuuksia. Alueen kerrosluku on ½ II ja rakennusoikeus 2350 k-m 2. VP Puisto Ääneniemen Rantapuiston Rauhankadun ja Äänekoskentien välinen osa suunnittelualueesta on kaavoitettu puistoksi (VP), joka on tarkoitettu puistomaisena rakennettavaksi. Alueella sijaitsee ohjeellisin merkinnöin useille eri toiminnoille varattuja alueita. Alueita on osoitettu mm. uimarannalle, venevalkamalle, pallokentille ja kaupunkiviljelylle. Rakennusoikeutta on merkitty matonpesupaikan eteläpuolella kioskikahvilalle 100 k-m2, puiston toimintaan liittyvälle huoltorakennukselle 20 k-m2 ja kaupungintalon rantaan puistossa järjestettäviin tapahtumiin liittyviä rakennuksia varten 200 k-m2. VL Lähivirkistysalue Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee alue, joka säilytetään luonnontilaisena. Rauhankadulta pohjoiseen jatkuva metsikkö on lähivirkistysaluetta (VL), jota ei ole tarkoitus rakentaa varsinaiseksi puistoksi. Alueella sijaitsee avantouintipaikka, johon liittyen kaavassa on varaus 80 k-m2:n huoltorakennuksen rakentamiselle. s-2 Alueelta on liito-oravahavainto, johon liittyen on määrätty, että liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto on säilytettävä.

10 LPA Autopaikkojen korttelialue Alueelta on varattu 36 pysäköintipaikkaa korttelin 309 käyttöön. Autopaikkojen jakaminen Y-1 ja AKK tonttien kesken riippuu tonteille sijoittuvista toiminnoista: autopaikkanormi vaihtelee. W Vesialue 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Rantapuiston alueella kaavalla ei ole merkittävää haitallista vaikutusta luontoon ja maisemaan verrattuna voimassa olevaan asemakaavaan; mm. puuston mahdollinen harventaminen edellyttää samanlaista lupamenettelyä molemmissa kaavaratkaisuissa. Merkittävin vaikutus luontoon ja maisemaan voi aiheutua kirjastotalon tontin mahdollisesta lisärakentamisesta, mikä on johtamassa mäntyvaltaisen puuston poistamiseen mahdolliselta rakennuspaikalta. Vastaavalla tavalla kirjaston eteläpuolinen AKK tontti muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Rantapuistoon jää kaavaratkaisusta riippumatta jatkossakin hyvin runsas ja monipuolinen puusto. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset Kaavaratkaisu ei edellytä uuden katuverkon rakentamista. Rauhankadun kääntöpaikalle on tarkoitus rakentaa pysäköintialue tarkemmassa suunnitelmassa määriteltävällä tavalla. Ratkaisu parantaa osaltaan ympäristön viihtyisyyttä kyseisellä alueella. Äänekoskentien läheisyydessä sijaitsevalle AKK tontille kulku tapahtuu pysäköintialueen (LPA) kautta eikä liittymiin Äänekoskentielle ole tulossa muutoksia. Puistokäytävä Äänekoskentieltä Rantapuistoon lähtee nykyiseltä paikalta ja suosittu Äänejärveä kiertävä raitti säilyy yhtenäisenä. Rantaan johtava raitti joudutaan suuntaamaan uudelleen AKK tontista johtuen. Kevyen liikenteen järjestelyjen kannalta on kaavassa varauduttu myös kaupungintalon ja kirjaston rakennusten kautta johtavan väylän jatkamiseen Äänekoskentien reunaan, josta puistokäytävä ohjataan Wessmannin kaupan muistomerkin kautta Wessmanninkadulle. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole merkittävää vaikutusta olemassa oleviin suunnittelualueeseen rajoittuviin kortteleihin: ranta-alue säilyy rakennettuna puistona, jonka kunnossapitovastuu kuuluu kaupungille. Mahdollinen kirjastotalon tontin täydennysrakentaminen ja uusi AKK tontti sijoittuvat kaupunkikuvallisesti merkittävälle paikalle. Uudisrakentamisen edellytyksenä on kaavamääräysten noudattaminen: uusi rakentaminen muodostaa materiaaleiltaan ja massoittelultaan yhtenäisen kokonaisuuden olemassa olevan rakennuksen kanssa. Uuden tornitalon muodostaessa portin Suolahden suunnasta kaupunkiin saavuttaessa on rakennuksen arkkitehtoonisesti korkeatasoiseen suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitettävä erityistä huomiota.

6.4 Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Rantapuiston kehittäminen on merkittävä asia kaupunkilaisten ja alueella vierailevien matkailijoiden viihtyvyyden kannalta. Kehittämishankkeen toteuttamiskustannukset voidaan arvioida hyvin kohtuullisiksi. 11 Äänekoskella 5.3.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI - KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Suunnitteluavustaja Paula Junikka

12 7 HYVÄKSYTTÄVÄ KAAVAEHDOTUS 5.3.2015 päivättyä asemakaavaehdotusta on tarkistettu nähtävilläolon (27.3. - 27.4.2015) jälkeen. Tarkistettu kaavaehdotus on päivätty 2.6.2015. Tarkistettuun asemakaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräykset: ma-4 p-5 Maanalainen tila, johon voidaan sijoittaa auton säilytyspaikkoja. Pysäköimispaikka. Alueella sallitaan kahden pysäköintitason rakentaminen. Tarkistettuun asemakaavaehdotukseen on kaavan yleismääräyksiin lisätty määräykset: Rakentajan on huolehdittava siitä, että yleisten teiden ja/tai rautatien läheisyyteen rakennettaessa melu- ja tärinäolosuhteet on tarkemmin selvitetty eivätkä sallitut melutason ohjearvot ylity. Tärinän vaikutus tulee huomioida rakennusten sijoitusratkaisuissa. Kirjastorakennuksen osalta museoviranomaiselle tulee antaa mahdollisuus lausunnon antamiseen ennen rakennus- ja toimenpideluvan hyväksymistä. Kaavaselostuksen keskeisiin taustaselvityksiin on lisätty Äänekosken modernin rakennusperinnön inventointi (K-S museo 2014). Kyseessä on ei olennainen muutos, joten kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettaminen ei ole tarpeellista (maankäyttö- ja rakennusasetus 32 ). Äänekoskella 2.6.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Henriikka Lonka Suunnitteluavustaja Paula Junikka