RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO, TAMPEREEN SEU- DUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI - VIHILAHTI). Maanalainen asemakaava nro 8612 Diaarinumero: TRE: 316/10.02.01/2016 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ehdotus 28.11.2016 (täyd. 10.4.2017)
RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKA- VUORI - VIHILAHTI). MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8612 Asemakaavan selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä ja 28.11.2016 tarkastettua asemakaavakarttaa nro 8612. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Maanalaisen asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Rantaperkiön ja Rautaharkon kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,4 ha. Kaava koskee noin 1,1 km:n pituista ja noin 90-150 metrin levyistä maanalaista vyöhykettä, joka ulottuu Vihilahden eteläpuolelta Sulkavuoren koillispuolelle. Suunnittelualue alittaa mm. Hatanpään valtatien, pääradan ja valtatien 3 sekä Hatanpään koulun, asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen korttelialueita ja Rautaharkon sähköaseman. Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin, Suomen valtion ja yksityisten tahojen omistuksessa. Tämä asemakaava on osa neljän asemakaavan kokonaisuutta. Kaavan nro 8612 suunnittelualue liittyy kaakossa asemakaavan nro 8610 (Sulkavuori) ja luoteessa asemakaavan nro 8611 (Vihilahti) suunnittelualueisiin. Asemakaavan tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa Tampereen seudun keskuspuhdistamo- hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset, suoraan asemakaavoihin perustuvat ja/tai niihin muun lainsäädännön kautta kytkeytyvät rakennus-, toimenpide- ym. luvat. Lisäksi tavoitteena on poissulkea sellaiset suunnittelualueiden maankäytön tulevaisuuden muutokset, joilla voisi olla keskuspuhdistamon toimintaa rajoittavia vaikutuksia. Kaavaprosessin aikana tavoitteet ovat tarkentuneet lupaprosessien sekä yleissuunnitteluvaiheessa alueelle esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppulaitoksen osalta. Asemakaavaprosessin vaiheet Kaupunginvaltuusto on päättänyt kokouksessaan 17.2.2014 (29 ) jätevedenpuhdistamon paikaksi Sulkavuoren kaupunginhallituksen 3.2.2014 (61 ) tekemän esityksen mukaisesti. Jäteveden keskuspuhdistamo on kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen 30.11.2015 (76 ) hyväksymän Tampereen asemakaavoitusohjelman 2016-2018 kohde nro 11. Asemakaavaehdotuksen valmistuminen oli ajoitettu vuodelle 2016. Aloitusvaihe Asemakaavojen nro 8610-8613 vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella 28.1.2016. Kaikille kaavoille yhteinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Dno: TRE:313/10.02.01/2016) kuulutettiin nähtäville 28.1-25.2.2016 väliseksi ajaksi ja se lähetettiin tiedoksi osallisille. Aloitusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 3.2.2016 ja hanketta esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 9.2.2016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätettiin 13 mielipidettä ja seitsemän viranomaislausuntoa/-kommenttia (kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, Tilakeskus, Puolustusvoimat, Finavia, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan liitto). Keväällä 1
Valmisteluvaihe 2016 saatiin lisäksi kaksi täydentävää viranomaisten kannanottoa (Finavia ja Tampereen Sähkölaitos). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 30.3.2016. Aloitusvaiheessa saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Yleisötilaisuuden ja viranomaisneuvottelun muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Aloitusvaiheen palautteessa ja viranomaisneuvottelussa esitettyjä kaavaa 8612 koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita olivat mm.: maa- ja kallioperää koskevat lisäselvitykset, rakentamisen (erit. louhinnan) aikaiset ympäristöhaitat ja työmaajärjestelyt, maanalaisesta rakentamisesta maanpäällisille kiinteistöille muodostuvat rasitteet ja maankäyttörajoitukset, erityiskohteiden (ratapiha, Rautaharkon sähköasema) huomioiminen sekä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelutilanne. Aloitusvaiheessa saatu palaute pyrittiin kaavan 8612 osalta ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon mm. seuraavin tavoin: - kaavasuunnittelun yhteydessä osallisten luettelon täydentäminen, neuvottelut ja lisätietopyynnöt eri tahoille (mm. TRAFI ja TUKES), - hankesuunnittelun yhteydessä kallio- ja pohjavesitutkimusten, riskien hallinnan, pora- ja lämpökaivoselvityksen ja alustavan Sulkavuoren louhinnan ympäristöselvityksen laatiminen/täydentäminen, sekä tutustumiskäynti Viikinmäen puhdistamolle 23.3.2016 sekä ulkoilmatapahtuma 17.5.2016 (Sulkavuori ja Vihilahti). Asemakaavan valmisteluaineisto koottiin yhteistyössä viranomaisten, kaupungin ao. toimialojen ja liikelaitosten sekä hankesuunnitteluryhmän kanssa. Aineistot kuulutettiin nähtäville 8.9.-6.10.2016 väliseksi ajaksi ja avoin yleisötilaisuus järjestettiin 21.9.2016. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 valmisteluaineistosta jätettiin yhteensä kuusi mielipidettä ja kahdeksan viranomaislausuntoa/-kommenttia, joissa esitettiin seuraavia asemakaavaa nro 8612 ja/tai hankekokonaisuutta koskeneita huomautuksia ja jatkosuunnitteluohjeita. - Gasum Oy: kaasuputken lisääminen kaavakartalle, lausunto pyydettävä myös Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes), kaavamääräyksiin maininta maakaasun turvallisuudesta annetusta asetuksesta 551/2009. - kaupungin yleisten alueiden suunnittelu: hulevesiselvityksen laatiminen ei ole tarpeen. - Pirkanmaan liitto: maakuntakaavatilanteen kuvauksen ja vaikutusarvioinnin täydentäminen (Rautaharkon-Lakalaivan uusi alakeskus). - Pirkanmaan maakuntamuseo: ei huomautettavaa. - As Oy Haapakuja 4: taloyhtiölle aiheutuvaa haittaa pidetään kohtuuttomana (vaurioitumisriski, tärinä, melu, pöly), rakentaminen estää maalämpöhankkeen tontilla, lämpöpumppulaitosta ja purkutunnelia tulisi siirtää Haapakujan ja Haapakuja 5:n suuntaan. - yksityishenkilöt: maanalainen asemakaava on esitelty epäselvästi ja havainnekuvat ovat puutteelliset, louhinnan maanpäällisiä tärinävaikutuksia eikä lähivaikutusalueen rajausta ole määritetty riittävästi, asutustyyppiä ei voida pitää hyväksyttävänä kalliolouhintaa ja kaavan muuttamista sallivaksi esitetyssä määrin. - Etelä-Alvari: keskuspuhdistamo olisi pitänyt olla jo maakuntakaavassa, purkuputki ja varapurkuputki pitää esittää kaavassa, Pyhäjärven säännöstelyn ylä- ja alarajat on otettava huomioon, varapurkuputken vaikutukset Vihiojaan pitää arvioida eri olosuhteissa, Pyhäjärven itäpään jätevesikuormituksen lisääntymisen vaikutusta kokonaiskuormitukseen ei ole laskettu, suunnitellussa purkupaikassa on 2
Ehdotusvaihe virtaamaongelma, maalämpökaivoihin kohdistuvista vaikutuksista ei ole tehty riittävää selvitystä, hankkeesta tiedottaminen uutiskirjeellä on toiminut huonosti ja viiveellä. Valmisteluaineistosta saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Valmisteluvaiheen palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti), yleisötilaisuuden muistio ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta ovat kaavaselostukseen liitteenä. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen huomioon ottaminen: Maakuntakaavatilannetta koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohdat korjattiin ja päivitettiin. Suunnittelun lähtötietoja ja vaikutusten arviointia täydennettiin mm. louhinnan ympäristövaikutusten ja uuden Rautaharkon-Lakalaivan aluekeskuksen osalta. Kaavaan lisättiin kaasujohdon merkintä sekä yleismääräys, joka edellyttää lausunnon pyytämistä Gasumilta rakennuslupavaiheessa. Kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin vesistövaikutusten osalta ja raporttiin liitettiin kartta, johon on merkitty alustavat purkuputken ja -pisteen sekä varapurkuputken sijainnit. Kaavaan liittyviä havainneaineistoja täydennettiin alueleikkauksissa esitettyjen toimintojen, korkeusasemien ja mittojen osalta. Asemakaavan suunnittelun tavoitteet ovat lähtötietojen täydentymisen ja valmisteluaineistosta saadun palautteen myötä tarkentuneet erityisesti lupaprosessien sekä yleissuunnitteluvaiheessa alueelle esitetyn Tampereen Sähkölaitoksen lämpöpumppulaitoksen osalta. Tampereen Sähkölaitos Oy:n lämpöpumppulaitoksen uudeksi sijoituspaikaksi esitettiin Rautaharkon sähköaseman tonttia, joka sijoittuu suoraan tulo- ja purkutunneleiden linjalle ja on jo vanhastaan Tampereen Sähkölaitoksen hallinnassa. Sähköaseman tontilla voimassa oleva asemakaava mahdollistaa lämpöpumppulaitoksen rakentamisen, ja sen suunnittelua voidaan viedä eteenpäin nyt laadittavista asemakaavoista erillisenä hankkeena. Kaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle 13.12.2016 ja hyväksyttiin 20.12.2016 yleisesti nähtäville asetettavaksi. Aineistot olivat nähtävillä 22.12.2016-31.1.2017 välisen ajan. Avoin yleisötilaisuus järjestettiin 12.1.2017 Koivistonkylän Tredulla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää suunnitelmasta muistutuksia ja viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Kokonaisuutena asemakaavojen nro 8610-8613 ehdotusvaiheen aineistoista jätettiin yhteensä 11 viranomaislausuntoa/-kommenttia. Muistutuksia ei jätetty. Asemakaavan nro 8612 selostukseen ja sen liitteenä olleisiin aineistoihin liittyen Tampereen Sähkölaitos Oy:n Energia-yksikön lausunnossa todettiin alueen nykyisten kaukolämpöjohtojen sijainti. Pirkanmaan ELY-keskus esitti lausunnossaan, että aineistoon on tarpeen lisätä varapurkulinjan kuvausta vastaavat tiedot koskien likaisen jäteveden siirtolinjaa ja sen toimivuutta mahdollisessa poikkeustilanteissa. Pirkanmaan liitto esitti, että kaavaselostuksen kohtaa 4.5.4, Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, olisi hyvä täydentää Rautaharkon-Lakalaivan uuteen aluekeskukseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnilla. Muita viranomaispalautteessa esitettyjä kommentteja olivat mm. mahdollisten maanalaisten johtojen ja kaapeleiden siirtokustannusten kohdentuminen sekä erilaisten lupien ja lausuntojen tarve hankkeen toteutusvaiheessa. Puolustusvoimilla, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilla ja Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafilla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. 3
Hyväksyminen Kaavaehdotuksesta saadun palautteen huomioon ottaminen: Kaavaselostusta ja kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ELY-keskuksen ja Pirkanmaan liiton lausunnoissa esitetyllä tavalla. Lisäksi suunnittelualueen nykytilanteen kuvaukseen lisättiin maininta kaukolämpöjohdoista. Muilta osin viranomaispalaute merkittiin tiedoksi. Yleisötilaisuudessa saadun palautteen pohjalta asemakaavojen kokonaisvaikutusten arviointia täydennettiin ja selkeytettiin kaavaehdotusten nähtävilläolon jälkeen mm. raportissa käytettyjen kaupunginosien nimien, hankkeen ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten kuvauksen sekä puhdistetun veden purkupisteen sijaintia osoittavan kuvan osalta. Kaava-asiakirjoihin päivitettiin kaavaprosessin vaiheen sekä suunnittelun lähtökohtien kuvaukset valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 osalta. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Kantakaupungin yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä helmi-maaliskuussa 2017. Täydennetyt asiakirjat käsiteltiin 28.3.2017 järjestetyssä ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa. Kaavaselostukseen ja kokonaisvaikutusten arviointiraporttiin tehdyt täydennykset eivät olleet merkitykseltään MRA 32 :n tarkoittamalla tavalla olennaisia muutoksia. Asemakaavakarttaan palautteesta johtuvia muutoksia ei ollut tarpeen tehdä. Kaavaehdotuksesta saadusta palautteesta laadittu kooste ja vastineet (vastineraportti) ja viranomaisneuvottelun muistio ovat kaavaselostuksen liitteenä. Saatu palaute on julkaistu kaupungin internet-sivuilla ja se on liitetty lyhentämättömänä kaava-asiakirjoihin. Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditut vastineet sekä ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä lähetetään niille muistuttajille, jotka ovat jättäneet osoitetietonsa. Kaavan hyväksymistä koskevasta valtuuston päätöksestä voi jättää valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan valitusajan ja mahdollisten valitusten käsittelyn päätyttyä kaupunki ilmoittaa kaavan voimaantulosta kuulutuksella. Viranomaisyhteistyö Asemakaava Viranomaisneuvotteluita järjestettiin kaavan aloitus- ja ehdotusvaiheissa (30.3.2016 ja 28.3.2017). Neuvotteluiden muistiot ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaprosessin aikana on käyty lisäksi useita asemakaavaan sekä erillisselvityksiin ja -suunnitelmiin liittyviä neuvotteluja mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen, kaupungin ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan kanssa. Maanalaisella asemakaavalla alueelle muodostuu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan maanalaisen rakentamisen aluetta suojavyöhykkeineen (ma/sv-et). Aluetta koskevan toimenpiderajoituksen mukaan alueen merkittävä maanpäällinen kuormittaminen sekä maatai kallioperään kajoavat toimenpiteet edellyttävät maanalaisiin tiloihin, rakenteisiin tai laitteisiin kohdistuvien vaikutusten selvittämistä sekä näiden omistajan/haltijan kuulemista. Maanalaisen rakentamisen alueelle on osoitettu suojavyöhykkeiden likimääräinen ylin korkeusasema alueen eri osissa ja maanalaista maakaasuputkea varten varattu alueen osa (mk) sekä ohjeelliset alueen osat, joille voidaan sijoittaa maanalaisia jätevesitunneleita (ma/tu-j). Kaavassa annettu lisäksi yleismääräyksiä (y-8612), jotka koskevat maanalaisen 4
Vaikutusten arviointi rakentamisen suojavyöhykkeitä, kiinteistönmuodostusta, hulevesien hallintaa ja kaasuputken huomioon ottamista. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia arvioidaan maankäyttöja rakennusasetuksen (MRA) 1 :n mukaisesti. Vaikutusten arviointi perustuu mm. kaavaprosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleissuunnitelmaan ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan, vuonna 2012 valmistuneeseen ympäristövaikutusten arviointiin (YVA) sekä valmisteilla olevien maakunta- ja yleiskaavojen yhteydessä laadittuihin selvityksiin ja suunnitelmiin. Asemakaavojen nro 8610-8613 ja keskuspuhdistamohankkeen toteuttamisesta syntyviä yhteisvaikutuksia on tarkasteltu kaava-asiakirjoihin sisältyvässä kokonaisvaikutusten arviointiraportissa. Lisäksi kunkin asemakaavan selostuksessa käsitellään yksityiskohtaisemmin kaava-aluekohtaisesti merkittäviksi arvioituja vaikutuksia. Kokonaisvaikutusten arviointiraportin liitteenä on kooste hankkeen YVA- selostuksesta annetussa yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyistä huomautuksista ja lisäselvitystarpeista sekä niiden huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Tämänhetkisen arvion mukaan keskuspuhdistamon rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELYkeskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. 5
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 8 1.1 Tunnistetiedot 8 1.2 Kaava-alueen sijainti 8 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 8 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 9 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista 9 2. LÄHTÖKOHDAT 10 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 10 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 10 2.1.2 Luonnonympäristö 10 2.1.3 Rakennettu ympäristö 14 2.1.4 Väestö ja palvelut 21 2.1.5 Maanomistus 21 2.2 Suunnittelutilanne 22 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset 22 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset 26 3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 28 3.1 Asemakaavan laatimisen tarve 28 3.2 Asemakaavaprosessin käynnistäminen 28 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 28 3.3.1 Aloitusvaihe 28 3.3.2 Valmisteluvaihe 29 3.3.3 Ehdotusvaihe 30 3.3.4 Hyväksymisvaihe 30 3.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 31 3.4.1 Tavoitteiden tarkentuminen kaavaprosessin aikana 32 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja sen kehittyminen suunnitteluprosessin aikana 33 3.5.1 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 33 3.5.2 Suunnitelmiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset 33 3.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 33 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 35 4.1 Kaavan rakenne 35 4.1.1 Mitoitus 35 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 35 4.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset 35 4.3.1 Muut alueet 35 4.4 Asemakaavan suhde yleiskaavaan 36 4.5 Kaavan vaikutukset 36 4.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 36 4.5.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 37 4.5.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 38 6
4.5.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 38 4.5.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 39 4.5.6 Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen 39 4.6 Nimistö 39 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 40 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 40 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 40 5.3 Toteutuksen seuranta 40 7
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Maanalainen asemakaava: Rantaperkiön kaupunginosan (303) korttelin nro 758 tontin 1, 2 759 tontin 4, 8 775 tonttien 3, 4 ja 5 776 tonttien 2 ja 3 794 tontin 4 896 tontin 1 sekä katu- ja puistoalueiden alapuolella. Rautaharkon kaupunginosan (306) korttelin nro 5260 tonttien 15, 16, 31, 32, 33, 35 ja 36 5261 tonttien 11, 12, 13, 18, 19, 20, 21, 23, 24, 25 ja 26 5262 tonttien 3 ja 4 sekä katu-, puisto-, liikenne-, vaara- ja erityisalueiden alapuolella. Maanalaisella asemakaavalla muodostuu: Maanalaista yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Marjut Ahponen. Aloitus- ja valmisteluvaiheissa kaavan laatijana toimi WSP Finland Oy/ Petri Saarikoski. Diaarinumerot: Asemakaava nro 8612, TRE:316/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, TRE:313/10.02.01/2016, pvm 13.1.2016 Vireille tulo: 28.1.2016 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Rantaperkiön ja Rautaharkon kaupunginosiin. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Rantaperkiö ja Rautaharkko, Tampereen seudun keskuspuhdistamo (Sulkavuori-Vihilahti). Maanalainen asemakaava nro 8612. Maanalaisen asemakaavan laatiminen tarkoituksena on mahdollistaa seudulliseen jäteveden keskuspuhdistamoon liittyvien vesihuoltotunneleiden rakentaminen. 8
1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610-8613 kokonaisvaikutusten arviointi (WSP Finland Oy ja Tampereen kaupunki), jonka liitteinä: Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa Asemakaavojen nro 8610-8613 yhteinen havainneaineisto - Asemakaavakartta - Asemakaavan seurantalomake - Asemakaavojen nro 8610-8613 osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavojen nro 8610-8613 aloitus- ja valmisteluvaiheissa saatu palaute yleisötilaisuuksien muistiot ja ote kaupunkikuvatoimikunnan pöytäkirjasta - Asemakaavojen nro 8610-8613 viranomaisneuvottelun muistio - Asemakaavojen nro 8610-8613 vastineraportti - Asemakaavan nro 8612 havainneaineistot (WSP Finland Oy) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, ID 1691286 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys, ID 1548659 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 luontoselvitys, ID 1615273 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID 1691280 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut, ID 1691270 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID 1615291 (Ramboll Finland Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID 1599176 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittäminen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) - Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Louhintatyön alustava ympäristöselvitys 8.3.2016, raportti ja liitteet 1-2 (Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015, jonka yhteydessä on tehty mm. pora- ja maalämpökaivojen kartoitus ja lämpöpumppulaitoksen esisuunnitelma (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. Sulkavuoren kaatopaikan riski- ja toimenpidekartoitus (liite 7), hiukkasten ja hajujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), Sulkavuoren lepakkoselvitys (liite 11), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipitoisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 9
2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Maanalaisen asemakaavan suunnittelualue sijoittuu Tampereen keskustan eteläpuolelle Rantaperkiön ja Rautaharkon kaupunginosiin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 11,4 ha. Kaava koskee noin 1,1 km:n pituista ja noin 90-150 metrin levyistä maanalaista vyöhykettä, joka ulottuu Vihilahden eteläpuolelta Sulkavuoren koillispuolelle. Suunnittelualue alittaa mm. Hatanpään valtatien, pääradan ja valtatien 3 sekä Hatanpään koulun, asuin-, liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisen korttelialueita ja Rautaharkon sähköaseman. Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin, Suomen valtion ja yksityisten tahojen omistuksessa. 2.1.2 Luonnonympäristö Maisema ja topografia Suunnittelualueen maanpinta kohoaa kohti kaakkoa. Pohjakartan mukaan maanpinta on korkeimmillaan kohdassa, jossa suunnittelualue alittaa Lempääläntien ja valtatien 3 välisen metsäisen saarekkeen (noin +118 mmpy) ja matalimmillaan Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymän eteläpuolisella alueella (noin +84 mmpy). Maanpäällisen alueen maisemaa hallitsevat vilkkaat liikenneväylät, rautatie ja ratapiha sekä aluetta reunustavat Rantaperkiön ja Rautaharkon asuin-, liike- ja teollisuuskorttelit. Ilmakuva vuodelta 2016 (Lentokuva Vallas Oy). 10
Ote Maanmittauslaitoksen korkeusmallikartasta (vinovalovarjoste). Maa- ja kallioperä Keskuspuhdistamo- hankkeen suunnittelua ja toteutusta varten alueella on tehty kallioperätutkimuksia vuodesta 2010 lähtien. Alueella tehdyistä kallionäytekairauksista on tulkittu mm. kivilaji, rakoilu ja rikkonaisuusvyöhykkeitä sekä kallion vedenjohtavuutta ja kallioperän jännitystilaa. Tutkimusten mukaan alueen kallioperä soveltuu kalliorakentamiseen hyvin. Tulosten pohjalta on laadittu jatkosuunnittelussa hyödynnettävät kallion pinta- ja laatumallit. Tutkimusten avulla on voitu optimoida mm. kallioon louhittavien tilojen dimensioita, korkeustasoa ja suuntausta sekä ennakoida lujitus- ja tiivistystarvetta. Pintamaakerrokset, joiden paksuus vaihtelee noin viidestä metristä 15 metriin, ovat pääosin tiivisrakenteista silttiä ja tiivistä pohjamoreenia. Rautatiealueen alituksen kohdalla radan pengerkorkeus on noin 3-5 m ja kalliokaton paksuus 25-40 m. Tutkimusten mukaan kallion pinta on suunnittelualueen kohdalla tasolla +70 +90 mmpy. Kalliopinta laskee kohti luodetta. Yleisesti siirto-/tulo- ja purkutunnelien alueella kallioperä koostuu liuskeisesta sarvivälkekiillegneisseistä, seoksisista migmatiiteistä sekä muita kivilajeja leikkaavista graniittijuonista. Sulkavuorta lähestyttäessä pääkivilajiksi muuttuu massiivinen granodioriitti. Kalliolaatu on alueella pääasiassa hyvä. Vedenjohtavuus on rikkonaisuusvyöhykkeiden kohdilla kohtalaista ja muuten pääosin vähäistä. Laboratorioanalyysien tulosten perusteella alueen kivien kalliomekaaniset ominaisuudet vastaavat kivilajien tyypillisiä arvoja Suomessa ja soveltuvat hyvin tunnelirakentamiseen. Kairarei istä tehtyjen kalliopohjaveden kemian analyysien perusteella ei ole tarvetta poikkeuksellisille materiaalivalinnoille suunnittelukäyttöiän saavuttamiseksi kallion mekaanisissa lujitusrakenteissa. 11
Kalliopinnan korkeusasema tulotunnelin linjauksella. (lähde: Siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman tarkistus 2015, kalliorakennussuunnittelu. Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) maaperäkartan mukaan osin kalliota, hiekkamoreenia ja savea, osin kartoittamatonta maaperää. Ote GTK:n maaperäkartasta. Punainen väri = kallio, vaaleanruskea = hiekkamoreeni, sininen = savi, viivoitettu alue = täytemaata tai kartoittamatonta maaperää. (Lähde: GTK:n karttapalvelut, http://gtkdata.gtk.fi/maa nkamara/index.html) 12
Vuonna 2015 tarkastetun siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman (Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) mukaan alueelle suunniteltujen jäteveden siirto- ja purkutunneleiden louhinta voidaan toteuttaa Vihilahden ja Sulkavuoren ajotunneleiden kautta nk. moniperälouhintana. Tunnelit sijoittuvat suunnittelualueen kohdalla noin 25-30 metrin syvyydelle maanpinnasta. Tunnelit louhitaan poraus-räjäytys -menetelmää käyttäen. Siirtoviemäreihin sekä muuhun alueen tekniseen verkostoon liittymistä varten tarvittavat kallioreiät, jotka on alustavasti sijoitettu Veturikadun ja Rantaperkiönkadun katualueille, porataan maanpinnalta tunneliin päin. Suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuva Vihiojan pystykuilu toteutetaan ponttiseinin tuettuna kaivantona tai vaihtoehtoisesti porapaaluseinin. Tunneleiden holvi- ja seinäpinnat lujitetaan kallioon juotettavilla teräspulteilla. Lisäksi kalliopinta betonoidaan ruiskubetonilla pulttien välisten lohkojen sitomiseksi sekä estämään kalliopinnan rapautumista ja hienomman kiviaineksen putoamista. Louheet kuljetetaan ajotunneleiden kautta läjityspaikoille. Ote tulotunnelin luode-kaakko- suuntaisesta pituusleikkauksesta. Tulotunneli viettää tasaisesti kaakkoon kohti Sulkavuorta. (lähde: Pituusleikkauksen luonnos 5.7.2016 Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy). Siirto- ja purkutunneleiden alustavia poikkileikkauksia (lähde: Siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman tarkistus 30.10.2015, Ramboll Finland Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy) 13
Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueen pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 3 km päässä koillisessa sijaitseva Aakkulanharjun (0483701) pohjavesialue. Suunnittelualueen pohjoispää kuuluu Pyhäjärven valuma-alueeseen ja muu osa Vihiojan valuma-alueeseen. Päävedenjakaja kulkee alueen poikki ratapihan länsipuolella. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa ja valuma-alueselvityksessä 2012 valuma-aluekohtaisina kehittämisperiaatteina on Vihiojan valuma-alueen osalta esitetty mm., että hulevesivirtaamia ei saa lisätä. Pyhäjärven valuma-alueen osalta selvityksessä on esitetty pohjavesialueita koskevia toimenpiteitä. Pyhäjärven valuma-alueen nykyisenä ongelmakohtana mainitaan Hatanpään ranta-alue, jolla on esiintynyt hulevesitulvia. Kasvillisuus ja eläimistö Maanalaisessa asemakaavassa käsitellään jo rakentuneen alueen alapuolelle sijoittuvaa maa- ja kallioperää. Maan pinnalle ulottuvat kallioreiät sijoittuvat katualueille, joilla ei ole huomionarvoista kasvillisuutta, eläimistöä tai erityisesti suojeltavia lajeja. Suunnittelualueen yläpuolisista alueista Veturikadun ja ratapihan välisessä rinteessä on tehty havaintoja uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi (NT) luokitellusta mäkihiilikoista, joka kuuluu perhosista valittuihin kansainvälisiin vastuulajeihin. Kantakaupungin yleiskaavan liito-oravaselvityksen yhteydessä on tehty vuonna 2016 papanahavaintoja Rautaharkon sähköaseman eteläpuolisessa metsikössä. Ote ilmakuvasta ja asemakaavayhdistelmästä. Tulo- ja purkutunnelin alustava linjaus on merkitty kuvaan sinisellä katkoviivalla. Vasemmalla ylhäällä Rantaperkiönkadun ja oikealla alhaalla Veturikadun kallioreiän alustava sijainti. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävien liikenneväylien solmukohtaan noin 3,5 km:n etäisyydelle Tampereen ydinkeskustasta. Lähiympäristössä on seudullisesti merkittäviä työpaikka-alueita ja vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueen koillis- ja 14
pohjoispuolinen kaupunkirakenne muodostuu pääosin pientalovaltaisesta asuinalueesta. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 ja siihen liittyvässä rakennemallissa Lakalaivan - Lahdesjärven alue (kohde nro 51) on varattu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi työpaikka-alueeksi. Nykyinen järjestelyratapiha on varattu uudeksi merkittävästi kehitettäväksi asuinalueeksi tai asuin- ja työpaikka-alueeksi. Asemakaavan suunnittelualue sijoittuu näiden väliin ja tuntumaan. Ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmasta 2040. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rautaharkko rakennetarkasteluissa ja maankäytön visiossa Lakalaivasta on muodostettu yhdessä Peltolammin kanssa uusi kantakaupungin eteläinen aluekeskus. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti merkittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoimana ja lisävahvuutena. Ote Viinikka - Rautaharkko rakennetarkastelun maankäytön vision havainneaineistosta. (lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluaineistot, Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY 2016) 15
Kaupunkikuva ja rakennuskanta Suunnittelualueen alittaa Rautaharkon kohdalla noin 20 erillispientalon ja Rantaperkiössä neljän liikerakennuksen, kolmen asuinkerrostalon sekä Hatanpään koulun ja lukion tontit. Maanpäällisen alueen kaupunkikuvaa luonnehtivat vilkkaat liikenneväylät, jotka erottavat toisistaan suurimittakaavaisia koulutuksen, kaupan ja työpaikkarakentamisen alueita sekä näiden väliin jääviä metsitettyjä kumpareita. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologiset kohteet Virkistys Suunnittelualueen rakennettua kulttuuriympäristöä on käsitelty mm. aluetta sivuavien Vihilahden asemakaavan nro 8611 arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) ja Sulkavuoren kulttuuriperintöinventoinnissa (Mikroliitti Oy 2016) sekä kantakaupungin yleiskaavaa 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 varten laadituissa selvityksissä. Inventointien mukaan suunnittelualueella ei ole maanalaisessa rakentamisessa huomioitavaa arvokasta kulttuuriympäristöä tai arkeologisia kohteita. Suunnittelualueen yläpuoliset alueet ovat pääosin rakennettuja, eikä niille sijoitu merkittäviä virkistysalueita tai vapaa-ajan toimintoja. Asemakaavoitetut viheralueet ovat pienialaisia ja niiden merkitys alueellisen viher- ja virkistysverkon kannalta on vähäinen. Suunnittelualue rajautuu luoteessa Härmälän rantapuistoon ja kaakossa Sulkavuoren alueeseen. Tampereen vihreä keskusta -selvityksen (2014) mukaan Härmälän rantapuisto on osa Pyhäjärveä reunustavaa viher- ja virkistysverkon ydinaluetta, jolle sijoittuu merkittävä virkistysreitti. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksessa Härmälän rantapuisto ja Vihilahdenpuisto kuuluvat kaupungin viheraluejärjestelmän rungon muodostavaan keskuspuistoverkostoon. Asemakaavoitetut viheralueet suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä (lähde: Tampereen kaupungin paikkatiedot) 16
Liikenne Suunnittelualueen alittaa valtatien 3, ratapihan ja rautatien, Sarankulmankadun ja Hatanpään valtatien sekä Hatanpään valtatien ja Nuolialantien liittymät ja Haapakujan pohjoispään. Maanpäällisen liikenneverkon nykytilaa ja kehittämistarpeita sekä keskuspuhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisen liikenteen järjestämistä on tarkasteltu asemakaavoihin nro 8610 ja 8611 liittyvien liikennetarkasteluiden yhteydessä (Ramboll Finland Oy 2016). Tulo- ja purkutunneleiden rakentamisen aikainen työmaaliikenne järjestetään asemakaavojen nro 8610 ja 8611 alueille sijoittuvien ajotunneleiden kautta. Suunnittelualueen pohjoispuolelle nk. Vihilahden solmupisteeseen sijoittuva työmaaliittymä rakennetaan neljänneksi haaraksi Hatanpään valtatien ja Lahdenperänkadun liittymään, mikä edellyttää muutoksia mm. nykyisten suojateiden sijaintiin ja joukkoliikennekaistan käyttöön. Työmaaliittymän kohdalle suositellaan valo-ohjausta myös Hatanpään valtatien suuntaiselle pyöräilyn ja jalankulun reitille. Selvityksen mukaan rakentamisen aikaisten louhekuljetusten määräksi arvioidaan 50-100 ajon./vrk. Liikennemääräarvio sisältää tulo- ja purkutunneleiden ohella suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuvan siirtotunnelin rakentamisen aikaisen liikenteen. Suositeltava työmaakuljetusten reitti kulkee etelän suuntaan kohti Sarankulmaa ja edelleen valtatielle 3. Työmaalle saapuva liikenne tulee pääsääntöisesti idän suunnasta Lahdenperänkadulta ja poistuva liikenne ohjataan joukkoliikennekaistaa pitkin etelän suuntaan. Turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi louhekuljetukset on pyrittävä ajoittamaan muihin ajankohtiin kuin aamu- ja iltahuipputunteihin (klo 7-9 ja 15-17). Suunnittelualueen kaakkoispuolella työmaaliikenteelle suunniteltuja ajoreittejä on kaksi: toinen johtaa valtatieltä 9 Automiehenkadun ja Särkijärvenkadun kautta Sulkavuoren eteläpuolelle, toinen Lempääläntielle rakennettavasta työmaaliittymästä suoraan maanalaisiin tiloihin johtavaan ajotunneliin. Molemmat reitit soveltuvat hyvin raskaan liikenteen reiteiksi. Rakentamisen aikaisen liikenteen arvioidaan olevan 400-500 ajon./vrk, jonka arvioidaan jakaantuvan 70/30 suhteessa Särkijärvenkadun ja Lempääläntien välille. Liikennemääräarvio sisältää sekä tulo- ja purkutunneleiden, että suunnittelualueen ulkopuolelle sijoittuvan varsinaisen puhdistamon rakentamisen aikaisen liikenteen. Suositeltava työmaaliikenteen reitti Hatanpään valtatien liittymästä. (lähde: Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016) Työmaaliikenteen reitit Lempääläntien ja Särkijärvenkadun liittymistä. (lähde: Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, Ramboll Finland Oy 2016) 17
Tekninen huolto Hankesuunnittelun yhteydessä tehdyn lämpö- ja porakaivojen kartoituksen (tilanne 15.1.2016 Ramboll Finland Oy) mukaan suunnittelualueelle sijoittuu kuusi maalämpökaivoa ja yksi porakaivo. Suunnitteilla olevia hankkeita on kartoituksen mukaan yksi (Haapakuja 4). Ote lämpö- ja porakaivojen kartoituksesta, tilanne 15.1.2016. (lähde: Ramboll Finland Oy) Suunnittelualueen yläpuolisille alueille sijoittuu runsaasti erilaisia teknisen huollon verkostoja. Alueen eteläosaan sijoittuu osa valtakunnalliseen maakaasun siirtoverkostoon kuuluvasta kaasuputkesta (DN400). Maakaasun käsittelyn turvallisuudesta annetussa asetuksessa (551/2009) on määritelty suojaetäisyysvaatimukseksi 8-16 metriä putken läheisyyteen sijoittuvien rakennusten käyttötarkoituksesta riippuen. Rautaharkon eteläosassa suunnittelualue alittaa Rautaharkon sähköaseman ja Hervanta-Rautaharkko 110kV:n voimajohdon. Johtoaukea (käyttöoikeuden supistusalue) ulottuu noin 15 metriä johdon keskilinjan molemmille puolille ja reunavyöhykkeen leveys on noin 10 metriä. Suunnittelualue alittaa lisäksi lukuisia vesijohtoja, jäte- ja hulevesiviemäreitä, sähköverkon pienjännitejohtoja ja maakaapeleita, kaukolämpöjohtoja sekä useiden eri toimijoiden tele- ja tietoliikennekaapeleita. 18
Ote karttayhdistelmästä, johon on koottu tietoja eri toimijoiden verkostokartoista. Maakaasuputki (punainen), vesijohdot ja viemärit (sininen), kaukolämpö- ja sähköverkko (musta) sekä teleja tietoliikennekaapelit (vihreä). Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan mm. asumiseen käytettävillä alueilla sekä virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Tampereen kaupungin meluselvityksen 2011 mukaan ajoneuvo- ja rautatieliikenteestä aiheutuva melu ylittää suunnittelualueen yläpuolisilla alueilla ohjearvot sekä nykytilanteessa että vuoden 2030 ennustetilanteessa. Asemakaavan yhteydessä tehtyyn aiempien meluselvitysten päivitykseen (Ramboll Finland Oy 2016) on koottu liikennemelun ohella tietoja puhdistamon rakentamisen ja käytön aikaisesta melusta. Selvityksen mukaan rakentamisen aikainen melutaso voi tilapäisesti nousta ohjearvojen tuntumaan maan pinnalla tehtävien louhintatöiden aikana. Muusta rakentamisesta syntyvä melu ei ylitä ohjearvoja. Laitoksen toiminnan aikana maan päälle ei sijoitu ohjearvot ylittävää melua aiheuttavia toimintoja. 19
Otteita asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivityksestä 2016 (Ramboll Finland Oy). Vas. ylh. Vihilahden ajotunnelin suuaukon rakentamisvaihe. Oik. ylh. Vihilahden ajotunnelin rakentamisvaihe, jolloin tunnelin suuaukolla on kaksi tuuletuspuhallinta. Meluntorjuntatoimenpiteenä esitetyn meluesteen korkeus on 2-4m. Vas. alh. Sulkavuoren ajotunnelien tunneleiden louhinnan aikainen keskiäänitaso. Oik. alh. Sulkavuoren pihan louhinnan aikainen keskiäänitaso. Pihan louhinnan aikaiseksi meluntorjuntatoimenpiteeksi esitetyn meluesteen korkeus on 3m. Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan alueellinen ilmanlaatuindeksi 2011 (90. prosenttipiste ja pahin tuntitilanne) on liikenneväylien alueella ja niiden välittömässä läheisyydessä huono tai välttävä, ja alueen muilla osilla tyydyttävä tai hyvä. Valtatien alue on selvityksen mukaan nk. Hot Spot, jossa asukkaat voivat altistua sekä 20
ilman epäpuhtauksille (yli 70 μg/m3 PM10) että melulle (vuorokauden keskiäänitaso Lden on suurempi kuin 55 db). Hankkeen YVA-menettelyn aikana laadittujen hajukaasun leviämismallinnusten (Enwin Oy 2012) ja vuonna 2016 laaditun keskuspuhdistamon lietteenpolttolaitoksen savukaasujen leviämismallinnuksen (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy 2016) mukaan keskuspuhdistamon toiminnasta ei aiheudu suunnittelualueen ilman laatua heikentäviä päästöjä. 2.1.4 Väestö ja palvelut Suunnittelualueen yläpuoliselle alueelle sijoittuu noin 20 erillispientaloa, neljä liikerakennusta, kolme asuinkerrostaloa sekä Hatanpään koulun ja lukion tontit. Hatanpään koulussa ja lukiossa on yhteensä noin tuhat oppilasta. Työpaikkoja ja kaupallisia peruspalveluita sijoittuu Rantaperkiön itäosaan ja Rautaharkon eteläosaan (sähköasema, ratapiha). Väestöntiheys syyskuussa 2014 (as/ha) ja toimipaikkojen sijainti Tilastokeskuksen toimipaikkatiedoissa 2/2015. (lähde: Tampereen kaupungin paikkatietoaineistot) 2.1.5 Maanomistus Maanpäälliset alueet ovat Tampereen kaupungin, Suomen valtion ja yksityisten tahojen omistuksessa. Kaasuputken ja voimajohdon linjauksille on tehty nk. käyttöoikeuden lunastus. 21
Ote nk. virastokartasta. Kaupungin omistamat alueet on merkitty karttaan vihreällä värillä. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Alueella voimassa olevissa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (vahv. 29.3.2007) ja 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja logistiikka, vahv. 25.11.2013) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A) ja kaupunkikehittämisen kohdealueeksi (kk2, Tampereen valtakunnanosakeskuksen ydinalue). Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu lisäksi päävesijohto (v), voimalinja (z), ulkoilureitti ja eritasoliittymä. Maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen (A) ja keskustatoimintojen (C) alueeksi. Suunnittelumääräyksen mukaan Rautaharkko-Lakalaivan keskustatoimintojen alueen toteutus tulee suunnitella ja vaiheistaa siten, ettei vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä tavaraliikenteen järjestelyratapihalla aiheudu merkittävää vaaraa alueelle. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee myös arvioida ja ottaa huomioon mahdolliset vaikutukset valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimintaedellytyksiin. Muita suunnittelualuetta koskevia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat mm. kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke (kk1), Pyhäjärven ympäristön kehittämisvyöhyke (kk4), tiivis joukkoliikennevyöhyke, tiivistettävä asemanseutu, merkittävästi parannettava päärata, vaarallisten aineiden kuljetukseen käytettävä ratapiha (VAK), moottoriväylä, voimalinja (z) ja voimalinjan yhteystarve (Rautaharkko - Multisilta) sekä maakaasuputki (k). Kaavaehdotuksessa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon (kaavamerkintä ET/j, Yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely). Kohdemerkinnällä on osoitettu seu- 22
dullisesti merkittävät jätteenpolttolaitokset sekä jätevedenpuhdistamot, joiden asukasvastineluku on vähintään 20 000. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan merkittävät ympäristöhaitat on estettävä teknisin ratkaisuin. Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn ja puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Maakuntakaavaehdotukseen on merkitty lisäksi nykyiset ja tarvittavat uudet siirtoviemärit (j). Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus on voimassa virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla. Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevien vaihemaakuntakaavojen yhdistelmästä. Ote Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta (mkv hyv. 27.3.2017). Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa 27.5.1998 kaupunginvaltuuston hyväksymä ja 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kantakaupungin yleiskaavassa 1998 suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia ja toimintoja: - PY Julkisten palveluiden ja hallinnon alue. - AK Kerrostalovaltainen asuinalue. Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava vähintään 70% alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. - ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. - PK-3 Palveluvaltaisen yritystoiminnan alue. Alue varataan pääasiassa liike- ja toimistotiloille sekä niihin liittyville varastotiloille. Alueelle saa sijoittaa myös ympäristöön soveltuvaa muuta työpaikkatoimintaa. Alueelle ei saa sijoittaa kaupan suuryksiköitä eikä suuria yli 400 m2 päivittäistavaramyymälöitä. - AP Pientalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. - LR Rautatieliikenteen alue. - Liikennealue. - (z) 110-400 kv sähkölinja. 23
Ote Tampereen kantakaupungin yleiskaavasta 1998. Valmisteilla olevan Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotus käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 7.2.2017 ja kuulutettiin julkisesti nähtäville 15.2. - 17.3.2017 väliseksi ajaksi. Kyseessä on uudenlainen, strategisen tason yleiskaava, jossa esitetään tulevan maankäytön tavoitteita pääpiirteissään. 1.2.2017 päivätty yleiskaavaehdotus on esitetty neljällä kartalla, joissa suunnittelualueelle ja sen lähiympäristöön on esitetty mm. seuraavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä: - Kartalla 1 (yhdyskuntarakenne) keskustatoimintojen alueita (C), palveluiden ja työpaikkojen sekoittuneita alueita (P/T), asumisen alueita (A), kasvun vyöhyke, etelän kasvusuunta/vyöhyke, jota kehitetään tulevaisuuden työ- ja toimipaikkaympäristönä, VAK-ratapiha, pääliikenneverkon osia (moottoritie, eritasoliittymä, seudulliset pääväylät, rautatie), kaupunkirakenteen kannalta merkittävä liikenteen kokoojakatu, joukkoliikenteen laatukäytävä (Hatanpään valtatie), kehitettävä katu (Lempääläntie), pyöräilyn pääreitistön tavoiteverkko (Lempääläntie, Hatanpään valtatie), joukkoliikenteen vaihtopysäkki, jonka läheisyydessä tulee varautua pyöräpysäköintiin, uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv) ja ohjeellinen liikenneverkon kehittämisen kohdealue (lvk). - Kartalla 2 (viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) ohjeellinen virkistysyhteys, ohjeellinen keskitettyjen liikunta-, urheilu- ja vapaa-ajan palveluiden tarvealue (vu), keskuspuistoverkosto (V), ohjeellinen virkistysyhteys ja ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue. - Kartalla 3 (kulttuuriperintö) maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö (M23 Rantaperkiö, M24 Rautaharkko) sekä muu arkeologinen kulttuuriperintökohde (s14 Sulkavuori). - Kartalla 4 (kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto) uusi ohjeellinen viettoviemäri (vv), uusi ohjeellinen paineviemäri (pv), melu- ja ilmanlaatuselvitystarpeen harkinta-alue, kemikaalilaitoksen konsultointivyöhyke (kv), sähköasema (E-sä), uusi jätevedenpuhdistamo (E-jv),, kaasulinja (k), 110-400 kv:n sähkölinja (z), valuma-alueet (Härmälänoja, Vihioja, Pyhäjärvi) ja merkittävä oja tai vesireitti (Vihioja). 24
Otteet Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartoista 1-4 (1.2.2017). Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 aineistoon voi tutustua tarkemmin kaupungin internet-sivuilla osoitteessa: http://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040/aineistot.html Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa maanalaisia asemakaavoja. Alueella on voimassa maanpäälliset asemakaavat nro 1326, 2524, 2989, 5223, 6128, 6206, 6518, 7337, 7461 ja 7948. 25
Ote asemakaavaindeksistä. Tonttijako Pohjakartta Alueella on voimassa lukuisia maanpäällisiä alueita koskevia tonttijakoja, joiden muuttaminen ei ole maanalaisen asemakaavan johdosta tarpeen. Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2016. 2.2.2 Kaava-aluetta koskevat selvitykset Kaavan suunnittelu- ja lähivaikutusaluetta koskevia selvityksiä ja suunnitelmia ovat mm.: - Asemakaavojen nro 8610 ja 8611 meluselvityksen päivitys 2016, ID 1676660 (Ramboll Finland Oy) - Asemakaavan nro 8610 liikennetarkastelut, ID 1691286 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys, ID 1548659 (Sito Oy 2016) - Asemakaavan nro 8610 luontoselvitys, ID 1615273 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 liikennetarkastelut ID 1691280 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut, ID 1691270 (Ramboll Finland Oy 2016) - Asemakaavan nro 8611 luontoselvitys, ID 1615291 (Ramboll Finland Oy 2016) - Vihilahden arkeologinen selvitys, ID 1599176 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto 2016) - Polttolaitoksen savukaasun leviämismallinnus ja piipun korkeuden määrittäminen / Puhdistamon lietteenpolton päästöjen leviämismalli 9.9.2016 (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) 26
- Lämpö- ja porakaivojen kartoitus, tilanne 15.1.2016 (Ramboll Finland Oy) - Louhintatyön alustava ympäristöselvitys 8.3.2016, raportti ja liitteet 1-2 (Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy) - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus taustaselvityksineen (http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/) - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 taustaselvitykset (www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/kantakaupungin-yleiskaava-2040.html) - Keskuspuhdistamon yleissuunnitelman päivitys 2015, jonka yhteydessä on tehty mm. pora- ja maalämpökaivojen kartoitus ja lämpöpumppulaitoksen esisuunnitelma (www.keskuspuhdistamo.fi) - Ympäristövaikutusten arviointiselostus 29.11.2012 ja yhteysviranomaisen lausunto arviointiselostuksesta 29.5.2013. YVA-selostuksen liitteenä olivat mm. Sulkavuoren kaatopaikan riski- ja toimenpidekartoitus (liite 7), hiukkasten ja hajujen leviämisen mallinnukset (liitteet 8 ja 10), Sulkavuoren lepakkoselvitys (liite 11), meluselvitys (liite 12), louhintatärinän lähtötietomuistio (liite 13), arseenipitoisuudet kallioperässä (liite 6). Aineistoja Keskuspuhdistamo Oy:n internet-sivuilla osoitteessa: www.keskuspuhdistamo.fi - Pirkanmaan keskuspuhdistamon vesistövaikutukset, esiselvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 1/2008 - Tampereen vihreä keskusta keskustan viherverkko ja sen kehittäminen 2014 - Yhteinen Tampere - näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia - Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013 - Tampereen keskustan liikenneverkkosuunnitelma Takli 2013 - Tampereen kaupungin meluselvitys 2012 ja Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013-2018 (2013) - Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma ja valuma-alueselvitys 2012 - Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman toteuttamisohjelmat ja MAL-aiesopimus - EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella 2011 - Pirkkalan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2011 2020 - Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 - Pyhäjärven kunnostustarpeen selvitys, Pirkanmaan ympäristökeskuksen raportteja 03/2007 - Lahdesjärvi - Lakalaivan osayleiskaavan valmisteluaineistot ja taustaselvitykset - Tampereen kaupungin vanhat metsät- selvitys 2006 - Valtateiden 3 ja 9 eritasoliittymien (Rautaharkko, Särkijärvi ja Lahdesjärvi) sekä niiden lähialueen liikenteelliset tarkastelut ja aluevaraussuunnitelma 2005 - Valtatien 9 rakentaminen välillä Lakalaiva - Alasjärvi, tiesuunnitelma 1988 27