1 (22) Niuvanniemen sairaalan yleinen järjestys ja hjeet kskien ptilaan itsemääräämisikeuden rajittamista (mielenterveyslain 4a-luku, 14.12.1990/1116) SAIRAALAN YLEINEN JÄRJESTYS Sairaalan yleisen järjestyksen turvaamisen vuksi n päihdyttävien aineiden hallussapit ja käyttö sairaala-alueella kielletty. Samin n pääsääntöisesti kiellettyä ptilaiden tuda sairaalaan mia lääkkeitä, televisiita ja sittimia ellei asiasta erikseen muuta svita. Ptilas ei myöskään saa tuda sairaalaan suurikkisia esineitä kuten hunekaluja, kska niiden säilyttäminen sairaalassa n mahdtnta. Henkilökhtaisen sairaalaan tutavan maisuuden määrän tulee muutinkin lla khtuullinen, kska sairaalan varasttilat vat rajalliset eikä niissä säilytettävien tavariden vauriitumisesta ksteuden ja lämpötilan vaihtelujen takia vida vastata. Ptilas ei myöskään vi tuda sairaalaan ja pitää sastlla hallussaan helpsti rikkntuvia tai itsensä tai tisten vahingittamiseen spivia esineitä (esim. CD-levyt), mistä seikista kuitenkin tarkemmin kunkin sastn säännöissä tdetaan. Mikäli ptilas yrittää tuda sairaalaan sääntöjen vastaisia tavarita, hänet hjataan timittamaan maisuus sairaalan ulkpulelle, hävittämään se tai antamaan se sairaalan talletettavaksi. Henkilöiden kuvaaminen sairaalassa ilman heidän lupaansa vi täyttää rikksen tunnusmerkistön (salakatselu), minkä vuksi (rikksen tunnusmerkistön täyttävä) kuvaaminen ei le sallittua. ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTAMINEN Ptilaan itsemääräämisikeuden rajittamisesta säädetään mielenterveyslain 4aluvussa. Ssiaali- ja terveysministeriö n antanut asetuksen ptilaan itsemääräämisikeuden rajittamista kskevasta valvnnasta 28.5.2002 (D:12/02/2002). Asetuksessa n säädetty ilmituksesta eristämisestä ja sitmisesta sekä itsemääräämisikeuden rajituksista pidettävästä luettelsta. Päätöksiin yhteydenpidn rajittamisesta ja maisuuden haltuuntsta käytetään STM:n lmaketta. Mielenterveyslaissa määriteltyjä perusikeuksien rajituksia tai niihin liittyviä pakktimia ei saa käyttää rangaistuksena tai kurinpidllisena keinna. Svellettaessa pakktimia edellytetään lievimmän puuttumisen periaatetta eli valitaan se timenpide, jka vähiten rajittaa ptilaan itsemääräämisikeutta. Timenpiteiden tulee lla khtuullisessa ja järkevässä suhteessa taviteltavaan tulkseen. Hyvän hidn ja tutkimuksen periaatteita nudatetaan, ptilasta khdellaan ihmisarva lukkaamatta ja hänen vakaumus-
2 (22) taan ja yksityisyyttään kunniitetaan, hänen äidinkielensä, kulttuurinsa ja yksilölliset tarpeensa tetaan mahdllisuuksien mukaan humin lain ptilaan asemasta ja ikeuksista tarkittamalla tavalla. Hitsuunnitelman sisältöön n kiinnitettävä erityistä humita, varsinkin ptilaan mien näkemysten kirjaamiseen sinne ja erityisesti sillin esitettyjen näkemysten, jllin ptilas n llut suhteellisen hyvässä psyykkisessä kunnssa. Ptilaslaissa, STM:n asetuksessa 298/2009 sekä sairaalan jhtajan hjeessa 3.7.2009 n hjeist ptilasasiakirjjen laatimisesta. Ptilasasiakirjihin n tehtävä erillinen merkintä sillin, kun ptilaan itsemääräämisikeutta rajitetaan. Merkinnästä n käytävä ilmi timenpiteen syy, lunne, kest, arvi sen vaikutuksesta ptilaan hitn sekä timenpiteen määränneen lääkärin ja surittajien nimet. Mielenterveyslain 22 k :n ja STM:n asetuksen 28.5.2002 mukaisesti rajituksista pidetään erillistä luettela, jka STM:n mukaan n tarkitettu ensisijaisesti palvelemaan sairaalan mavalvntaa pakktimenpiteiden käytön, khdentumisen ja tarpeellisuuden arviinnissa. Luetteln tehty merkintä ei pista velvllisuutta tehdä merkintä myös ptilasasiakirjihin. Seuraavassa esitetään tilannekhtaiset hjeet I III sekä MTL 4a luvun pykäliä vastaavat hjeet. I POTILAAN VASTAANOTTOA KOSKEVA YLEISOHJE (hitajan muistilista) 1. Ilmitus lääkärille uuden ptilaan saapumisesta. 2. Henkilöntarkastus ja katsastus (MTL 22 i ) - Surittajina lääkäri ja 2 kulutettua hitajaa (lmake 28.1.2002). - Surittamisesta päättää lääkäri. - Lääkäri tekee merkinnän tarkastuksesta lisälehdelle ja hitaja sairauskertmuksen liitteelle. - Tuntmerkit kirjataan erilliselle kaavakkeelle ja viedään ATK:lle. 3. Omaisuuden haltuuntt (MTL 22 g ) - Omaisuuden talteentsta ilmitetaan viipymättä lääkärille, jka päättää ptilaalle jäävästä maisuudesta. Tarvittaessa haltuunttpäätöksen tekee ylilääkäri. - Ptilasasiakirjihin tehdään merkintä haltuun tetusta maisuudesta sekä niiden syistä. - Käteinen raha ja muut maksuvälineet tetaan talteen. 4. Ptilaan maisuuden tarkastaminen (MTL 22 h ) - Omaisuuden tarkastamisesta päättää lääkäri.
3 (22) - Tarkastuksen surittaa 2 hitajaa, jtka luettelivat ptilaan kk maisuuden ja kuittaavat luetteln allekirjituksillaan. - Ptilas allekirjittaa talteen tetun maisuuden luetteln. - Itselleen saamansa maisuuden ptilas kuittaa nimikirjituksellaan ja kaksi hitajaa vahvistaa tapahtuman allekirjituksillaan. - Ptilaan hallussa leva maisuus n hänen malla vastuullaan. - Käteisvarat siirretään ptilaalle avattavalle kanttiinikirjatilille ja muut maksuvälineet timitetaan ptilastilienhitajalle säilytykseen. Valtakirjamenettely ei le maisuuden haltuuntta. Ptilaan ikeustimikelpisuutta arvii tarvittaessa lääkäri. - Js ptilas kieltäytyy allekirjittamasta, n siitä tehtävä merkintä haltuun tetun maisuuden luetteln. 5. Sustumus tietjen antamisesta sairaalan ulkpulelle - Ptilas allekirjittaa lmakkeen. - Merkintä sustumuksesta lmakkeeseen Ptilaan humit ja hidt. - Puhelinvaihteessa n ltava tiet siitä, kenelle ptilaan sairaalassa ln saa ilmaista - Puhelinvaihteeseen ei lähetä tieta, ellei kenellekään saa ilmaista. 6. Ptilaan tiedttaminen henkilörekistereistä ja ptilaan ikeuksista - Merkintä SairaalaSeniriin. 7. Ptilaan tiedttaminen sastlla käytössä levasta tv-valvnnasta 8. Osastn esittely 9. Ptilaan lääkitys - Lääkärin määräysten mukaisesti. 10. Kliiniset lääketieteelliset tutkimukset - Lääkärin määräysten mukaisesti. - Valvnnasta tutkimuksen aikana päättää lääkäri. 11. Psyklgiset tutkimukset - Ei käynnistetä ilman lääkärin määräystä. - Valvnnasta tutkimuksen aikana päättää lääkäri.
4 (22) 12. Vierailut - Lääkärin luvalla, harkinta ptilaskhtainen. - Käytännön tteutus (ajankhta yms.) svitaan lääkärin ja henkilökunnan kanssa. - Suritetaan valvttuna kl 08.00-14.30 välisenä aikana. - Vierailuaika pääsääntöisesti 1 tunti kerrallaan. - Vierailijita yleensä enintään kaksi henkilöä ja pääsääntöisesti vain lähimaisia. - Fyysistä kntaktia (kättely, lasten syliin tt, halaaminen tms.) vierailijiden ja ptilaan välillä saatetaan rajittaa. - Js vierailijat jättävät rahaa, ne talletetaan kanttiinikirjatilille (sairaalassa avattu ptilastili). - Vierailijille annetaan tiedksi sairaalan käytäntö ptilaille tutujen ja lähetettyjen pakettien laadusta (Ohje Niuvanniemen sairaalan ptilaiden maisille ja ystäville 19.8.1999). II OHJEET OSASTOJEN TV-VALVONNASTA Ptilaan hidn ja turvallisuuden tehstamiseksi n sairaalamme eristyssastille asennettu TV-kamerat ulketeiseen, prraskäytäviin, eristyssastjen käytäville ja eristyshuneisiin sekä jillekin ulkilupihille. Ptilaiden valvnta perustuu ensisijaisesti henkilökhtaiseen kntaktiin hitajan kanssa. TV-valvnta tukee ja täydentää ptilaiden seurantaa mm. yöaikana tai hätätilanteissa. Kameravalvntaa käytetään myös valvttaessa esimerkiksi mielentilatutkimuksessa levan ptilaan psyklgisia tutkimuksia. TV-valvnta ei krvaa ptilaan luna käyntejä. Eristysptilaita n käytävä katsmassa lääkärin määräyksen mukaisesti, ja käynnistä n tehtävä merkintä tarkitukseen varatulle seurantakaavakkeelle. Myös kameravalvnnasta tehdyt humit n kirjattava. Osastlle tulevia uusia ptilaita n infrmitava käytössä levasta TVvalvntajärjestelmästä. Valvntamnitrit n sijitettava siten, ettei asiaankuulumattmilla (muut ptilaat, vieraat) le mahdllisuutta niitä katsella.
5 (22) III OSASTON TILOJEN TARKASTAMINEN Ptilaiden käytössä levat tilat ja hallussa leva maisuus saadaan tarkastaa, kun n perusteltua syytä epäillä, että ptilailla n hallussaan tai sastn tilihin n kätkettynä päihteitä, huumausaineiden käyttöön erityisesti sveltuvia välineitä, muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia, sekä hita tai yleistä järjestystä vakavasti haittaavia aineita tai esineitä. Tiljen tarkastamisesta päättää vastuunalainen lääkäri. Tiljen tarkastamiseen varataan riittävä työrauha ja kaikki muu timinta sastlla keskeytetään tai siirretään myöhemmäksi. Ajankhta n harkittava etukäteen tarkin, mutta siitä ei tiedteta sastn ulkpulelle. Etukäteisvalmistelujen n ltava hulellisia ja selkeästi suunniteltuja. Muista työpisteistä sallistuvat ratsiaan kkeneet hitajat, jtka tuntevat ptilaat ja tilat mahdllisimman tarkasti. 1. Tiljen tarkastaminen alitetaan tehtävänjalla sastn kansliassa. Timintaa jhtaa saststa vastaava hitaja kk tarkastamisen ajan. Hän selvittää mistä n kysymys ja mitä asiaankuulumatnta etsitään tai epäillään löydettävän. Osaststa vastaava hitaja selvittää timintastrategian, jakaa tehtävät ja nimeää niille vastuuhenkilöt. Osaststa vastaava hitaja ilmittaa etukäteen tarkastusajankhdasta lääkärille ja tekniselle hulllle, jiden apua jk tarvitaan välttämättä tai saatetaan yllättäen tarvita. Osatehtävien surittajat raprtivat löydöksistä ja tehtävien surittamisista saststa vastaavalle hitajalle. Mahdllisista haltuuntettavista tavarista tehdään haltuunttpäätös. Tiljen tarkastamisessa n kaikkien käytettävä kaksissujakäsineitä. 2. Ikkunat suljetaan ja tarkastetaan niiden alusta ulkpulelta. 3. Ptilaat hjataan miin huneisiinsa. Tahdnvastainen ptilaan huneeseen hjaaminen vaatii lääkärin luvan. 4. Ensimmäiseksi tutkitaan sastn yleiset tilat niin tarkkaan kuin se n mahdllista. 5. Ptilashuneissa suritetaan perusteellinen tarkastus vähintään kahden hitajan läsnä llessa. Mikäli katstaan tarpeelliseksi n ptilas mahdllisuuksien mukaan läsnä tarkastuksessa. Tarkastus suritetaan hune kerrallaan. Js n perusteltua syytä epäillä, että ptilaalla n vaatteissaan tai muutin yllään epäilyttäviä aineita tai
6 (22) esineitä, hänelle saadaan timittaa tarvittaessa henkilöntarkastus tai -katsastus kahden hitajan läsnä llessa. Tarkastuksen ja -katsastuksen surittamisesta päättää vastuunalainen lääkäri ja surittamisesta n tehtävä merkintä ptilasasiakirjihin ja rajiterekisteriin. 6. Ptilas siirretään tarkastuksen jälkeen valvttuna sastn pulelle. Tarkastamattmat ja tarkastetut ptilaat n pidettävä erillään kk tarkastamisen ajan. Ratsian aikana pidetään hulta yleisestä ptilasturvallisuudesta ja sastn ilmapiiristä. 7. Epäiltyjen kätköjen, esimerkiksi WC-säiliöiden, pattereiden taustjen, tuulettimien, kattlevyjen ja lattiakaivjen avaamiseen ja tarkastamiseen pyydetään apua teknisen hulln henkilökunnalta. Erityistilanteissa vidaan pyytää pliisin virka-apua. 8. Ptilasasiakirjihin ja rajiterekisteriin tulee merkitä, mitä maisuutta n tettu haltuun sekä haltuuntn syy. Haltuuntsta n viipymättä ilmitettava ylilääkärille. MTL 22 a Ptilaan itsemääräämisikeutta (perusikeuksia) saa rajittaa, js hän n hidettavana tahdstaan riippumatta, tettuna tarkkailuun tahdsta riippumattman hidn edellytysten selvittämiseksi, tettuna tarkkailuun rikksesta syytetyn mielentilan tutkimiseksi tai tettuna tarkkailuun tai määrättynä tutkimukseen rangaistukseen tumitsematta jätetyn henkilön psykiatrisen sairaanhidn tarpeen selvittämiseksi. Kyseessä n laissa tarkitettu rajitus, kun se tteutetaan ptilaan tahdn vastaisesti. Kun ptilas sustuu hittimenpiteeseen, kyseessä ei le rajitus lukuun ttamatta aina henkilöntarkastusta ja -katsastusta. Pitkävaikutteista antipsykttista lääkettä saa antaa tahdn vastaisesti ainastaan hitn määrätylle ptilaalle. Kun henkilö n tumiistuimen määräämässä mielentilatutkimuksessa, hänen psyykkistä tai ruumiillista sairauttaan vidaan hitaa vastin tahta vain sillin, kun se n välttämätöntä hänen henkeään ja terveyttään uhkaavan vaaran trjumiseksi. MTL 22 b ja c :t Tahdnvastainen psyykkisen ja ruumiillisen sairauden hit Myös ptilaan llessa psykiatrisessa hidssa tahdstaan riippumatta, hän mahdllisesti vi ttaa kantaa yksittäisiin hittimenpiteisiin; mikäli hän n kykenevä asianmukaiseen kannanttn, hänen itsemääräämisikeuttaan n kunniitettava ja kaikki kieltäytymistilanteet n arviitava erillisinä. Sukupuliviettiin vaikuttavia hrmnihitja ei saa käyttää
7 (22) vastin ptilaan tahta. Tahdnvastaisen hittimenpiteen surittamiseksi käytetyt vimakeint ja pakktimenpiteet merkitään ptilasasiakirjihin. Rajitusrekisteriin merkitään kdilla 100 tahdnvastaisesti tteutetut hit- ja tutkimustimenpiteet, ei kuitenkaan esim. sitmisen tai eristämisen mahdllistamiseksi tehtyjä ns. alisteisia timenpiteitä. Rajitusrekisteriin sen sijaan merkitään kaikki erilliset hittimenpiteet myös sillin, kun ptilas n eristettynä. Tahdnvastaisesti tteutettua hita vat esimerkiksi tahdnvastaisesti annettu lääkitys, tahdnvastaisesti annettu sähköhit, pakkrukinta ja ptkimisen tai lyömisen estävien vaatteiden käyttö. Erittäin pikkeuksellisena esimerkkinä vi tulla kysymykseen myös hengenvaarallisen ylensyönnin rajittaminen, jnka perustelu n arviitava sisätautilääkärin ja psykiatrin yhteistyönä. MTL 22 d Liikkumisen rajittaminen Tahdsta riippumattmaan sairaalahitn tai tutkimukseen määrätyn henkilön n yleensä pysyttävä sairaala-alueella, ellei lääkärin kanssa le tisin svittu. Jkainen ptilas n sijitettuna jllekin sastlle. Osastilla n yleisluntisia hityhteisöllisiä sääntöjä, jihin ptilas perehdytetään hänen siirtyessään a. sastlle. Näihin sääntöihin sisältyy yleisluntisia hjeita siitä, missä ja millin liikutaan ja leskellaan (rukailuun saapuminen, vapaakävelyajan päättyminen, vapaakävelyalueen määrittely). Näiden sääntöjen puitteissa tapahtuva rajittaminen ei le laissa tarkitettua liikkumisvapauden rajittamista. Muutin kunkin ptilaan liikkumisvapauden mahdllisesta rajittamisesta päättää lääkäri yksilöllisesti, ja tämä n ptilasasiakirjihin merkittävää rajittamista, jsta tehdään rajiterekisterimerkintä kdille 200. Rajitetulle ptilaalle palautettavista liikkumisluvista päättää lääkäri neuvteltuaan ylilääkärin kanssa. Lääkäri kirjaa sairauskertmukseen perusteet ratkaisulleen. Ptilas, jka n pistunut ilman lupaa tai jää luvan saatuaan palaamatta, vidaan hakea sairaalaan. Mikäli nutaminen n tarpeellista, pyydetään pliisin virka-apua. Virka-apupyyntö (hje virka-apupyynnön tekemisestä ja hje virkaapupyynnön peruutuksesta). Nutamisen tarpeellisuudesta ja virka-apupyynnön tekemisestä päättää
8 (22) lääkäri. Ptilaan pistumisen estämiseksi tai hänen siirtämisekseen saa sairaalan hithenkilökunta käyttää sellaisia tarpeellisia vimakeinja, jita vidaan pitää pulustettavina. Hithenkilökunta ei saa käyttää käsirautja (TEO:n kannantt 29.3.1999) Vimakeinjen pulustettavuutta arviitaessa n tettava humin ptilaan sairaalassa ln syy, hänen pistumisestaan aiheutuva vaara hänen tai muiden terveydelle tai turvallisuudelle, käytettävissä levat vimavarat sekä muut tilanteen kknaisarvsteluun vaikuttavat seikat. Lääkäri päättää; saattajien määrästä sekä mahdllisesta vartiintipalvelun käytöstä (hje turvallisuuspalveluista 22.5.2009). Hithenkilökunta saa pitää ptilasta kiinni estääkseen tätä pistumasta sairaalasta ja lääkärin määräämistä sairaalan ulkpulella tapahtuvista tutkimus- ja hittilanteista (röntgen-, MRI- KYS, saatettu kaupunkilupa, saatettu lma), mikäli lääkäri n arviinut ptilaan pistumisesta aiheutuvan vaaraa ptilaan tai muiden terveydelle tai turvallisuudelle. Lääkärin n kirjattava sairauskertmukseen edellä tarkitettu arviintinsa ennen saattamistehtäviä. Tdettuaan vimavarat kiinnipitämiseen riittämättömiksi, hitaja ilmittaa asian pliisille ja sen jälkeen sairaalaan virka-apupyynnön tekemiseksi. Vaarallisiksi arviituja ptilaita saatettaessa lääkäri päättää virka-apupyynnön käyttämisestä etukäteen. Saattamistehtävissä levalla hithenkilökunnalla n ltava asianmukainen tehtävä- tai matkamääräys, jlla vi sittaa virkatehtävässä timimisen. Vimakeinjen liiallisen käytön rangaistavuudesta säädetään rikslaissa (39/1889 4 luku, 6, 3. mm. ja 7 ).
9 (22) MTL 22 e Erityiset rajitukset Erityiset rajitukset eli eristäminen ja sitminen ilmitetaan kahden viikn välein asetuksen mukaisella kaavakkeella aluehallintvirastlle. Lääninlääkärin hjeen mukaan 1.6.2002 vimassa lleet eristämis- ja sitmistimenpiteet n merkitty ja merkitään edelleen ilmitukseen tdellisen alkamisajan mukaisesti ja lpetuspäivänä kest lasketaan tdellisen ajan mukaisesti eikä lain muutksesta 1.6. alkaen. Rajitukset kuvataan myös tähän luetteln kdeilla 400 (eristäminen) ja 500 (sitminen lepsiteisiin). Rajituksen perusteena käytetään lain mukaista termistöä: vaarallisuus muille, vaarallisuus itselle tai muu hidllinen syy. Rajituksen määrääjäksi merkitään rajituksen alittanut lääkäri, ennen 1.6. alkaneissa tilanteissa 31.5.2002 rajituksen jatkamisesta päättänyt lääkäri. Rajiterekisteriin merkitään hidllinen kiinnipitäminen (kdi 300) sillin, kun kiinnipitämisellä krvataan esim. lepsiteiden käyttö. Ptilaan henkilökhtaiseen kskemattmuuteen saa puuttua ainastaan hidllisesta syystä sekä ptilaan tai muiden ptilaiden sujelemiseksi. Kiinnipitäminen samin kuin eristäminen ja sitminen n lpetettava heti, kun timenpiteen jatkaminen ei le enää välttämätöntä. Rajiterekisteriin merkitään myös sellainen väliaikainen kiinnipitäminen, eristäminen tai sitminen, jka n tapahtunut kiireellisesti hithenkilökunnan päätöksellä ja jnka lääkäri ptilaan tutkittuaan lpettaa. Kun lääkäri tekee päätöksen hithenkilökunnan kiireellisenä alittamasta erityisestä rajituksesta, kyseessä ei le uusi päätös, vaan rajiterekisterin tietja täydennetään lääkärin salta. Sidtulle ja muista ptilaista eristetylle ptilaalle määrätään vastuuhitaja, jsta menettelystä jhtava ylihitaja n antanut hjeen. Vastuuhitajan ja ptilaan välistä kuul- ja näköyhteyttä ei saa krvata teknisin välinein. Erityisistä rajituksista ilmitetaan laissa säädetyllä tavalla ptilaan edunvalvjalle. Mikäli ptilaalla ei le edunvalvjaa, arvii hidsta vastaava lääkäri/ylilääkäri edunvalvnnan tarpeellisuuden (hlhuslaki) ja sen tdettuaan tekee ylilääkäreiden ja ssiaalityöntekijöiden yhteistimintahjeen mukaisesti esityksen hlhusviranmaiselle edunvalvnnan järjestämiseksi.
10 (22) OHJEET ERISTÄMISESTÄ JA SITOMISESTA Lainmukaiset perusteet Mielenterveyslain 4 a luvun mukaan ptilaan itsemääräämisikeutta vidaan rajittaa vain tahdsta riippumattman hidn ja tutkimuksen aikana. Tarkkailuun tetun, hitn määrätyn, mielentilatutkimuksessa levan, sairaalahidn tarpeen selvityksen takia sairaalaan tetun itsemääräämisikeutta saa rajittaa ja häneen khdistaa pakka vain siinä määrin kuin sairauden hit tai hänen turvallisuutensa tai tisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii (mtl 4 a luku). Erityisiä rajituksia vat eristäminen ja sitminen (22 e ). Eristämisellä tarkitetaan ptilaan sulkemista maan huneeseensa tai muuhun lukittuun huneeseen. Ptilas saadaan vastin tahtaan eristää muista ptilaista: Js hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella vahingittaisi tdennäköisesti itseään tai muita. Js hän käyttäytymisellään vakavasti vaikeuttaa muiden ptilaiden hita tai vakavasti vaarantaa maa turvallisuuttaan tai tdennäköisesti vahingittaa maisuutta merkittävästi. Js ptilaan eristäminen n välttämätöntä muusta erittäin painavasta hidllisesta syystä (esim. sastn tavanmaiset ärsykkeet tai vurvaikutustilanteet pahentavat ptilaan sairautta). Sitmisella tarkitetaan lepsiteisiin asettamista, jssa ptilas sidtaan vyöllä tai hihnilla. Ptilas saadaan sita vain, mikäli hän käyttäytymisensä tai uhkauksensa perusteella vahingittaisi tdennäköisesti itseään tai muita JA muut timenpiteet (eristäminen, kiinnipitäminen) eivät le riittäviä. Erityisiä rajituksia ei saa käyttää rangaistuksena tai kurinpidllisena keinna. Päätöksentek Eristämis- ja sitmistimenpiteestä päättää lääkäri tutkittuaan ptilaan. Mikäli timenpiteeseen täytyy ryhtyä kiireellisesti, asiasta päättää vastaava hitaja, jlta vastuu siirtyy vastuunalaiselle lääkärille heti, kun lääkäri n saanut asiasta tiedn. Asia n ilmitettava lääkärille heti. Hithenkilökunta saa eristämisen tai sitmisen surittaakseen käyttää
11 (22) tarpeen mukaan vimakeinina kiinnipitämistä ja kantamista. Lääkäri n velvllinen tulemaan mahdllisimman pian tutkimaan ptilaan henkilökhtaisesti. Eristämisen ja sitmisen lpettamisesta päättää lääkäri. Eristäminen ja sitminen lpetetaan viivytyksettä tarpeen ja perusteiden väistyttyä. Mikäli hithenkilöstöön kuuluva arvii ptilaan eristämisen tai sitmisen jatkamisen käyneen tarpeettmaksi, hänen n välittömästi ilmitettava asiasta lääkärille. Tteutus Eristämis- ja sitmistimenpiteen turvallinen surittaminen varmistetaan varaamalla siihen riittävästi henkilökuntaa. Hithenkilökunnan työavuksi tilataan tarvittaessa vartijatyövimaa ja vidaan myös pyytää virka-apua pliisilta. Js ptilaan turvallisuutta ei riittävässä määrin vida taata pelkästään eristämistimenpitein, vidaan käyttää lisäksi lepsiteitä. Mikäli n syytä epäillä, että ptilaalla n vaatteissa tai ruumiinntelissa vaarallisia esineitä tai aineita, hänelle tehdään henkilöntarkastus tai katsastus ennen eristämistä lääkärin hjeiden mukaisesti. Seuranta Lepsiteissä levaa ptilasta n aina välittömästi valvttava. Muutin lepsiteissä levan ptilaan tilaa n seurattava niin kuin lääkäri n kullinkin yksilöllisesti määrännyt. Alaikäistä eristettyä ptilasta n myös aina välittömästi valvttava. Välitön valvnta tarkittaa hitajan lemista jatkuvassa näkö- ja kuulyhteydessä ptilaaseen. Lepsidehidssa levan ptilaan vastuuhitajalla ei saa lla muita tehtäviä. Eristämisen ja lepsidevalvnnan aikana n ptilaan turvallisuudesta ja hyvinvinnista hulehdittava hyvin. Osastn vastuuhitaja määrää eristetylle ja sidtulle ptilaalle vastuuhitajan. Vura vidaan sastn vastuuhitajan määräyksestä vaihtaa, mutta vastuuhitaja n ltava jatkuvasti määrättynä. Ptilaan vastuuhitaja hulehtii siitä, että ptilas saa riittävän hidn ja hulenpidn ja erityisesti mahdllisuuden keskustella hithenkilökunnan kanssa. Ptilaan tilaa seurataan riittävän usein, kuitenkin vähintään siten kuin lääkäri n eristämis- ja sitmispäätöksen yhteydessä yksilöllisesti määrännyt. Kun ptilas kutsuu henkilökuntaa sittamalla, kputtamalla tai muulla merkillä, hänen lukseen mennään välittömästi.
12 (22) Lääkäri tarkastaa eristetyn ptilaan harkintansa mukaan, kuitenkin vähintään kaksi kertaa vurkaudessa ja lepsiteissä levan ptilaan vähintään klme kertaa vurkaudessa. Eristetyn ptilaan tila n tarkastettava uudelleen 12 tunnin kuluessa eristämisen alkamisesta. Lepsiteissä levan ptilaan tila n tarkastettava uudelleen 8 tunnin kuluessa sitmisen alkamisesta. Kuitenkin mikäli eristämistä tai sitmista edellyttävä ptilaan tila sittautuu pitkäkestiseksi ja eristämisen tai sitmisen peruste levan pitkäaikaisesti sama ja eristämisen tai sitmisen seurannan edellä mainitusta tiheydestä ei vi katsa levan vastaavaa hyötyä ptilaalle tai se ei le tarkituksenmukaista ptilaan hita edistävänä menettelynä, vi ptilaan hidsta vastaava ylilääkäri päättää ptilaskhtaisesti, että lääkäri tarkastaa eristetyn ptilaan vähintään kerran ja sidtun ptilaan vähintään kaksi kertaa vurkaudessa. Ylilääkärin päätös perusteluineen kirjataan ptilaan sairauskertmukseen. Vastuunalainen lääkäri tiedttaa pistuessaan sairaalasta esim. virka-ajan päättyessä tai päivystysvurn vaihtuessa erityisrajituksiin määräämistään ptilaista vastuunalaiseksi jäävälle lääkärille. Henkilökunnan turvallisuus eristettyä ptilasta hidettaessa/valvttaessa taataan hankkimalla tarvittaessa lisähenkilökuntaa ja/tai vartijapalvelua. Henkilökunta ei saa mennä eristetyn ptilaan huneeseen yksin. Kaikki sastlla työvurssa levat hitajat eivät saa samanaikaisesti mennä eristyshuneeseen. Käytännön hulenpit Ptilaan riittävästä nesteen ja ruuan saannista sekä virtsaamis- ja ulstamistarpeiden surittamismahdllisuuksista ja puhtaudesta n hulehdittava. Ruka viedään eristykseen tarjttimella timintayksikössä svitun käytännön mukaisesti. Rukailuvälineet haetaan heti käytön jälkeen pis. Mikäli ptilas n tupakitsija, hän saa vintinsa ja tupakkalain salliessa plttaa yhden savukkeen ruuan ja kahvin jälkeen. Hitaja antaa tupakan, sytyttää sen ja valv tupakinnin. Tupakinti tapahtuu eristyshuneen WCsuihkutilissa. Useita eristettyjä ptilaita ei samanaikaisesti viedä WC-suihkutilihin. Hitaja hulehtii, ettei tupakinti- ja tulentekvälineitä judu eristyshuneeseen. Eristyshuneen puhtaudesta ja spivasta lämpötilasta pidetään hulta. Tuuletuksen ja siivuksen ajaksi ptilas siirretään tarvittaessa muihin tilihin valvttavaksi. Hithenkilökunta varmistaa laitshultajien turvallisen työskentelyn. Eristetylle ptilaalle annetaan kullinkin yksilöllisesti arviitu tarkituksenmukainen, turvallinen varustus ja vaatetus. Asiasta päättää lääkäri. Makuualustan tulee mahdllisuuk-
13 (22) sien mukaan lla pehmeä, riittävän turvallinen patja. Peittja (ns. repijäntäkkejä) annetaan riittävästi lämmön ja intimiteetin turvaamiseksi. Kirjaaminen Eristämisen ja sitmisen alitus perusteluineen ja tavitteineen sekä lpetus eristämisestä tdettuine vaikutuksineen kirjataan ptilaan sairauskertmukseen. Sairauskertmuksen liitteelle kirjataan määrättyjen vastuuhitajien nimet. Eristämisaikjen muutkset kirjataan eristyskirjauksen selvityskhtaan. Siirryttäessä eristämisestä sitmiseen tai päinvastin kirjataan muutkset vastaavasti jka kerta. Tahdnvastaisesti annettu lääkitys kirjataan eristyskirjausten selvityskhtaan ja sairauskertmuksen liitteelle. Eristysmerkinnät tulstetaan tarpeen mukaan, vähintään kuukausittain, ja tulsteet säilytetään erillisessä seurantakansissa. Hitaja kirjaa havainnt eristetyn/sidtun ptilaan seurantalmakkeelle (Eristämisen ja sitmisen seurantalmake 1 ja Eristämisen ja sitmisen seurantalmake 2). Hitaja varmistaa merkintänsä nimikirjituksellaan jka kerta. Eristyksen seurantalehdet tarkastaa lääkäri ja ne timitetaan sen jälkeen ylilääkärille nähtäviksi. Eristämisestä ilmittaminen Yli 12 tuntia jatkuneesta ptilaan eristämisestä ja yli kahdeksan tuntia jatkuneesta ptilaan sitmisesta n viipymättä ilmitettava ptilaan edunvalvjalle tai lailliselle edustajalle. Sihteeri tekee ilmitukset lääkärin määräyksestä. Sihteeri timittaa lääninhallitukselle kahden viikn välein ilmituksen ptilaan eristämisestä ja sitmisesta sekä hitajan laatiman selvityksen ptilaan tilasta. LYHENNELMÄ: ERITYISET RAJOITUKSET ERISTYS LEPOSIDEVALVONTA Alituskriteerit - lääkärin määräys - tdennäköisesti vahingittaisi itseään tai muita - vakavasti vaikeuttaa muiden ptilaiden hita - vakavasti vaarantaa maa turvallisuuttaan - muu erittäin painava hidllinen syy - lääkärin määräys - tdennäköisesti vahingittaisi itseään tai muita Lpetuskriteerit - lääkärin arvi ja päätös - psyykkisen tilan krjaantuminen - lääkärin arvi ja päätös - psyykkisen tilan krjaantuminen Valvnnan järjestelyt - määrätty vastuuhitaja - riittävän usein, kuitenkin vähintään - välitön valvnta
14 (22) lääkärin määräyksen mukaisesti Lääkärin arvi yksilöllisesti, vähintään 2 kertaa vurkaudessa - yksilöllisesti, vähintään 3 kertaa vurkaudessa Kirjaaminen - pakktimiseurantalehdelle (kdi 1) - sairauskertmuksen liitteelle ja lisälehdelle - humit ja hidt-kaavakkeeseen - päivystysraprttiin - eristysptilaan tarkkailulistaan kirjataan hitajan tarkastuskäynnit ja vastuuhitajan vaihtuminen - saeristyksissä eristyshuneesta pissalajat kirjataan pakktimiseurantalehdelle khtaan syy ja selvitys sekä kurvaan - pakktimiseurantalehdelle (kdi 2) - sairauskertmuksen liitteelle ja lisälehdelle - humit ja hidt-kaavakkeeseen - päivystysraprttiin - lepsidevalvnnan tarkkailulistaan kirjataan vastuuhitajan vaihtuminen ja suritetut timenpiteet Vaatetus - yksilöllisesti kullinkin arviitu turvallinen, sveltuva vaatetus Kalustus - ei hunekaluja varsinaisessa eristyshuneessa - harkinnan mukaan patjja ja repijäntäkkejä - turvalliset rukailuvälineet - turvallinen yöastia - muut harkinnan mukaan Ilmitukset - Yli 12 tuntia jatkuneesta edunvalvjalle tai muulle lailliselle edustajalle - yksilöllisesti kullinkin arviitu turvallinen, sveltuva vaatetus - lepsidesänky - Yli 8 tuntia jatkuneesta edunvalvjalle tai muulle lailliselle edustajalle MTL 22 g Omaisuuden haltuuntt Ptilasta vastaantettaessa menetellään tämän hjeen alussa levan yleishjeen mukaisesti. Pääsääntöisesti ptilaan kanssa svitaan, mitä maisuutta hänellä vi lla sairaalan sastlla hallussaan. Mikäli ptilas sustuu sairaalaan tumiensa tavariden säilyttämiseen sairaalaan varastssa siltä sin kuin tavarita ei vi lla hänen hallussaan sastlla, ei kyseessä le laissa tarkitettu pakktimenpide. Ptilaan tavarat luettelidaan hänen läsnä llessaan ja luetteln allekirjittavat ptilas ja kaksi henkilökuntaan kuuluvaa. Ennen allekirjitusta luetteln tulee myös merkitä ptilaan sustuminen tavariden säilyttämiseen. Kun tavarita luvutetaan ptilaalle säilytyksestä, ptilas kuittaa vastaanttaneensa luetteln yksilöidyt tavarat, ja kaksi henkilökuntaan kuuluvaa tdistaa asian allekirjituksillaan.
15 (22) Js ptilaalla n hallussaan päihteitä tai huumausaineiden käyttöön erityisesti sveltuvia välineitä taikka ptilaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä, ne saadaan ttaa timintayksikön haltuun. Js ptilas sairaudentilansa vuksi tdennäköisesti hävittäisi rahansa tai muut maksuvälineensä, ne saadaan ttaa timintayksikön haltuun. Samin saadaan ttaa haltuun muut hita tai timintayksikön yleistä järjestystä vakavasti haittaavat aineet ja esineet. Hidn päätyttyä haltuun tettu maisuus n palautettava ptilaalle, jllei maisuuden palauttamisesta tai hävittämisestä muussa laissa tisin säädetä. Henkilökuntaan kuuluva ttaa edellä tarkitetut aineet ja esineet talteen. Asiasta n viipymättä ilmitettava ylilääkärille tai muulle vastaavalle lääkärille, jka ratkaisee, palautetaank maisuus ptilaalle j ennen hidn päättymistä ja nk aineiden tai esineiden vuksi syytä ttaa yhteyttä pliisiin. Päätöksen maisuuden haltuuntsta tekee tarvittaessa ylilääkäri STM:n kaavan mukaisesti. Haltuuntettu maisuus yksilöidään ja päätös perustellaan kuvaamalla haltuuntn syy. Päätöksestä ilmenee maisuus, jta päätös kskee, maisuuden haltuunttajaksi merkitään maisuuden knkreettisesti vastaanttaneet hitajat tai lääkäri, perustelut kirjaa ylilääkäri, jka antaa myös hjeet ptilaan kuulemisesta tai surittaa sen itse. Päätöksessä ylilääkäri ttaa kantaa siihen, millin maisuus palautetaan ptilaalle tai minkä muun lain säädöksiä maisuuden palauttamisessa tai hävittämisessä nudatetaan. Päätös annetaan tiedksi ptilaalle sekä saantitdistuksin ptilaan lailliselle edustajalle; mikäli ptilas kieltäytyy allekirjittamasta tiedksianta, tiedksi antamisen tdistaa kaksi sairaalan henkilökuntaan kuuluvaa. Haltuunttpäätökseen merkitään valitusviranmainen, jka n Kupin hallint-ikeus. Valitus vidaan sairaalassa timittaa a. sastn sastnhitajalle, jka päätökseen myös merkitään. Valituksen vastaanttaja merkitsee nimensä, virka-asemansa ja valituksen jättöajan päivämäärin ja kellnajin lmakkeeseen. Ylilääkäri päättää ptilaalta tavatun alkhlipitisen aineen käsittelystä (Alkhlilaki 60, 4. mm.) Hithenkilökunta hävittää ptilaalta tavatun alkhlijuman tai muun alkhlipitisen aineen ylilääkärin päätettyä asiasta. Hävittäminen tehdään tdisteellisesti, asiakirjaan merkitään aika, paikka, hävittämistapa, hävittämisen surittanut henkilö, tdistaja sekä aineen laatu ja määrä (Asetus alkhlivalmisteista ja denaritumisesta 1345/1994, 23 ). Ptilaalta tavatun huumausaineen tai sellaiseksi epäillyn suhteen timitaan ylilääkärin määräyksen mukaisesti ilmittamalla asiasta viipymättä pliisille. Aine luvutetaan pliisille (Huumausainelaki 8 ). Huumetta hallussapitäneen ptilaan henki-
16 (22) lötiedt annetaan pliisille vain, js pliisi pyytää niitä ja epäilee henkilöä törkeästä huumausainerikksesta. Sairaala ei saa hävittää huumausainetta. Mikäli ylilääkäri arvii levan esim. järjestyslain mukaisia edellytyksiä ilmittaa ptilaalta tavatusta maisuudesta pliisille, timitaan ylilääkärin hjeen mukaan (teräaseet, Järjestyslaki 10 ). Rajiterekisteriin kdataan numerlla 600 maisuuden haltuuntt tistaiseksi kaikista päätöksen edellyttäneistä tapauksista, myös huumausainelain alaisista tehdään rajiterekisterimerkintä. Ptilasasiakirjihin merkitään, mitä maisuutta n tettu haltuun sekä haltuuntn syy. Haltuunttpäätös tehdään aina, kun ptilaan taht jää epäselväksi tai js tilanne n muista syistä tulkinnanvarainen. Ptilaan rahavarat hidetaan tavallisesti hänen valtuutuksensa perusteella kanttiinikirjatilillä. Mikäli ptilas ei le ikeustimikelpinen eikä hänellä le laillista edustajaa, päättää ylilääkäri ptilaan rahavarjen haltuuntsta. MTL 22 h Ptilaalle sitetun kirjeen tai muun lähetyksen tarkastaminen Ptilaan maisuuden ja lähetysten tarkastaminen merkitään rajiterekisteriin kdilla 700. Ptilaalle sitettu kirje tai muu lähetys tarkastetaan, js n perusteltua syytä epäillä, että se sisältää päihteitä, huumausaineiden käyttöön sveltuvia välineitä, ptilaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia tai timintayksikön yleistä järjestystä vakavasti haittaavia aineita tai esineitä, tai rahaa tai muita maksuvälineitä, jtka ptilas sairaudentilansa vuksi tdennäköisesti hävittäisi. Mikäli tällaista löydetään, maisuus tetaan haltuun. Päätöksen tarkastamisesta tekee yksittäistapauksessa niin harkittuaan sastn lääkäri hidssa levan ptilaan salta ja tutkiva lääkäri mielentilatutkimuksessa levan ptilaan salta. Päätös kirjataan ja perustellaan sairauskertmukseen. Pstia tai lähetyksiä tarkastettaessa tulee lla läsnä kaksi Niuvanniemen sairaalan henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä ja mahdllisuuksien mukaan ptilas, jlle lähetys n sitettu. Tarkastaminen tehdään kirjettä tai muuta luttamuksellista viestiä lukematta. Lähetykset, jiden epäillään sisältävän huumausaineita, tetaan haltuun ja tarkastetaan huumekiran avustuksella. Lähetykset avataan edellä levan hjeen mukaan sastlla ja luettelidaan sekä nimikidaan siten, että n tunnistettavissa yksiselitteisesti kenelle lähetys kuuluu. Samalla pistetaan lähetyksestä tarkistuksen kannalta tarpeetn materi-
17 (22) aali sekä mm. npeasti pilaantuvat rukatavarat, jiden käsittelystä svitaan ptilaan kanssa. Epäilyttävät lähetykset kerätään rakennuksen 5 alakerrassa sijaitsevaan pmmisujan etuhuneeseen. Huumekiran tarkastusten krdininnin ja yhteydentn Kupin pliisiin tekevät keskitetysti yhdyshenkilöt sastilla 3 ja 4 tai päivystävä sairaanhitaja. Löydetyt huumausaineet, ampuma-aseet ja teräaseet luvutetaan pliisille. Mikäli n pienintäkin epäilystä, että sairaalaan tullut lähetys sisältäisi räjähteitä tms., n asiasta ilmitettava välittömästi vastuunalaiselle lääkärille, jka ratkaisee kiireellisen yhteydentn pliisiin. MTL 22i Ohje ptilaan henkilöntarkastuksesta ja katsastuksesta + lmake Henkilöntarkastus ja -katsastus vat aina pakktimenpiteitä. Ne merkitään rajiterekisteriin kdilla 800. Js n perusteltua syytä epäillä, että ptilaalla n vaatteissaan tai muutin yllään päihteitä tai huumausaineiden käyttöön erityisesti sveltuvia välineitä taikka ptilaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä, hita tai timintayksikön yleistä järjestystä vakavasti haittaavia aineita tai esineitä tai rahaa tai maksuvälineitä, jtka ptilas sairaudentilansa vuksi tdennäköisesti hävittäisi, saadaan hänelle asian selvittämiseksi timittaa henkilöntarkastus. Js n tdennäköisiä syitä epäillä, että ptilas n päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen tai että hänellä n niitä tai muita edellä mainittuja aineita tai esineitä kehssaan, hänelle saadaan timittaa henkilönkatsastus, jka käsittää ptilaan ruumiin tarkastamisen, puhalluskkeen, veri-, virtsa- tai sylkinäytteen ttamisen. Timenpiteitä tehdään lääkärin määräyksestä uusille ptilaille ja tarvittaessa muullinkin. Timenpiteiden tarkitus n paitsi terveydentilan tarkastaminen myös päihdeaineiden kulkeutumisen estäminen sairaalaan. Tutkimus tapahtuu eristystilissa/lääkärin tutkimushuneessa hitajien valvmana, ei sastlla. Henkilöntarkastusta suritettaessa paikalla n ltava vähintään kaksi hitajaa.
18 (22) Henkilönkatsastusta suritettaessa paikalla n ltava lääkäri ja vähintään kaksi hitajaa. Mikäli henkilönkatsastuksesta suritetaan vain puhalluske alkhlimittarilla, ei lääkärin läsnäl le välttämätöntä. Hitajista ainakin yhden n ltava samaa sukupulta kuin ptilas. Ptilas saa sairaalan vaatteet ja vi siirtyä vasta tutkimusten jälkeen ensi kertaa sastn pulelle. Timenpiteitä tehtäessä käytetään lmaketta henkilöntarkastuksen tai katsastuksen surittamisesta; lmake n sa sairauskertmusta. Lmake henkilöntarkastuksen tai henkilönkatsastuksen surittamisesta Tvan nimi: Ht: Tutkimuspvm: Henkilöntarkastus n suritettu (tarkastus suritettu käsin ksketellen vaatetuksen päältä): (surittajien allekirjitus ja nimen selvennys) Henkilönkatsastus Merkitse X ja nimikirjaimet, kun tarkistettu Valvttu vaatteiden riisuminen ja tarkastaminen Tarkistetaan suu, ikenet, nenäntelt! Tarkistetaan krvalehdet ja krvakäytävät! Tarkistetaan hiusphja! Humiitava pitkät hiukset ja esim. rastamalliset hiukset! Tarkistetaan kainalt ja kädet! Tarkistetaan sukuelimet, myös kivespussien takaa. Naisille tehdään gyneklginen tutkimus Tarkistetaan jalkaphjat (vi lla huumeita teipattuna) ja varpaanvälit Tvalle annetaan sujakäsineet, jnka jälkeen hän antaa huumevirtsanäytteen valvttuna. Tva ei pääse ilman välitöntä valvntaa sastn pulelle ennen kuin näyte n saatu. Tarvittaessa tetaan
19 (22) verinäyte. Annetaan peräruiske. Vatsan tyhjennys prtatiiviin, jtta ulste vidaan tarkistaa. Valvttu suihkussakäynti; hiusten pesu! Alcmeter-puhalluske Verinäytteen ttaminen Virtsanäytteen ttaminen Sylkinäytteen ttaminen Tutkineen lääkärin allekirjitus: Hitajien allekirjitukset: MTL 22 j Yhteydenpidn rajittaminen Vaikka ptilaalla n ikeus pitää yhteyttä sairaalan ulkpulelle, sairaalalla n puhelinten käyttöä ja vierailuja kskevat säännöt, jilla n tavitteena turvata ptilaiden asianmukaisen tutkimuksen ja hidn edellytykset sekä sairaalan yleinen järjestys. Mikäli ilmenee laissa tarkitettua tarvetta yhteydenpidn rajittamiseen, asiasta tekee päätöksen ylilääkäri STM:n kaavan mukaisesti. Kaavakkeeseen merkitään ptilaan juridinen asema, päädiagnsi sekä laillisen edustajan tiedt, päätös perustellaan laissa tarkitetulla tavalla ja päätöksessä yksilöidään rajituksen lunne (puhelut, tekstiviestit, kirjeet, muut lähetykset, vierailut). Päätöksessä määritellään myös henkilöt, jihin rajitus khdistuu humaten, että se vi khdistua ainastaan sairaalan ulkpulelle fyysisiin henkilöihin, ei rganisaatiihin eikä sairaalassa leviin virkamiehiin. Päätöksessä tdetaan myös rajituksen laajuus (yksittäinen kirje, yhteydenpidn laadun mukainen rajitus, yhteydenpidn estäminen kknaan). Päätös n määräaikainen, enintään 30 vrk. Ylilääkäri antaa hjeet ptilaan kuulemisesta tai surittaa sen itse, myös lailliselle edustajalle n varattava mahdllisuus lausua asiassa, samin muulle sairaalan tiedssa levalle asiansaiselle. Päätös annetaan ptilaalle tiedksi ja js hän kieltäytyy sen allekirjittamasta, tiedksi antaminen tdetaan kahden henkilökuntaan kuuluvan tdistajan allekirjituksin. Päätös timitetaan tiedksi myös muille asiansaisille timittamatta heille kuitenkaan luttamuksellisia ptilastietja. Päätös annetaan ptilaalle tiedksi valitussituksin, valitusviranmainen n Kupin hallint-ikeus ja valitus vidaan sairaalassa timittaa a. sastn sastnhitajalle. Valituksen vastaanttaja merkitsee kaavakkeeseen nimensä, virka-asemansa sekä valituksen jät-
20 (22) töajan päivämäärin ja kellajin. Yhteydenpidn rajittaminen merkitään rajiterekisteriin kdilla 900. Ptilaalle tuleva psti ja muut lähetykset Ptilaalla n ikeus pitää yhteyttä sairaalan ulkpulelle lähettämällä ja vastaanttamalla kirjeitä tai muita luttamuksellisia viestejä ja muita lähetyksiä. Ptilaan ja sairaalan timintaa valvvien viranmaisten, lainkäyttöviranmaisten ja ihmisikeuksien kansainvälisten valvntaelimien välistä kirjeenvaihta tai muuta yhteydenpita ei saa rajittaa. Ptilaan yhteydenpita ikeusavustajaansa tai sairaalan ptilasasiamieheen ei saa rajittaa. Ptilaan ja viranmaisten välinen kirjeenvaiht Ptilaan ja sairaalan timintaa valvvien viranmaisten (Tasavallan presidentti, eduskunnan ikeusasiamies ja apulaisikeusasiamies, ikeuskansleri, Terveyden- ja hyvinvinnin laits, Ssiaali- ja terveysalan lupa- ja valvntavirast, aluehallintvirastt, valtakunnallinen eettinen neuvttelukunta, alueelliset eettiset timikunnat), lainkäyttöviranmaisten (Krkein ikeus, hviikeudet, käräjäikeudet, Krkein hallint-ikeus, hallint-ikeudet) ja ihmisikeuksien kansainvälisten valvntaelimien (Eurpan ihmisikeustumiistuin) välistä kirjeenvaihta ei saa rajittaa. Ptilaan yhteydenpita ikeusavustajaansa tai sairaalan ptilasasiamieheen ei saa rajittaa. Kaikkien tässä kappaleessa mainittujen tahjen lähetykset ptilaalle n viipymättä timitettava tarkastamattmana perille. Eduskunnan apulaisikeusasiamiehen päätöksen mukaan ptilas avaa tällaisen kirjeen ilman henkilökunnan valvntaa. Hidsta ja tutkimuksesta vastaava lääkäri antaa tarvittaessa yksilöityjä tapauskhtaisia hjeita (esim. menettely ptilaan llessa jatkuvasti välittömässä valvnnassa) Halutessaan ptilas pitää kirjeen itsellään Ptilaan niin halutessa kirjettä säilytetään lukllisessa kaapissa erillään ptilasasiakirjista Ptilaan niin halutessa kirje luvutetaan hänelle myöhemmin ja aina viimeistään ptilaan lähtiessä sairaalasta
21 (22) Ptilas pyytää kirjeen e.m. säilyttämistä kirjallisesti tdistajien läsnällessa Kirjettä luvutettaessa ptilaalta tetaan kuittaus tdistajien läsnällessa Js n lemassa tdennäköisiä syitä epäillä, että lähetykseen lähettäjäksi merkitty tah n jku muu kuin edellä tarkitettu viranmainen tai ikeusavustaja, sairaalan tulee varmistua ikeasta lähettäjästä esim. tarkistamalla lähettäjän tiedt sairaalan hallussa levista ikeusasiakirjista tai tiedustella asiaa puhelimitse lähettäjän ilmittamien tietjen perusteella Ptilaan lähettämän kirjeen tai ptilaalle sitetun kirjeen tai siihen rinnastettavan viestin lukeminen ja pidättäminen Ylilääkäri vi tehdä päätöksen ptilaan lähettämän tai ptilaalle sitetun kirjeen tai siihen rinnastettavan viestin lukemisesta ja pidättämisestä. Kysymyksessä n MTL:n 22 j :n mukainen yhteydenpidn rajittaminen, jhn vidaan ryhtyä, js yhteydenpidsta n vakavaa haittaa ptilaan hidlle, kuntutukselle tai turvallisuudelle tai js rajittaminen n välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän sujaamiseksi. Ylilääkärin n tehtävä yhteydenpidn rajittamisesta kirjallinen päätös. Ennen päätöksen tekemistä n ptilaalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Myös muulle sairaalan tiedssa levalle asiansaiselle n mahdllisuuksien mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Päätöksessä n mainittava rajituksen syy, henkilöt, jihin rajitus khdistuu, millaista yhteydenpita rajitus kskee ja missä laajuudessa sitä tteutetaan. Pidätetyt kirjeet n säilytettävä lukitussa kaapissa erillään ptilasasiakirjista siten, että ne vat vain pidättämispäätöksen tekemiseen sallistuvien luettavissa. Puhelimen käyttö Ptilaan yhteydenpita ikeusavustajaansa, sairaalan ptilasasiamieheen, sairaalan timintaa valvviin viranmaisiin, lainkäyttöviranmaisiin ja ihmisikeuksien kansainvälisiin valvntaelimiin ei saa rajittaa. Ptilaan ja näiden tahjen väliset puhelut ptilas puhuu muiden läsnälematta. Ptilaalla n ikeus pitää yhteyttä sairaalan ulkpulelle puhelimella. Ptilaan yhteydenpita sairaalan ulkpulelle saadaan rajittaa, js yhteydenpidsta n vakavaa haittaa ptilaan hidlle, kuntutukselle, turvallisuudelle tai js rajittaminen n välttämätöntä muun henkilön yksityiselämän sujaamiseksi. Ptilaan hidsta vastaava ylilääkäri tekee
22 (22) kirjallisen päätöksen yhteydenpidn rajituksesta. Päätös n vimassa enintään 30 päivää kerrallaan. Henkilökunta ei saa kuunnella puheluja ellei ylilääkäri le tehnyt yhteydenpidn rajittamispäätöstä, eikä ptilaan sekä ptilasasiamiehen, valvvan viranmaisen tai lainkäyttöviranmaisen välistä puhelua missään tilanteessa. Kamerapuhelinta saa käyttää vain sellaisissa tilissa, jista ei vi kuvata tisia ptilaita. Hidsta vastaava lääkäri päättää ptilaskhtaisesti, vik ptilas käyttää maa vai sairaalan matkapuhelinta. Ptilaiden matkapuhelimet säilytetään sastilla kansliassa lukitussa kaapissa, mikäli ptilas ei tähän järjestelyyn sustu tai ei kykene siihen psyykkisen tilansa takia ttamaan kantaa, päättää ylilääkäri asiasta tarvittaessa mtl 22 j :n mukaisesti. Lähtiessään kaupungille tai lmalle ptilas saa man matkapuhelimensa käyttöönsä, ellei asialle le hidllisia esteitä. Matkapuhelin luvutetaan ja vastaantetaan kuittausta vastaan. Vierailut Vierailut svitaan etukäteen ptilaan hidsta tai tutkimuksesta vastaavan lääkärin luvalla henkilökunnan kanssa. Lääkäri päättää valvnnan tarpeesta, vierailuajan pituudesta, vierailijiden määrästä ja tarpeen mukaan muista vierailuun liittyvistä määräyksistä. Valvtut vierailut tapahtuvat lääkärin hjeiden mukaan kl 8.00 14.30 välisenä aikana. Js vierailijat jättävät rahaa, tetaan ne kuittausta vastaan ja talletetaan a. ptilaan kanttiinikirjatilille. Vierailujen rajittamispäätöksen tekee tarvittaessa ylilääkäri. Tällä hjeella kumtaan vastaava 1.4.2009 annettu hje. Eila Tiihnen jhtava lääkäri Osm Vuri jhtava ylihitaja