MEIDÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSÄVILLAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI ALLERGIARYHMÄ Metsäläntie 5 B 6 60510 Hyllykallio P. 044-5502018
Sisällysluettelo 1 METSÄVILLAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI... 3 2 Päivärytmimme... 3 3 Perustehtävämme ja kasvatusnäkemys... 4 4 Toimintaamme määrittävät arvot... 4 4.1 Turvallisuus... 4 4.2 Vuorovaikutus... 5 4.3 Läheisyys... 5 4.4 Leikki... 5 5 Lapsen hyvinvoinnin edistäminen... 6 6 Toiset huomioon ottaminen, hyvät tavat ja itsenäisyyden lisääminen... 6 7 VANHEMPIEN OSALLISUUS... 7 7.1 Kasvatuskumppanuus ja vanhempien kunnioitus... 7 8 VARHAISKASVATUKSEN TOTETUTTAMINEN... 7 8.1 Lapselle ominainen tapa toimia... 7 8.1.1 Leikkiminen... 7 8.1.2 Liikkuminen... 8 8.1.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen... 9 8.1.4 Tutkiminen... 9 9 SISÄLLÖLLISET ORJENTAATIOT... 10 9.1 Matemaattinen... 10 9.2 Luonnontieteellinen... 10 9.3 Historiallis-yhteiskunnallinen... 10 9.4 Esteettinen... 10 9.5 Eettinen... 11 9.6 Uskonnollis-katsomuksellinen... 11 10 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA... 12 11 ARVIOINTI... 12
1 METSÄVILLAN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI Metsävillan ryhmis sijaitsee Hyllykalliolla, Metsäläntiellä. Toimimme rivitaloasunnossa ja naapurinamme on Vaahteramäen ryhmäperhepäiväkoti. Meillä on yhteinen piha-alue Vaahteramäen kanssa, joten ulkoiluaikana leikkikavereita on enemmän. Ryhmiksessämme lapsia on yhdeksän ja ryhmässä työskentelee yksi hoitaja ja kaksi ryhmäperhepäivähoitajaa. Meillä lasten ikä on vaihdellen alle vuoden ikäisistä viisi vuotiaisiin. Me olemme siitä erilainen ryhmä, että jokaisella lapsella on jokin allergia tai muu erityistarve pienempään ryhmään, kuten infektioherkkyys. Huolehdimme tarkasti, että jokainen lapsi saa oikeanlaisia ruoka-aineita ja mahdolliset lääkkeet tulee annettua. Hoitajilla ja lasten perheillä on lemmikkieläinkielto. Me valmistamme ryhmiksessämme itse aamu- ja välipalat, mutta lounas tulee valmiina Kertunlaakson päiväkodin keittiöltä. 2 Päivärytmimme 8.00-8.30 Aamupala 8.30-9.30 Leikkiä/ohjattua toimintaa sisällä 9.30-11.00 Ulkoilu 11.00-11.15 Ohjattu tuokio 11.15-12.00 Ruokailu 12.00-14.00 Päivälepo 14.00-14.30 Välipala 14.30- Leikkiä sisällä sekä ulkona
3 Perustehtävämme ja kasvatusnäkemys Perustehtävämme koostuu lapsen perushoidosta, kasvun ja kehityksen tukemisesta sekä vanhempien kanssa tehtävästä yhteistyöstä eli kasvatuskumppanuudesta. Otamme allergiat vakavasti ja varmistamme, ettei kukaan vain saisi allergisoivia ruoka-aineita. Seuraamme lapsen oireita (esim. ihottuma, yskä) ja annamme oireisiin tarvittavat lääkkeet. Tarjoamme ryhmiksessämme lapsille erilaista toimintaa, kuten ohjattuja tuokioita, vapaata leikkiä ja retkiä. Huomioimme toiminnan suunnittelussa lapsen iän ja kiinnostuksen kohteet. Luomme hoitopaikasta sellaisen, johon lapsen on mukava tulla ja missä hän viihtyy. Myös perheen tulee kokea hoitopaikka hyväksi ja turvalliseksi. Huolehdimme lapsen tarpeista ja luomme lapselle turvallisen kasvuympäristön. Hoitajat ovat aina lapsen saatavilla ja he kuuntelevat aidosti lasta sekä vanhempia. Teemme yhteistyötä vanhempien kanssa päivittäin. Kerromme lapsen kuulumiset ja päivän aikaiset tapahtumat. Keskustelemme myös mahdollisista muutoksista allergioihin. Otamme lapsen aina aamulla vastaan ja luovutamme päivän päätteeksi. On tärkeää, että vanhemmat luottavat henkilökuntaan sekä henkilökunta vanhempiin. Myös henkilökunnan keskeinen luottamus täytyy olla hyvä ja yhteistyön sujua. Välitämme aidosti jokaisesta lapsesta ja heidän hyvinvointinsa on meille tärkeintä. 4 Toimintaamme määrittävät arvot 4.1 Turvallisuus Luomme lapselle fyysisesti ja psyykkisesti turvallisen kasvuympäristön. Vanhemmilla täytyy olla luottamus, että huomioimme allergiat ja muut erityistarpeet hoitopäivän aikana. Pyrimme siihen, että ryhmiksessämme on aina paikalla edes yksi oma hoitaja. Jos kuitenkin sijainen jää yksin, on hänelle annettu selvät ohjeet lääkkeistä ja allergioista. Teemme esimerkiksi välipala-annokset valmiiksi. Luomme mahdollisimman kodinomaisen ja kiireettömän ilmapiirin. Takaamme hyvän perushoidon. Kuuntelemme ja huomioimme lasta yksilöllisesti, sekä pyrimme, että lapsen olisi helppo kertoa huolista ja iloista.
4.2 Vuorovaikutus Keskustelemme avoimesti vanhempien kanssa lasta koskevista asioista. Toivomme, että vanhemmatkin kertovat lapsesta ne asiat, mitkä hoitajien on hyvä tietää. Toivomme saavamme vanhemmilta tietoa mm. allergioiden tai atooppisen ihon muutoksista. Hoitajat puolestaan kertovat päivän tapahtumista. On tärkeää, että hoitajilla ja lapsilla on keskenään hyvä vuorovaikutus. Kuunnellaan lasta ja kyykistytään lapsen tasolleen puhuessa hänelle. Ollaan rehellisiä ja luottamuksen arvoisia. Opetetaan hyviä tapoja ja ystävällisyyttä oman käyttäytymisen kautta. Myös työntekijöillä tulee olla hyvä vuorovaikutus keskenään. Asioista täytyy puhua ja keskustella. Hoitajat eivät saa näyttää käytöksellään huonoa esimerkkiä lapsille. 4.3 Läheisyys Ryhmiksessämme sallitaan hellyyden osoitukset, pidämmekin lapsia paljon sylissä ja halailemme. Lapsen tulee saada aikuiselta kosketus päivittäin. Pidämme lapsille myös rajat, mitkä kuuluu hyvään kasvatukseen. Kannustamme ja rohkaisemme lasta uusissa ja haastavissa asioissa, arvostamme lapsia ja pidämme heistä hyvän huolen. 4.4 Leikki Lapsi oppii ja tutustuu maailmaan leikin kautta, siksi meidän ryhmiksessä onkin lapsella aikaa leikkiä. Päivän aikataulu on tehty niin, että mahdollisimman harvoin tarvitsee leikit keskeyttää. Annamme lasten leikkiä keskenään, mutta tuemme tarvittaessa. Annamme neuvoja leikin etenemiseen tai uuteen leikkiin. Tuemme lasten mielikuvitusta, rakennamme yhdessä lasten kanssa mukavia leikkipaikkoja ja esimerkiksi autamme majanrakennuksessa. Pääsääntönä on, että leikit kerätään aina niiden loputtua, mutta jos mahdollista, niin leikin voi jättää ja jatkaa seuraavana aamuna tai päivälevon jälkeen. Leikimme sekä sisällä että ulkona. Hoitajat järjestävät myös ohjattuja leikkejä ja lauluja.
5 Lapsen hyvinvoinnin edistäminen Huomioimme arjessa lasten yksilölliset tarpeet, kuten lääkkeet, rasvaukset, nukkumiset ja unilelut. Kasvatushenkilökunta luo turvallisen ympäristön lapsille, ei esimerkiksi juosta sisällä tai seisota tuolilla. Ulkona saa juosta, koska tilaa on enemmän. Hoitajat ovat aina valppaana lasten leikkiessä. Hoitajilla on aikaa lapsille, lasten nukkuessa pyritään hoitamaan kaikki mahdolliset paperityöt ja toiminnan suunnittelu. Luomme ilmapiirin jossa saa hassutella ja olla iloinen, laulelemme yhtäkkisesti ja pidämme tanssituokioita. Kannustamme lasta omatoimisuuteen. Luodaan hyvä itsetunto lapselle, jotta lapsi luottaisi itseensä ja ottaisi haasteita vastaan. Annamme hyvää palautetta onnistumisesta ja yrittämisestä, taputetaan ja iloitaan kun lapsi onnistuu. Kaikkia lapsia kohdellaan tasavertaisesti, kaikilla on samat oikeudet ja rajat, sekä syli on kaikille avoin. 6 Toiset huomioon ottaminen, hyvät tavat ja itsenäisyyden lisääminen Opetamme lapsille, ettei esimerkiksi hyvää käytöstä ole toisen kädestä ottaminen, töniminen tai muu kiusaaminen. Kannustamme heitä hyviin tapoihin, pyytämään toiselta lelua, sanomaan kiitos ja ole hyvä. Opetellaan myös auttamaan toisia, esimerkiksi lapset voivat auttaa toisiaan pukemisessa tai lelujen keräämisessä. Opettelemme pyytämään ja antamaan anteeksi, halaus aina anteeksipyynnön yhteydessä. Lapset ottavat mallia hoitajista, siksi myös hoitajien on osattava hyvät tavat. Kannustamme lasta huolehtimaan omista ja hoitopaikan tavaroista ikätasoisesti. Lapsi kerää omat lelut ja laittaa omat vaatteet ulkoa tullessa omaan lokeroon. Annamme lapsen tehdä itse valintoja, muun muassa mitä haluaa leikkiä ja joskus välipalalla saa valita esimerkiksi syökö banaanin vai päärynän.
7 VANHEMPIEN OSALLISUUS 7.1 Kasvatuskumppanuus ja vanhempien kunnioitus Kasvatuskumppanuudella tarkoitetaan vanhemman ja hoitajan välistä yhteistyötä. Tuetaan yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä, sekä luodaan tavoitteet lapsen kasvun tukemiseksi. Tehdään jokaiselle lapselle oma varhaiskasvatussuunnitelma (vasu), jota täytetään vanhempien kanssa vähintään kerran vuodessa. Yhteistyötä tehdään myös päivittäin lapsen tuonti- ja hakutilanteissa, jolloin vanhemmat ja hoitajat kertovat lapsen kuulumisia. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu ja oikeus lapsen kasvatuksesta, he ovat lapsen parhaita asiantuntijoita, joten hoitajat kunnioittavat perheiden arvoja ja valintoja. Hoitajilla on ammatillinen asiantuntemus, joten heiltä voi kysyä neuvoja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Hoitajien ja vanhempien välinen kunnioitus on tärkeää. Pidetään avoin ja rehellinen mieli molemmin puolin. Yhteistyö alkaa, kun lapsi tulee tutustumaan hoitopaikkaan. Vanhemmat saavat kertoa lapsestaan, heidän tavoistaan ja toiveistaan. Hoitajat kertovat hoitopaikan yleisistä tavoista ja esittelevät tilat. Käydään myös allergiat ja muut erityistarpeet tarkasti läpi. Tutustumistilanteessa lapsi otetaan aina huomioon. Lasta puhutellaan nimellä ja hänelle näytetään hoitopaikan tilat, oma lokero ja sänky. Vanhemmat saavat käydä lapsen kanssa tutustumassa niin monta kertaa kuin näkevät tarpeelliseksi. Aamupäivä on paras aika tulla tutustumaan. Kun lapsi on ollut hoidossa noin kuukauden, pidetään ensimmäinen keskustelu vanhempien kanssa. Keskustellaan muun muassa miten hoito on alkanut ja miltä se on vanhemmista tuntunut. 8 VARHAISKASVATUKSEN TOTETUTTAMINEN 8.1 Lapselle ominainen tapa toimia 8.1.1 Leikkiminen Leikki on lapsen työtä, sille tulee antaa aikaa ja hyvin tilaa. Lapsi useasti käsittelee vaikeita ja iloisiakin asioita leikin kautta. Niissä heijastuu lapsen omat kokemukset ja muiden jäljittely. Leikin kautta lapsi tutustuu leikkitovereihin ja sosiaalinen vuorovaikutus kehittyy yhdessä leikkiessä. Kielellinenkin kommunikaatio vahvistuu toisen kanssa leikkiessä. Eleet ja ilmeet ovat myös tärkeä kommunikaation väline, varsinkin pienillä lapsilla, kun sanoja ei vielä ole. Hoitaja seuraa lapsen leikkiä, että leikki on turvallista. Hoitaja on lapsen saatavilla leikin aikana, jos lapsella tulee kysyttävää tai yhdessä pohdittavaa. Jos vanhemmille lapsille tulee ristiriitatilanteita leikissä, ei hoitajan tarvitse välttämättä heti puuttua asiaan, vaan katsotaan pystyvätkö lapset jo sopimaan keskenään. Näin sovittelutaidot kehittyvät.
Meidän ryhmiksensä lapset saavat pääsääntöisesti valita omat leikkitoverit, joskus kuitenkin saatetaan ohjata jotkut lapset leikkimään keskenään. He saavat päättää millä leikkivät, mutta hoitajat antavat joskus ideoita ja ohjeita leikin valinnassa ja missä huoneessa leikki kannattaa toteuttaa. Vaihtelemme leluja säännöllisesti, laitamme välillä joitain pois ja taas otamme uudestaan myöhemmin esille, näin lelut tuntuvat lapsista taas kuin uusilta. Hankimme uusiakin leluja aina tarvittaessa. 8.1.2 Liikkuminen Liikkuminen on luonnollinen osa lapsen päivää, lapsi liikkuu lähes koko ajan. Liikkuminen edistää lapsen hyvinvointia ja terveyttä. Se tuo lapsille iloa ja elämyksiä. Lapsi oppii tuntemaan oman kehonsa ja hallitsemaan sitä. Hän huomaa mihin pystyy ja missä on taitava. Lapsen karkeamotoriikka kehittyy, mitä enemmän hän liikkuu. Lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään kehonosia, jolloin myös kielellinen kehitys harjaantuu. Meidän ryhmiksessä pidetään sisällä ohjattuja jumppatuokioita, jossa lapset pääsevät kunnolla liikkumaan, he myös oppivat kuuntelemaan ohjeita. Koska ryhmämme sisätilat eivät ole kovin suuret, on pihalla enemmän mahdollisuuksia liikkua ja järjestää ohjattuja liikuntahetkiä. Pihassamme on kaksi piha-aluetta, joista toinen on varsinaisesti tarkoitettu liikunnan harjoittamiseen, kuten pallon potkuun, sählyn pelaamiseen ja juoksuun. Teemme retkiä vaihtelevassa maastossa ja käymme kävelylenkeillä lasten kanssa. Myös lasten olympialaisista on muodostunut syksylle oma perinne.
8.1.3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Musiikki on tärkeää meidän ryhmiksessä, sitä kuunnellaan paljon. Lauletaan ja tanssitaan sen tahdissa. Laulamme myös ilman taustalaulua ja kuuntelemme lasten oma keksimiä lauluja. Soitamme myös joskus lapsia nukuttaessa unimusiikkia cd:ltä. Piirustusvälineet ovat kaapissa lasten saataville, he saavat piirtää tai värittää silloin kun haluavat. Piirtäminen on myös mukava yhteinen tekeminen, joskus on kiva istua koko ryhmän kanssa pöydän ääreen piirtelemään ja jutella samalla kavereiden kanssa. Maalaamme tai askartelemme lähes viikoittain, näin hienomotoriikka saa harjoitusta ja lapsi saa olla luova. Askartelut toteutetaan pienimmissä ryhmissä kerrallaan, jotta hoitaja pystyy paremmin ohjaamaan lasta. Lasten tekemää taidetta laitetaan hoitopaikan seinille kaikkien ihasteltavaksi. Pihaamme tulee kirjastoauto viiden viikon välein, jokainen lapsi pääsee vuorollaan mukaan kirjoja lainaamaan. Satuja luetaan yhdessä ja lapset itsekseen. Kirjat ovat aina lasten saatavilla. Lapset kuuntelevat myös satukasetteja, kuvia kirjasta seuraten tai ilman. Satujen kautta lapsen kielellinen kehitys vahvistuu. 8.1.4 Tutkiminen Tutkiminen on iso osa lapsen arkea, hän on innokas ja utelias tutustumaan ympäristöönsä. Tutkimalla ja itse kokeilemalla lapsi oppii valtavasti uusia asioita. Hoitohenkilökunnan täytyy luoda turvallinen ympäristö, missä lapsi saa kysellä, kokeilla ja tunnustella omia rajoja. Hoitajat kannustavat lasta ja pohditaan yhdessä vastauksia mieltä painaviin kysymyksiin. Lapset kyselevät paljon ja heitä kiinnostavat sanojen merkitys, näin sanavarastokin laajenee. Ryhmiksessämme käydään paljon retkillä, näin lapsi pääsee tutkimaan laajemmin ympäristöä ja luontoa. Seuraamme vuodenaikojen mukaan miten luonto muuttuu. Laulut ja askartelut tehdään suurimmaksi osaksi vuodenaikojen mukaan.
9 SISÄLLÖLLISET ORJENTAATIOT 9.1 Matemaattinen Katsomme lasten kanssa kalenterin päivittäin. Monesko päivä, mikä viikonpäivä ja kuukausi. Näin numerot alkavat tulla tutuksi. Ajan hahmottaminen kehittyy lapsilla päiväjärjestyksen kautta ja viikonpäiviä seuraamalla. Laulujen ja lorujen avulla myös lukumäärät ja ajan hahmottaminen harjaantuvat, esimerkiksi viisi pientä ankkaa ja maanantaina makkarat tehtiin. 9.2 Luonnontieteellinen Katsomme lasten kanssa päivittäin millainen sää ulkona on ja tutkimme vuodenaikojen vaihtelua. Laulut ja askartelut kulkevat vuodenaikojen mukaan. Eläimiin lapset tutustuvat leikeissä, retkillä ja kirjojen avulla. 9.3 Historiallis-yhteiskunnallinen Vietämme lasten kanssa kansallisia juhlapäiviä, kuten äitien- ja isienpäivää, vappua ja ystävänpäivää. Opettelemme lasten kanssa hahmottamaan mennyttä aikaa ja pohdimme miten asiat ovat muuttuneet. Lapsille mennyt aika voi olla vain muutaman päivän takainen, mutta se on yhtä tärkeä muisto kuin muisto vuosien takaa. 9.4 Esteettinen Hoitohenkilökunta tekee hoitopaikan viihtyisäksi. Tilojen pitää olla siistit ja lapsen näköiset. Leluja tulee olla lasten saatavilla ja lapselle vaaralliset esineet pitää olla lapsen ulottumattomissa. Lasten tekemä taide näyttää seinillä mukavalta, niin lapsista kuin vanhemmistakin. Lapsetkin osallistuvat hoitopaikan esteettisyyteen keräämällä leluja ja laittamalla omat vaatteet lokeroihin.
9.5 Eettinen Lapselle opetetaan jo pienestä mikä on oikein ja mikä väärin. Häntä opetetaan, ettei toisen kädestä saa ottaa tai töniä. Lasta kannustetaan toimimaan oikein ja annetaan vaihtoehtoinen tapa toimia. Annetaan myönteistä palautetta oikein toimimisesta. Meidän ryhmiksessä laaditaan joka syksy yhdessä isompien lasten kanssa ryhmikseen säännöt, näin lapsi muistaa ne paremmin. Lapset saavat tutustua itseensä, huomataan, että jokainen lapsi on erilainen. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä. Opetamme, että eri maista ja kulttuureista tulevat ihmiset voivat näyttää erilaisilta kuin me, mutta ovat silti tasavertaisia. 9.6 Uskonnollis-katsomuksellinen Vietämme ryhmiksessämme kirkollisia juhlapäiviä laulujen ja askartelujen kautta. Kerromme lapsille juhlan merkityksen ja miksi juhlaa vietetään. Seurakunnalta tullaan pitämään hartauksia ryhmikseemme ainakin kaksi kertaa vuodessa. Pidämme myös omia pikkukirkkoja. Se on hiljentymishetki, missä käsitellään ajankohtaisia asioita mm. puhutaan enkeleistä tai ystävien merkityksestä. Lauletaan jokin virsi, esimerkiksi Jumalankämmenellä ja rukoillaan ryhmiksen oma rukous.
10 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Lapsen tuen arvioinnin lähtökohtana varhaiskasvatuksessa on vanhempien ja hoitajien havaintojen yhteinen tarkastelu tai lapsella jo aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Ryhmiksessämme on eri-ikäisiä lapsia, jotka voivat tarvita erityistä tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eri pituisia aikoja. Tuen tarpeen arvioinnissa tärkeää on vanhempien ja hoitajien yhteinen näkemys tuen tarpeesta. Vanhempien kanssa käydään keskusteluja, joiden pohjalta arvioidaan millaista tukea lapsi tarvitsee. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna lapsen henkilökohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa tai 4-vuotiaan arviointi lomaketta (minkä hoitajat ja vanhemmat täyttävät ennen lapsen 4-vuotis neuvolaa). Lapselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Näiden pohjalta suunnitellaan lapselle sopivaa kehitystä edistävää toimintaa. Tuen tarpeen arvioinnissa käytetään myös apuna erityistyöntekijöitä. Meidän ryhmiksellämme on oma varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja, joka tulee arvioimaan tuen tarvetta aina tarvittaessa. Teemme yhteistyötä myös mm. neuvolan kanssa. Jos lapsen tuen tarpeen arvioinnissa tarvitaan asiantuntijoita, niistä sovitaan aina etukäteen vanhempien kanssa. Erityinen tuki aloitetaan aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tuki järjestetään pääsääntöisesti lapsen omassa hoitopaikassa. Lapsi saa tällöin mallia muilta ryhmän lapsilta ja on mukana normaalissa arjessa. Toteutamme ryhmiksessämme pienryhmätoimintaa. Tällöin lapset on jaettu pienempiin ryhmiin ja lapsille pystyy antamaan paremmin yksilöllistä ohjausta. Tukea tarvitseva lapsi on täysin osa ryhmäämme, otamme mahdollisuuksien mukaan hänen kehitystään edistävät toimet mukaan arkeemme. Esimerkiksi kuvakortit voidaan ottaa käyttöön koko ryhmän kanssa, eivätkä lapset tiedä kenelle ne on nimenomaan suunnattu. 11 ARVIOINTI Toimintamme arviointi on jatkuvaa. Arvioidessamme toimintaa huomaamme meidän vahvuudet ja kehittämistarpeet. Se edesauttaa tavoitteiden asettamiseen ja kehittämiseen. Arviointiin osallistuu varhaiskasvatuksen työntekijät, vanhemmat sekä lapset. Arvioimme mm. lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä ja hoitajien ammattitaitoa. Arviointimenetelmiä ovat mm. vanhempien ja lasten kanssa käytävät keskustelut, vanhemmille tehtävät asiakastyytyväisyyskyselyt, hoitajien väliset tiimipalaverit sekä esimiehen ja hoitajien väliset arviointikeskustelut. Muutamme toimintaamme aina tarvittaessa parempaan suuntaan lapsiryhmän mukaan.