TOIMINTAKERTOMUS 2016

1 TOIMINTAKERTOMUS 2016 Turvallinen maakunta jokaiselle Inhimillisesti- ammatillisesti - luotettavasti Etelä-Karjalan pelastuslautakunta 18.5.2017, 20

2 SISÄLTÖ... 2 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS... 3 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025... 3 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025... 4 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013 2018 aikana... 5 2 HALLINTO JA TALOUS... 6 2.1 Pelastuslautakunta... 6 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta... 7 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen... 8 2.4 Henkilöstö... 9 2.5 Talous... 10 2.6. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta... 12 2.7. Pelastustoimen uudistus... 12 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY... 14 3.1 Yhdyskuntarakentaminen... 14 3.2 Valvonta... 15 3.3 Turvallisuusviestintä... 18 3.4 Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyö... 19 3.5 Omatoiminen varautuminen... 20 4 VARAUTUMINEN... 20 5 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN... 21 5.1 Pelastustehtävät... 21 5.2 Johtamisjärjestelmä... 27 5.3 Sopimuspalokuntatoiminta... 27 5.4 Kalusto... 29 5.5 Väestönhälytinjärjestelmä... 30 5.6 Väestönsuojelu... 30 6 TYÖKYKY JA TESTAUKSET... 30 7 ENSIHOITO JA ENSIVASTETOIMINTA... 31 LIITTEET

3 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-Karjalan pelastuslautakunta vahvisti 23.5.2013 ( 26) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2013 2016. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta päätti kokouksessaan 29.9.2016 ( 32) jatkaa voimassa olevan pelastustoimen palvelutasopäätöksen 2013-2016 voimassaoloaikaa vuoden 2018 loppuun. 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestön väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuusuhkat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa, mutta palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden ihmisten turvallinen asuminen. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien keskinäisessä laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne kasvattaa kuitenkin onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit lisääntyvät rakennusten koon ja henkilömäärien kasvaessa, kuten kauppakeskuksissa sekä urheilu- ja muihin kokoontumistiloissa. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat tai kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäisemään syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

4 Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttavat myös sopimuspalokuntien toimintaan. Työelämän vaatimukset, työsidonnaisuus ja työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseen eri vuoden ja vuorokauden aikoina. 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 on esitetty liitteessä 1.

5 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013 2018 aikana Pelastuslaitos pyrkii olemaan johtava onnettomuuksien kokonaisvaltainen ehkäisijä alueellaan. Turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaan alueilla, joissa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimia nopeasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Erheellisien paloilmoituksien määrää pyritään vähentämään. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä.

6 Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta sekä osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa. Yhteensovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta, porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinenja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännössä sille määrättyjen tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon erilliseksi taseyksiköksi. 2.1 Pelastuslautakunta Pelastuslaitoksen hallintoa varten Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on asettanut toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Etelä- Karjalan pelastuslautakunta on pelastuslain 26 :ssä tarkoitettu asianomainen monijäseninen toimielin ja alueen pelastustoimen pelastusviranomainen. Pelastuslautakunta huolehtii alueen pelastustoimen tehtävistä ja pelastuslaitoksen hallinnosta siten kuin pelastuslaitoksen johtosäännössä on määritelty. Lautakunta on kuntalain (410/2015) 51 :n tarkoittama yhteinen toimielin. Pelastuslautakunnassa on kahdeksan (8) jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Lappeenrannan seutukunta (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) valitsee viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet joista neljä (4) valitsee Lappeenranta. Imatran seutukunta valitsee kolme (3) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet joista kaksi (2) valitsee Imatra. Jäsenet, Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ottamatta, valitaan kullekin toimikaudelle vuorojärjestyksessä kuntien keskenään sopimalla tavalla. Lisäksi niillä sopijakunnilla, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, on ollut oikeus asettaa läsnäolo- ja puheoikeuden omaava edustaja lautakuntaan.

7 Vuonna 2016 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappeenrannan seutukunta Nikku Juha, pj (Lappeenranta) Mononen Tuija (Lappeenranta) Jäppinen Antti, (Lappeenranta) Hyrkäs Pete (Lappeenranta) Koppo Mirja (Lappeenranta) Kauvo Kirsi (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Pelkonen Esa 1.vpj (Luumäki) Junnonen Juha (Lemi) Imatran seutukunta Koponen Lotta 2.vpj (Imatra) Hallikainen Eija (Imatra) Rautsiala Suvi (Imatra) Kallasmaa Petri (Imatra) Rissanen Varpu (Parikkala) Kuru Katja (Rautjärvi) Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Taipalsaari: Mikkonen Ilpo Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2016 aikana neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 52. 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluu kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai hänen määräämänsä edustaja. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: kaupunginsihteeri Juha Willberg (pj), Lappeenranta; kaupunginjohtaja Pertti Lintunen (1. vpj), Imatra; kunnanjohtaja Jari Willman(2. vpj), Taipalsaari; kunnanjohtaja Jussi Stoor, Lemi; kunnanjohtaja Anne Ukkonen, Luumäki; kunnanjohtaja Vesa Huuskonen, Parikkala; kunnanjohtaja Harri Anttila, Rautjärvi; kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahti ja kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipale. Neuvottelukunta piti vuoden 2016 aikana yhden kokouksen. Lisäksi neuvottelukunta ja pelastuslautakunta pitivät vuoden 2016 aikana yhden yhteisen kokouksen.

8 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen Pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitoksen toimintaa sekä vastata pelastuslaitoksen toiminnallisesta ja taloudellisesta kehittämisestä sekä valvoa, että pelastustoimen tehtävät hoidetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtaja toimii pelastuslain 26 :n tarkoittamana Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen ylimpänä pelastusviranomaisena. Tehtävien suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu johtosäännössä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan vastuualueisiin. Vastuualueiden päälliköt toimivat pelastusjohtajan alaisuudessa. Vastuualueiden lisäksi pelastusjohtajan alaisuudessa toimii koko pelastuslaitosta palveleva erillinen esikuntapalvelujen yksikkö. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa vastuualueiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle ja riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva. Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen toimialueeseen. Toimialueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastustoiminnan vastuualueella toimii suoraan pelastuspäällikön alaisuudessa resurssitoimisto, jonka toiminnasta on vastannut palopäällikkö Sampsa Lintunen. Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä 2. Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi vastuualueiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt, resurssitoimiston päällikkö, johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi, johtava palotarkastaja Juhani Vakkila / Simo Viholainen, valmiuspäällikkö Joni Henttu / Johanna Franzén sekä hallintosihteeri Ritva Tanttu. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi päällystön edustajana palomestari Sampsa Lintunen (varajäsen palomestari Lasse Vallentin), alipäällystön edustajana vuoromestari Sami Backman (varajäsen vuoromestari Olli Tarhonen), miehistön edustajana ylipalomies Veli-Pekka Kosonen (varajäsen palomies Kai Tiainen) sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Olli Hirvonen Tirilän VPK. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluu jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta valittu

9 edustaja / sopimuskunta. Lisäksi Etelä-Karjalan tehdaspalokunnilla on yksi yhteinen edustaja ja hänellä varamies. Edustajat sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään esittää Sopimuspalokunnat Etelä-Karjalan työvaliokunta. Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään kuuluvat vuosina 2013 2016: Varsinainen jäsen Varajäsen Imatra: Keijo Hulkkonen Raimo Rantanen Parikkala: Esa Neuvonen Allan Granlund Rautjärvi: Ilkka Kojo Ari Vesikko Luumäki: Mikko Vallentin Vesa Pylväläinen Ruokolahti: Petri Leppänen Esko Toivonen Lappeenranta: Marko Pousi Jani Taskula Savitaipale: Seppo Rahikainen Hannu Rahikainen Taipalsaari: Jari Tukiainen Juha Hongisto Lemi: Tommy Vesterlund Markus Olkkonen Tehdaspalokunnat: Mikko Parikka Ari Häkkinen Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 2.4 Henkilöstö Vuoden 2016 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 112. Päällystöä oli 25, alipäällystöä 15, miehistöä 70 ja tukipalveluhenkilöstöä 2 henkilöä. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan 2012. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista.

10 Päätoimisen henkilöstön määrä toimialueittain on esitetty liitteessä 3. Tarvelähtöisellä työhyvinvointitoiminnalla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, on pyritty järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on huomioitu pelastustoimen valtakunnallisen työhyvinvointihankkeet ja niiden suositukset. Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytetty valtakunnallisesti yhtenäistä arviointijärjestelmää (FireFit). Lappeenrannan kaupungilla työnantajana on käytössään ns. varhaisen avun malli. Mallin tarkoituksena on edistää kaupungin henkilöstön työkykyä, yhtenäistää toimialojen käytäntöjä uudelleensijoitusasioissa sekä tukea esimiesten asiaan liittyvää päätöksentekoa. Tavoitteena on, että jokainen ottaa omaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon ylläpitämisestä. Sopimuspalokuntalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa on kehitetty yhteistyössä sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän kanssa. 2.5 Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle käyttötalousmenot olivat vuoden 2016 osalta 9 945 163 euroa. Käyttötalouden toimintakate oli +390 732 euroa. Tilikauden ylijäämä kirjataan pelastuslaitoksen taseeseen.

11 Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2016 talousarviossa investointeihin varattiin 1 050 000 euroa (8 euroa / asukas). Investointimäärärahalla sekä investointeihin saaduilla erillisillä avustuksilla voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): säiliöauto 280 000 konttikalusto 40 000 pelastuskalusto- ja suojavarusteet 100 000 paloasema- ja harjoitusaluekalusto 150 000 johtamisjärjestelmäkalusto 25 000 alus- / venekalusto 50 000 nostolava-auto (varaus vuoden 2017 hankintaan) 375 000 turvallisuusviestintämateriaali ja valvonnan tietojärjestelmä 30 000 öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyntorjuntakalusto 200 000 (100 %:n korvaus) Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa.

12 Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä 4. 2.6. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta Pelastuslaitokset ja Suomen Kuntaliitto ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitosten välisestä yhteistyöstä pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii pelastuslaitosten valtakunnallisen yhteistyön alustana. Yhteistyöllä pyritään kehittämään pelastuslaitosten kykyä tuottaa palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että pelastuslaitosten tuottamat palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla vahvistetaan myös pelastuslaitosten roolia ja asemaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään myös pelastuslaitosten tuottavuutta. Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat tehneet yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyötä on tehty mm. kalusto- ja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa, tilannekuvan tuottamisessa sekä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. 2.7. Pelastustoimen uudistus Hallitus linjasi neuvotteluissaan 21.12.2016, että pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikissa 18 maakunnassa on vuoden 2019 alusta alkaen oma pelastuslaitos. Päätös ei vai-

13 kuta paloasemien määrään. Maakunnallisista pelastuslaitoksista säädetään tulevassa pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastustoimen uudistuksella on yhteys sote-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Sisäministeriö arvioi ja valvoo jatkossa pelastustoimen palvelutasoa. Uusi valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto (LUOVA) vastaa pelastustoimen laillisuusvalvonnasta. Pelastustoimen uudistuksen tavoitteena on: taata kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa, varmistaa pelastustoimen resurssien tehokas käyttö niin, että pelastustoimen toimintavalmius ei heikkene varautua myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin kaikkialla Suomessa varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja yhteistyöhyödyt sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät vahvistaa ja parantaa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota Pelastustoimen päätöksenteko ja tehtävät kaaviona

14 Pelastustoimen rahoitusosuuden määräytyminen lakiluonnoksen perusteella ei huomioi alueilla olevia erityispiirteitä kuten esimerkiksi alue- ja väestörakennemuutoksia, alueen riskikeskittymiä ja -kohteita, harvaan asuttuja alueita, pitkiä etäisyyksiä, laajoja vesistöalueita, saaristoja, kansainvälistä rajaliikennettä sekä muita alueen erityispiirteitä, jotka vaativat määrättyjen pelastustoimen järjestelmien ylläpitämistä. Tämä rahoitusmalli heikentäisi huomattavasti Etelä- Karjalan alueen pelastustoimen palvelukykyä ja kansalaisten yhdenvertaista kohtelua. Sisäministeriön näkemyksen mukaan maakuntien rahoituslakiin etsitään uutta ratkaisua. Koska pelastustoimen järjestelmä on jo nyt hyvin lähellä maakunnallista järjestelmää, on perusteltua lähteä liikkeelle nykytasosta kussakin maakunnassa. Kustannusten taittotavoite tulee rakentaa siten, että se toteutetaan kunkin maakunnan nykytasosta niin, että palvelutaso kyetään pitämään hyvänä. Henkilöstö on pelastustoimen järjestämisestä vastaavan maakunnan palveluksessa. Sopimuspalokuntien kanssa tehtävistä sopimuksista vastaa järjestämisestä vastaavan maakunta. Kuntien omistamat paloasemat jäävät niiden omistukseen ja järjestämisvastuussa olevat maakunnat vuokraavat ne kunnilta. Paloautot ja muu pelastustoimen kalusto siirtyy järjestämisvastuussa olevan maakunnan omistukseen. Kalusto sijoitetaan edelleen maakunnan kaikkiin kuntiin. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen Kertomusvuoden aikana osallistuttiin pyydettäessä maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Yhdyskuntarakentamiseen liittyen pelastuslaitos teki yhteistyötä eniten kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Rakentamiseen liittyen pelastusviranomainen antoi rakennusvalvontaviranomaiselle lausuntoja rakennus- ja toimenpidelupiin lähes saman verran kuin edellisenä vuotena. Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale Taipalsaari Yhteensä Rakennuslupa 25 43 0 4 0 6 1 1 5 85 Toimenpidelupa 2 8 0 0 0 0 0 0 0 10 Luokittelematon 0 2 0 0 0 1 0 0 1 4 99 Taulukko: Pelastusviranomaisen antamat rakentamiseen liittyvät lausunnot vuonna 2016.

15 Vuoden aikana osallistuttiin isoimpien uudis- ja peruskorjauskohteiden suunnittelupalavereihin sekä annettiin ohjausta kohteiden paloteknisien laitteistojen suunnitteluun ja toteutukseen liittyen. Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SE- VESO kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. 3.2 Valvonta Valvontatoimintaan kuuluvat: palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Muilla valvontatehtävillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaisen valvottavaksi säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan muun muassa yleisötilaisuuksien ja kiinteistöjen pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastuspöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää valvontatoimenpiteitä. Valvontatoiminnan osalta keskeisenä asiana on ollut alueen riskeihin perustuvan pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa tarkastetaan vuosittain ja siihen tehdyt suuremmat muutokset käsitellään pelastuslautakunnassa. Muutokset valvontahenkilöstöresursseissa muun muassa eläkkeelle siirtymisen johdosta on osaltaan heijastanut tehtävien hoidon organisointiin ja ennakkosuunnitelman mukaiseen toteutumaan. Suoritetut valvontatoimenpiteet Palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä suoritettiin vuoden 2016 aikana yhteensä 6 565 kpl. Edellisen vuoden 2015 vastaava lukema oli 6 118 kpl. Kasvua on ollut +7,3 %, joka johtuu lähinnä lisääntyneestä asiakirjavalvonnasta. Vuonna 2016 tehtävät jakaantuivat seuraavasti: - määrävälein valvottavia erityiskohteita (A1-A6), joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, tarkastettiin 622 kpl - asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteita tarkastettiin omavalvonnan yhteydessä 408 kpl.

16 - asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten omavalvontaa suoritettiin 4 055 kpl - muita tarkastuksia ja katselmuksia sekä asiakirja valvontaa suoritettiin yhteensä 1 480 kpl, jakautuen mm. seuraaviin asiakokonaisuuksiin; o jälkipalotarkastukset o erityiset palotarkastukset o ylimääräiset palotarkastukset o yleisötilaisuuksien palotarkastukset o muut palotarkastukset o asiakirjavalvonta o kemikaalivalvonta o asiantuntijapalvelut Vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaiset valvontatehtävät toteutuivat 95 %:sesti (tavoite 100 %) määrävälein valvottavien erityiskohteiden osalta. Asuinrakennusten ja vapaa-ajanasuinrakennusten osalta ensisijaisena valvontamuotona käytettiin omavalvontaa. Omavalvontatehtävät toteutuivat 89 %:sesti (tavoite 75 %). Valvontaa on täydennetty riskiperusteisilla valvontakäynneillä. Valvontakohteiden määrään vaikutti omavalvontalomakkeiden palautuminen sekä omavalvonnassa havaittujen puutteiden määrä. Asuinrakennusten osalta palotarkastus tehdään omavalvontalomakkeen perusteetta palauttamatta jättäneisiin kohteisiin sekä vapaa-ajanasuinrakennusten osalta noin 5 %:iin. Omavalvonnan perusteella tarkastettavien kohteiden valvontaa jatketaan vuoden 2017 alussa. Jatkossa on tarkoitus rytmittää omavalvontaa ja palotarkastuksia entistä tasaisemmin koko vuoden ajalle. Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuoden 2016 lopussa piirinuohousjärjestelmä oli voimassa Lemin, Luumäen ja Parikkalan kunnissa. Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden, Savitaipalen ja Taipalsaaren alueilla pelastuslautakunta on päätöksellään sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa. Nuohouksen valvontaa suoritettiin nuohoojien toimittamien vikailmoitusten pohjalta sekä pelastusviranomaisen asuinrakennuksiin ja vapaa-ajan asuinrakennuksien kohdistaman valvonnan yhteydessä. Kemikaalivalvonta Pelastuslaitoksen hoitamaan vaarallisten kemikaalien vähäiseen käsittelyyn ja varastointiin liittyviin valvontatehtäviin osallistuivat kaikki valvontatyötä tekevät pelastusviranomaiset. Kemikaali-ilmoitusten ja -päätösten käsittely on ollut keskitetysti yhden palotarkastusinsinöörin tehtävänä ja näin on saatu tehostettua ja yhtenäistettyä lupakäytäntöä. Kertomusvuonna on lisätty huomattavasti yhteistyötä kunnallisen ympäristöviranomaisen kanssa osallistumalla pohjavesiensuojelun työryhmiin sekä suorittamalla yhteisiä tarkastuksia, mm. jakelu-

17 asemilla ja autokorjaamoilla. Lisäksi pelastusviranomainen on osallistunut Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) tekemiin määräaikaistarkastuksiin vaarallisten kemikaalien laajamittaisen käsittelyn ja varastoinnin kohteissa. Palontutkinta Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Palontutkintaa suoritettiin suuria omaisuusvahinkoja aiheuttaneisiin tulipaloihin ja paloihin, joissa tapahtui vakava loukkaantuminen tai palokuolema. Kyseisten tulipalojen tutkinnasta on vastannut pelastuslaitoksen koulutuettu palontutkintaryhmä. Tutkinnassa tehtiin viranomaisyhteistyötä lähinnä poliisin kanssa. Vuoden 2016 aikana tulipaloissa menehtyi yhteensä neljä henkilöä, kaksi miestä ja kaksi naista. Kaikki palokuolemat tapahtuivat erillisissä onnettomuuksissa. Yksi mies loukkaantui vakavasti yhdessä tulipalossa. Palontutkintaryhmä suoritti vuoden 2016 aikana 25 palontutkintaa, joka on noin 15 tutkintaa enemmän kuin edellisvuosina. Palontutkintojen määrää lisäsi vuoden 2016 aikana kesäkuussa aloitettu kumppanuusverkoston teematutkinta, jossa on tarkoituksena tutkia kaikki rakennuspalot, jotka tapahtuvat rakennuksissa, joissa asutaan tai yövytään. Lisäksi Etelä-Karjalan alueella tapahtuneet tuki- tai hoitolaitosrakennuksissa tapahtuneet läheltä piti-tilanteet sekä yksin asuvien vanhuksien kodeissa tapahtuneet rakennuspalovaarat tutkitaan palontutkijoiden toimesta. Teematutkinta jatkuu vuoden 2017 loppuun asti. Kuva: Palokuolemat kunnittain vuosina 2010 2016. Etelä-Karjalan palokuolematilastoissa yli puolet viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtuneista palokuolemista on tapahtunut kolmen pohjoisimman kunnan alueella kts. kuva palokuolemat kunnittain vuosina 2010 2016. Tulipaloissa menehtyneistä lähes 60 % ovat yli 60 vuotiaita. Lisäksi on huomioitava, että

18 Etelä-Karjalassa menehtyy tulipaloissa keskimääräistä enemmän naisia kuin muualla Suomessa. 3.3 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän palveluita tuotettiin riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kohderyhmien valinnassa huomioitiin elinkaarimalli ja valtakunnalliset linjaukset. Turvallisuusviestinnän elinkaarimalli: Turvallisuusviestintä toteutui turvallisuusviestintäsuunnitelman (vuosikellon) mukaisesti. Turvallisuusviestintäpalvelut tuotettiin lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Määrällisesti tavoitettiin 20 % alueen väestöstä (tavoite 20 %). Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä poliisin, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin, perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa on tehty ja kehitetty suunnitelmallista koulutusyhteistyötä, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus. Aloitettu yhteistyö kotihoidon kanssa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen strategian mukaista toimintaa, jossa haetaan kumppanuussuhteita sekä aktiivista verkottumista eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä. Alkusammutuskoulutuskortti- ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti. Turvallisuusviestintätilasto on esitetty liitteessä 6.

19 3.4 Ikäihmisten kotona asumisen turvallisuustyö Pelastuslaitos jatkoi alueellaan ikäihmisten kotona asumisen turvallisuuden edistämiseksi tehtävää työskentelyä pelastuslaitosten verkostossa sovittujen valtakunnallisten painopistelinjausten mukaisesti. Etelä-Karjalan osalta käytetään kokonaisuuden osalta termiä KAT-hanke (kotona asumisen turvallisuus). Keskeisenä tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen toimijoiden kanssa kehittää kotona asumisen turvallisuutta ikäihmisten koteihin. Ensivaiheen painopiste on ns. harva-alueilla (pelastustoimen riskiluokka-alue IV). Käynnistetyn työskentelyn pääasiallinen kuvaus: muodostaa jäsennelty näkemys kotona asumisen turvallisuuteen vaikuttavista riskitekijöistä maakunnassamme. (KAT-työskentelyn pohjaksi valittiin riskitekijöistä syttymät, tapaturmat ja sähkön jakelun sekä käytön häiriöt). arvioida nykyisten toimintamenetelmien hyödynnettävyys tunnistettavien riskitilanteiden hallintaan sekä luoda uusia nykyistä vaikuttavampia käytänteitä. parantaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken pyrkiä tunnistamaan henkilöstön turvallisuusosaamiseen liittyviä tarpeita huomioida järjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien näkökulmia toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2016 aikana laadittiin yhdessä Eksoten kanssa asumisturvallisuuskortti KAT-hankkeeseen valittujen riskitekijöiden perusteella. Korttimalli testattiin loppuvuoden aikana neljällä testiryhmällä maakunnan alueella, tavoitteena käyttökokemuksen ja ammattilaisten näkemysten saaminen osaksi kehittämistyötä. Kolme (3) testiryhmää oli Eksotelta ja yksi (1) pelastuslaitokselta. Asumisturvallisuuskorttimallin rakentamisen lisäksi valmisteltiin osahanketta (KAT 2) toimijaverkoston rakentamiseksi maakunnan alueelle sekä tähän liittyvää riskitiedon käsittelymallia. Tavoitteena on kytkeä työskentelyyn alueen viranomaistoimijoiden lisäksi yritykset ja järjestöt (3. sektori), jotka toimivat aihekokonaisuuden ympärillä. KAT 2:n vastuulliset toimijat ovat Eksote (hankkeen nimetty vastuutoimija) sekä pelastuslaitos ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Lisäksi käynnistettiin KAT 3 osahankkeen valmistelu yhdessä Eksoten ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. Tavoitteena on ennakointivalmiuden kehittäminen riskitilanteisiin ja niiden ennaltaehkäisyyn sekä tiedon tuottaminen varautumisen tueksi.

20 3.5 Omatoiminen varautuminen 4 VARAUTUMINEN Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan kanssa sekä ohjattu tilaisuuksien järjestäjiä laatimaan pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. Varautumisen painopisteenä vuonna 2016 oli Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan (EKTurva) toiminnan kehittäminen. Pelastuslaitos on osallistunut aktiivisesti EKTurvan toimintaan, jossa vuoden 2016 aikana on mm. ylläpidetty alueellisen varautumisen tilannekuvaa ja aloitettu alueellisen riskinarvion päivittäminen (valmistuu 03/2017). EKTurva on kokoontunut vuoden 2016 aikana kaksi kertaa ja EKTurvan sihteeristö kuusi kertaa. Pelastuslaitos on toiminut aktiivisena osapuolena myös maakuntauudistuksen mukanaan tuomassa alueellisen varautumisen kehittämisen käynnistämisessä. Pelastuslaitos on yhteen sovittanut ja ohjannut sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti yhteistoiminnassa kuntien alueellisen varautumisen toimikunnan KuntaTurvan kanssa.

21 KuntaTurvan kanssa on säännöllisten kokoontumisten yhteydessä kehitetty mm. alueen evakuointisuunnitelmaa, kuntien riskinarviointia ja varautumista sähkökatkoihin. Lisäksi pelastuslaitos on ollut mukana järjestämässä kunnille VIRVE-harjoituksia. Pelastuslaitos on osallistunut aktiivisesti myös maanpuolustukselliseen yhteistyöhön, esimerkiksi Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksiin ja alueellisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaan. Varautumiseen liittyvä yhteistoiminta Itä- Suomen pelastuslaitosten kanssa on vakiintunut käytännöksi ja yhteisiä tapaamisia on asian tiimoilta vuoden 2016 aikana ollut useita. Pelastuslaitoksen sisäisessä varautumisessa on vuoden 2016 aikana kehitetty esimerkiksi laitoksen puhelin- ja viestijärjestelyjä, VIRVE-yhteistoimintaa kuntien kanssa, johtokeskusten rakennetta sekä evakuointisuunnitelmia. Varautumista on pelastuslaitoksen sisällä toteutettu tiiviissä yhteistyössä sekä pelastustoimen että riskienhallinnan kanssa. 5 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN 5.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2016 aikana oli kaikkiaan 2 745 (2 518) Suluissa vuoden 2015 määrät. Tehtävät jakautuivat vuonna 2016 mm. seuraavasti: tulipalot, kaikki 363 (341), joista rakennuspaloja 60 (55) liikenneonnettomuudet 362 (374) muut operatiiviset tehtävät 602 (940) tarkastus- tai varmistustehtävät 669 (746), joista 605 (619) autom. paloilmoitintehtävää ensivastetehtävät 518 (485) onnettomuuksissa kuoli 20 henkilöä, joista tulipaloissa 4 (3) onnettomuuksissa loukkaantui 350 henkilöä (323) Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli tammikuu 337 (kesäkuu 274) kiireisin viikonpäivä oli lauantai, 462 (426) kiireisin vuorokaudenaika oli klo 14 15, 179 (klo 13 14,160) Hälytysten kokonaismäärät vuosina 2014 2016 2014 2 551 tehtävää 2015 2498 tehtävää 2016 2745 tehtävää

Tulipalojen aiheuttajana (2016) oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta 167 kpl ja toisena syynä laitteen tai koneen vika 99 kpl. 22

23

24

25

26 Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti koko maakunnan alueella. Myös Lappeenrannan länsialue tavoitetaan kuudessa minuutissa Lavolan paloaseman toiminnan aloittamisen (1.7.2016) myötä. Lisäksi Parikkalan Särkisalmelle on valmistunut VPK:n käyttöön uusi paloasema kunnan rakennuttamana. Pelastustoimintatilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä).

27 5.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että eri pelastusmuodostelmien johtajat saavuttavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Ryhmänjohtajapäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella varallaolona Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen alueilla. Ryhmäjohtajapäivystykseen osallistuvat kelpoisuuden omaavat päällystö-, alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat sekä pelastuslaitoksen hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset sekä sopimuspalokuntien henkilöt. Päätoimisesti miehitettyjen paloasemien työvuorojen johtamisesta ovat vastanneet vuoromestarit tai paloesimiehet. Joutsenossa työvuoron toiminnasta on vastannut päivystävä palomestari. Joukkueenjohtajapäivystys (P31) on järjestetty siten, että pelastustoimen alueella on välittömässä johtamisvalmiudessa yksi päällystöviranhaltija. Päällystöviranhaltija on ollut asemavalmiudessa Joutsenon paloasemalla. Työaika on kaksivuorotyö. Päällikkövarallaolo (P20) on järjestetty suuronnettomuuden johtamisvalmiuden turvaamiseksi sekä muita päällekkäisiä tehtäviä varten siten, että pelastustoimen alueella on virka-ajan ulkopuolella varallaolossa yksi päällystöviranhaltija. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius tarkoittaa kahden pelastuskomppanian muodostelmaa (pelastusyhtymä), joka kykenee keskeytymättömään toimintaan. Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan kahden tunnin kuluessa ensimmäisen yksikön hälytyksestä. Muodostelmien johtajat on koulutettu siten, että heillä on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Tehokkaan pelastustoiminnan johtamisen tukena ylläpidetään Itä-Suomen tilannekeskusta (ISTIKE). Se on toteutettu yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen viiden pelastuslaitosten kanssa siten, että kukin pelastuslaitos päivystää 24/7 vuoroviikoin. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tilannekeskus toimii myös osana omaa suuronnettomuuksien johtokeskusta ja tukee tarvittaessa pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa. Kymenlaakson pelastuslaitos lopetti osallistumisensa Istikeen 31.12.2016, joten jatkossa siihen osallistuu neljä pelastuslaitosta. 5.3 Sopimuspalokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi neljän päätoimisesti miehitetyn paloaseman lisäksi 28 sopimuspalokuntaa. Päätoimisia palomiehiä ympärivuoro-

28 kautisessa työvuororytmityksessä on Lappeenrannan keskuspaloasemalla, Lavolassa, Joutsenossa sekä Imatralla. Sopimuspalokunnista kaksi on teollisuuspalokuntia, kolme on sivutoimista palokuntaa ja 21 on vapaaehtoista palokuntaa. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana, vaikka savusukellusvalmiuteen liittyvistä testeistä suoriutuminen hyväksytysti tuottaa haasteita useissa palokunnissa. Lisäksi henkilöstön määrä etenkin pienissä palokunnissa hiipuu uhkaavasti eikä hälytyksille lähtijöitä tahdo aina löytyä. Lappeenrannan vpk rakennutti uutta paloasemaa Ratakadulle. Paloasema valmistuu helmikuussa 2017. Kunnat ovat ylläpitäneet sopimuspalokuntien toimitiloja tekemällä niihin pieniä korjauksia. Vainikkalan paloaseman olemassaoloa ja tulevaisuutta selvitettiin, mutta päätöksiä asiasta ei tehty. Nuijamaan paloasema kärsii puolestaan homevaurioista. Lappeenrannan kaupunki selvittää uusien tilojen hankkimista tai rakentamista, mutta omistajuutta ja rahoitusta koskevaa päätöksentekoa vaikeutti meneillään oleva maakuntauudistus. Pää- ja sivutoimisen henkilöstön vaatimuksia palkkasaatavista käsiteltiin työmarkkinajärjestöjen keskusneuvotteluissa. Päätöksiä asiassa ei tehty. Palokuntakoulutus 2016 Kurssi Aika Osallistujia Paikka Kurssinjohtaja Ensivastekurssi 13.-21.2. 14 Parikkala Tamminen Matti Pintapelastuskurssi 18.-20.3. 10 Lappeenranta Hovi Jorma Metsäpalontorjunta 21.-23.4. 17 Taipalsaari Kinnunen Jukka Vaarallisten aineiden kurssi 13.-22.5. 11 Lappeenranta Muona Janne Yksikönjohtajakurssi 28.2.-17.6. 17 Joutseno Pätilä Petri Pelastustyönkurssi 28.-29.5. 14 Lappeenranta Tahvanainen Timo Pelastustyönkurssi 24.-27.11. 14 Lappeenranta Lantta Kalle Yhteensä 97 Store-seurantajärjestelmään kirjattiin Etelä-Karjalan sopimuspalokunnille yhteensä 52 372 suoritetuntia (harjoitukset, hälytykset, kurssikoulutus, oppitunnit, varallaolot ja muut tapahtumat). Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien suoritetunnit vuosilta 2013 2016 on esitetty palokunnittain liitteessä 8. Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen jäsenmäärät sopimuspalokunnittain:

29 Jäsenet 31.12.2016 TAPAHTUMAT PELA Alue Palokunta: Poikia Tyttöjä Yht Nuoria Ohjaajia Yht Kaikki Kertaa Osallistujat E-K IMA Imatran VPK 23 3 26 9 35 44 378 E-K IMA Parikkalan VPK 6 5 11 2 13 17 128 E-K IMA Ruokolahden VPK 5 2 7 8 15 31 244 E-K IMA Simpeleen VPK 21 3 24 9 33 38 441 E-K IMA Tainionkosken VPK 10 1 11 16 27 34 128 E-K LPR Joutsenon Palokuntanuor. 14 5 19 5 24 39 460 E-K LPR Lappeenrannan VPK 48 8 56 11 67 41 444 E-K LPR Lauritsalan VPK 17 2 19 19 38 59 629 E-K LPR Lemin VPK 13 4 17 32 49 49 440 E-K LPR Luumäen PvPK 7 3 10 4 14 44 387 E-K LPR Nuijamaan VPK 9 3 12 6 18 39 283 E-K LPR Rutolan VPK 6 7 13 9 22 21 266 E-K LPR Savitaipaleen PvPK 12 0 12 13 25 37 396 E-K LPR Taipalsaaren VPK 7 1 8 6 14 38 309 E-K LPR Tirilän VPK 16 3 19 6 25 33 453 E-K LPR Vainikkalan VPK 9 5 14 6 20 43 641 E-K LPR Ylämaan VPK 6 0 6 2 8 32 248 Tilanne 31.12.2016 229 55 284 163 447 639 6275 Tilasto 31.12.2015 184 48 232 146 378 645 6237 Muutos edellisestä vuodesta 18,3 % 10,4 % -0,9 % 0,6 % Nuoriso-osastoissa toimii yhteensä kaikkiaan 284 nuorta ja 163 ohjaajaa. Palokuntanuorten määrä on kääntynyt muutaman vuoden laskusta takaisin nousuun (+ 18,3 % 52 nuorta), lisäksi ohjaajien määrä on myös kasvanut (+ 10,4 % - 17 ohjaajaa) Osastojen jäsenrakenteessa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia, nuorten suhteellinen osuus on kääntynyt hienoiseen nousuun aiempiin vuosiin verrattuna. Jäsenistössä tyttöjen osuus näyttäisi pienenevän koko seurantajakson aikana. 10 12 vuotiaiden nuorten osuus on koko ajan kasvanut ja tällä hetkellä heidän osuus on yli 50 %. 5.4 Kalusto Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvojen ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna seuraava kalusto: Johtoauto 2 Säiliöauto 17 Sammutusauto 22 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 6 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 23 Miehistöauto 9 Moottorikelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 4 Ambulanssi 0 Tarkastusauto 13

30 Ensivasteauto 4 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 20 Kevyt perävaunu 74 P5 johtoauto 8 Säiliösammutusauto 2 Koukkulava-auto 1 5.5 Väestönhälytinjärjestelmä 5.6 Väestönsuojelu Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestöhälytinjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin puhelinjohtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet korvataan niiden kalleuden takia viranomaisradio-ohjauksella. Toteutusta jatketaan Lappeenrannassa. Pelastustoimialueella oli vuoden 2016 lopussa eritasoisia suojapaikkoja yhteensä 114 528 henkilölle. Näistä yleisissä väestönsuojissa 3 046 suojapaikkaa, asuinrakennusten väestönsuojissa 56 464 suojapaikkaa ja työpaikkarakennusten väestönsuojissa 55 018 suojapaikkaa. 6 TYÖKYKY JA TESTAUKSET Sisäasianministeriön ohjeen mukaan, pelastuslaitosten tulee testata määräajoin savu-, vesi- ja kemikaalisukellusta suorittavien pelastajien työkykyisyys. Ohje koskee sekä vakinaisia että sopimuspalokuntalaisia. Testiin sisältyy lihaskunnon sekä hengitys- ja verenkiertoelimien testaukset sekä ns. Oulun mallin testiradan suorittaminen. Testaukset on ostettu terveydenhuolto-oppilaitokselta (Saimia). Kesällä 2016 pelastuslaitokselle palkattiin vuoden sopimuksella fysioterapeutti / liikunnanohjaaja. Hänen tehtävänään on ohjata, neuvoa ja auttaa pelastajia liikkumaan ja kuntoilemaan vapaa-ajallaan oikein ja tehokkaasti. Fysioterapeutin työhön kuuluu lisäksi auttaa ja keskittyä niiden pelastajien työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen, joilla on liikuntaelin- tai muita sairauksia ja on vaikeuksia saada testejä läpi. Fysioterapeutti auttaa myös sopimuspalokuntalaisia tarpeen mukaan. Pelastuslaitoksen työpäivään on lisätty pelastajille ohjattua liikuntaa, josta on saatu pelkästään myönteistä palautetta. Seurannan perusteella pelastajien työ- ja toimintakyky on parantunut, lääkärissä käynnit vähentyneet eikä hakeutuminen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle ole lisääntynyt.

31 Sopimuspalokuntien osalta savusukeltajien määrä on vähentynyt etenkin pienissä maaseutupalokunnissa, joissa väki vähenee ja vanhenee. Uusilla vastemäärittelyillä pelastustehtäviin liitetään varmuuden vuoksi useampi palokunta pieniinkin tehtäviin. 7 ENSIHOITO JA ENSIVASTETOIMINTA Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksotelle. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuuttisairaalan johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon ja tehostetun kotisairaanhoidon palvelupäällikkö ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella järjestetään ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toimintana. Imatralla ja Lappeenrannassa pelastuslaitos huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella, Savitaipaleella, Taipalsaarella ja Lappeenrannan keskustaajaman ulkopuolella (Joutseno, Vainikkala, Nuijamaa sekä Ylämaa) ensivastetehtävistä vastaavat alueiden sopimuspalokunnat. Taipalsaarella ensivastetoiminta aloitettiin kuluneen vuoden aikana. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa toimintaa, kuten vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön ensiapua, tilan arvioimista ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Ensivastetehtäviä vuonna 2016 oli 518 kappaletta, joka oli 19 % kaikista pelastustoimintatehtävistä. Ensivastetoiminnasta on tehty erillinen sopimus pelastuslaitoksen ja Eksoten välillä. ENSIVASTETEHTÄVÄT 2016 4 % 7 % 14 % 9 % 12 % 15 % 9 % 24 % 6 % Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Savitaipale

Etelä-Karjalan pelastuslaitos sekä Eksote aloittivat vuoden 2015 alusta kahden vuoden pilotointikokeilun moniammatillisen yksikön toiminnasta Rautjärvellä. Yhteistyössä toteutettu ensihoitomalli moniammatillisella yksiköllä (palomies - ensihoitaja) mahdollistaa parhaiten nopean avun turvaamisen harvaan asutuilla alueilla perustuen yhteisten resurssien kustannustehokkaaseen käyttöön. Moniammatillisen yksikön perustan muodostavat terveystoimen alaisena toimiva hoitotason ensihoitaja ja pelastustoimen alaisena toimiva perustason palomies, jolla voi olla lisäksi terveydenhuoltoalan ammattikoulutus. He yhdessä hoitavat ensihoitoon ja pelastustoimeen liittyvät tehtävät ambulanssilla liikkuen. Yksikkö muodostaisi vahvan osan kansalaisten turvaverkkoa harvaan asutetuilla alueilla, turvaten peruspalvelujen saatavuuden. Kyseinen pilotointi loppui 31.12.2016. Eksote järjestää Rautjärven ensihoidon muiden kuntien tapaan omana toimintana. 32

1 LIITE 1 (3)

2 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN TOTEUTUMINEN 2016 Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2016 Toteuma 2016 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan sisäisen turvallisuus-ohjelman mukaisesti Turvallisuuskoulutus toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. 20 % as. määrästä / v 100 % tavoitteesta 20 % 95 % Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta 79 %. Omavalvonta suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. 75 % velvollisista 89 % Onnettomuus- ja vaaratilanteissa tehtävät suoritetaan viivytyksettä ja tehokkaasti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa. 75 % I riskialue: 60 % / 58 % II-riskialue: 85 % / 73 % III-riskialue: 98 % / 94 % yhteensä: 85 / 87 % Pelastustehtävät < 20 / 1 000 as 21

3 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2016 Toteuma 2016 Resurssit ja talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Resurssit vastaavat riskien kautta määriteltyjä tehtäviä. Kalusto on teknisesti toimintavarmaa ja tehokkaassa käytössä Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Toimintakate + Kuntien maksuosuus käyttötalous / as inv. määräraha 8 / as. + 390 732 74 / asukas 8 / asukas Prosessit ja rakenteet pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti lähellä asiakasta Henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Päätoimisen henkilöstön määrä 85 / 100 000 as. sopimuspalokuntalaisten määrä 5 / 1 000 as. 85 5 Henkilöstön osaaminen ja työkyky henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelman mukaisesti sekä hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen. Ohjaava ja kannustava osaamisen kehittäminen ja toimintakyvyn ylläpito Kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin kehittäminen Toimintakykyisyys säilyy hyvänä vähintään 1 / v Työhyvinvointikysely Koulutus- / harjoitusseuranta, palokuntakatselmukset sekä toimintakykytestaukset suoritettu. suoritettu suoritettu

LIITE 2

PÄÄTOIMINEN PELASTUSHENKILÖSTÖ 2016 LIITE 3 Länsi-Saimaan Lappeenrannan Imatran YHTEENSÄ toimialue toimialue toimialue Tehtävänimike 2004 2015 2016 Muutos 15-16 Pelastusjohtaja 1 1 1 1 0 Pelastuspäällikkö 1 1 1 1 0 Riskienhallintapäällikkö 1 1 1 1 0 Palopäällikkö 1 2 1 2 3 4 1 Valmiuspäällikkö 1 0 1 1 0 Paloinsinööri 0 0 0 0 Palotarkastusinsinööri 1 1 0 2 2 0 Apulaispalopäällikkö 2 0 0 0 Johtava palotarkastaja 1 0 0,5 1 0,5 Johtava turvallisuuskouluttaja 1 0 1 1 0 Palomestari 2 6,6 2 14 10,6 10,6 0 Palotarkastaja 0,5 1,5 7 2,5 2-0,5 Turvallisuuskouluttaja 1 0 1 1 0 Pelastussuunnittelija 0 0 0 0 Valmiussuunnitttelija 1 0 0 0 Valmiustarkastaja 1 0 0 0 Vuoromestari 6 4 0 8 10 2 Paloesimies 3 1 8 3 4 1 Kalustoesimies 1 0 1 1 0 Vastaava kalustonhoitaja 0 0 0 0 Ylipalomies 1 9 4 14 15 14-1 Palomies 31 20 38 42 51 9 Kalustonhoitaja 1 3 5 4 4 0 Hallintosihteeri 1 0 1 1 0 Toimistonhoitaja 0 2 0 0 0 Osastosihteeri 1 0 0 0 Toimistosihteeri 1 0 1 1 0 Kanslisti 3 0 0 0 Yhteensä 5,5 68,1 38 101 99,6 111,6 12 Asukasmäärä 16 361 72 875 41 919 131 155 Asukasmäärä % 12 56 32 100 Henkilöstömäärä % 5 61 34 100 Henkilöstömäärää / 100 000 as. 34 93 91 77 76 85

LIITE 4 1(4) ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KÄYTTÖTALOUS 2014-2016 2016 Esikuntapalvelut Pelastustoiminta Riskienhallinta TP2014 TP2015 TA2016 TP2016 ERO TP16-TA16 TA TOT. TA TOT. TA TOT Toimintatuotot 9 660 000 9 661 000 483 224 850 974 50 000 87 145 9 529 783 9 615 451 10 193 224 10 599 119 405 895 Myyntituotot 9 660 000 9 660 000 140 000 203 130 7 161 8 853 036 9 203 017 9 800 000 9 870 291 70 291 Maksutuotot 0 10 000 219 818 50 000 74 800 239 039 278 559 60 000 294 618 234 618 Tuet ja avustukset 0 1 000 120 000 94 670 5 024 398 106 123 691 120 000 100 694-19 306 Muut tuotot 0 213 224 333 356 160 39 602 10 184 213 224 333 516 120 292 Toimintakulut 483 500 395 350 8 515 000 8 613 844 931 500 935 969 9 677 223 9 478 407 9 930 000 9 945 163 15 163 Palkat ja palkkiot 270 000 205 915 5 210 000 5 107 814 628 737 594 462 5 614 785 5 633 233 6 108 737 5 908 191-200 546 Henkilösivukulut 65 000 46 179 1 520 000 1 394 976 146 263 143 229 1 577 706 1 607 860 1 731 263 1 584 384-146 879 Palvelujen ostot 130 000 136 831 1 127 500 1 241 137 130 000 150 629 1 271 039 1 492 717 1 387 500 1 528 597 141 097 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 000 6 245 400 000 568 770 25 000 45 827 600 717 491 676 440 000 620 842 180 842 Avustukset 0 0 250 000 255 850 570 324 229 861 250 000 255 850 5 850 Vuokrat 3 000 110 7 000 16 597 1 000 266 20 230 14 187 11 000 16 973 5 973 Muut kulut 500 70 500 28 700 500 1 556 22 422 8 873 1 500 30 326 28 826 Toimintakate 9 176 500 9 265 650-8 031 776-7 762 870-881 500-848 824-147 440 137 044 263 224 653 956 390 732

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2016 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttötalousmenot Investoinnit YHTEENSÄ 31.12.2015 % % Imatra 27 835 21,22 21,22 2 050 140 222 841 2 272 981 Lappeenranta 72 875 55,56 55,56 5 367 485 583 422 5 950 907 Lemi 3 073 2,34 2,34 226 337 24 602 250 938 Luumäki 4 860 3,71 3,71 357 955 38 908 396 863 Parikkala 5 235 3,99 3,99 385 575 41 910 427 485 Rautjärvi 3 537 2,70 2,70 260 512 28 316 288 828 Ruokolahti 5 312 4,05 4,05 391 246 42 527 433 773 Savitaipale 3 613 2,75 2,75 266 109 28 925 295 034 Taipalsaari 4 815 3,67 3,67 354 641 38 548 393 189 YHTEENSÄ 131 155 100,00 100,00 9 660 000 1 050 000 10 710 000

3 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 11 182 541,15 10 047 367,58 Materiaalit ja palvelut -2 149 438,33-1 984 392,57 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -620 841,02-491 676,00 Palvelujen ostot -1 528 597,31-1 492 716,57 Henkilöstökulut -7 493 940,47-7 241 092,53 Palkat ja palkkiot -5 908 190,32-5 633 232,96 Henkilösivukulut -1 585 750,15-1 607 859,57 Eläkekulut -1 186 119,85-1 234 129,36 Muut henkilösivukulut -399 630,30-373 730,21 Poistot ja arvonalentumiset -402 275,53-476 378,72 Suunnitelman mukaiset poistot -397 825,53-454 208,94 Arvonalentumiset -4 450,00-22 169,78 Liiketoiminnan muut kulut -303 150,83-252 921,59 Liikeylijäämä 833 735,99 92 582,17 Rahoitustuotot ja -kulut -5,87-0,08 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 Korkotuotot 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muut rahoituskulut -5,87-0,08 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 833 730,12 92 582,09 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia 833 730,12 92 582,09 Poistoeron lisäys/vähennys -29 641,47 97 466,85 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys -151 505,00-997,00 Tilikauden ylijäämä 652 583,65 189 051,94

4 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE 31.12.2016 VASTAAVAA 31.12.2016 31.12.2015 PYSYVÄT VASTAAVAT 1 046 265,57 1 266 839,27 Aineettomat hyödykkeet 11 333,27 20 666,63 Tietokoneohjelmistot 10 500,01 16 500,01 Muut pitkävaikutteiset menot 833,26 4 166,62 Aineelliset hyödykkeet 1 034 932,30 1 246 172,64 Koneet ja kalusto 1 034 932,30 1 246 172,64 VAIHTUVAT VASTAAVAT 3 743 833,89 2 573 890,49 Saamiset 3 743 833,89 2 573 890,49 Myyntisaamiset 100 805,41 106 764,16 Muut saamiset 274 534,80 152 920,03 Yhdystili 3 368 493,68 2 314 206,30 YHTEENSÄ 4 790 099,46 3 840 729,76 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 1 522 230,52 869 646,87 Peruspääoma 520 393,68 520 393,68 Edellisten tilikausien ylijäämä 349 253,19 160 201,25 Tilikauden yli/alijäämä 652 583,65 189 051,94 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 450 823,10 1 269 676,63 Poistoero 867 401,10 837 759,63 Vapaaehtoiset varaukset 583 422,00 431 917,00 VIERAS PÄÄOMA 1 817 045,84 1 701 406,26 Lyhytaikainen 1 817 045,84 1 701 406,26 Saadut ennakot 167 812,50 Ostovelat 203 872,67 158 444,61 Muut lyhytaikaiset velat 298 671,47 313 999,68 Siirtovelat 1 146 689,20 1 228 961,97 YHTEENSÄ 4 790 099,46 3 840 729,76

5 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2016 2016 2015 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 834 93 Poistot ja arvonalentumiset 402 476 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät 1 236 569 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 151-950 Rahoitusosuudet investointimenoihin 952 620 Käyttöomaisuuden myyntitulot 17-182 -330 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 054 239 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos -116 18 Korottomien velkojen muutos 116 0 58 76 Rahoituksen rahavirta 0 76 Rahavarojen muutos 1 054 315 Rahavarat 31.12. 3 368 2 314 Rahavarat 1.1. 2 314 1 999

LIITE 5

LIITE 6

LIITE 7 1(6)

2

3

4

5

6

Sopimuspalokuntien toiminta 2012-2016 LIITE 8