Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487. Kaavaselostus Ehdotus

Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487 Kaavaselostus Ehdotus Ympäristölautakunta 19.5.2015 Dnro: 396/51.512/2014

1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 19.5.2015 päivättyä asemakaavamuutoksen ehdotuksen karttaa. Asemakaavan muutos koskee: osaa korttelista 487 Asemakaavan muutoksella muodostuu: korttelit 487,509, 510, 511 sekä katualuetta ja lähivirkistysaluetta 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue on Ylöjärven Asuntilan alueen korttelin 487 tontti 8, Mansikkatie ja osa Idäntietä. Aluetta rajaavat Suolaniityntie länsipuolelta, Idäntien eteläpuoliset asuinkorttelit ja lähivirkistysalueet etelässä ja koillisessa, Katvetie sekä sen ja Niittyläntien varren pientalotontit pohjoispuolelta. Katvetieltä alueelle suunniteltua Mansikkatietä ei ole rakennettu. Alueen pohjoispuolella on erillispientaloja sekä Idäntien eteläpuolella rivi- ja paritaloja. Lounaispuolella on Kalliopuiston ja koillispuolella Niittylänpuiston lähivirkistysalueet. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha. Alue on rakentamaton. Ylöjärven kaupungin kaavoituksessa 19.5.2015 Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Leena Keränen kaavoitusarkkitehti Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin 3.9.2014. Ylöjärven kaupunginvaltuusto hyväksyy tämän asemakaavamuutoksen. 1.3 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten korttelialueeksi (P) osoitettu suunnittelualue osittain asumiskäyttöön. 2

Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Asemakaavamuutoksen tarkoitus... 2 2. Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaavan muutos... 4 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen... 4 3. Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4. Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet... 8 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 13 5. Asemakaavamuutoksen kuvaus... 16 5.1 Asemakaavamuutoksen ratkaisu... 16 5.2 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset... 16 5.3 Kaavamuutoksen vaikutukset... 17 5.4 Kaavamuutosalueen nimistö... 18 5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 18 6. Asemakaavamuutoksen toteutus... 19 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 19 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 19 6.3 Toteuttamisen seuranta... 19 Kannen kuva: Suunnittelualue rajattuna likimääräisesti keltaisella ilmakuvaan 3

2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen alue on Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2014 2018) vuonna 2014 käynnistettävä kaavoituskohde. Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 ( 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta sekä hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman, jota on täydennetty 17.2.2015 ja 19.5.2015. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto ja luonnos olivat ympäristölautakunnan kokouksen 17.2.2015 päätöksen (41 ) mukaisesti nähtävänä 25.2. 30.3.2015. Asemakaavamuutoksen ehdotus on ympäristölautakunnan käsiteltävänä 19.5.2015 ja asetetaan hyväksymisen jälkeen nähtäville. Täydennetään myöhemmin. 2.2 Asemakaavan muutos Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on palvelurakennusten korttelialuetta. Se on tarkoitus muuttaa osittain pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on tutkittu kahta vaihtoehtoista ratkaisua. Molemmissa esitetään yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-1), kaksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-3) sekä asuinpientalojen korttelialueita (AP). Lisäksi osoitetaan palvelurakennusten korttelialue (P). Ajoneuvoliikenne on esitetty Idäntieltä erkanevina tonttikatuina. Kevyt liikenne osoitetaan Idäntien varren jalkakäytävänä sekä alueen sisäisinä väylinä. Vaihtoehtojen eroina ovat rakennustyyppien jakauma sekä liikennejärjestelyjen yksityiskohdat. Asemakaavamuutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialue (AO-1), jossa on viisi, n. 1000 m 2 :n tonttia. Kullakin tontilla on rakennusoikeutta 250 k-m 2 ja kerrosluvuksi sallitaan kaksi. Lisäksi muodostuu kaksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-3), joissa on viisi n. 1400 m 2 :n tonttia. Niillä on rakennusoikeutta 380 k-m 2 kullakin, kerrosluvun ollessa kaksi. Idäntien varteen muodostuu asuinpientalojen korttelialueita (AP), joissa rakennusoikeus on merkitty e=0,25 ja kerrosluku on kaksi. Tontteja on kuusi, joiden koot vaihtelevat n. 2000 2800 m 2. Kaikissa asuinkortteleissa rakennusoikeudesta sallitaan vain 80 %, jos rakennetaan yhteen kerrokseen (asemakaavamääräys ro 80 %). Yhteensä asuinrakentamiselle on rakennusoikeutta 6580 k- m 2, josta yksikerroksisena voi rakentaa 5264 k-m 2. Palvelurakennusten korttelialuetta osoitetaan n. 5100 m 2, jonne rakennusoikeutta 1500 k-m 2 kahteen kerrokseen. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman. Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2015 2019) alueen asuntotontit on arvioitu voitavan luovuttaa vuonna 2017. Alueen asemakaavan mukaista toteutumista seurataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 4

3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue on kaupungin omistama ja rakentamaton. Alueen ympäristössä sijaitsee pääosin 2000-luvulla rakennettuja erillispientaloja sekä rivi- ja paritaloja. Aluetta sivuavia Suolaniityn- ja Idäntietä pitkin kulkee bussireitti. Kyseisten katujen varteen on rakennettu erilliset kevyen liikenteen väylät Suolaniityntien itäpuolelle ja Idäntien eteläpuolelle. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella kasvaa sekametsää, jossa isot havupuut ovat hallitsevia. Paikoin alueella on tiheitä lehtipuu- ja pensasryhmiä ja paikoin avointa. Metsätyyppi on pääosin kuivahkoa kangasta, itäpuolella tuoreempaa. Itäosassa on suhteellisen tasainen alava alue, kun taas länsipuolella on loivahko rinne. Alueen maasto laskee etelästä Idäntien reunasta (135 mpy) kohti pohjoista ja itää (130 mpy). Suunnittelualueella ei ole vesistöjä, eikä se kuulu Ylöjärven pohjavesialueeseen. Alueella ei tavata erityisen arvokkaita elinympäristöjä, eikä harvinaisia tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. 3.1.3 Alueen rakennettavuus Asuntilassa on tehty selvitys Niittylän alueen rakentamiskelpoisuudesta (Geopalvelu Oy v. 1999). Selvitys koskee kaavamuutosta laajempaa aluetta, mutta sitä on käytetty voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa. Selvityksen mukaan alue on luokiteltu pääosin seuraavasti: Alueella on kova pohja (moreeni tai mahdollisesti kallio) yleensä enintään 2 m syvyydessä maanpinnasta. Pientalot ja rivitalot voidaan perustaa maanvaraisena perusmaakerrosten varaan. Paikoin voi olla runsaita pintavesivalumia. Alueen keskiosan tasainen aukio Länsiosan rinnettä Idäntielle päin Pienellä osalla alueen kaakkoiskulmassa rakentamiskelpoisuus on määritelty seuraavasti: Alueella on yleensä noin 1-4 metrin paksuinen koheesiomaakerrostuma. Maalaji on yleensä silttiä ja laihaa savea. Moreenin pinta on yleensä n. 1-4 metrin syvyydessä. Paikoin rinnealueilla voi olla pintavesivalumia. Pientalot ja kevyet rivitalorakennukset voidaan yleensä perustaa maanvaraisesti perusmaakerrosten tai massanvaihdon välityksellä moreenin varaan. 5

Rakennuspaikoilla on tehtävä rakennuspaikkakohtaiset pohjatutkimukset. Tämä koskee vain kolmea kaakkoiskulman tonttia. 3.1.4 Rakennettu ympäristö Voimassa olevan asemakaavan mukaiset pientalotontit, Niittyläntien jatke ja kevyen liikenteen väylä on rakennettu, mutta Mansikkatie ja P-tontti ovat rakentamatta. Lähiympäristö on toteutunut asemakaavojen mukaisina erillispientalojen sekä pari- ja rivitalojen kortteleina ja lähivirkistysalueina. Asuntilan alueella kadut sekä viemäri- ja vesijohtoverkostot on rakennettu. Alueen kaksi päiväkotia sekä luokat 1-3 käsittävä koulu, neuvola ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Muihin kouluihin (Veittijärvi, Moisio) on matkaa pari kilometriä. Kuntakeskuksessa sijaitsevat kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat noin 4,5 km:n etäisyydellä. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistama. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä on osoitettu asumisen, kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita. Alueisiin sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella. 6

Yleiskaava Osayleiskaavassa Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan laajennus ja taajamien osayleiskaavan muutos ja laajennus, Asuntilan ja Siivikkalan välinen alue (KV hyväksynyt 11.12.2003) suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-2), jonka yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. Ote osayleiskaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on likimääräisesti merkitty punaisella Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Ylöjärven Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos, Asuntilan Idäntien eteläosa (KV hyväksynyt 16.6.2005). Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu palvelurakennusten korttelialue (P). Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä e=0,60, ja sitä on noin 21 000 k-m 2. Rakennusten korkein sallittu kerrosluku on neljä. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu keltaisella. Rakennusjärjestys Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 8.11.2006. Rakennusjärjestyksen uusimistyö on käynnissä. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden, koko kaupungin kattavan rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakarttaa päivitetään ja pidetään ajan tasalla kaupungin toimesta. 7

4. Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Alue on Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2014 2018) vuonna 2014 käynnistettävä kaavoituskohde. Alkujaan koulu- ja päiväkotirakentamiseen suunniteltua tonttia ei tarvita niihin tarpeisiin, vaan käyttötarkoitus voidaan muuttaa. Asuntilassa on kaksi päiväkotia ja vanhan lukion tilojen peruskorjauksen (2015) myötä Moision ja Veittijärven koulut riittävät myös Asuntilan tarpeisiin. Suolaniityntien varrella vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella (YL-1) on käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka mahdollistaa tarvittaessa sinne rakennettujen päiväkoti- ja koulutilojen laajentamisen. Suunnittelualue soveltuu hyvin pientaloasumisen täydennysrakentamiskohteeksi, koska se sijaitsee jo rakentuneiden pientalovaltaisten alueiden keskellä. Osa alueesta osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi, johon voidaan sijoittaa esim. erityisryhmien asumis- ja/tai hoivapalveluita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 ( 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta sekä päätti hyväksyä asemakaavamuutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvien naapurialueiden maanomistajat sekä maa-alueiden haltijat, jotka ovat kaupungin tiedossa. Viranomaiset: Pirkanmaan pelastuslaitos Yhteisöt: Elisa Oyj, Leppäkosken Sähkö Oy, Ylöjärven omakotitaloyhdistys ry, Asuntilan kyläyhdistys Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: tekninen lautakunta, perusturvalautakunta ja sivistyslautakunta sekä rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristötoimi 4.3.2 Vireilletulo Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 ( 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014 Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla (www.ylojarvi.fi). Kaava- ja naapurialueiden maanomistajille tiedotettiin vireilletulosta kirjeitse. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.8.2014. Päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunni- 8

telman ympäristölautakunta hyväksyi 17.2.2015 ja käsittelee sen tarkistusta 19.5.2015. Valmisteluaineisto ja luonnos Ympäristölautakunnalle esiteltiin asemakaavamuutoksen alustavia luonnosvaihtoehtoja 28.1.2015 ( 22), jolloin lautakunta päätti merkitä suunnittelutilanteen tiedoksi. Aineiston nähtävillepanosta ympäristölautakunta päättää luonnosten valmistumisen jälkeen. Ympäristölautakunta käsitteli asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoa ja luonnosvaihtoehtoja 17.2.2015 ja päätti asettaa aineiston nähtäville 25.2. 30.3.2015 väliseksi ajaksi. Nähtävillä pidosta kuulutettiin Ylöjärven Uutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä kaupungin kotisivuilla, www.ylojarvi.fi. Lisäksi osallisille ilmoitettiin asiasta kirjeillä. Valmisteluaineistosta sekä asemakaavamuutoksen luonnoksista pyydettiin lausunnot tai kommentit kaupungin sisäisiltä yhteistyötahoilta ja osallisilta yhteisöiltä. Osallisilla ja kaupunkilaisilla oli mahdollisuus nähtäville asettamisen kuulutuksessa mainitussa määräajassa esittää mielipiteensä aineistosta. Lausunnot Määräaikana lausunnon antoivat Leppäkosken Sähkö Oy, Ylöjärven kaupungin ympäristötoimi sekä tekninen lautakunta. Leppäkosken Sähkö Oy Lausunnossa todetaan alueen sähkönjakelun tarvitsevan paikan puistomuuntamolle, joka voidaan sijoittaa myös Idäntien eteläpuolelle VL-alueelle. Kaavoituksen vastine Koska puistomuuntamo voidaan sijoittaa myös asemakaavan muutosalueen ulkopuolelle, sitä vastapäätä Idäntien eteläpuolelle, se ei aiheuta toimenpiteitä kaavamuutossuunnitelmaan. Ympäristötoimi Lausunnossa todetaan, ettei suunnittelualueella ole erityisiä luontoarvoja, eivätkä kaavaluonnokset luonto- tai ympäristöarvojen puolesta eroa toisistaan. Asemakaavan muutosluonnoksiin ei ole huomautettavaa. Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan lausunnossa on pidetty asemakaavaluonnoksen vaihtoehtoa VE A liikennöitävyyden kannalta parempana. Luonnosvaihtoehdossa VE B ongelmallisena pidetään kahden päättyvän tien väliin osoitettua kevyen liikenteen väylää, jollaisia kokemuksen mukaan pyritään käyttämään myös moottoriajoneuvoilla. Loppupäässään joka puolelta tontteihin rajoittuvien päättyvien katujen talvikunnossapito on vaikeaa. Vaihtoehdon B läntinen katulinjaus sijaitsee pystygeometrialtaan hankalammin kuin A-vaihtoehdossa. Idäntien pohjoispuolella linja-autopysäkille johtavan kevyen liikenteen yhteyden tilavaraus on liian kapea. Idäntielle ja Suolaniityntielle on osoitettava kielto tonttiliittymille. 9

Kaavoituksen vastine Idäntien katualuetta tarkennetaan pohjoisreunassa tonttikatuliittymien välillä siten, että jalkakäytävä tarvittavine lumitiloineen mahtuu alueelle. Idäntien ja Suolaniityntien varteen sekä Katvetien ja Mansikkatien alkupäihin lisätään ajoneuvojen liittymäkielto. Mielipiteet Määräaikana saapui kaksi mielipidettä asukkailta. Mielipide rajanaapureilta Asemakaavamuutoksen alueen rajanaapureina Katvetien varrella pientalossa asuvat henkilöt esittävät mielipiteenään, että vaihtoehto VE B on ainoa mahdollinen ja vastustavat vaihtoehtoa VE A. Asuinympäristön muutoksen lisäksi he kokevat yksityisyyttään haittaavana vaihtoehdossa VE A esitetyn kevyen liikenteen väylän tonttinsa rajalla sekä palvelurakennusten korttelin pysäköintialueen sijainnin havainnepiirroksessa esitetyllä tavalla pihaalueensa kohdalla. Mielipiteen mukaan asuintalon pihasuunnittelussa ei ole voitu ottaa huomioon ympäristön muutosta ja erityisesti palvelurakennusten korttelin liikenteen epäillään aiheuttavan häiriöitä. Kaavoituksen vastine Kaavamuutosalueen lähiympäristöä rakennettaessa on voimassa oleva kaava ja sen määräykset voitu ottaa huomioon. Mielipiteen esittäjien tontin rajalle on kaavassa osoitettu katu, vaikka kaavamuutosalue on nykyisellään rakentamatonta metsää. Olemassa olevan pientalon kannalta tilanne paranee olennaisesti ajoneuvoliikenteen mahdollisuuden jäädessä pois tontin rajan takaa. Koko kaavamuutosalueen huoltoliikenteen sijaan Katvetien puolelle jää vain pinta-alaltaan ja rakennusoikeudeltaan huomattavasti pienentyneen palvelurakennusten korttelin tonttiliittymä, jota ei saa sijoittaa Suolaniityntielle tai Idäntielle. Vaihtoehtojen VE A ja VE B havainnepiirroksissa on luonnosteltu toteutusmahdollisuuksia, mutta vasta rakennuslupavaiheessa osoitetaan ajoneuvoliittymän, rakentamisen ja pysäköinnin tarkka sijainti sekä istutukset ja muut piha-alueiden järjestelyt. Asemakaavamuutoksen luonnoksissa esitetyt jalankululle ja polkupyöräilylle varatut kadut sekä alueen koillis- että luoteiskulmissa muutetaan lähivirkistysalueiksi. Palvelurakennusten korttelialueelle lisätään istutettava alueen osa korttelin kaikille rajoille. Tällöin asuinrakentamista suojaava kasvillisuusvyöhyke laajenee. Mielipide Idäntien lähiseudun asukkailta Asemakaavamuutoksesta jätettiin lähiympäristön asukkaiden mielipide (yhteensä 26 allekirjoitusta), jossa kaavamuutosta vastustetaan kokonaisuudessaan. Mielipiteen mukaan kaavaa ei pidä muuttaa, ja jos sen mukainen rakentaminen ei toteudu, alue tulisi säilyttää nykyisellään. Perusteluina esitetään, että tällä hetkellä alueen neuvola-, päiväkoti- ja koulupalvelut eivät ole riittävät asukasmäärään nähden. Nykyisellään luonnontilaisen metsäalueen rakentaminen muuttaisi merkittävästi maisemakuvaa. Idäntietä pidetään kapeana ja mutkikkaan tienä, jolla on myös linja- 10

autoreitti. Reilun 40 uuden asunnon rakentamisen arvioidaan lisäävän liikennettä huomattavasti. Rakentamatonta asemakaavatonttia pidetään lähivirkistysalueena ja näköesteenä asuinkorttelien välillä. Kaavoituksen vastine Asemakaavamuutos on kaupunginvaltuuston hyväksymään Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmaan (MAPSTO 2014 2018 ja 2015 2019) sisältyvä kaavoituskohde. Kaupunginvaltuuston vuonna 2014 hyväksymän Kaupunkistrategia 2024-asiakirjan yhtenä strategiakärkenä on toimiva kaupunkirakenne, jossa tiivistäminen korostuu seudullisten periaatteiden mukaan. Kaavamuutosalue on erinomainen asutuksen täydennysrakentamiseen, koska se sijaitsee jo toteutettujen tie-, viheryhteys-, vesi- ja viemäriverkostojen sekä linja-autoreitin piirissä. Maltillinen lisäasutus tukee pidemmällä tähtäimellä olemassa olevia palveluita ja mahdollistaa niiden suunnitelmallisen kehittämisen. Sivistystoimelta saadun tiedon mukaan Asuntilassa ei ole koulu- eikä varhaiskasvatuspuolella tarpeita uusille yksiköille. Oppilasennusteiden mukaan Veittijärven koululla opiskelevien määrä kääntyy laskuun lukuvuoden 2016 2017 jälkeen. Tämän hetken mahdollinen niukkuus palveluissa ei tarkoita sitä, että tämä kaavamuutos huonontaisi tilannetta äkillisesti. Tontteja on arveltu voitavan luovuttaa aikaisintaan v. 2017, mutta kaupunki harkitsee luovutettavat määrät ja ajankohdat ottaen huomioon alueen palveluiden riittävyyden. Toisaalta Suolaniityntien varren koulu- päiväkotirakennuksen tontilla on käyttämätöntä rakennusoikeutta, jos laajennus katsottaisiin tarpeelliseksi. Idäntie ja Suolaniityntie ovat mitoitukseltaan normaaleja kokoojakatuja, jotka riittävät hyvin sekä kaavamuutoksen tuomalle liikenteen lisäykselle että kehittyvälle linja-autoliikenteelle. Pientalovaltaisen asutuksen liikenne tulee oletettavasti olemaan vähäisempää kuin mitä suurten palvelurakennusten aiheuttama liikennöinti olisi ollut. Asemakaavamuutos muuttaa toteutuessaan väistämättä alueen maisemaa ja kaupunkikuvaa, mutta ei lähtökohtaisesti huonompaan suuntaan. Vanhan metsän kehittyminen pienipiirteiseksi asuinalueeksi täydentää Asuntilan viihtyisää, luonnonläheistä ilmettä. Nykyiset asukkaat ovat alueelle muuttaessaan halutessaan saaneet tietoa voimassa olevasta asemakaavasta ja Idäntien pohjoispuolelle osoitetusta nelikerroksisesta yli 20 000 k-m2:n rakennusoikeudesta. Kaavamuutoksessa rakentamisen määrä jää alle puoleen siitä, eikä siinä vähennetä suunniteltuja virkistysalueita. Mielipiteen esittäjien asuinkortteleiden eteläpuolella on laaja Kalliopuiston alue ja kaavamuutosalueen itäpuolella sijaitsevan Niittylänpuiston kautta on yhteys pohjoiseen Puropuistoon. Asuntilan kaavoissa osoitetut viheralueet riittävät niin nykyisten kuin kaavamuutosalueen tulevien asukkaiden tarpeisiin. Asemakaavamuutoksen ehdotus Ympäristölautakunta käsittelee asemakaavamuutoksen ehdotusta 19.5.2015. Hyväksymisen jälkeen se asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä pidosta tiedotetaan Ylöjärven Uutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä kaupungin kotisivuilla, www.ylojarvi.fi (kaavoitus>nähtävillä olevat kaavat). Lisäksi osallisille ilmoitetaan asiasta kirjeellä. 11

Asemakaavamuutoksen ehdotuksesta pyydetään kommentit ja lausunnot kuten valmisteluaineistosta ja luonnoksesta. Kaupunkilaisilla ja osallisilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavamuutos saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus tehdä muistutus ehdotuksesta nähtävilläoloaikana. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto muistutukseen. Hyväksymiskäsittely Täydennetään myöhemmin. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Ylöjärven kaupungin tavoitteena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten korttelialueeksi (P) osoitetun suunnittelualueen käyttötarkoitus osittain pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. 4.4.2 Ylöjärven kaupunkistrategia 2024 Ylöjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 kaupungille uuden tulevaisuuden suunnitelman eli strategian. Kaupunkistrategia on kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja. Se kertoo kaupunginvaltuuston näkemyksen Ylöjärven tärkeimmistä tavoitteista tulevina vuosina. Toimivan kaupunkirakenteen tavoitteiksi on kirjattu mm. seuraavaa: Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen. 4.4.3 Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista sekä ominaisuuksista johdetut tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaavassa Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan laajennus ja taajamien osayleiskaavan muutos ja laajennus, Asuntilan ja Siivikkalan välinen alue (KV hyväksynyt 11.12.2003) suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-2), jonka yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. Poikkeaminen osayleiskaavasta on perusteltua, koska lähinnä päiväkoti- ja koulurakentamiseen suunniteltua palvelurakennusten korttelialuetta ei kokonaan tulevaisuudessa tarvita siihen käyttöön. Rakentamattoman alueen kaavamuutos on kaupunkistrategian mukaista kaupunkirakenteen tiivistämistä. Alue sijaitsee valmiin kaupunkirakenteen keskellä, palvelujen lähellä ja joukkoliikennereitin varrella. 12

4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.5.1 Ratkaisun periaate Asemakaavamuutoksella palvelurakennusten tarpeisiin osoitettua korttelialuetta pienennetään noin viidennekseen voimassa olevan kaavan mukaisesta. Loppuosa alueesta osoitetaan pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. Alue on suunniteltu kaksikerroksisille rakennuksille, mutta sitä ei osoiteta sitovana. Yksikerroksisena toteutettaessa rakennusoikeutta pienennetään. 4.5.2 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheessa on tutkittu kahta vaihtoehtoa alueen käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Rakentaminen esitetään molemmissa vaihtoehdoissa pientalovaltaisena, joka sopii täydentämään lähialueiden erillispientaloina, pari- ja rivitaloina toteutettua kaupunkirakennetta. Alueen sisäinen liikenne esitetään Idäntieltä erkanevina tonttikatuina. Molemmissa vaihtoehdossa osoitetaan kevyen liikenteen yhteys koillispuolella sijaitsevaan Niittylänpuistoon ja sen kautta Asuntilan viheralueverkostoon. Palvelurakennusten tontti Suolaniityn- ja Idäntien kulmassa liittyy pohjoisempaan julkiseen rakentamiseen korostaen pääkatujen asemaa. Ajoneuvoliittymä tontille on esitetty kummassakin vaihtoehdossa pohjoisesta Katvetieltä. Luonnosvaihtoehto VE A Ajoneuvoliikenne on ratkaistu Idäntieltä erkanevalla läpiajettavalla tonttikadulla. Idäntien pohjoisreunaan on tonttikatuliittymien välille esitetty jalkakäytävä, joka mahdollistaa turvallisen pääsyn bussipysäkille. Alueen luoteiskulmaan esitetään kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Katvetien kautta Suolaniityntien varren kevytväylälle ja sitä pitkin sujuvasti alakouluun ja päiväkotiin. 13

Yksiasuntoisille erillispientaloille on 9 tonttia, kooltaan 1000 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 250 k-m2. Kaksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 1400 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 380 k-m2. Yhtiömuotoisille pientaloille on 4 tonttia, kooltaan n. 2000 2880 m2. Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä e= 0,25. Palvelurakennuksen n. 5000 m2:n tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1500 k-m2. Luonnosvaihtoehto VE B Ajoneuvoliikenne erkanee Idäntieltä kahdelle päättyvälle tonttikadulle. Niitä yhdistää kevyen liikenteen väylä. Idäntien pohjoisreunaan esitetään jalkakäytävää itäisimmästä tonttikatuliittymästä Suolaniityntielle saakka. Yksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan 1000 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 250 k-m2. Kaksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 1400 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 380 k-m2. Yhtiömuotoisille pientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 2200 3770 m2. Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä e= 0,25. Palvelurakennuksen n. 6300 m2:n tontille on osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m2. 14

4.5.3 Luonnosvaihtoehtojen vertailu VE A VE B Kaavamuutosalueen pinta-ala 4,3 ha Asuntokerrosalaa (k-m2) 6605 6450 Palvelurakennusten kerrosalaa (k-m2) 1500 2000 Kaava-alueen tehokkuus 0,19 0,20 Tonttien määrä Erillispientalojen tontit (AO-1) 9 5 Paritalojen tontit (AO-3) 5 5 Rivitalojen tontit (AP) 4 5 Asuntojen määrä yhteensä 44 48 Erillispientaloasuntoja 9 5 Paritaloasuntoja 10 10 Rivitaloasuntoja 25 33 Asukasmäärä (arvio) 130 136 4.5.4 Asemakaavamuutosratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen jatkotyön pohjaksi valittiin osa-alueita molemmista luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen jälkeen. Liikenneratkaisun tonttikatu ja Idäntien pohjoisreunan jalkakäytävä ovat vaihtoehdon VE A mukaiset, kuten tekninen lautakunta lausunnossaan esittää. Naapuripalautteen vuoksi vaihtoehdossa VE A esitetyt jalankululle ja polkupyöräilylle varatut kadut on muutettu lähivirkistysalueiksi. Palvelurakennusten korttelin koko ja rakennusoikeus on vaihtoehdon VE A mukainen. Talotyyppien jakauma noudattelee vaihtoehtoa VE B, jossa asuinrakennusoikeus jakautuu tasaisemmin erillispientalojen ja yhtiömuotoisten asuinrakennusten kesken. AP-tontteja on yksi enemmän ja kerrosalan lisäys on 130 k-m 2. Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa on erillispientaloasuntoja 5, paritaloasuntoja 10 ja rivitaloasuntoja luonnosvaihtoehtojen vertailussa käytetyn mitoituksen mukaan 34 eli yhteensä 49 asuntoa. Asukkaiden määräksi on arvioitu 138. 15

5. Asemakaavamuutoksen kuvaus Asemakaavamuutoksen ehdotuksessa palvelurakennusten korttelialueesta pääosa osoitetaan asuinrakentamiseen, joka voi olla yhden tai kahden asunnon erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja tai rivitaloja. Korttelitehokkuudet ovat 0,25 0,27. Alueen länsipäähän jää palvelurakentamiselle n. 5100 m 2 :n alue, jossa korttelitehokkuus on 0,29. Asemakaavamuutoksen ehdotuksen havainnepiirros 5.1 Asemakaavamuutoksen ratkaisu Asemakaavamuutoksessa osoitetaan alueen käyttötarkoitukseksi yksiasuntoisten erillispientalojen (AO-1), kaksiasuntoisten erillispientalojen (AO-3), asuinpientalojen (AP) sekä palvelurakennusten (P) korttelialueet. Asuinkerrosalaa on yhteensä 6580 k-m 2 ja palvelurakennusten kerrosalaa 1500 k-m 2. Kerrosluvuksi on merkitty kaksi, mutta sitä ei ole osoitettu sitovana. Asuinrakennusten kortteleissa rakennusoikeudesta saa toteuttaa 80 % yhteen kerrokseen (ro 80 %), jolloin kerrosalaksi jää 5264 k-m 2. 5.2 Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavamuutoksella muodostuu erillispientalojen korttelialue (AO-1), jossa on viisi, n. 1000 m 2 :n tonttia. Kullakin tontilla on rakennusoikeutta 250 k-m 2 ja kerrosluvuksi sallitaan kaksi. Lisäksi muodostuu kaksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-3), joissa on viisi n. 1400 m 2 :n tonttia. Niillä on rakennusoikeutta 380 k-m 2 kullakin, kerrosluvun ollessa kaksi. Idäntien varteen muodostuu asuinpientalojen korttelialueita (AP), joissa rakennusoikeus on merkitty e=0,25 ja kerrosluku on kaksi. Tontteja on kuusi, joiden koot vaihtelevat n. 2000 2800 m 2. Kaikissa asuinkortteleissa rakennusoikeudesta sallitaan vain 80 % merkinnällä ro 80 %, jos rakennetaan yhteen ker- 16

rokseen. Palvelurakennusten korttelialuetta osoitetaan n. 5100 m 2, jonne rakennusoikeutta 1500 k-m 2 kahteen kerrokseen. Tonttikatu on ratkaistu Idäntieltä erkanevana läpiajettavana katuna, jonka liittymien välille Idäntien pohjoisreunaan on jätetty tilavaraus reunakivellistä jalkakäytävää varten. Järjestelyllä varmistetaan turvallinen kulku paikalla olemassa olevalle linja-autopysäkille. Alueen itäpäähän osoitetaan lähivirkistysalue, jonka kautta alueen vesihuolto voidaan rakentaa. Vastaavasti alueen länsipäässä on lähivirkistysalue erottamassa palvelurakennusten korttelia asutuksesta. Rakennusalat osoitetaan 5 metrin päähän katuihin rajoittuvista tontin rajoista ja muualla 4 metrin etäisyydelle rajoista. Katualueisiin rajoittuville tontin osille ja palvelurakennusten korttelissa kaikille rajoille osoitetaan istutettavat alueen osat. Idäntien ja Suolaniityntien varteen sekä Katvetien ja Mansikkatien alkupäihin merkitään ajoneuvoliittymäkiellot. Autopaikkamääräykseksi esitetään erillisille pientaloille 2 ap/asunto ja kytketyille pientaloille ja rivitaloille 1,5 ap/asunto. Palvelurakennusten korttelia koskee autopaikkamääräys 1 ap/50 m 2 liike- ja toimistokerrosalaa sekä 1 ap/80 m 2 julkisten lähipalvelutilojen kerrosalaa. Polkupyöräpaikoista määrätään 2 paikkaa/asunto, 1 paikka/100 k-m 2 liike-, toimisto- ja lähipalvelutilojen kerrosalaa, sekä että vähintään puolet polkupyöräpaikoista tulee toteuttaa katettuina. 5.3 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset kulttuuri- ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen alue sijoittuu noin 15 vuoden aikana toteutuneelle asuinalueelle. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäisiä. Kaavamääräyksin ja laadittavin rakentamistapaohjein uudisrakentamista ohjataan sopeutumaan olemassa olevaan ympäristöön. Nykyisin rakentamattoman, metsäisen alueen luonnonympäristöä rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi. Uuden asuinalueen rakentamisen myötä lähiseudun asukkaiden ehkä omaksi lähimetsäkseen kokema luonnonympäristö katoaa, mutta osayleiskaavan ja asemakaavojen mukaiset viheryhteydet takaavat Asuntilan säilymisen luonnonläheisenä asuinalueena. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja, joihin kaavamuutoksella olisi vaikutuksia. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan Tyhjän tontin rakentaminen tiivistää omalta osaltaan yhdyskuntarakennetta ja vaikuttaa taajamakuvaan eheyttävästi. Uusi asuinrakentaminen alueella edesauttaa lähipalvelujen säilymistä ja kehittämistä. Palvelurakennusten korttelialue mahdollistaa uusien palveluiden ja muutaman työpaikan sijoittumisen alueelle. 5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Alue on liitettävissä olemassa oleviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Vapaan kapasiteetin lisäkäytön vaikutus yhdyskunta- ja energiatalouteen on positiivista. 17

Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan katuverkostoon. Asemakaavamuutos palvelurakennusten korttelialueesta osittain asuinpientalojen korttelialueeksi tuo alueelle uusia asukkaita, mutta se ei lisää merkittävästi liikennettä verrattuna voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitukseen. Aluetta sivuavaan bussiliikenteeseen lisäasukkaat vaikuttavat myönteisesti ja tukevat joukkoliikenteen vuorotarjonnan lisäämistä. 5.3.4 Sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Suunnittelualue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin, joista päiväkodit, alakoulun luokat 1-3, neuvola ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat alle kilometrin päässä. Isompien lasten kouluihin on matkaa 2-2,5 km. Ylöjärven keskustan palveluihin on etäisyyttä noin 4,5 km. Uusien asuinrakennusten rakentaminen tuo alueelle lopputilanteessa arviolta 130 uutta asukasta. Rakentamisaikana voi aiheutua jonkin verran häiriöitä olemassa olevalle asutukselle. 5.4 Kaavamuutosalueen nimistö Voimassa olevassa kaavassa on osoitettu Katvetieltä erkaneva Mansikkatieksi nimetty katu, jota ei ole rakennettu. Asemakaavan muutoksessa alueelle osoitetaan yksi Idäntieltä erkaneva läpiajettava tonttikatu, joka nimetään Mansikkatieksi. Nimen alkuperä on metsäalueella esiintyvässä mansikassa. 5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Luottamuselin Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 19.8.2014 109 Päätös: asemakaavamuutoksen käynnistäminen, vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 28.1.2015 22 Päätös: suunnittelutilanne tiedoksi, luonnosten valmistuttua nähtäville pano 17.2.2015 41 Päätös: osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivityksen hyväksyminen, asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston ja luonnoksen nähtäville asettaminen ja siitä tiedottaminen 19.5.2015 xx Päätös: osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivityksen hyväksyminen, asemakaavamuutoksen ehdotuksen nähtäville asettaminen ja siitä tiedottaminen Ympäristölautakunta Suunnitteluvaihe Pvm Päätös Asemakaavamuutoksen käynnistäminen vireilletulo, tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavamuutoksen alustavien luonnosvaihtoehtojen esittely Asemakaavamuutoksen päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto ja luonnos Asemakaavamuutoksen ehdotus 18

Ympäristölautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Asemakaavamuutoksen hyväksymiskäsittely Asemakaavamuutoksen hyväksymiskäsittely Asemakaavamuutoksen hyväksymiskäsittely xx.x.2015 xx.x.2015 xx.x.2015 xx Päätös: xx Päätös: xx Päätös: 6. Asemakaavamuutoksen toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen rakentamista ohjaavat asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja määräykset sekä laadittavat suunnitteluohjeet. Asemakaavan toteutusmahdollisuuksia on tutkittu havainnepiirrosten avulla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tavoitteena on, että asemakaavamuutos hyväksyttäisiin Ylöjärven kaupunginvaltuustossa loppuvuodesta 2015. Kaavamuutoksen saatua lainvoiman voidaan alueen toteuttaminen aloittaa. Katuverkon ja kunnallistekniikan suunnittelu aloitettaneen 2015 ja rakentaminen 2017. Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2015 2019) alueen asuntotontit on arvioitu voitavan luovuttaa vuonna 2017. 6.3 Toteuttamisen seuranta Alueen kaavan mukaista toteutumista seurataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 19