Ohjauksen kehittämispäivät 20.-21.4.2017 Pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen
Opetushallitus pähkinänkuoressa Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistyivät 1.1.2017 uudeksi kehittämisvirastoksi, jonka nimi on Opetushallitus. Opetushallituksen perustehtävät ovat kehittää koulutusta, varhaiskasvatusta ja elinikäistä oppimista sekä edistää kansainvälisyyttä. Henkilöstöä 370
Tilannekuva Mikä on ongelma? Eriarvoisuuden näkökulmasta varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen keskeiset ongelmat tulosten perusteella ovat: Suomessa 3-4 -vuotiaista osallistuu varhaiskasvatukseen selvästi pienempi osuus kuin OECD-maissa keskimäärin. Tiedetään että koulunaloitusta edeltävien vuosien merkitys on suuri ihmisen myöhemmän kehityksen, oppimisen ja urapolun kannalta. Suomessa varhaiskasvatuksen ensimmäisen kasvatuksen yhtenäiset kansalliset perusteet tulevat käyttöön 1.7.2017. Suomessa perusopetusikäisten tyttöjen ja poikien osaamiserot ovat kansainvälisesti tarkastellen suuret Uusimpien Pisa-tulosten mukaan kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvanut Maaseutu- ja kaupunkikoulujen väliset erot ovat ensi kertaa tutkimuksellisesti merkitseviä Alakohtainen hakeutuminen jatko-opintoihin on osittain sukupuolittunut Maahanmuuttajien menestyminen Pisa-tuloksissa oli Suomessa parantunut, mutta näiltä osin isot haasteet ovat vasta edessä Suomessa 20-24 -vuotiaista nuorista on koulutuksen, harjoittelun ja työelämän ulkopuolella 18,3 % (poikia 21,1 %). Heistä syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa on arviolta noin 10 %. Nuorisovuosien jälkeisessä ajassa lisäkoulutus kasaantuu niille, joilla on jo vahvempi pohjakoulutus. 20/04/2017 Opetushallitus 3
Mitkä ovat keskeiset teemat? Ongelmaa tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti lapsen ja nuoren elämänpolun näkökulmasta aina neuvolasta Ohjaamoon saakka. Koulutuksellisten ratkaisujen lisäksi vaikuttavat kodin ja lähipiirin olosuhteet sekä muun yhteisön ja yhteiskunnan antamat mallit ja virikkeet. Koulutuksellisten keinojen osalta tulee katsoa saumatonta kokonaisuutta eri kouluasteiden ja oppilaitosmuotojen välillä. Kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksissä kunnilla on Suomessa kansainvälisesti vertaillen laaja itsehallinto. Valtion ohjausmahdollisuudet ovat rajoitetut, ja 1.1.2019 sote-palvelujen irrotessa kuntapohjasta tämä tosiasia korostuu sivistyksellisten perusoikeuksien näkökulmasta. 20/04/2017 Opetushallitus 4
Mitkä ovat keskeiset toimeenpanomekanismit? Pelkästään kouluihin ja oppilaitoksiin kohdistuvilla ohjauskeinoilla osaamiseen liittyvää tasa-arvoa ei kyetä saavuttamaan. Vanhempien ja sosiaalisten verkostojen vaikutus lapsen ja nuoren oppimiseen on vahva, ja siksi tulee miettiä perinteisten säädöksellisten, budjetääristen ja organisatoristen keinojen lisäksi myös uudenlaisia ohjauksen muotoja. 20/04/2017 Opetushallitus 5
Mihin maailmaan kasvatamme ja koulutamme lapsia ja nuoria mitä valmiuksia tarvitaan? Historian jättiläisten luoma sivistys ja kulttuuri Mitä? Tulevaisuus Maapallon ja ihmisen rajat Miten? Tulevaisuuden laadukas koulutus rakennetaan yhdessä kehittämällä tässä kehittämisessä Opetushallitus haluaa olla vahvasti mukana! 20/04/2017 Opetushallitus 6
Uusien innovaatioiden vaikutus Teknologisen kehityksen mahdollistamat uudet liiketoimintamallit Suuret organisaatiot tarvitsevat ekosysteemejä, koska muutos nopeutuu Suurten organisaatioiden sisäinen innovaatiotoiminta on yleensä tasaista kehitystä, jolloin ne vauhdittavat uudistumista avoimen innovaatiotoiminnan kautta Tekoäly Kognitiiviset kyvykkyydet jotka voivat lisätä tai jäljitellä ihmisen ajattelua Laskenta, verkot ja sensorit Kasvanut nopeus, alentuneet laskennan kustannukset, verkot ja aistiminen Digitaalinen lääketiede Kasvavat kyvyt havainnoida ihmiskehon toimintoja Joukkorahoitus (Crowdfunding) Yhteisön hyödyntäminen tuotteen tai yrityksen rahoittamisessa Joukkoistaminen (Crowdsourcing) Yhteisöjen käyttö tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaalinen tuotanto ja 3D-tulostus, digitaalisoitu tuotteiden luominen ja jakelu Aika Lineaarinen kehitys (esim. markkinat pitkällä aikavälillä) Eksponentiaalinen kehitys Organisaation ydinkyvykkyyksiin pohjautuva tasainen kehitys Bioteknologia ja bioinformaatio Genomien digitalisoiminen ja kyky ohjelmoida DNA:ta uusiksi hoitoalueiksi Pelillistäminen Pelitekniikoiden hyödyntäminen tiettyyn toimintaan kannustamisessa Jakaminen ja jakamistalous Talouden malli, joka keskittyy yhteisomistukseen ja jakamiseen Robotiikka Ihmisten kanssa työskentelevät seuraavan sukupolven robotiikka- ja automaatioteknologiat Mullistavat suuntaukset Digitalisaatio Saavutettavuus Liiketoimintaympäristön muutos Teknologisen kehityksen mukanaan Lähes kaikki teknologiat ja toiminnallisuudet Pienet yritykset pystyvät haastamaan tuomat uudet ovat saavutettavissa ajasta ja paikasta isot niiden ydinliiketoiminta-alueilla sovellutusmahdollisuudet riippumatta Lähde: Deloitte Oy 2017: Innovaatioiden kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi
Oppijan tarpeisiin Kulttuurin muutos: Fokuksen siirto Toimintaympäristön muutoksiin kytkeytymiseen kokonaisuus ymmärtäen Systeemisten kyvykkyyksien rakentamiseen, yhteiskehittämiseen ja avoimeen dialogiin Tehostamisesta lisäarvon synnyttämiseen Näyttöön ja tietoon uudistamisessa ja päätöksenteon tuessa 20/04/2017 Opetushallitus