Seudun tulevaisuusselvityksen tulokset. Kotkan Haminan seudun seutufoorumi

Seudun tulevaisuusselvityksen tulokset Kotkan Haminan seudun seutufoorumi 4.4.2017

Tilannekuva Vankat seudulliset rakenteet Seudullisesti toimiva ja vahvistuva alusta, vaikka ollut omat aaltoliikkeensä Kuntaliitos ja rakenneselvityksiä tehty, ei uusia kiviä sisäisesti käännettäväksi, ympärillä maailma muuttuu, joka vaatii uusia näkemyksiä

Arvosana kehittämiselle KUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) 6,4 6,9 7,2 8,0 7,7 7,0 7,2 7,4 Hamina Kotka SEUDUN ELI KUNTIEN YHTEINEN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) MAAKUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) 5,3 6,5 6,5 6,8 6,7 6,3 6,6 6,1 6,8 6,9 6,4 6,0 5,8 6,3 6,3 7,1 Miehikkälä Pyhtää Virolahti Kotkan Haminan seutukunta Kouvolan seutukunta Koko maa 4 5 6 7 8 9 10

Luottamus TÄYSIN ERI MIELTÄ TÄYSIN SAMAA MIELTÄ 1 2 3 4 5 KUNTAORGANISAATION SISÄLLÄ VALLITSEE VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN VÄLILLÄ VALLITSEE VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS KUNTIEN VÄLILLÄ VALLITSEE SEUDULLISESTI VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS Kotka Hamina, johtavat viranhaltijat Koko maa, johtavat viranhaltijat Kotka Hamina, luottamushenkilöt Koko maa, luottamushenkilöt

Kehitysnäkymät 3 5 vuoden päähän HAMINA KOTKA MIEHIKKÄLÄ PYHTÄÄ VIROLAHTI KOTKAN HAMINAN SEUTUKUNTA KOUVOLAN SEUTUKUNTA KOKO MAA 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% nykyistä huomattavasti heikommat nykyistä hieman heikommat ennallaan nykyistä hieman paremmat nykyistä huomattavasti paremmat En osaa sanoa

Seudullinen yhteistyö toimii seutuyhteistyötä pidetään jokseenkin onnistuneena. Onnistuttu: seudun yhteisessä markkinoinnissa, yhteisten strategisten valintojen tekemisessä ja kansainvälistymisen lisääntymisessä. Heikommin sujunut eri toimijoiden sitouttaminen, kilpailukyvyn lisääminen ja seudun roolin vahvistaminen. Suurimpia pullonkauloja: Makrotekijät: taloudelliset tekijät, työttömyys, ikärakenne eri toimijoiden roolien epäselvyys seudun sisäinen kilpailu

6 polkuvaihtoehtoa 1. Eriytyvät polut / poltettu maa 2. Kuntajoukon supistaminen ja ytimen tiivistäminen 3. Nykyinen malli, laajalla fokuksella 4. Nykyinen malli, tarkalla fokuksella (Nykymalli+) 5. Syventyvät ja laajentuvat kehät 6. Kuntaliitoksia tai kuntaliitos

Nykymalli + Yhteistyön malli Nykymalli + Plussat Hyödyntää paikalliset voimavarat Koko seutua kehitetään, kunnat ovat tasavertaisia Lähipalvelut ja demokratia toteutuvat Toimiessaan keskinäinen kilpailu vähenee Tavataan yhteisten asioiden parissa säännöllisesti Hyviä hankkeita uskalletaan aloittaa Yhteenkuuluvaisuus Jäntevyys kehittämisessä kunta ja seututasolla Keskeisinä teemoina: markkinointi, edunvalvonta, kansainvälisyys, elinvoima Miinukset Vaikka kilpailu pitää vireänä, myös haitallinen kuntien keskinäinen kilpailu jatkuu Päätöksenteon tasoja on liian monta, päätöksenteko hajanaista, päätösten jalkautuminen kuntiin. Toisaalta: Seutuvaltuuston päätösten pitäisi ohjata kuntien päätöksiä, miten valtuutetut saadaan sitoutumaan niihin tehdäänkö näennäispäätöksiä? Osaamista ei jaeta Eri kuntien asukkaat eivät ole samanarvoisessa asemassa, vaikka alueellinen tasa arvo toteutuukin todennäköisesti paremmin kuin yhden kunnan mallissa Näpertelyä Miten kuntalaisten mielipiteet näkyvät?

Yhteistyön malli Kuntaliitos Plussat Seudun vetovoima kasvaa, elinvoimatyö vahvempaa Kaupunginosat ja kylät kilvoittelevat hyvällä tavalla toisiaan vastaan, koordinoidusti Edunvalvonta vahvempaa, yhtenäinen ääni Talouden paraneminen, jää panoksia kunnan palveluiden kehittämiseen Keskinäinen kilpailu ja turhat hallintorakenteet jäävät pois kokonaan Palveluiden taso paranee ja palveluverkosto järkevöityy, vaikkakin tiivistyy Päätöksenteon nopeutuminen Osaamisen jakaminen tiivistyy Kaksikielisyys Miinukset Hallintorakenteet vahvistuvat tai tulevat sekaviksi Päätösvalta keskittyy muutamaan isompaan keskukseen, organisaatio kasvaa ja byrokratia lisääntyy, virkamiesten valmisteluvalta korostuu, vaikka päätösvalta säilyy luottamusorganisaatioilla Taloudessa rasituksia liitoksen alkuvaiheessa Palvelut uhkaavat keskittyä, vaikka palvelujen taso paranee kun hartiat levenevät. Erikoistuneita palveluja voidaan myös hajauttaa kuntalaisten lähelle seutukunnan eri alueille, voidaan myös hyödyntää digitalisaatiota. Demokratia vähenee, jos sitä ei sopimuksin taata. (Paikallinen identiteetti saattaa jopa vahvistua.) Kielivähemmistöjen asema mietityttää isossa organisaatiossa, vaikkakin kielivähemmistöjen asemaa parannetaan tiedottamalla ja palveluilla Oman asuinalueen imago heikkenee Asukkaiden epävarmuus lisääntyy. (Tätä voidaan ennaltaehkäistä huolellisella tiedotuksella, asukkaiden osallistamisella ja kuuntelemisella sekä varmistamalla kommunikointi päättäjien ja virkamiesten kesken.) Kaupungit ja kylät kilpailevat toisiaan vastaan huonolla tavalla Ei päästä yksimielisyyteen nimestä ja vaakunasta, tai voidaan yhdessä keksiä yhdessä uudet (uusvanhat) nimi ja vaakuna kunnalle

Havaintoja Tosiasiat on tunnistettu yksi kunta ei enää pärjää yksin, vaan tarvitaan yhteistyötä tavalla tai toisella. Nykytila + vaihtoehto koetaan vaihtoehdoista neutraalimmaksi kompromissivaihtoehdoksi, joka tulee toteutumaan jossakin määrin joka tapauksessa sote ja maakuntauudistuksen myötä. Onnistuakseen nykytila+ vaihtoehto vaatii kirkkaamman fokuksen ja vahvemman seudullisen mandaatin Kuntaliitosta monet pitävät järkevänä vaihtoehtona, mutta juuri kukaan ei pidä sitä tällä hetkellä realistisena vaihtoehtona. Lisäksi kuntaliitosvaihtoehto on järkevä ainoastaan viiden kunnan kuntaliitoksena.

Taloustarkastelu Jokaisen on sopeutettava toimintakatteen kasvua Kuntien taloustilanteet näyttävät vahvistuvan erittäin hyvin paljon viime vuoden lopun näkemykseen verrattuna. Kuntien positiivinen etunoja toimintakatteissaan 2017 jne vaikuttaa hyvin optimistiselta. Käyttökatetarkastelu kaikille positiivinen sote ja maakuntauudistus näyttää toimivan positiivisesti, vaikka rahoituksellisesti kunnat näyttävät menettävän.

Sote ja maakuntauudistus kuntien rahoituksen näkökulmasta Hamina + 6 eur/as Kotka 95 eur/as Miehikkälä 506 eur/as rajataan 100 eur/as (automaatiomuutos 1.345 eur/as) Pyhtää 65 eur/as Virolahti 275 eur/as rajataan 100 eur/as (automaatiomuutos 668 eur/as) Kauttaaltaan rahoitusmenetystä, koko maan tasolla suurimmat kompensaatiot.

Yhteenvetoa kuntakohtaisesti Laskelman pohjatietona käytettiin kuntien ilmoittamia tilinpäätösarvioita marraskuun lopulla 2016 ja kuntien VM:lle ilmoittamia talousarviotietoja vuodelle 2017 ja suunnitelmatietoja 2018 2019 hyvin soveltuvin osin. Talousarviot olivat hyvin tavoitteellisia. Veroennuste kuntaliitolta, valtionosuus omalla mallilla. Laskelman luvut eivät siis ole samat kuin mitä kunnat tulevat tilinpäätöstietoinaan jne julkistamaan. Trendijaksoa on lyhennetty laskelmassa oletetaan toimintakatteen muuttuvan 2012 2015 trendin perusteella. Jotta trendi voi jatkossakin toteutua, kuntien on noudatettava tiukkaa kulukuria. Vertailun vuoksi laskettiin myös pidemmällä kunnille negatiivisemmalla trendillä 2009 2015.

Yhdistelylaskelma Yhdistely Laskelmalla on tavoitteena ALUSTAVASTI hahmottaa mahdollisen viiden kunnan muodostaman uuden kunnan taloustilanne myös sote ja maakuntauudistuksen jälkeen. Laskelmassa oletetaan, että uudistus on liitosneutraali valtionosuuden muutos olisi siis liitosneutraali. Laskennassa EI ole otettu huomioon liitoksen hyöty/haitta arvioita Uusi kunta vaikuttaisi tekevän näillä optimistisilla ennakoinneilla hyvää tulosta ja taseessa oleva alijäämä saataisiin katettua tarkastelujakson aikana. Uuden peruskunnan nettovelka pysyisi vakaana. Laskennassa ei ole otettu huomioon liitoshyötyjä ja liitoshaittoja. Yhdistämisavustusta ei enää saa.

Yhdistelmä Perustuu yksittäisten pankkien arvioihin TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TASU 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku 86 938 87 048 86 976 86 919 86 874 86 831 86 795 86 764 86 730 86 700 86 673 Verotettava tulo 1 398 653 1 397 315 1 403 050 1 368 937 1 392 598 1 418 985 1 442 583 1 466 716 1 491 306 1 516 292 1 541 764 Muutos % -0,10 % 0,41 % -2,43 % 1,73 % 1,89 % 1,66 % 1,67 % 1,68 % 1,68 % 1,68 % Veroprosentti 20,42 20,55 20,58 21,22 21,23 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 Toimintakate -454 507-454 943-472 169-465 136-464 572-151 392-152 946-154 532-156 137-157 763-159 410 Toimintakatteen muutos 0,10 % 3,79 % -1,49 % -0,12 % -67,41 % 1,03 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % Verorahoitus 469 678 476 786 499 060 500 354 511 691 202 553 204 027 206 413 209 892 213 765 218 113 Käyttökate 15 171 21 843 26 891 35 218 47 119 51 161 51 081 51 881 53 754 56 002 58 703 Rahoitustuotot ja kulut 3 130 2 044 868-1 564-1 454-1 215-941 -674-415 -109 285 Vuosikate 18 301 23 887 27 759 33 654 45 665 49 946 50 139 51 207 53 339 55 893 58 988 Poistot 33 481 32 323 34 959 32 296 32 390 32 419 30 356 30 441 30 520 30 762 30 799 Ylijäämä/alijäämä -14 862 14 779-6 701 1 629 13 275 17 527 19 783 20 767 22 819 25 132 28 189 Kumulatiivinen ylij/alij. -34 368-17 279-23 980-22 351-9 076 8 451 28 234 49 001 71 820 96 951 125 141 Kumulatiivinen ylij/alij./as -395-198 -276-257 -104 97 325 565 828 1 118 1 444 Nettoinvestoinnit 25 872 37 200 34 505 34 397 32 979 30 550 32 605 32 563 36 958 31 746 31 735 Nettolaina 1000 eur 330 806 348 429 355 520 356 763 344 577 325 681 308 646 290 501 274 620 250 473 223 220 Nettolaina verorahoituksesta 70 % 73 % 71 % 71 % 67 % 161 % 151 % 141 % 131 % 117 % 102 % Nettolaina eur/as 3 805 4 003 4 088 4 105 3 966 3 751 3 556 3 348 3 166 2 889 2 575 Nettolaina veroprosenttia 23,65 24,94 25,34 26,06 24,74 22,95 21,40 19,81 18,41 16,52 14,48 Laskenta johtaa alijäämättömään, keskimääräisesti velkaantuneeseen. Laskenta olisi hyvä tehdä realistisilla luvuilla vailla ihmepelastumisia. Tässä olisi otettavissa huomioon myös sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma mahdollisuus erilaisissa tukipalveluissa. Mutta: Kuntien omat arviot 2017 ja 2018 toimintakatteen kehityksestä ovat hyvin optimistiset.

Niin? Koko Kymenlaakson maakunta näyttää olevan suuren sopeutuspaineen edessä, vaikka luvut muuttuvatkin vinhaan tahtiin. Jotta peruskunnat pystyvät tukemaan maakuntaa ja kuntalaisia, olisi pystyttävä keräämään puskuria, joilla toisaalta vahvistetaan elinvoimaa, mutta samalla tavalla voitaisiin vahvistaa ennaltaehkäisevää palvelutoimintaa, jotta maakunta pystyy oikeasti sopeutumaan.

Tärkeät teemat kehittämisessä Selvityksen aikana keskeisiksi yhteiseksi teemoiksi tulevaisuudessa määrittyivät: Elinkeinopolitiikka: uusien yritysten houkuttelu, matkailu, logistiikka Osaaminen, digi, tulevaisuuden tutkailu ja uudet avaukset Markkinointi ja kansainvälisyys erityisesti Venäjän suuntaan, vetovoiman kasvattaminen Kaakon koottu ääni (edunvalvonta), strateginen suunnittelu ja strategiatyö, lähipalvelulupaukset

Johtopäätökset ja suositukset 1 Seudullinen päätöksenteko on moniportaista ja hidasta. Päätöksenteko näyttää ulospäin aralta. Seudullista päätöksentekoa ketteröitetään ja nopeutetaan. A. Seutuvaltuustoa supistetaan. Tämän yhteydessä olisi sovittava, miten asiat seutuvaltuustolle valmistellaan, eli määriteltävä toimikunnan tehtävät B. Seutuvaltuuston toiminta lakkautetaan. Toiminta jatkuisi vahvistetussa seutuvaliokunnassa ja seutufoorumeissa sekä niiden yhteydessä järjestetyissä kuntien yhteistyökokouksissa. Päätöksenteon keskittämisessä on otettava huomioon demokraattinen ohjaus ja kuntalain henki. Seutufoorumien roolia ajatusten ja tiedonvaihdon foorumina tulee vahvistaa. Seutufoorumi järjestetään neljä kertaa vuodessa teemoittaen, niin että yksi on yleisempi ja laajempi ja kolme muuta ovat temaattisesti esimerkiksi valittuihin kärkiin keskittyvä. Seutufoorumit korvaavat osittain lakkautetun seutuvaltuuston. Perustetaan neuvottelukunta, johon kutsutaan mukaan alueen yrityksiä, oppilaitoksia, nuoria sekä ulkopuolisia sparraajia, joilla on kytkentä tai intressi sparrata seutua.

Johtopäätökset ja suositukset 2 Seudun yhteistyö on hajanaista, yhteistyöltä puuttuu selkeät painopistevalinnat. Hajallaan olevaan yhteistyön on hankala sitoutua. Kotkan Haminan seudun kehittämistoiminta tulee koota neljään koriin: 1) Kasvu ja elinkeinopolitiikka, 2) Osaaminen, tulevaisuus ja uudet avaukset, 3) Vetovoima ja 4) Kaakon koottu ääni. Seutustrategian tulee olla rullaava strategia, jossa on määritelty myös kuntien sitoutuminen ja toteutuksen seuranta. Rullaavuus tarkoittaa, että strategiaan jätetään myös liikkumavaraa mahdollisille muutoksille ja uusille painopistevalinnoille. Karkea sääntö voisi olla, että 1/3 kehittämispanoksista jätettäisiin ennakkoon sitomatta, ja näitä panoksia käytettäisiin joustavasti. Kehittämistyön tulee mahdollistaa nopeat kokeilut, eli muutamien kuukausien konkreettiset kehittämisteot. Kokeilut konkretisoivat kärkiä muutamien viikkojen tai kuukausien periodeissa, tuoden pitkäjänteiseen kehittämiseen myös yleisölle (useammin) näkyviä tuloksia.

Johtopäätökset ja suositukset 3 Kotkan Haminan seudulla on aktiivisesti aloitettu pohdinnat ja suunnattu katseet sote uudistuksen jälkeiseen aikaan. Syventyvä yhteinen uusi kunta ajattelu. Samalla kun sote ja maakuntauudistus etenee ja kunnissa valmistellaan uusia kuntastrategioita, on kuntien jäsennettävä omat tehtävänsä ja yhdyspintansa maakuntiin. Kuntastrategioita kannattaisi valmistella yhteisesti ja edelleen ennakoitaisiin tai visioitaisiin tilannetta vuonna 2019 ja siitä eteenpäin. Tämä pitäisi tehdä yhdessä syventävänä prosessina. Valmisteltavissa kuntastrategioissa voisi olla mukana joitakin yhteisiä komponentteja tai niitä voitaisiin ainakin osittain valmistella yhteisesti. Kaakonkulman tiekartan laatiminen. MDI ehdottaa, että edelleen kulkisi myös rinnakkainen polku, jossa selvitetään kuntarakennetta syvemmin, eli tehtäisiin yksityiskohtaisempi analyysi Kaakonkulman yhteisistä toiminnoista, rakenteista ja taloudesta. MDI:n näkemys olisi, että 2020 luvulla Kaakonkulman tulisi olla yksi kunta. Muotoillaan (lähi)palvelulupaukset, eli mitä palveluja on kenellekin ja missä tarjolla. Nämä lähipalvelulupaukset voivat näkyä myös kuntastrategioissa ja niitä voidaan työstää yhteisessä tiekartan laadinnassa.

Liite 1 taloustarkastelu

Kotkan-Haminan -seutu Kuntien taloudellinen asema Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntiin 2023 Päivitys kuntien uusien tietojen perusteella 15.3.2017 Eero Laesterä, HT Tuomas Hanhela, KTM

Teemat Yksittäisten kuntien näkymä 2012-2015 2009-2015 Yhdistely Sote- ja maakuntauudistus koko maan kunnissa Kasvut menneessä kuntaviisikolla Sote- ja maakuntauudistus maakunnissa

Nykyisyys - marraskuussa Tulos Koko alueella on ollut ja tulee edelleen olemaan - dramaattinen verorahoituksen alenema, mihin kunnat ovat sopeuttaneet toimintakatteen kasvuaan. Kaikilla kunnilla toimintakate on sopeutunut verorahoituksen alenemaan, eniten Miehikkälä 2012-2015 jopa negatiivinen kasvu. Myös Virolahden nousu on ollut pieni. Pyhtäällä alueen suurin, Hamina ja Kotka nousua on liikaa. On sopeuduttu, reaalilasku on vielä toteuttamatta. Kaikilla on menneessä useita alijäämäisiä vuosia Rahoitus investointitasot ovat olleet matalat Haminassa, Kotkassa ja Pyhtäällä, Virolahti ja Miehikkälä ovat investoineet kahden vuoden aikana 2-5 x enemmän kuin maassa keskimäärin, kaupungeissa on luultavasti investoitu konserneihin. Tase myös konserninäkökulma maaseutukunnilla vahvemmat taseet, kaupunkikuntien taseet suuret, mutta raskaat; vähiten nettolainaa on ollut Pyhtäällä, sielläkin sijainti noin maan puolessavälissä, Hamina sijaluvulla 234 ja muut ovat tätä heikompia. Konsernit ovat myös vahvassa velkalastissa, velkaisin Kotka (289.), Virolahti 269, Hamina 243 ja Miehikkälä 205, Pyhtää 35. Miehikkälän käyttöomaisuus maan 7:nneksi paras ja vahvistunut. Miehikkälän ja Virolahden taseet taseen ylijäämän näkökulmasta vahvat, ylijäämää noin 2.500 e/as Virolahden vahva taseen ylijäämä perustuu osin hyvin matalaan poistojen tasoon menneessä. Kotkan kumulatiivinen jäämä 2015 on hyvin lähellä kriisikunnan lukemia. Koko alueen taloudellinen kestävyys heikon ja tyydyttävän välillä; nykyisten kriisimittareiden näkökulmasta tilanne on samalla tasolla Miehikkälässä ei lainkaan, Pyhtäällä ja Virolahdella joitakin. Haminassa paljon ja Kotkassa liikaa. Kuntien keskinäinen talouden vahvuus Perlacon ratingissä Pyhtää 1,. Miehikkälä 2., Hamina 3., Virolahti 4., Kotka 5. hiukan heikko vertailtavuus kuntakokojen vuoksi.

Jokaisen on sopeutettava toimintakatteen kasvua.

Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Ham ina 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2005-14 euroa m uut:sta Kaikk i 87 483 100 088 105 400 111 136 114 218 114 332 31 % 26 849 Muut 40 882 41 167 42 613 43 617 44 130 42 867 5 % 1 985 7,4 % SOTE 46 601 58 921 62 787 67 519 70 088 71 465 53 % 24 864 92,6 % Sosiaalitoim i 17 020 22 892 27 962 29 735 31 725 33 016 94 % 15 996 59,6 % Terveydenhuolto 29 581 36 029 34 825 37 784 38 363 38 449 30 % 8 868 33,0 % Perusterveys ym s 10 447 12 538 11 505 12 757 13 291 13 490 29 % 3 043 11,3 % Erikoissairaanhoito 19 134 23 491 23 320 25 027 25 072 24 959 30 % 5 825 21,7 % Muutos% Muutos Osuus Kotka 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2005-14 euroa m uut:sta Kaikk i 222 919 257 774 277 620 298 989 314 723 314 524 41 % 91 605 Muut 98 832 96 624 104 174 107 278 110 816 106 449 8 % 7 617 8,3 % SOTE 124 087 161 150 173 446 191 711 203 907 208 075 68 % 83 988 91,7 % Sosiaalitoim i 47 103 65 859 72 748 82 507 91 089 92 736 97 % 45 633 49,8 % Terveydenhuolto 76 984 95 291 100 698 109 204 112 818 115 339 50 % 38 355 41,9 % Perusterveys ym s 28 324 31 874 33 837 37 649 37 591 39 156 38 % 10 832 11,8 % Erikoissairaanhoito 48 660 63 417 66 861 71 555 75 227 76 183 57 % 27 523 30,0 % Muutos% Muutos Osuus Miehikkälä 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2005-14 euroa m uut:sta Kaikki 9 344 11 288 11 850 12 512 12 952 12 466 33 % 3 122 Muut 4 446 5 110 5 187 5 638 5 739 5 737 29 % 1 291 41,4 % SOTE 4 898 6 178 6 663 6 874 7 213 6 729 37 % 1 831 58,6 % Sosiaalitoim i 2 097 2 651 2 928 3 150 3 290 3 056 46 % 959 30,7 % Terveydenhuolto 2 801 3 527 3 735 3 724 3 923 3 673 31 % 872 27,9 % Perusterveys ym s 1 157 1 320 1 425 1 461 1 682 1 626 41 % 469 15,0 % Erikoissairaanhoito 1 644 2 207 2 310 2 263 2 241 2 047 25 % 403 12,9 %

Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Pyhtää 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2005-14 euroa m uut:sta Kaikki 18 478 22 524 25 084 26 149 27 464 28 819 56 % 10 341 Muut 8 692 9 477 10 144 10 733 10 980 11 281 30 % 2 589 25,0 % SOTE 9 786 13 047 14 940 15 416 16 484 17 538 79 % 7 752 75,0 % Sosiaalitoim i 2 746 4 356 5 099 6 282 6 426 6 987 154 % 4 241 41,0 % Terveydenhuolto 7 040 8 691 9 841 9 134 10 058 10 551 50 % 3 511 34,0 % Perusterveys ym s 2 737 3 218 3 404 2 812 3 517 3 782 38 % 1 045 10,1 % Erikoissairaanhoito 4 303 5 473 6 437 6 322 6 541 6 769 57 % 2 466 23,8 % Muutos% Muutos Osuus Virolahti 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2005-14 euroa m uut:sta Kaikki 14 405 16 755 18 175 18 915 19 113 17 783 23 % 3 378 Muut 5 996 8 043 8 417 8 815 8 621 7 589 27 % 1 593 47,2 % SOTE 8 409 8 712 9 758 10 100 10 492 10 194 21 % 1 785 52,8 % Sosiaalitoim i 2 929 2 751 3 043 3 059 3 506 3 572 22 % 643 19,0 % Terveydenhuolto 5 480 5 961 6 715 7 041 6 986 6 622 21 % 1 142 33,8 % Perusterveys ym s 2 777 2 768 2 816 3 125 3 075 3 094 11 % 317 9,4 % Erikoissairaanhoito 2 703 3 193 3 899 3 916 3 911 3 528 31 % 825 24,4 %

Sote- ja maakuntauudistus kuntien rahoituksen näkökulmasta Hamina + 6 eur/as Kotka -95 eur/as Miehikkälä 506 eur/as rajataan -100 eur/as (automaatiomuutos -1.345 eur/as) Pyhtää 65 eur/as Virolahti 275 eur/as rajataan -100 eur/as (automaatiomuutos -668 eur/as) Kauttaaltaan rahoitusmenetystä, koko maan tasolla suurimmat kompensaatiot.

Yhteenvetoa kuntakohtaisesti Laskelman pohjatietona käytettiin kuntien ilmoittamia tilinpäätösarvioita marraskuun lopulla 2016 ja kuntien VM:lle ilmoittamia talousarviotietoja vuodelle 2017 ja suunnitelmatietoja 2018-2019 hyvin soveltuvin osin. Talousarviot olivat hyvin tavoitteellisia. Veroennuste kuntaliitolta, valtionosuus omalla mallilla. Laskelman luvut eivät siis ole samat kuin mitä kunnat tulevat tilinpäätöstietoinaan jne julkistamaan. Trendijaksoa on lyhennetty laskelmassa oletetaan toimintakatteen muuttuvan 2012-2015 trendin perusteella. Jotta trendi voi jatkossakin toteutua, kuntien on noudatettava tiukkaa kulukuria. Vertailun vuoksi laskettiin myös pidemmällä kunnille negatiivisemmalla trendillä 2009-2015.

Hamina kertoimet 2012 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 21 061 20 851 20 848 20 752 20 659 20 565 20 470 20 376 20 285 20 196 Verotettava tulo 339 914 344 905 340 059 335 298 339 993 346 458 351 746 357 125 362 632 368 253 Muutos % 1,47 % -1,40 % -1,40 % 1,40 % 1,90 % 1,53 % 1,53 % 1,54 % 1,55 % Veroprosentti 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 8,53 8,53 8,53 8,53 8,53 Toimintakate -104 952-107 925-109 856-108 090-108 699-35 606-36 028-36 455-36 891-37 333 Muutos 2,83 % 1,79 % -1,61 % 0,56 % -67,24 % 1,18 % 1,19 % 1,19 % 1,20 % Verorahoitus 114 880 117 237 119 370 118 514 120 191 47 544 47 956 48 678 49 442 50 226 Käyttökate 9 928 9 312 9 514 10 424 11 493 11 938 11 928 12 223 12 552 12 893 Rahoitustuotot ja kulut 1 211 1 456 1 673 621 630 649 680 721 759 796 Vuosikate 11 139 10 768 11 187 11 045 12 123 12 587 12 608 12 944 13 311 13 689 Poistot 8 863 9 510 9 680 9 266 9 332 9 395 9 454 9 451 9 447 9 497 Ylijäämä/alijäämä 2 276 1 258 1 506 1 779 2 791 3 193 3 154 3 493 3 864 4 192 Kumulatiivinen ylij/alij. -703 555 2 061 3 840 6 631 9 824 12 978 16 471 20 335 24 527 Kumulatiivinen ylij/alij./as -33 27 99 185 321 478 634 808 1 002 1 214 Nettoinvestoinnit 7 170 10 583 8 959 10 583 10 583 10 583 9 405 9 363 10 447 10 401 Lainakanta 1000 eur 77 377 82 208 80 438 80 639 79 762 78 421 75 880 72 962 70 760 68 135 Nettolaina 1000 eur 58 449 58 269 56 336 56 374 55 334 53 830 51 126 48 045 45 680 42 892 Nettolaina eur/as 2 775 2 795 2 702 2 717 2 678 2 618 2 498 2 358 2 252 2 124 Nettol/verorahoitus. 51 % 50 % 47 % 48 % 46 % 113 % 107 % 99 % 92 % 85 % Nettolaina veroprosenttia 17,20 16,89 16,57 16,81 16,28 15,54 14,53 13,45 12,60 11,65

Kotka Kotkan järjestely ei näy luvuissa. kertoimet 2012 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 54 518 54 319 54 374 54 321 54 262 54 200 54 141 54 085 54 028 53 971 Verotettava tulo 901 220 904 976 908 577 878 813 897 305 913 328 927 894 942 744 957 813 973 121 Muutos % 0,42 % 0,40 % -3,28 % 2,10 % 1,79 % 1,59 % 1,60 % 1,60 % 1,60 % Veroprosentti 20,50 20,50 20,50 21,50 21,50 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 Toimintakate -293 859-300 198-303 100-297 481-296 022-92 776-93 615-94 463-95 318-96 181 Muutos 2,16 % 0,97 % -1,85 % -0,49 % -68,66 % 0,90 % 0,91 % 0,91 % 0,91 % Verorahoitus 300 549 307 815 315 900 317 877 327 038 125 422 125 862 126 722 128 585 130 784 Käyttökate 6 690 7 617 12 800 20 396 31 016 32 646 32 247 32 259 33 267 34 603 Rahoitustuotot ja kulut 688 2 269 1 918 606 672 801 927 1 040 1 143 1 243 Vuosikate 7 378 9 886 14 718 21 002 31 688 33 447 33 174 33 298 34 410 35 846 Poistot 20 524 18 684 21 900 19 746 19 731 19 665 19 565 19 580 19 595 19 731 Ylijäämä/alijäämä 10 069-8 527-6 682 1 526 11 957 13 782 13 609 13 718 14 814 16 115 Kumulatiivinen ylij/alij. -32 750-41 277-47 959-46 433-34 476-20 694-7 085 6 633 21 447 37 562 Kumulatiivinen ylij/alij./as -601-760 -882-855 -635-382 -131 123 397 696 Nettoinvestoinnit 18 675 22 621 21 100 19 327 17 877 16 874 20 000 20 000 23 395 23 370 Lainakanta 1000 eur 266 343 281 236 285 959 284 125 270 154 253 422 240 089 226 631 215 457 202 822 Nettolaina 1000 eur 261 562 276 455 281 337 279 662 265 852 249 279 236 105 222 806 211 791 199 315 Nettolaina eur/as 4 798 5 089 5 174 5 148 4 899 4 599 4 361 4 120 3 920 3 693 Nettol./Verorahoitus 87 % 90 % 89 % 88 % 81 % 199 % 188 % 176 % 165 % 152 % Nettolaina veroprosenttia 29,02 30,55 30,96 31,82 29,63 27,29 25,45 23,63 22,11 20,48

Miehikkälä kertoimet 2012 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 2 123 2 085 2 065 2 041 2 020 1 997 1 976 1 957 1 938 1 921 Verotettava tulo 23 110 24 430 23 354 23 243 22 995 23 563 23 660 23 780 23 898 24 040 Muutos % 5,71 % -4,41 % -0,47 % -1,07 % 2,47 % 0,42 % 0,51 % 0,50 % 0,59 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 7,53 7,53 7,53 7,53 7,53 Toimintakate -11 828-12 126-12 127-12 015-12 023-5 065-5 068-5 076-5 083-5 095 Muutos 2,52 % 0,01 % -0,93 % 0,07 % -57,87 % 0,05 % 0,15 % 0,14 % 0,24 % Verorahoitus 13 101 13 671 13 495 13 682 13 800 6 921 6 886 6 864 6 844 6 819 Käyttökate 1 273 1 545 1 367 1 667 1 777 1 856 1 818 1 788 1 762 1 724 Rahoitustuotot ja kulut 149-77 -49-61 -55-43 -31-22 -12-0 Vuosikate 1 422 1 468 1 318 1 605 1 722 1 813 1 787 1 766 1 750 1 724 Poistot 638 666 816 813 834 828 814 817 820 811 Ylijäämä/alijäämä 784 802 502 793 887 985 974 950 931 913 Kumulatiivinen ylij/alij. 4 305 5 107 5 609 6 402 7 289 8 274 9 248 10 198 11 128 12 041 Kumulatiivinen ylij/alij./as 2 028 2 449 2 716 3 137 3 609 4 143 4 680 5 211 5 742 6 268 Nettoinvestoinnit 6 168 3 026 1 283 1 452 652 405 900 900 581 576 Lainakanta 1000 eur 6 203 7 637 7 423 7 221 6 138 4 717 3 816 2 936 1 754 593 Nettolaina 1000 eur 4 303 5 617 5 451 5 298 4 228 2 820 1 933 1 066-102 -1 250 Nettolaina eur/as 2 027 2 694 2 640 2 596 2 093 1 412 978 545-53 -651 Nettol./Verorahoitus 33 % 41 % 40 % 39 % 31 % 41 % 28 % 16 % -1 % -18 % Nettolaina veroprosenttia 18,62 22,99 23,34 22,79 18,39 11,97 8,17 4,48-0,43-5,20

Pyhtää kertoimet 2012 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 5 354 5 321 5 361 5 366 5 372 5 380 5 387 5 394 5 403 5 409 Verotettava tulo 88 511 88 304 88 819 89 585 90 492 92 644 95 264 97 958 100 765 103 595 Muutos % -0,23 % 0,58 % 0,86 % 1,01 % 2,38 % 2,83 % 2,83 % 2,87 % 2,81 % Veroprosentti 19,75 19,75 20,25 20,25 20,25 7,78 7,78 7,78 7,78 7,78 Toimintakate -27 466-28 200-28 240-28 514-28 620-10 465-10 714-10 970-11 233-11 499 Muutos 2,67 % 0,14 % 0,97 % 0,37 % -63,43 % 2,38 % 2,38 % 2,40 % 2,37 % Verorahoitus 28 529 28 485 30 145 30 199 30 405 12 446 12 609 12 893 13 231 13 559 Käyttökate 1 063 285 1 905 1 685 1 785 1 981 1 895 1 923 1 998 2 060 Rahoitustuotot ja kulut -76-45 7 7 8 9 11 12 13 14 Vuosikate 987 240 1 912 1 692 1 793 1 990 1 906 1 935 2 011 2 074 Poistot 1 352 1 327 1 403 1 319 1 324 1 291 1 256 1 243 1 231 1 225 Ylijäämä/alijäämä -365-1 087 509 374 469 699 650 692 780 849 Kumulatiivinen ylij/alij. 3 604 2 517 3 026 3 400 3 869 4 567 5 217 5 909 6 688 7 537 Kumulatiivinen ylij/alij./as 673 473 564 634 720 849 968 1 095 1 238 1 393 Nettoinvestoinnit 1 530 1 287 630 1 423 672 583 1 000 1 000 1 112 1 113 Lainakanta 1000 eur 12 460 14 287 14 387 14 077 12 916 11 468 10 522 9 547 8 607 7 605 Nettolaina 1000 eur 10 942 12 921 13 062 12 793 11 672 10 265 9 359 8 424 7 525 6 564 Nettolaina eur/as 2 044 2 428 2 436 2 384 2 173 1 908 1 737 1 562 1 393 1 214 Nettol./verorahoitus 0 45 % 43 % 42 % 38 % 82 % 74 % 65 % 57 % 48 % Nettolaina veroprosenttia 12,36 14,63 14,71 14,28 12,90 11,08 9,82 8,60 7,47 6,34

Virolahti kertoimet 2012 2015 eur/as TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TA 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 Asukasluku 3 399 3 347 3 352 3 334 3 317 3 303 3 287 3 274 3 259 3 242 Verotettava tulo 44 560 43 780 42 241 41 997 41 813 42 992 44 018 45 109 46 198 47 282 Muutos % -1,75 % -3,52 % -0,58 % -0,44 % 2,82 % 2,39 % 2,48 % 2,41 % 2,35 % Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00 7,53 7,53 7,53 7,53 7,53 Toimintakate -16 838-18 393-18 845-19 037-19 208-7 479-7 521-7 568-7 613-7 654 Muutos 9,24 % 2,46 % 1,02 % 0,90 % -61,07 % 0,57 % 0,63 % 0,59 % 0,55 % Verorahoitus 19 727 19 767 20 150 20 084 20 257 8 678 8 730 8 804 8 842 8 909 Käyttökate 2 889 1 374 1 305 1 047 1 049 1 199 1 208 1 235 1 229 1 255 Rahoitustuotot ja kulut 72 144 95 79 56 41 36 36 35 34 Vuosikate 2 961 1 518 1 400 1 126 1 105 1 240 1 245 1 271 1 264 1 289 Poistot 946 1 100 1 160 1 153 1 169 1 240 1 271 1 272 1 273 1 278 Ylijäämä/alijäämä 2 015 418 240-27 -64-0 -26-0 -9 11 Kumulatiivinen ylij/alij. 8 265 8 683 8 923 8 896 8 832 8 832 8 806 8 806 8 797 8 808 Kumulatiivinen ylij/alij./as 2 432 2 594 2 662 2 668 2 663 2 674 2 679 2 690 2 699 2 717 Nettoinvestoinnit 3 657 1 529 2 533 1 612 3 195 2 105 1 300 1 300 1 423 1 416 Lainakanta 1000 eur 14 360 14 753 16 124 16 590 18 660 19 505 19 540 19 548 19 687 19 794 Nettolaina 1000 eur 13 173 13 598 14 990 15 475 17 566 18 431 18 486 18 514 18 674 18 801 Nettolaina eur/as 3 876 4 063 4 472 4 642 5 296 5 580 5 624 5 655 5 730 5 799 Nettol./verorahoitus 1 69 % 74 % 77 % 87 % 212 % 212 % 210 % 211 % 211 % Nettolaina veroprosenttia 29,56 31,06 35,49 36,85 42,01 42,87 42,00 41,04 40,42 39,76

Yhteenvetoa kuntakohtaisesti Kuntien taloustilanteet näyttävät vahvistuvan erittäin hyvin paljon viime vuoden lopun näkemykseen verrattuna. Kuntien positiivinen etunoja toimintakatteissaan 2017 jne vaikuttaa hyvin optimistiselta. Käyttökatetarkastelu kaikille positiivinen sote- ja maakuntauudistus näyttää toimivan positiivisesti, vaikka rahoituksellisesti kunnat näyttävät menettävän.

Yhdistelylaskelma Yhdistely Laskelmalla on tavoitteena ALUSTAVASTI hahmottaa mahdollisen viiden kunnan muodostaman uuden kunnan taloustilanne myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Laskelmassa oletetaan, että uudistus on liitosneutraali valtionosuuden muutos olisi siis liitosneutraali. Laskennassa EI ole otettu huomioon liitoksen hyöty/haitta-arvioita Uusi kunta vaikuttaisi tekevän näillä optimistisilla ennakoinneilla hyvää tulosta ja taseessa oleva alijäämä saataisiin katettua tarkastelujakson aikana. Uuden peruskunnan nettovelka pysyisi vakaana. Laskennassa ei ole otettu huomioon liitoshyötyjä ja liitoshaittoja. Yhdistämisavustusta ei enää saa.

Mikä kokonaisuus on kasvanut? Muutos% Muutos Osuus Yhdistelm ä 2005 2010 2011 2012 2013 2014 2005-14 euroa m uut:sta Kaikki 352 629 408 429 438 129 467 701 488 470 487 924 38 % 135 295 Muut 158 848 160 421 170 535 176 081 180 286 173 923 9 % 15 075 11,1 % SOTE 193 781 248 008 267 594 291 620 308 184 314 001 62 % 120 220 88,9 % Sosiaalitoimi 71 895 98 509 111 780 124 733 136 036 139 367 94 % 67 472 49,9 % Terveydenhuolto 121 886 149 499 155 814 166 887 172 148 174 634 43 % 52 748 39,0 % Perusterveys yms 45 442 51 718 52 987 57 804 59 156 61 148 35 % 15 706 11,6 % Erikoissairaanhoito 76 444 97 781 102 827 109 083 112 992 113 486 48 % 37 042 27,4 % Muutos Osuus Koko m aa 2005 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos-%euroa muut:sta Kaikki 20 059 198 25 821 791 27 174 824 28 628 778 29 735 514 29 975 687 49 % 9 916 489 Muut 7 287 363 9 240 332 9 809 725 10 258 346 10 203 713 10 049 317 38 % 2 761 954 27,9 % SOTE 12 771 835 16 581 459 17 365 099 18 370 432 19 531 801 19 926 370 56 % 7 154 535 72,1 % Sosiaalitoimi 6 120 268 8 029 315 8 476 948 9 061 579 9 609 216 9 862 203 61 % 3 741 935 37,7 % Terveydenhuolto 6 651 567 8 552 144 8 888 151 9 308 853 9 922 585 10 064 167 51 % 3 412 600 34,4 % Perusterveys yms 2 619 063 3 322 532 3 425 952 3 616 645 3 748 715 3 689 977 41 % 1 070 914 10,8 % Erikoissairaanhoito 4 032 504 5 229 612 5 462 199 5 692 208 6 173 870 6 374 190 58 % 2 341 686 23,6 % Alueen kunnissa nettomenot ovat kasvaneet 2005-2014 38%, 135 meuroa. Tästä kasvusta muut kuin sote (kuntiin jäävät palvelut), ovat kasvaneet 11,1% ja sote-palvelut 89%. Ei-sote-palveluiden kasvamattomuus on kohdistunut erityisesti Haminaan ja Kotkaan. Myös Pyhtään ei-sote-nettomenojen kasvu on ollut koko maan keskitason alapuolella. Sitävastoin Miehikkälän ja Virolahden ei-sote-nettomenot ovat kasvaneet hyvin nopeasti, huomattavasti nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Soten pienemmän toimintakatteen hitaampi kasvu ei auta näitä kuntia niin paljon kuin kolmea muuta kuntaa.

Yhdistelmä Perustuu yksittäisten pankkien arvioihin TP 2014 TP 2015 Tpe 2016 TASU 2017 TASU 2018 TASU 2019 TE 2020 TE 2021 TE 2022 TE 2023 TE 2024 Asukasluku 86 938 87 048 86 976 86 919 86 874 86 831 86 795 86 764 86 730 86 700 86 673 Verotettava tulo 1 398 653 1 397 315 1 403 050 1 368 937 1 392 598 1 418 985 1 442 583 1 466 716 1 491 306 1 516 292 1 541 764 Muutos % -0,10 % 0,41 % -2,43 % 1,73 % 1,89 % 1,66 % 1,67 % 1,68 % 1,68 % 1,68 % Veroprosentti 20,42 20,55 20,58 21,22 21,23 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 8,76 Toimintakate -454 507-454 943-472 169-465 136-464 572-151 392-152 946-154 532-156 137-157 763-159 410 Toimintakatteen muutos 0,10 % 3,79 % -1,49 % -0,12 % -67,41 % 1,03 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % 1,04 % Verorahoitus 469 678 476 786 499 060 500 354 511 691 202 553 204 027 206 413 209 892 213 765 218 113 Käyttökate 15 171 21 843 26 891 35 218 47 119 51 161 51 081 51 881 53 754 56 002 58 703 Rahoitustuotot ja kulut 3 130 2 044 868-1 564-1 454-1 215-941 -674-415 -109 285 Vuosikate 18 301 23 887 27 759 33 654 45 665 49 946 50 139 51 207 53 339 55 893 58 988 Poistot 33 481 32 323 34 959 32 296 32 390 32 419 30 356 30 441 30 520 30 762 30 799 Ylijäämä/alijäämä -14 862 14 779-6 701 1 629 13 275 17 527 19 783 20 767 22 819 25 132 28 189 Kumulatiivinen ylij/alij. -34 368-17 279-23 980-22 351-9 076 8 451 28 234 49 001 71 820 96 951 125 141 Kumulatiivinen ylij/alij./as -395-198 -276-257 -104 97 325 565 828 1 118 1 444 Nettoinvestoinnit 25 872 37 200 34 505 34 397 32 979 30 550 32 605 32 563 36 958 31 746 31 735 Nettolaina 1000 eur 330 806 348 429 355 520 356 763 344 577 325 681 308 646 290 501 274 620 250 473 223 220 Nettolaina verorahoituksesta 70 % 73 % 71 % 71 % 67 % 161 % 151 % 141 % 131 % 117 % 102 % Nettolaina eur/as 3 805 4 003 4 088 4 105 3 966 3 751 3 556 3 348 3 166 2 889 2 575 Nettolaina veroprosenttia 23,65 24,94 25,34 26,06 24,74 22,95 21,40 19,81 18,41 16,52 14,48 Laskenta johtaa alijäämättömään, keskimääräisesti velkaantuneeseen. Laskenta olisi hyvä tehdä realistisilla luvuilla vailla ihmepelastumisia. Tässä olisi otettavissa huomioon myös sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuoma mahdollisuus erilaisissa tukipalveluissa. Mutta: Kuntien omat arviot 2017 ja 2018 toimintakatteen kehityksestä ovat hyvin optimistiset.

Kuntatalouden paineet soten kanssa ja ilman sotea Kuntia, joilla on taseessa alijäämää (velkatasapaino, ei sopeutusta, ei veroprosentin nostoa) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Ei sotea 57 43 39 45 82 108 133 153 173 192 207 214 226 232 237 237 239 Sote toteutuu 57 43 39 45 82 102 113 132 137 142 150 155 163 163 163 163 161 Alijäämäkuntien lukumäärä kpl velkatasapaino Alijäämäkuntien lukumäärä kpl verotasapaino 250 120 200 100 150 100 50 80 60 40 20 0 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Ei sotea Sote toteutuu Ei sotea Sote toteutuu Kuntia, joilla on taseessa alijäämää (sopeutus veroprosentilla) 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Ei sotea 57 43 39 45 65 74 79 79 85 85 88 89 92 94 97 97 96 Sote toteutuu 57 43 39 45 65 78 76 78 75 71 67 60 55 52 45 41 38 Veroprosentti 20,47 20,66 20,74 20,81 21,46 8,99 9,39 9,64 9,79 9,88 9,96 10,02 10,07 10,14 10,19 10,24 10,30

Laskenta KAKSin toimittajakiertuetta varten o Nyt esiteltävä laskenta on tehty Kunnallisalan kehittämissäätiölle osana säätiön toimittajille suunnattua koulutuskiertuetta. o Laskenta täsmentyy säädöstyön edetessä. Seuraavassa vaiheessa laskentaan liitetään muut maakuntaan siirtyvät palvelut (AVI, ELY jne) ja niiden rahoitus. o Näiden yhdistelmästä voidaan arvioida maakuntien varjobudjetit ja todennäköisesti edessä oleva sopeutustarve, mitä voidaan arvioidaan valmisteilla olevan maakuntien tasapainovaatimuksen pohjalta. o Laskennan loppuvaihetta sekä kuntakohtaisesti että maakuntakohtaisesti tehtäneen yhdessä useiden maakuntien kanssa. o Laskenta on siis vielä kesken ja tulokset voivat muuttua suurestikin oletusten muuttuessa ja uudistuksen valmistelun edetessä. o Tällä hetkellä olettama on, että kuntien sopeutustarve siirtyy maakunnille. Luvut ovat muuttuneet hyvin paljon tästä laskennasta kunnan tuloveron pakkolaskun syvennys (esimerkiksi) johtaa 200 meuron lisärahoitukseen maakunnille. Myös muita olennaisia rahoituseriä on muuttunut. Etumerkki ja olettama säilyvät edelleen.

Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä tulojen muutos eur/as 20162030 eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta eniten maakuntien tehtävät (tulot) asukasta kohden kasvavat vuoteen 2030 mennessä tummansinisellä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Tulojen kasvu maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusim aa 4 800 000 5 500 000 750 000 Varsinais-Suomi 1 530 000 1 670 000 140 000 Satakunta 770 000 790 000 20 000 Kanta-Häm e 560 000 620 000 50 000 Pirkanmaa 1 570 000 1 810 000 240 000 Päijät-Häme 650 000 740 000 90 000 Kymenlaakso 640 000 660 000 10 000 Etelä-Karjala 450 000 480 000 30 000 Ete lä-savo 590 000 570 000 10 000 Pohjois-Savo 890 000 960 000 70 000 Pohjois-Karjala 580 000 640 000 60 000 Keski-Suomi 890 000 1 000 000 120 000 Ete lä-pohjanm aa 680 000 720 000 40 000 Pohjanmaa 620 000 640 000 20 000 Keski-Pohjanmaa 230 000 250 000 10 000 Pohjois-Pohjanmaa 1 270 000 1 520 000 250 000 Kainuu 300 000 310 000 0 Lappi 690 000 730 000 40 000

Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä menojen muutos eur/as 20162030 eur/as Maakunnille siirretään tehtäviä kunnilta - eniten maakuntien menot asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Menojen kasvu maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusim aa 4 750 000 6 520 000 1 770 000 Varsinais-Suomi 1 520 000 1 890 000 360 000 Satakunta 770 000 880 000 110 000 Kanta-Häm e 560 000 680 000 120 000 Pirkanm aa 1 590 000 2 000 000 410 000 Päijät-Häme 660 000 820 000 160 000 Kymenlaakso 640 000 740 000 100 000 Etelä-Karjala 450 000 510 000 60 000 Etelä-Savo 590 000 650 000 60 000 Pohjois-Savo 890 000 1 050 000 160 000 Pohjois-Karjala 580 000 690 000 110 000 Keski-Suomi 890 000 1 080 000 180 000 Etelä-Pohjanmaa 680 000 790 000 120 000 Pohjanmaa 610 000 740 000 130 000 Keski-Pohjanmaa 230 000 280 000 50 000 Pohjois-Pohjanmaa 1 260 000 1 640 000 380 000 Kainuu 300 000 330 000 30 000 Lappi 700 000 820 000 130 000

Tulojen kasvu

Menojen kasvu

Tulojen ja menojen kasvun eroavuus

Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutos eur/as 20162030 eur/as Maakuntien rahoitustarve kasvaa, kun menot kasvavat enemmän kuin tulot. Eniten maakuntien rahoitustarve asukasta kohden kasvaa vuoteen 2030 mennessä tummansinisillä merkityissä maakunnissa. Oletus: Maakuntauudistus alkaisi vuoden 2016 alusta. Tulojen ja menojen muutoksen erotus maakunnittain 1000 e 2016 2030 Muutos Uusim aa 10 000 1 020 000 1 030 000 Varsinais-Suomi 0 220 000 220 000 Satakunta 0 90 000 90 000 Kanta-Häm e 0 70 000 70 000 Pirkanm aa 20 000 190 000 170 000 Päijät-Häme 10 000 80 000 70 000 Kymenlaakso 0 90 000 80 000 Etelä-Karjala 0 30 000 30 000 Etelä-Savo 0 80 000 80 000 Pohjois-Savo 0 90 000 90 000 Pohjois-Karjala 0 50 000 50 000 Keski-Suomi 10 000 70 000 70 000 Etelä-Pohjanmaa 0 70 000 70 000 Pohjanmaa 0 100 000 110 000 Keski-Pohjanmaa 0 30 000 40 000 Pohjois-Pohjanmaa 10 000 120 000 130 000 Kainuu 0 30 000 30 000 Lappi 0 90 000 80 000

Muutos 2016 30 e/as Järj. Uusim aa 564 18 Varsinais-Suomi 453 12 Satakunta 421 11 Kanta-Häm e 389 10 Pirkanm aa 317 5 Päijät-Häm e 361 7 Kym enlaakso 487 14 Etelä-Karjala 264 2 Etelä-Savo 539 16 Pohjois-Savo 360 6 Pohjois-Karjala 305 4 Keski-Suomi 237 1 Etelä-Pohjanm aa 375 8 Pohjanmaa 552 17 Keski-Pohjanmaa 502 15 Pohjois-Pohjanmaa 299 3 Kainuu 385 9 Lappi 470 13-10 e/as -46 e/as -71 e/as verotettava tulo veroprosenttiyksikköä Uusim aa 336 528 315 3,06 15 Varsinais-Suomi 77 574 740 2,84 13 Satakunta 35 137 323 2,56 9 Kanta-Häm e 28 843 575 2,43 7 Pirkanm aa 83 211 828 2,04 3 Päijät-Häme 31 241 294 2,24 6 Kym enlaakso 29 101 880 2,75 12 Etelä-Karjala 21 069 732 1,42 1 Ete lä-savo 21 581 940 3,71 16 Pohjois-Savo 36 945 679 2,44 8 Pohjois-Karjala 22 639 069 2,21 5 Keski-Suomi 40 613 858 1,72 2 Etelä-Pohjanm aa 26 865 769 2,61 10 Pohjanmaa 28 634 360 3,84 17 Keski-Pohjanmaa 10 054 642 3,98 18 Pohjois-Pohjanmaa 60 744 574 2,14 4 Kainuu 11 172 718 2,69 11 Lappi 27 461 843 2,91 14

Sote- ja maakuntauudistus: soteen ja palo- ja pelastustoimeen liittyvä rahoitustarpeen muutoksen selittävä tekijä: väestön muutos Uusi maa Varsi nais Suomi Sata kunta Kanta Häme Pirkan maa Päijät Häme Kymen laakso Etelä Karjala Etelä Savo Pohjoi s Savo Pohjoi s Karjala Keski Suomi Etelä Pohjan maa Pohjan maa Keski Pohjan maa Pohjoi s Pohjan Kainuu Lappi Asukasluku 12 % 4 % 2 % 2 % 7 % 1 % 4 % 3 % 6 % 0 % 1 % 1 % 0 % 5 % 2 % 6 % 8 % 2 % 0 5 1 % 5 % 8 % 8 % 3 % 7 % 10 % 7 % 10 % 4 % 6 % 6 % 6 % 1 % 6 % 4 % 14 % 8 % 6 v. 1 % 9 % 11 % 8 % 4 % 10 % 16 % 15 % 11 % 5 % 4 % 10 % 8 % 5 % 7 % 8 % 18 % 11 % 7 12 4 % 3 % 7 % 10 % 0 % 10 % 9 % 6 % 12 % 2 % 1 % 5 % 4 % 3 % 2 % 5 % 15 % 5 % 13 15 11 % 1 % 2 % 5 % 10 % 5 % 8 % 4 % 15 % 2 % 0 % 1 % 2 % 9 % 2 % 4 % 11 % 1 % 16 18 14 % 1 % 3 % 4 % 14 % 2 % 9 % 5 % 16 % 3 % 5 % 4 % 0 % 12 % 9 % 9 % 10 % 4 % 19 64 6 % 2 % 9 % 5 % 2 % 7 % 12 % 11 % 17 % 9 % 12 % 6 % 8 % 1 % 4 % 1 % 20 % 13 % 65 74 11 % 0 % 9 % 5 % 3 % 5 % 4 % 4 % 3 % 6 % 2 % 1 % 0 % 6 % 8 % 14 % 2 % 9 % 75 84 79 % 66 % 48 % 68 % 63 % 65 % 53 % 45 % 47 % 58 % 60 % 57 % 57 % 51 % 61 % 73 % 49 % 57 % 85+ nainen 72 % 33 % 29 % 30 % 38 % 50 % 27 % 28 % 24 % 23 % 26 % 33 % 16 % 25 % 31 % 48 % 22 % 32 % 85+ mies 125 % 79 % 67 % 76 % 79 % 105 % 70 % 66 % 61 % 58 % 70 % 77 % 56 % 64 % 70 % 88 % 43 % 62 %

Niin? Koko Kymenlaakson maakunta näyttää olevan suuren sopeutuspaineen edessä, vaikka luvut muuttuvatkin vinhaan tahtiin. Jotta peruskunnat pystyvät tukemaan maakuntaa ja kuntalaisia, olisi pystyttävä keräämään puskuria, joilla toisaalta vahvistetaan elinvoimaa, mutta samalla tavalla voitaisiin vahvistaa ennaltaehkäisevää palvelutoimintaa, jotta maakunta pystyy oikeasti sopeutumaan.