KUUMA:n valtuustokauden arviointi. KUUMA-seutu

Transkriptio

1 KUUMA:n valtuustokauden arviointi KUUMA-seutu Loppuraportti, marraskuu 2016

2 2 1 KUUMA OIKEALLA TIELLÄ KUUMA on oikealla tiellä. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä sekä kuntakenttä että seudullinen yhteistyö tulee muuttumaan historiallisen paljon. Jokainen kunta joutuu miettimään tulevaisuuttaan: mitä se tekee yhdessä ja yhteistyössä muiden kuntien kanssa. KUUMA on ollut toimiva ja vahvistuva alusta yhteistyölle ja tulee olemaan oiva alusta myös tulevaisuuden yhteistyölle. MDI:n Tulevaisuuden kunta raportin ( mukaan kunnan tärkeimmät tehtävät ovat tulevaisuudessa kiteytettävissä kolmeen kovaan K:hon: kehitys, koulutus ja kaavoitus (kuva 1.), eli käytännössä elinvoiman kehittämiseen, ensimmäisen asteen sivistystehtävään sekä tekniseen toimialaan (maankäyttö, asuminen ja liikenneratkaisut). Kaikissa näissä teemoissa on KUU- MA:ssa tehty kehittämisponnistuksia, jotka ovat olleet oikeansuuntaisia, ja joita voidaan vielä entisestään vahvistaa. Rajapinnat maakunnan kanssa näissä teemoissa ovat vasta muotoutumassa. Kuva 1. Tulevaisuuden kunnan tärkeimmät tehtävät Elinvoiman vahvistamisessa KUUMA:n kunnat ovat vielä tähän asti arvostaneet enemmän oman kunnan kautta tapahtuvaa kehittämistä (kouluarvosana ) kuin seudullista (6,9) tai maakunnallista (7,1) kehittämistä (tilastoliite, kuva 2). Seudullisen tason ennakoidaan kuitenkin vahvistuvan enemmän tulevaisuudessa (asteikolla 1-5 arvo ; tilastoliite kuva 3), samoin kuin vyöhykkeiden kautta tapahtuva kehittämisen (). Kuntien välillä on varsin selvää hajontaa sekä nykyisen kehittämisen että tulevaisuuden odotusten suhteen. Kuntien välinen luottamus arvioidaan sekä johtavien viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden välillä hieman kansallista keskiarvoa paremmaksi seudullisesti (tilastoliite, kuva 4). Tulevaisuuden kehityksen odotusten suhteen KUUMA on maan keskiarvoa optimistisempi: n. 85 % odottaa kehitysnäkymien 3-5 vuoden päässä olevan hieman tai huomattavasti paremmat kuin tällä hetkellä (tilastoliite, kuva 5). Maakuntauudistus on KUUMA-seudulla nähty hieman enemmän peikkona kuin koko maassa (tilastoliite, kuva 6). Maakuntauudistuksen epävarmuudet ovat jatkuneet myös syksyllä, mihin on olennaisesti vaikuttanut erityisratkaisujen odottaminen ja Uudenmaan maakuntauudistuksen valmistelun hidas käynnistyminen. Kunta alustana -ajattelussa kuntien kehittäminen ja päätöksenteko perustuvat aktiiviseen vuoropuheluun päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden ja kansalaisten välillä. Tärkeäksi muotoutuu taito houkutella erilaisia toimijoita (kuntalaiset (4. sektori), yhteisöt, järjestöt ja yritykset) mukaan kehittämiseen ja saada nämä toimijat sitoutumaan ja motivoitumaan yhteisten päämäärien tavoitteluun. Nämä seikat tulisi korostua yhä vahvemmin KUUMA-yhteistyössä tulevaisuudessa. Tähän asti yhteistyötä on vahvistettu erityisesti keskeisten kuntien virkamiesten ja päätöksentekijöiden välillä. Tulevaisuudessa toimintakulttuuri ratkaisee menestyksen, ei organisoitumisen muoto.

3 3 2 SEITSEMÄN SANAA KUUMASTA Fokusoitumisen kausi. KUUMA:lla nyt kymmenvuotinen kunniakas historia. Ensimmäinen puolisko on ollut palveluyhteistyötä ja sen rakentamista, toinen puolikas on ollut edunvalvontaa. Kausi on ollut yhteisen äänen vahvistumisen ja fokusoitumisen kautta. Alueellisella laajentumisella hartioita, mutta myös moniäänisyyttä. Alueellinen rajaus kymmeneen kuntaan on tuonut toimintaan lisähartioita, joita on myös menestyksekkäästi käytetty joukkovoimana. Tämä on auttanut erityisesti toimimaan tasavertaisempana kumppanina pääkaupunkiseudun kanssa. Toisaalta vastakkainasettelu pääkaupunkiseudun kanssa nousee ajoittain esiin, mutta se on myös luonnollinen hinta painoarvon kasvamisesta. Lisäksi laajempi joukko tarkoittaa KUUMA:n sisällä moniäänisyyttä ja intressien kirjon hajoamista, jotka peräänkuuluttavat yhä fokusoidumpaa tekemistä. Toimivat teemat löytyvät. KUUMA-toiminnassa on ollut rönsyjä, mutta toiminta on jatkuvasti löytänyt yhä paremmin toimivat kärkensä. Ykkösasia on tällä valtuustokaudella ja tulevaisuudessa MAL. Se on ollut ja on jatkossa yhä edelleen ytimessä, ja siinä tulee jatkaa yhteistyötä pääkaupunkiseudun kanssa. Teemassa on ollut ensisijaisesti edunvalvonnallinen tulokulma, mutta yhä enemmän myös seudullinen ja toiminnallinen eli käytännössä kaavallinen ulottuvuus. Tulevaisuudessa toiminnassa painottunee digitalisaatio, jonka pohjalle on tällä kaudella tehty palvelualustaa. Eri tahot ja toimijat ovat löytäneet yhteistyöstä omia kiinnostuksen kohteitaan myös muissa teemoissa, kuten taloudessa, henkilöstössä ja koulutuksessa. Teemat, joissa toimijat ovat löytäneet toisensa, ovat saaneet kulkea ja kehittyä omillaan, eikä niitä ole haluttu oikeaoppisesti myöskään suitsia liikaa, vaan ne ovat saaneet löytää tarkemmat sisältönsä ja tekijänsä itse. Rönsyt karsiutuvat. Toisaalta taas asiat, joille ei ole löydetty punaista lankaa, on onnistuneesti karsittu luontaisen evoluution kautta. Esimerkiksi omistajapolitiikka on jäämässä pois yhteiseltä agendalta. Poliittiseen päätöksentekoon nopeutta ja tiedon levittämistä. Poliittinen päätöksenteko on ollut vielä liian hidasta ja moniportaista. Keskusteluissa on ollut kohtalaisen hyvin mukana kuntien virkajohto ja poliittinen johto, mutta tietoa toiminnan sisällöstä tulisi viedä yhä pidemmälle kuntien hallituksiin ja valtuustoihin. Tietojen levittämisessä sekä selkeäsanainen ja kansantajuinen viestintä että keskustelufoorumien (esim. seminaarien) järjestäminen on edelleen tärkeää. Poliittista päätöksentekoa tulisi nopeuttaa ja suoraviivaistaa, mikä käytännössä tarkoittaisi suorempaa systemaattista yhteyttä kuntien valtuustoihin. Päätöksenteon nopeus ja toimivuus tulevat olla keskeisesti mukana toiminnan seurannassa. Rakenteet ryskyvät. Toimintaympäristössä tapahtuu tällä hetkellä suuria rakenteellisia muutoksia, joista tärkein on sote- ja maakuntauudistus. Uudistus tulee vaikuttamaan keskeisesti kuntiin ja sitä kautta seudulliseen yhteistyöhön. Kunnat pitävät edelleen arvossa seudullisen tason yhteistyötä, ja monissa tehtävissä rakennettaneen yhteistyötä edelleen myös pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Kuntien ja seudun tehtäviä joudutaan jäsentämään erittäin merkittävästi alkuvuoden 2017 aikana. KUUMA:lla on edelleen sijansa, sillä edunvalvonta tai pikemmin yhteiskehittely muiden toimijoiden kanssa on edelleen tuiki tarpeellista. Jatkossa etuja valvotaan yhä enemmän rinnakkain maakunnan kanssa. Tulevaisuuden kunnan kolmen kovan K:n teemoissa (kehitys, kaavoitus, koulutus) tulee olemaan huomattavan tärkeätä tehdä yhteistyötä myös kuntien välillä. Tällä hetkellä yhteistyöhön on resursoitu kolme henkilöä määräaikaisesti vuoden 2017 kesäkuun loppuun. Organisoitumista ja resursoimista on tarkasteltava alkuvuoden 2017 aikana. Seuraavalle tasolle pääseminen edellyttää vahvempaa resursointia.

4 4 Strategista ajattelua kehitettävä kuntakimpassa. Haasteena on, että uusi kunta -ajattelu menee eri tahtia eri KUUMA-kunnissa. KUUMA:lla ei ole tällä hetkellä meneillään prosessia, jossa ennakoitaisiin tai visioitaisiin tilannetta vuonna 2019 tai sen jälkeen. Tämä pitäisi tehdä yhdessä komissiossa tai erillisenä prosessina. Valmisteltavissa kuntastrategioissa voisi olla mukana joitakin yhteisiä komponentteja tai niitä voitaisiin ainakin osittain valmistella yhteisesti. Summa summarum: KUUMA-yhteistyö tärkeässä roolissa seudun tahdon ja äänen kokoamisessa. Toiminnan sisällöt ovat löytyneet luonnollisen tarkentumisen ja kasautumisen myötä. Toimintaa on syytä jatkaa. Jatkossa korostuvat kuntia yhdistävät strategiset kysymykset, rullaavuus ja kokeilu, sekä kansantajuinen viestintä ja laaja päätöksentekijöiden osallistaminen. 3 TULEVAISUUDEN POLKUVAIHTOEHDOT Seuraavassa esitellään tulevaisuuden polkuvaihtoehdot. Ne on järjestetty siten, että yhteistyön määrä lisääntyy vaihtoehtojen myötä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa yhteistyötä ei ole lainkaan, viimeisessä vaihtoehdossa yhteistyö on syventynyt äärimmäisen pitkälle, kuntaliitokseen tai -liitoksiin. Kaikissa poluissa tärkeitä toimintatapoja ja -malleja ovat 1) rullaava strategia (sitoutuminen ja seuranta), 2) kokeilut (konkreettinen tekeminen) ja 3) keskustelufoorumien järjestäminen (klubiajattelu) ja viestintä. 1. Eriytyvät polut / poltettu maa: Kunnat irtoavat KUUMA-yhteistyöstä. Skenaariossa saattaa olla joku kunta, joka selviytyisi tästä skenaariosta, mutta kokonaisuudessaan se tarkoittaisi keskinäisen kilpailun kiristymistä, yhteisen äänen ja tahdon häviämistä ja sitä kautta seudullista väliinputoamista. Ei suositeltava polku. Arvioitsijan sijoitus: Nykyinen malli, laajalla fokuksella. Jatketaan laajalla kymmenen kunnan joukolla ja lavealla agendalla. Saadaan tieto kehittämisestä leviämään. Laajempi tunnettuus, mutta kärkiteemoista puuttuu kärki. Ei suositeltava polku. Arvioitsijan sijoitus: Nykyinen malli, tarkalla fokuksella. Kymmenen kunnan aluerajaus, mutta keskittyminen muutamaan olennaiseen teemaan: MAL sekä yhteistyö tulevaisuuden kuntien kannalta keskeisissä tehtävissä (kehitys, kaavoitus, koulutus). Vahvempi neuvottelukumppani pääkaupunkiseudun, maakunnan ja valtion suuntaan. Keskittyminen muutamiin kysymyksiin jättää luonnollisesti tiettyjä teemoja pois / ulkokehälle. Suositeltava polku, mutta kunnilla on oltava tahtoa ja taitoa yhteisten valintojen tekemiseen ja tekemisen ja strategian on oltava rullaavia. Arvioitsijan sijoitus: Alueen supistaminen ja ytimen tiivistäminen. Alueen karsimisen kautta mukana olevat kunnat ovat todennäköisesti sitoutuneempia ja johtaminen ja päätöksenteko on konkreettisempaa ja nopeampaa. Asetelma saattaa kuitenkin johtaa kilpailuasetelmaan Keski-Uudenmaan sisällä (vrt. polku 1), ja siksi haitat saattavat olla hyötyjä suurempia. Arvioitsijan sijoitus: Syventyvät ja laajentuvat kehät. Määritellään teemat ja kuntajoukot teemallisten intressien mukaisesti. Mikäli teemojen määrä pysyy hyvin rajattuna, voi tämä malli olla erittäin toimiva, mutta mikäli teemoja ja erilaisia alueita on runsaasti, tulee organisoitumisen tavasta hyvin vaikeasti hahmotettava, johdettava ja seurattava. Vaatii myös vahvaa resursointia. Arvioitsijan sijoitus: Kuntaliitoksia tai kuntaliitos. Kuntaliitokset ovat monien kunta-asiantuntijoiden mukaan realistinen vaihtoehto 2020-luvun puolivälissä. Mikäli KUUMA haluaisi olla edelläkävijä, voisi se jo nopeasti nostaa myös tämän vaihtoehdon esille keskusteluihin. Arvioitsijan sijoitus: 1.

5 5 TILASTOLIITE: KUUMA-seutu kuntakyselyssä Lähteenä MDI:n Kuntakysely, johon vastauksia tuli KUUMA-kuntien osalta yhteensä 182 (josta 39 johtoryhmän jäsentä, 143 luottamushenkilöä). KUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) SEUDUN ELI KUNTIEN YHTEINEN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) MAAKUNNAN ELINVOIMAPOLITIIKKA (KOULUARVOSANA) Kuva 2. Arvosanat elinvoiman kehittämiselle 5,8 7,4 6,4 6,3 7,4 6,8 7,1 6,2 7,2 7,5 6,9 6,2 6,9 6,8 7,4 7,7 6,7 6,9 6,6 7,5 6,4 7,1 7,1 7,9 7,9 7,8 8,5 8, Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Viha KUUMA-seutu Maan keskiarvo

6 6 SEUDULLISEN KEHITTÄMISYHTEISTYÖN MERKITYS TULEE KASVAMAAN MAAKUNNALLISEN KEHITTÄMISYHTEISTYÖN MERKITYS TULEE KASVAMAAN MAANTIETEESEEN SITOMATON VERKOSTOMAINEN JA TEEMOITTAINEN YHTEISTYÖ KUNTIEN VÄLILLÄ TULEE KASVAMAAN KUNTIA JA KAUPUNKISEUTUJA LAAJEMPIEN VYÖHYKKEIDEN JA KÄYTÄVIEN KEHITTÄMISEN MERKITYS TULEE KASVAMAAN (LIIKENNEINFRAAN NOJAAVAT LAAJEMMAT TYÖVOIMA- JA OSAAMISMARKKINAT) 3,7 4,1 3,5 4,2 4,5 4,1 3,7 3,5 3,5 3,6 3,6 4,3 3,1 3,4 3,6 4,2 3,2 4,3 3,4 4,5 4,5 4,3 Kuva 3. Eri aluetasojen merkitys kehittämiselle tulevaisuudessa TÄYSIN SAMAA MIELTÄ Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Viha KUUMA-seutu Koko maa TÄYSIN ERI TÄYSIN SAMAA MIELTÄ MIELTÄ 5 KUNTAORGANISAATION SISÄLLÄ VALLITSEE VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN VÄLILLÄ VALLITSEE VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS KUNTIEN VÄLILLÄ VALLITSEE SEUDULLISESTI VAHVA JA HYVÄ LUOTTAMUS Kuva 4. Luottamus kuntien sisällä ja kuntien välillä KUUMA-seutu, johtavat viranhalajat Koko maa, johtavat viranhalajat KUUMA-seutu, luoeamushenkilöt Koko maa, luoeamushenkilöt

7 7 HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN SIPOO TUUSULA VIHTI KUUMA-SEUTU KOKO MAA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % nykyistä huomaeavasa heikommat ennallaan nykyistä huomaeavasa paremmat nykyistä hieman heikommat nykyistä hieman paremmat En osaa sanoa Kuva 5. Kehitysnäkymät kunnassa 3-5 vuoden päähän HYVINKÄÄ JÄRVENPÄÄ KERAVA KIRKKONUMMI MÄNTSÄLÄ NURMIJÄRVI PORNAINEN SIPOO TUUSULA VIHTI KUUMA-SEUTU KOKO MAA 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % erieäin paljon heikentäväsa ei vaikutusta erieäin paljon parantavasa hieman heikentäväsa hieman parantavasa Kuva 6. Maakuntauudistuksen vaikutus kunnan kehitysnäkymiin