KÖYLIÖN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS 2014
1 KAAVOITUSKATSAUS 2014 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMINEN Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Köyliön kunnan kaavoitustyötä johtaa kunnanhallitus, jolla on ollut apunaan valmistelevana toimielimenä kunnanhallituksen nimeämä kaavoitustoimikunta. Kunnan tekninen osasto vastaa kaavoitukseen liittyvästä esisuunnittelusta, selvitysten laadinnasta, suunnitteluttamisesta ja yhteydenpidosta eri viranomaisiin. Kaavoituksen vastuuhenkilönä toimii kunnan tekninen johtaja. KAAVOITUKSEEN VAIKUTTAMINEN Kaavojen suunnitteluprosessi on muuttunut avoimemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa alueen maanomistajiin ja niihin henkilöihin, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaisiin ja yhteisöihin, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vuorovaikutuksen varmistamiseksi kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavan vireille tulosta tulee myös ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. RAKENNUSJÄRJESTYS Kaavoituksen ohella rakentamista ohjataan myös rakennusjärjestyksellä. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilymisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestys on uusittu vuoden 2005 aikana siten, että Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston toiminta-alueella on käytössä vain yksi rakennusjärjestys. Rakennusjärjestysehdotus hyväksyttiin Köyliön ja Säkylän kunnanvaltuustoissa 28.3.2006, Euran kunnanvaltuustossa 22.5.2006 ja Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnassa 28.2.2006. Pyhäjärviseudun rakennusjärjestys on ollut voimassa 1.7.2006 alkaen. Rakennusjärjestystä tarkastettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 muutoksen takia ja se hyväksyttiin Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnassa 8.11.2011 sekä Köyliön kunnanvaltuustossa 12.12.2011. Rakennusjärjestys on astunut voimaan 17.1.2012 alkaen.
2 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava käsittää tarpeellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin perustuvan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämiseksi ja yhdyskuntarakenteen periaatteiksi. Voimassa oleva seutukaava tarkistetaan ja ajantasaistetaan uuden maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavaksi maakuntakaavaksi. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muussa alueiden käytön järjestämisessä. Maakuntakaavan laatimisesta huolehtii Satakuntaliitto. Satakunnan ensimmäinen kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 17.12.2009. Vuoden 2010 maaliskuussa kaava saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö on vahvistanut 30.11.2011 Satakunnan maakuntakaavan (N:oYM/5222/2010). Samalla ympäristöministeriö on vahvistanut maankäyttö ja rakennuslain 210 :n 1 momentin nojalla maankäyttö ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana voimassa olevien Satakunnan seutukaava 5:n ja Satakunnan seutukaava 2:n sekä Kiikoisten kunnan alueella voimassa olevan Pirkanmaan 3. seutukaavan kumoamisen. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Maakuntakaava-aineistoa löytyy Satakuntaliiton kotisivuilta osoitteesta: http://www.satakuntaliitto.fi/maakuntakaava Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia kaavan pitämisestä ajan tasalla ja kehittämisestä. Maakuntakaavoituksen seuraavat vaiheet tulevat olemaan vaihemaakuntakaavojen laadinta sekä analyysi- ja toimintamallien kehittäminen edistämään maakuntakaavan toteutumista. Ajantasainen lainsäädäntö: http://www.finlex.fi/fi/ SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa- selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin niitä alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä. Kaavan valmistelussa oli mukana kuntien yhdyshenkilöitä sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Vaihemaakuntakaava 1 avulla on mahdollista saavuttaa laskennallisesti 3,10 Twh sähköntuotanto. Vaihemaakuntakaavan avulla osoitettiin 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotantoaluetta. Satakunnan maakuntavaltuusto hyväksyi 13.13.2013 vaihekuntakaava 1. Tämän jälkeen kaava siirtyi ympäristöministeriön vahvistettavaksi helmikuussa 2014. Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja hylkäsi tässä yhteydessä viisi kaavasta tehtyä valitusta. Köyliön osalta vaihemaakuntakaava 1 on määritelty yksi alue tuulivoimarakentamisen tarpeisiin. Korpilevonmäki tuulivoima-alueelle on laskennallisesti kaavailtu 11 tuulimyllyn sijoittamista. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 2 Satakunnan maakuntahallitus päätti 24.11.2014 (MH/126 ) käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 laadinnan.
3 SATAKUNNAN SEUTUKAAVA Satakuntaliiton toimesta on laadittu 1970-luvulta lähtien seutukaavoja, joista viimeisin Satakunnan seutukaava 5 on vahvistettu 11.1.1999 ja se on saanut lainvoiman 4.4.2001 (KHO). Maakuntakaavan hyväksymisen myötä Satakunnan seutukaava 5 sekä Satakunnan seutukaava 2 ovat kumoutuneet ympäristöministeriön päätöksellä ( N:o YM1/5222/2010). YLEISKAAVOITUS Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Köyliön kuntaan ei ole laadittu koko kuntaa koskevaa yleiskaavaa, vaan on laadittu osayleiskaavoja tarpeellisin osin. Kepolan osayleiskaava Kepolan osayleiskaavan uudistaminen on käynnistynyt v. 1997 alussa ja valtuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan 18.12.2000. Osayleiskaava-alue sijoittuu osittain Köyliönjärven kansallismaisemaan. Osayleiskaavatyön yhteydessä mm. Köyliönjärven kansallismaiseman rajaus Kepolan taajaman kohdalla on määritelty tarkemmin. Samoin kaavatyön yhteydessä on otettu kantaa seutukaavassa Kepolan taajaman kohdalle merkityn ohitustievarauksen osalta. Osayleiskaavassa on katsottu, että seutukaavassa merkitylle ohikulkutielle ei ole tarvetta. Vuoden 2014 aikana osayleiskaavassa ei ole tapahtunut muutoksia. Kankaanpään osayleiskaava Kankaanpään taajamassa on voimassa ns. 2. asteen osayleiskaava, joka on vahvistettu Turun ja Porin lääninhallituksessa 14.6.1993. Vuoden 2013 aikana on lähdetty toteuttamaan osayleiskaavan muutosta koskien entistä kalankasvatuslaitosta sekä sen lähialuetta. Kunnanhallitus on käsitellyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kokouksessaan 19.8.2013( 170) ja päätti asettaa suunnitelma nähtäville 23.8 13.9.2013 väliseksi ajaksi. Viranomaisneuvottelu kaavan osalta käytiin 18.10.2013. Ristolan osayleiskaava Ristolan alueen osayleiskaava on laadittu lähinnä alueen teollisuuden rakennuspaikkojen ohjaamista ja määrittelemistä varten. Kaava on ns. ohjeellinen osayleiskaava, jota ei ole alistettu vahvistettavaksi. Vuoden 2013 aikana kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia. Viranomaisneuvottelussa 18.10.2013 keskusteltiin kaavoituksen laajentamisesta vt 12 Kokemäen puoleiselle alueelle. Hankkeen jatkotoimenpiteenä vuoden 2014 aikana aloitettiin kaavaluonnoksen laadinta alueesta. Lisäksi Ristolan alueen tiejärjestelyistä pidettiin neuvottelu ELY-keskuksen edustajien kanssa Ristolan risteysjärjestelyjen suunnittelujen alkamiseksi.
4 Yttilän osayleiskaava Yttilän alueen osayleiskaava on ns. ohjeellinen osayleiskaava, jota ei ole alistettu vahvistettavaksi. Vuoden 2014 aikana kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia. ASEMAKAAVOITUS Asemakaava on kunnan maankäytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä koskeva suunnitelma, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, maisemakuvan, hyvän rakentamistavan sekä olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Asemakaavojen ajantasaistamista koskeva määräaika on pääosin 13 vuotta. Lisäksi kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia kaavoituskatsaus, jonka yhteydessä on kysynnän sitä edellyttäessä arvioitava asumiseen varattujen tonttien riittävyys. Valtuusto hyväksyi Kepolan ja Kankaanpään asemakaavat kokouksessaan 22.9.2003. Kaavoissa on koottu kaikki alueiden aiemmat asemakaavat ja tarkistettu niitä toteutuneisuuden sekä nykyisten kiinteistörajojen mukaisiksi. Kaavoissa on osoitettu aluevaraukset taajamien tarpeita varten. Uusia alueita on suunniteltu taajamarakennetta täydentäen kohtiin, joissa niiden toteuttaminen on taloudellista. Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kepolan asemakaava-alueella Kepolan asemakaava-alueella on useita kunnan omistamia, asumiseen varattuja, myymättömiä tontteja. Vuoden 2013 aikana kunnallistekniikan rakentamisen avulla saatiin käyttöön uusia omakotitontteja Annelintien jatkeen rakentamisen seurauksena. Kepolan asemakaava-alueella on tällä hetkellä riittävästi kaavoitettuja tontteja Asumiseen varattujen tonttien riittävyys Kankaanpään asemakaava-alueella Kankaanpään asemakaava-alueella on kunnallistekniikan rakentamisen kautta saatu käyttöön lisää asumiseen soveltuvia tontteja. Kunnallistekniikan rakentamisen loppuun saattaminen Teeritien alueella mahdollisti uusien tonttien käyttöönoton, joka takaa tällä hetkellä riittävän tonttitarjonnan alueella. Kankaanpään asemakaavan muutos Kankaanpään asemakaavan muutoksen keskeisin tavoite on osoittaa kalalaitoksen alueelle uutta maankäyttöä. Muiden osa-alueiden kohdalla tavoitteena on tehdä täydennyksiä ja tarkistuksia Köyliön valtuuston 22.9.2003 hyväksymään asemakaavaan. Asemakaavan muutoksen tärkein tavoite on osoittaa toimintansa lopettaneen kalalaitoksen alueelle uutta maankäyttöä. Tavoitteena on, että sekä päärakennuksen alue että kala-altaiden alue osoitetaan asuinrakennusalueeksi. Ranta on tarkoitus jättää yleisesti liikuttavissa olevaksi virkistysalueeksi, jonka läpi kulkee kävelyreitti. Ranta-alueen uusille rakennuspaikoille ja rantapuistoon pyritään järjestämään katuyhteys alueen molemmista päistä. Alueen nykyinen maankäyttö ja rakentamistilanne toimivat lähtökohtana kaavamuutoksen sisällölle. Mm. alueella olevien liikerakennuksen, palvelukeskuksen ja asuinrakennusten alueet osoitetaan nykyisen käyttönsä mukaisesti.
5 Kaavamuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.1 25.2.2011 välisenä aikana. Kaavan muutosehdotuksesta pyydettiin lausunnot ELY- keskukselta, Satakuntaliitolta sekä Satakunnan Museolta. Luonnosvaiheen neuvottelu pidettiin 24.4.2012, jossa päätettiin pyytää rakennusinventointi em. alueelta. Kaavaluonnosta käsiteltiin kunnanhallituksen kokouksessa 17.9.2012 ja päätettiin asettaa nähtäville. Lisäksi päätettiin pyytää lausunnot kaavaehdotuksesta Varsinais-Suomen ELY- keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta sekä Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolta. Saatujen lausuntojen perusteella tehdään tarvittavat vastineet ja korjaustoimenpiteet kaavaluonnokseen edelleen käsittelyä varten. Kaavan käsittely etenee yhdessä osayleiskaavan etenemisen kanssa. Kankaanpään asemakaava-alueella aloitettiin myös Viskaalinkujan alueelle pieni kaavamuutos. Kaavamuutos koskee 22.9.2003 hyväksytyn asemakaavan korttelia 6 ja osaa korttelista 1. Muutos koskee katualueen osaa sekä muutamia viereisiä rakennettuja tontteja. Kaavanmuutosta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kunnanhallituksessa ja suunnitelma on ollut nähtävillä 18.3 17.4.2013 välisenä aikana. Kaavanmuutos on tarkoitus saattaa loppuun vuoden 2015 aikana. RANTA-ASEMAKAAVOITUS Haaviston ranta-asemakaavan valmistelu aloitettiin yksityisen maanomistajan toimesta. Viranomaisneuvottelu asiasta pidettiin 24.4.2012. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.5.2012 käynnistää Haaviston ranta-asemakaavan laatimisen. Haaviston ranta-asemakaavan arviointi- ja osallistumissuunnitelma oli nähtävillä 24.5 22.6.2012 välisenä aikana. Luonnoksesta ei saapunut nähtävillä oloaikana yhtään mielipidettä. Luonnoksen perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka päätettiin asettaa nähtäville kunnanhallituksen kokouksessa 20.8.2012 ja pyytää lausunnot Varsinais- Suomen ELY- keskukselta, Satakuntaliitolta, Satakunnan Museolta ja Pyhäjärviseudun Ympäristötoimistolta. Kaavaehdotus oli nähtävillä 9.11. 10.12.2012 välisenä aikana. Lausunnot em. rantakaavasta saatiin Varsinais-Suomen ELY- keskukselta, Satakunnan Museolta, Satakuntaliitolta sekä Pyhäjärviseudun ympäristötoimistosta. Kunnanhallitus ehdotti kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä 25.2.2013 pidetyssä kokouksessa. Kunnanvaltuusto hyväksyi 4.3.2013 (31 ) kokouksessaan laaditun Haaviston ranta - asemakaavan. Varsinais-Suomen ELY-keskus teki valituksen hallinto-oikeuteen tehdystä päätöksestä. Kunnanhallitus antoi vastineen kokouksessaan 10.6.2013 (151 ). KAAVOITUSOHJELMA Köyliön kunnalla ei ole erillistä hyväksyttyä kaavoitusohjelmaa. Kaavoitushankkeet on käynnistetty erillispäätöksin tai kunkin vuoden talousarvioon otettuina hankkeina. Kaavanvalmistelun osalta valmisteltavana on mm. Kankaanpäässä Rinnetien takana olevan maaalueen hankinta kunnan omistukseen ja alueen kaavoittaminen asumisen mahdollistaviksi teollisuusalueeksi. Lisäksi Ristolan teollisuusalueen lisäkaavoituksen valmistelu on alkamassa. Lisätietoja kaavoituksesta ja rakentamisesta antaa: Tekninen johtaja Pertti Ollikka, puh.(02) 8378 6620 pertti.ollikka@koylio.fi Köyliössä 08.01 2014 Seppo Saarinen Kunnanjohtaja Pertti Ollikka Tekninen johtaja