KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003
Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Viitasammakko... 1 3 Selvitysalue ja merkinnät... 1 4 Tulokset... 1 4.1 Ätäskön Teponlahti... 2 4.2 Likolahti... 3 4.3 Mustalahti... 4 5 Tulosten tarkastelu... 5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Viitasammakkoselvitys 1 (5) 10.11.2014 Viitasammakkoselvitys 1 Johdanto 2 Viitasammakko Kiteen kaupungilla on tarkoitus laatia ajanmukainen rantaosayleiskaava. Osana rantaosayleiskaavan luontoinventointia Pyhäjärvellä toteutettiin rantaosayleiskaavan alueella viitasammakkoselvitys. Työn tarkoituksena oli selvittää viitasammakon esiintyminen alueella sekä kartoittaa mahdolliset viitasammakon lisääntymisalueet. Viitasammakkoselvityksen teki Kiteen kaupungin toimesta biologi FM Janne Partanen :stä. Suomessa viitasammakkoa tavataan lähes koko maamme alueella. Pohjoisin havainto on Ivalosta. Pohjoisessa viitasammakko on kuitenkin eteläosia harvalukuisempi. Järvi - Suomen alueella laji on paikoin jopa sammakkoa runsaslukuisempi. Viitasammakoita tapaa kosteilla niityillä, viidoilla, kedoilla, metsissä, soilla ja puutarhoissa. Laji suosii kosteampaa ympäristöä kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko on paikkauskollinen laji, eikä lähde kauaksi kutuvetensä lähistöstä. Viitasammakon kutu alkaa etelässä huhti - toukokuun vaihteessa, jolloin viitasammakot kokoontuvat suurina joukkoina tulvivien järvien ja lampien reheväkasvuisille rannoille. Isoissa vesistöissä laji suosii matalia tulvarantoja, missä on pieniä lampareita. Kutuaikaan viitasammakon tunnistaa äänestä. Sen ääni on pulputtava kun taas tavallisen sammakon ääni on kurnuttava. Kutu kestää useita vuorokausia. Naaras laskee 2-3 munaryhmää, jotka painuvat pohjaan ja jäävät sinne (päinvastoin kuin tavallisen sammakon munat, jotka kohoavat pintaan). Munat ovat halkaisijaltaan pari millimetriä ja väritykseltään päältä mustia, alta vaaleita. Viitasammakko kuuluu luontodirektiivin IV(a) lajistoon. Luontodirektiivin IV(a) lajiston lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LsL 49 ). 3 Selvitysalue ja merkinnät 4 Tulokset Viitasammakkoa etsittiin koko selvitysalueelta todennäköisistä kohteista. Käyntikohteiden valinnassa käytettiin hyödyksi ilmakuva-aineistoa, jonka avulla käyntikohteiksi valittiin mm. luhtaiset alueet sekä rehevät rantakasvillisuusalueet. Ilmakuva-aineiston perusteella selvitysalueelta valittiin noin 60 käyntikohdetta. Lisäksi viitasammakkoa etsittiin muilta maastossa havaituilta potentiaalisilta kohteilta. Selvitysalueen kartta on liitteessä 1. Maastotyöt suoritettiin kiertämällä alueen merkittävimmät rantakaislikot, rantaluhdat ja rehevät järven lahdet. Kohteisiin lähestyttiin pääasiassa maata pitkin ja saaristossa oleville kohteille mentiin veneellä. Kohteessa kuunneltiin viitasammakon ääntelyä sekä etsittiin silmämääräisesti viitasammakon kutua. Maastossa viitasammakon kutualueita etsittiin kuutena päivänä 8.5. - 22.5.2014 välisenä aikana. Maastotyöt pyrittiin ajoittamaan aurinkoisille ja lämpimille päiville. Viitasammakon kutualueita löydettiin selvitysalueen pohjoisosista. Löydetyt viitasammakon kutualueet sijaitsivat Likolahdessa, Mustalahdessa ja Ätäskön Teponlahdessa. Havaitut kutualueet ovat merkitty karttaan liitteessä 1.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Viitasammakkoselvitys 2 (5) 10.11.2014 4.1 Ätäskön Teponlahti Atäskön Teponlahdessa havaittiin viitasammakon kutuääntelyä. Kutualueella on tiiviskasvuista järviruokoa, jonka sisäpuolelle jää lammikkoisia alueita. Viitasammakon kutupaikat sijaitsevat pääasiassa näissä lammikoissa sekä ruovikon reuna-alueilla. Ruovikkoon tehdyt kulkuväylä ruoppaukset sekä siihen laskevat ojat lisäävät myös viitasammakolle sopivaa kutualuetta. Ätäskössä on havaitun kutualueen lisäksi muita samankaltaisia alueita. Näiltä alueilla käytiin kuuntelemassa useampana iltana, mutta viitasammakosta ei saatu havaintoja. Kuva 1 Ätäskön Teponlahden kutualue
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Viitasammakkoselvitys 3 (5) 10.11.2014 4.2 Likolahti Likolahden alueella havaittiin viitasammakoiden ääntelyä luhtaisissa lahden pohjukoissa. Likolahdella viitasammakoiden kutualueet sijaitsevat pienissä lahden pohjukoissa. Kutualueet vuorottelevat viitasammakolle vähemmän merkittävien karumpien ranta-alueiden välillä. Kuva 2 Likolahden kutualuetta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Viitasammakkoselvitys 4 (5) 10.11.2014 4.3 Mustalahti Mustalahden alueella havaittiin viitasammakon ääntelyä laajoilla alueilla. Mustalahti on suojaisa lahtialue, missä on myös runsaasti viitasammakon kutualueeksi soveltuvaa ympäristöä. Alueen rannat ovat luhtaisia ja osittain rikkonaisia, jolloin viitasammakolle muodostuu sopivia kutupaikkoja. Kuva 3 Mustalahden kutualuetta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Viitasammakkoselvitys 5 (5) 10.11.2014 5 Tulosten tarkastelu Pyhäjärvi on kirkasvetinen ja karu järvi. Viitasammakko tarvitsee lisääntyäkseen reheviä ja matalia rantoja, missä kasvillisuus suojaa kutua. Veden kirkkaus todennäköisesti myös heikentää viitasammakon elinmahdollisuuksia, sillä kirkkaassa vedessä esimerkiksi viitasammakoihin kohdistuva predaatio kasvaa helposti. Selvitysalueen eteläosissa rannat ovat yleisesti ottaen karuja sekä tuuliherkkiä. Selvitysalueen rantaruovikot ovat usein tiiviskasvustoisia, jolloin ruovikon sisään ei välttämättä muodostu viitasammakolle sopivia kutupaikkoja. Lisäksi potentiaaliset kutualueet sijaitsevat kaukana toisistaan, mikä heikentää populaatioiden välistä vuorovaikutusta sekä populaatioiden elinkelpoisuutta. Selvitysalueen rehevimmät alueet sijaitsevat pohjoisosassa ihmistoiminnan lähellä. Näillä alueilla myös vesi oli vähemmän kirkasta kuin selvitysalueen eteläosissa. Viitasammakko havaintoja saatiin Ätäsköstä, missä ranta-alueilla on laajoja rantaruovikoita. Kutuääntelyä havaittiin kuitenkin ainoastaan yhdestä ruovikosta. Suurin osa alueen rantaruovikosta on tiiviskasvuista eikä ruovikon sisään välttämättä jää viitasammakolle tarpeellisia lammikoita. Janne Partanen, FM biologi Liite 1: Selvitysalueen kartta