Nauta. ihminen hajottajat. Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt. rantaniityn kasveja
|
|
- Pauli Ismo Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä syö: Nauta Bos taurus rotu: kyyttö Elinympäristö: rantaniityt Kuka syö: ihminen hajottajat rantaniityn kasveja Tiesitkö? Kyytöt ovat itäsuomenkarjaa, joka on uhanalainen maatiaisrotu.
2 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
3 Mitä syö: Piisami Ondatra zibethica Elinympäristö: matalat järvet, suojaisat lahdet; tekevät pesän rantaveteen Kuka syö: minkki kettu hajottajat Tiesitkö? Piisami ei kuulu maamme alkuperäislajistoon, vaan se on tuotu meille Pohjois-Amerikasta metsästettäväksi turkiseläimeksi.
4 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
5 Mitä syö: Supikoira Nyctereutes procyonoides Elinympäristö: alavat lehtomaat, rannat ja suoseudut Kuka syö: pentuja syövät kettu, merikotka ja kanahaukka hajottajat Tiesitkö? Supikoira on alkuperältään aasialainen laji, joka on omin jaloin levinnyt Venäjän puolelle tehtyjen siirtoistutusten seurauksena Suomeen.
6 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
7 Mitä syö: Rantakäärme Natrix natrix Elinympäristö: kosteikot, runsaskasvustoiset maastot Kuka syö: matoja pikkunisäkkäitä Tiesitkö? Ennen vanhaan rantakäärmeet elelivät usein maatalojen pihapiireissä ja karjan lypsytarhoissa. Niiden uskottiin olevan hyödyksi karjan menestymiselle, joten niitä suojeltiin ja ruokittiin. minkki mäyrä siili kärppä hiirihaukka varpushaukka hajottajat
8 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
9 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Rantakäärme Natrix natrix MUNA Elinympäristö: munat lämpimässä paikassa, esim. kivenkolossa tai rannan ruokokasassa Kuka syö: mäyrä siili hajottajat Tiesitkö? Rantakäärmeen munan kuori ei ole kova kuten linnun munan, vaan nahkamainen ja pehmeä.
10 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
11 Mitä syö: Sammakko Rana temporaria Elinympäristö: metsät, ruovikot, kosteat rantaniityt ja -luhdat Kuka syö: matoja etanoita maakotiloita kovakuoriaisia Tiesitkö? Kookas vanha sammakko saattaa olla jopa 15-vuotias. Sammakot ovat rauhoitettuja eläimiä. minkki kärppä vesipäästäinen kettu hajottajat
12 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
13 Mitä syö: aluksi mätimunan suojana ollutta hyytelöä, sen jälkeen sarveishampaillaan leviä ja bakteerimassaa kasvien pinnalta Sammakko Rana temporaria MÄTI ja NUIJAPÄÄ Elinympäristö: monenlaiset suojaisat rantavedet, kutu hyvin matalassa vedessä Kuka syö: Tiesitkö? Sammakon mätimunia ympäröi läpinäkyvä hyytelö, joka toimii kuin kasvihuone. Tumma ydin lämpenee auringossa ja hyytelö estää lämpöä karkaamasta. malluainen vesiskorpioni hajottajat
14 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
15 Mitä syö: Hauki Esox lucius Elinympäristö: rehevät merenlahdet ja järvet Kuka syö: harmaahaikara kalasääski ihminen hajottajat vesimyyriä Tiesitkö? Hauki kasvaa koko ikänsä. Hauella on hyvä värinäkö ja suussaan noin 700 erikokoista jatkuvasti uusiutuvaa hammasta.
16 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
17 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Hauki Esox lucius MÄTI ja RUSKUAISPUSSIPOIKANEN Elinympäristö: Kutu hyvin matalassa, usein ruovikossa, jokisuulla tai tulvaniityllä jäiden lähdön jälkeen. Hedelmöityneet mätimunat leviävät laajalle ja takertuvat kasveihin. Kuka syö: Tiesitkö? Vastakuoriutuneet poikaset pysyttelevät kiinni kasveissa, kunnes ruskuaispussin ravinto on kulutettu. kiekkokotilot äyriäiset hajottajat
18 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
19 Mitä syö: Lahna Abramis brama Elinympäristö: runsaskasvuiset järvet ja merenlahdet Kuka syö: vesisiiroja hernesimpukoita liejusimpukoita surviaissääsken toukkia harmaahaikara kalasääski ihminen hajottajat Tiesitkö? Lahna saattaa elää yli 30-vuotiaaksi.
20 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
21 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Lahna Abramis brama MÄTI ja RUSKUAISPUSSIPOIKANEN Elinympäristö: kutu lähellä rantaa kasvillisuuden seassa pohjan tuntumassa Kuka syö: Tiesitkö? Kutuaikana koirailla on päässä karheita kutukyhmyjä. äyriäiset kiekkokotilot hajottajat
22 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
23 Mitä syö: Kymmenpiikki Pungitius pungitius Elinympäristö: umpeen kasvavat järvet, lammet ja ojat, matalat murtovesilahdet Kuka syö: surviaissääsken toukkia Tiesitkö? Kymmenpiikki on hietatokon ohella pienin kalalajimme. hajottajat
24 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
25 Mitä syö: kuluttaa ruskuaispussiaan Kymmenpiikki Pungitius pungitius MÄTI ja RUSKUAISPUSSIPOIKANEN Elinympäristö: kasvinpalasista rakennettu pesä vesikasvien varassa pohjan läheisyydessä Kuka syö: Tiesitkö? Monivaiheisten parittelumenojen lopputuloksena naaras laskee munansa koiraan tekemään pesään. Koiras laskee mädin munien päälle ja vahtii munia ja poikasia. äyriäiset kiekkokotilot hajottajat
26 Lintulahdet Life. Piirrokset Vappu Ormio 2005
Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä
Mitä syö: Silkkiuikku Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä Kuka syö: minkki hajottajat Tiesitkö? Silkkiuikun liikkuminen maalla on vaivalloista
LisätiedotKUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS
Vastaanottaja Pirkanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 13.6.2014 KUIVASJÄRVI, PARKANO VIITASAMMAKKO- KARTOITUS VIITASAMMAKKO-KARTOITUS Tarkastus 13.6.2014 Päivämäärä 13.6.14 Laatija Kaisa
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
Lisätiedot2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu
1. Saimaannorppa Norpan alalaji, joka on sopeutunut elämään Saimaan järvialtaassa. Laji on luokiteltu äärimäisen uhanalaiseksi Se on sopeutunut täysin makeaan veteen ja elää 65-80% elämästään vedessä Syö
LisätiedotViitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi
Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen
LisätiedotVesijärven ötököitä. kasveja
Vesijärven ötököitä kasveja JA Vesijärvi sijaitsee Lahden, Hollolan ja Asikkalan alueella ensimmäisen ja toisen Salpausselän välissä. Vesijärvi laskee Etelä-Päijänteeseen Vääksynjoen kautta. Muodoltaan
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotKOSTEIKKOKORTIT - opettajan oheismateriaali -
KOSTEIKKOKORTIT - opettajan oheismateriaali - Taitto ja lajikuvitukset Vappu Ormio 2005 Kosteikkokorti opettajan oheismateriaalit SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1. JOHDANTO... 2 2. KOSTEIKKOKORTTIEN KÄYTTÖ... 3
LisätiedotVäritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin
Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa
LisätiedotViitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä
Viitasammakko Suomen luonnossa ja lainsäädännössä Jarmo Saarikivi Biologi, FT Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto jarmo.saarikivi@helsinki.fi Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 14.6.2017
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotHELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA
1 HELSINKI PRESIDENTINLINNA 2013 KM 39404 OSTEOLOGINEN ANALYYSI HISTORIALLISEN AJAN KAUPUNKITONTIN KAIVAUKSEN LUISTA Nauta FM Katariina Nurminen 31.12.2013 2 Katja Vuoriston johtamalta Helsingin Presidentinlinnan
LisätiedotKalasta tietoa -visa Tehtävät
Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotKARHU. Jos näet metsässä karhun, a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta.
KARHU karhun, niin a) huuda kovaa. b) juokse lujaa. c) kiipeä puuhun. d) leiki kuollutta. Karhu on Euroopan suurin petoeläin. Suomen kansalliseläin. kaikkiruokainen. Suomen kielessä on monta nimeä karhulle:
LisätiedotETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011
ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN
LisätiedotLasten ympäristöopas
Lasten ympäristöopas Vuodenajat Yhdistä oikeaan vuodenaikaan: Lintu aamuvarhain herää pesään aineksia kerää. On siis Ämpäri, lapio ja hiekkalinna, uimapuku ja pyöränpinna. On siis Siili penkoo lehtikasaa,
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotVastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.8.2014 Viite 1510012772 HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Päivämäärä 1.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola
LisätiedotLintuopas. Retkiä Mynälahdelle. Lintuopas. Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja.
Lintuoppaassa on esitelty muutamia Mynälahdella esiintyviä lintulajeja. Haapana... 2 Isokoskelo... 3 Jouhisorsa... 4 Kyhmyjoutsen... 5 Lapasotka... 6 Laulujoutsen... 7 Merihanhi... 8 Pikkujoutsen... 9
LisätiedotNisäkäskortit OHJEET. Muis peli
Nisäkäskortit Kesto: 15 min Kenelle: Kaikki luokka-asteet Missä: Sisä loissa Milloin: Kaikkina vuodenaikoina Tarvikkeet: Nisäkäskor t (tulosta ja leikkaa) Eräpassin osio: Riistanhoito Oppimistavoi eet:
LisätiedotRASTILAN RASTIKANKAAN OSAYLEISKAAVA ALUEEN LUONTOKARTOITUS Ari Lehtinen
RASTILAN RASTIKANKAAN OSAYLEISKAAVA ALUEEN LUONTOKARTOITUS 2018 Ari Lehtinen Tässä luontokartoituksessa keskityttiin kahden EU:n luontodirektiivin liitteessä IV mainitun lajin esiintymiseen kaava alueella.
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotVanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2014
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2014 Koonnut Eero Haapanen, joka havainnoija, jos muuta ei mainittu. Lukumäärä aina yksi, jos muuta ei mainittu. Päivitetty 30.9.14 Siili 19.4. ja 28.6. Taka-Viikki
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
Lisätiedotkysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!
Haasteellisempi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin
LisätiedotLIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:
LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044
FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotLuku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?
Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat
LisätiedotKalaston kehittyminen kosteikkoihin
Kalaston kehittyminen kosteikkoihin Voiko kosteikkojen kalaston hoito lisätä monimuotoisuutta ja auttaa vesiensuojelua? Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus - vesivarayksikkö Tuusulanjärven
LisätiedotKonstunrannan viitasammakkoselvitys
TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913P002 Raportti 1 (8) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Viitasammakko... 1 3 Selvitysalue...
LisätiedotSuo metsäkanalinnun silmin
Suo metsäkanalinnun silmin Teerikana syö tupasvillan tähkiä Suomen riistakeskus Arto Marjakangas 18.12.2014 1 Soiden merkitys metsäkanalinnuille koko vuodenkierrossa: (metsä)riekko teeri metso pyy Esityksen
LisätiedotTampereen kaupunki/ ympäristövalvonta
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Monitavoitteinen metsäsuunnittelu Tutkintotyö PIENPETOJEN PYYNTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2006 Petri Keto-Tokoi
LisätiedotKanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät
Kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesät Haukat suojeltuja Heidi Björklund, & Jari Valkama 31.3.2017 Petolinnut, niiden munat ja poikaset ovat luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettuja. Rauhoitettujen
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotVESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA
VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,
LisätiedotPESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Saba Tuuli Oy Ab Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.6.2014 SUOMEN HYÖTYTUULI OY, SABA TUULI OY AB PESOLAN JA KORKEAMAAN VIITASAMMAKKOSELVITYS SABA TUULI OY
LisätiedotNaurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa
Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset
LisätiedotHangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys
1(8) M U I S T I O 14.10.2010 Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell 1. Johdanto Työn tavoitteena
LisätiedotPAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI
PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU
LisätiedotProjekti: Photo Goldeneye 2015
Projekti: Photo Goldeneye 2015 Johdanto Vesilintujen talvilevinneisyydet ovat muuttuneet Länsi- ja Pohjois-Euroopassa ilmastonmuutoksen myötä. Tämä näkyy talviaikaisina vesilintumäärien kasvuna talvialueen
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotVanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2017
Vanhankaupunginlahden eläinhavaintoja 2017 - Nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet Havaintoja kerätty mm. kyselyllä Tringan sähköpostilistalta, Artovan fb-ryhmästä ja Viikin akateemisilta metsästäjiltä.
LisätiedotViitasammakkoinventointiraportti Vassorinlahti
Viitasammakkoinventointiraportti Vassorinlahti 21. 23.05.2017 Hanna Backman, Marko Takala 11.7.2017 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Vassorinlahti... 2 3. Viitasammakon ekologia ja suojelustatus...
LisätiedotMiellekartat. oettajan sivuã. 1 Saamelaisten ruokatalous. 2 Poro
oettajan sivuã Miellekartat Ohessa kolme miellekarttaa. Opettaja voi käyttää niitä esim. muokatessaan luokalleen tehtäviä. Niiden avulla voi myös etukäteen tutustua näyttelyssä käytettyihin, oppilaille
LisätiedotKoulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
Lisätiedot1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus
1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotFRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE
FRONTLINE ON MAILMAN ENITEN KÄYTETTY ULKOLOISLÄÄKE PUUTIAISIA, KIRPPUJA, TÄITÄ JA VÄIVEITÄ VASTAAN KOIRILLE JA KISSOILLE Fiproniili tappaa puutiaiset, kirput ja väiveet (S)-Metopreeni estää munien, toukkien
LisätiedotTAMPEREEN MIKKOLANLAMMIN VIITASAM- MAKKOSELVITYS VUONNA 2018
Kirjenumero 846/18 8.10.2018 Tiiu Vuori Tampereen Vesi Liikelaitos PL 487 (Viinikankatu 42 A) 33101 Tampere TAMPEREEN MIKKOLANLAMMIN VIITASAM- MAKKOSELVITYS VUONNA 2018 1. Johdanto Viitasammakko (Rana
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKevätseuranta lapsille
Kevätseuranta lapsille Tartu Kevättuulen liepeeseen! Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti! Hupaisana kuin töyhtöhyyppä! Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on? Kevät! Kevät!
Lisätiedot++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1
++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN
LisätiedotPikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016
Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016 Tietoja lajista Pikkusinisiipi (Cupido minimus) on Suomen pienin sinisiipi ja samalla pienin päiväperhoslaji. Siipiväli on 18-25 mm.
LisätiedotÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola
ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen
LisätiedotViitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä
Viitasam m akoid en su ojelu n järjestäm in en Keliber Oy:n Syväjärven litiu m esiin tym ällä HT, tutkijatohtori Nina V. Nygren FM, tutkija Jarmo Saarikivi HT, tutkijatohtori Jere Nieminen 11.12.2015 http://tutkimusosuuskunta.fi
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotPyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys. Kanteleen Voima Oy
Pyhäjärven Lampisuonlampien viitasammakkoselvitys Kanteleen Voima Oy 2012 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS... 3 4 TULOKSET... 5 5 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6 KIRJALLISUUS...
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotSupikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä!
LIFE09 NAT/SE/000344 Vieraslajeihin kuuluvan supikoiran (Nyctereutes procyonoides) torjuminen Pohjois-Euroopan maissa. Supikoira valtaa Pohjois-Suomen ja Ruotsin - auta leviämisen estämisessä! Supikoira
LisätiedotVesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010
Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.
LisätiedotTERRAARIOTARVIKKEET. KO82104 Easy Assemble terraario 60x45x45 Kasattava, tulee litteässä paketissa joka on helppo kuljettaa.
1 TERRAARIOTARVIKKEET KO82104 Easy Assemble terraario 60x45x45 Kasattava, tulee litteässä paketissa joka on helppo kuljettaa. Terraario, edestä ja päältä avattava KO45022 60 x 30 x 45 cm KO45032 70 x 40
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotSILUETTEJA. MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa)
SILUETTEJA MUSTAPYRSTÖKUIRI (Limosa limosa) 42 43 Maapallon pienin lintu, kimalaiskolibri, on peukalonpään kokoinen, alle kaksigrammainen minisiivekäs. Suurin lintu on puolestaan Afrikassa elävä lentokyvytön
LisätiedotLuonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella
Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus
LisätiedotKevätseuranta lapsille
Kevätseuranta lapsille Tartu Kevättuulen liepeeseen! Keikkuen tulevi. Keltaisena kuin leskenlehti! Hupaisana kuin töyhtöhyyppä! Vihreänä kuin hiirenkorva! Vikkelänä kuin sisilisko! Mikä se on? Kevät! Kevät!
LisätiedotVIITASAMMAKKOKYSELY 2014 S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N. Joonas Gustafsson
Joonas Gustafsson S U O M E N L U O N N O N S U O J E L U L I I T O N SAT A K U N N A N P I I R I N VIITASAMMAKKOKYSELY 2014 SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON SATAKUNNAN PIIRI RY ANTINKATU 2, 28100 PORI. PUH.
LisätiedotTIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa
Helpompi OPETTAJALLE Meret ja muut vesistöt ovat täynnä toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahtavampia eläimiä. Näiden tehtävien avulla pääset tutustumaan näihin otuksiin paremmin. TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotMerimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä
Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotOppitunti 6 - Kynät ja kumit - Osa 1. kynä Tämä on kynä. Kynä on keltainen. pyyhekumi = kumi Tämä on pyyhekumi. Kumi on punainen.
Oppitunti 6 - Kynät ja kumit - Osa 1 kynä Tämä on kynä. Kynä on keltainen. 1 pyyhekumi = kumi Tämä on pyyhekumi. Kumi on punainen. Kynän päässä on kumi. Kynän päässä on punainen pyyhekumi. Tämän kynän
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys
16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVIITA SAMMAKON KUTUALUEKARTOITUS LAIHIAN VAATIMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014
EPV BOTURVE OY VTA SAMMAKON KUTUALUEKARTOTUS LAHAN VAATMONNEVALLA TOUKOKUUSSA 2014 *sr Ahma ympäristö Oy lmajoki 2014 1. 1 JOHDANTO Laihian Vaatimonnevalla toukokuussa 2014 tehty viitasammakon kutualuekartoitus
LisätiedotRiistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT
Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011
LisätiedotDiurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)
Teksti: Harri Jalava (Perhoswiki 2015-05-02) Kuvat: Kuvapankki (http://insects.fi/insectimages/browser) Havainnot: Hyönteistietokanta (http://insects.fi/hyonteistietokanta/index.html) Ohjelmisto: itext
LisätiedotKäytettävissä olevan pintaalan. Osa 3.
Kuva Kristiina Lapinkorpi Suomensupin hyvinvointi ja kasvatusolosuhteet Osa 3. Häkkiratkaisut ja virikkeet Teksti Tarja Koistinen, Itä-Suomen yliopisto Kuvat Tarja Koistinen Vuoden 2013 Turkistalous-lehdissä
LisätiedotSUOMEN VUOHIEN HISTORIA
SUOMEN VUOHIEN HISTORIA AULI BLÄUER, LUONNONVARAKESKUS BoNe: Naapurista lainaamassa. Kulttuurikontaktit karjanhoidon kehittäjänä Itämeren pohjoisosassa esihistoriallisena ja historiallisena aikana. Vuohien
LisätiedotLuonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa
Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa Jukka Jormola SYKE Virtavedet kuntoon kalateitä rakentamalla. Totta vai tarua? RKTL 10.1.2014 Mitä on luonnonmukaisuus kalateissä? Luonnonmukaisten
LisätiedotLinnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA 24.3.2012 Olli-Pekka Karlin
Linnustoselvitys Kemijärven Ailangantunturilla, WPD Finlandin tuulivoimapuisto YVA..0 Olli-Pekka Karlin Sisällysluettelo. Johdanto, ja selvitettävän alueen yleiskuvaus. Työssä käytetyt menetelmät. Pesimälinnusto
Lisätiedot2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?
36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotRAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta 2015-2016 2015-2016 PÄIVÄTYÖKERÄYS
CAT HOLLOWAY / WWF-CANON TROY MAYNE Tulkaa mukaan! LUNAZUL SURF SCHOOL CHRISTOFFER BOSTRÖM / WWF TERICA / FLICKR RAKKAUDESTA MEREEN WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta Mitä yhteistä
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotMINÄ TAHANSA VUODENAIKANA!
Kuvitelkaa, mitä mahdollisuuksia ulkovesijohdot ja viemärijohdot antavat MINÄ TAHANSA VUODENAIKANA! JÄÄTYMÄTTÖMÄT TUOTTEET Dia Proff Norge AS on päämaahantuoja Norjaan, Ruotsiin, Tanskaan, Suomeen, Islantiin
LisätiedotLuonnonmukaiset ohitusuomat
Luonnonmukaiset ohitusuomat - vaellusreittejä ja lisääntymisalueita rakennettuihin vesiin Jukka Jormola SYKE Vesistökunnostusverkosto Iisalmi 11.6.2014 Kalatierakenteet (Fish passage facilities, FAO/EIFAC)
LisätiedotRiistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
LisätiedotLonginoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA
Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä
LisätiedotViitasammakkoselvitys
Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja 14.6.2013 1 (8) Härkmeren tuulivoimapuiston YVA ja Viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 14.6.2013 14.6.2013 2 (8) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 VIITASAMMAKKO (RANA ARVALIS)...
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
Lisätiedot