OPPILASHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS 2017

OPPILASHUOLLON TOIMINTAKERTOMUS 2017 Kokkolan kaupunki Oppilashuolto 15.8.2017

2 Sisältö 1. Johdanto... 3 1.1. Yleistä... 3 1.2. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki... 3 1.3. Vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kuraattori- ja psykologipalvelut... 4 2. Opiskeluhuolto Kokkolassa... 4 2.1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä... 4 2.2. Kuraattori- ja psykologipalvelun toteutuminen työalueittain... 8 Kuraattorityöalue 1 / Jonna Keskitalo... 8 Kuraattorityöalue 2 / Sanna Sarkkinen-Vuorinen... 8 Kuraattorityöalue 3 / Maria Indola... 9 Kuraattorityöalue 4 / Eva-Maria Karlström... 10 Kuraattorityöalue 5 / Carola Sandbacka... 10 Kuraattorityöalue 6 / Simo Säippä... 11 Kuraattorityöalue 7 / Tuija Tuomala... 12 Kuraattorityöalue 8 / (uusi työntekijä 1.8.2017 alkaen)... 13 Kuraattorityöalue 9 / Laura Sahlgren... 13 Kuraattorityöalue 10 / Marko Järvenoja... 13 Kuraattorityöalue 11 / (uusi työntekijä 1.8.2017 alkaen)... 14 Psykologityöalue 1 / Anssi Tikkanen... 14 Psykologityöalue 2 / Annika Söderholm... 15 Psykologityöalue 3 / Johanna Puumala... 16 Psykologityöalue 4 / Anna Savolainen... 17 Psykologityöalue 5 / Hanna Ilmanen... 17 3. Yhteenveto ja johtopäätökset... 19 4. Liitteet... 20 4.1. Työnkuvat... 20 4.2. Työaluejako 2016-2017... 23

3 1. Johdanto 1.1. Yleistä Oppilashuoltopalvelut kattavat oppijan polun esiopetuksesta toiselle asteelle. Niiden tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Työ ehkäisee ongelmien syntymistä, turvaa varhaisen tuen sitä tarvitseville ja edistää koulun yhteisöllistä toimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien tehtävä. Kokkolan kaupungin oppilashuollon tiimi koostuu 16 työntekijästä. Tiimissä on 10 koulukuraattoria (1.8.2017 alkaen yhdeksän), yksi vastaava kuraattori (1.8.2017 alkaen kaksi) ja viisi koulupsykologia. Oppilashuollon esimiehenä toimii opetuspalvelujen kehittämispäällikkö. Tiimi on jaettu kuraattori- ja psykolgitiimeihin, joilla on nimetyt vetäjät. Tiimin vetäjän tehtävä on kiertävä ja kestoltaan kalenterivuoden mittainen. Tiimien vetäjät, vastaavat kuraattorit sekä esimies muodostavat oppilashuollon johtoryhmän. Oppilashuollon tiimin työtilat sijaitsevat Vingen A-osassa. Tilojen peruskorjaus valmistui kesäkuussa 2016. Työtilat sisältävät yhteisiä kokous- ja työtiloja sekä koulupsykologien henkilökohtaiset työhuoneet. Kokkolan kaupungin opiskeluhuollon kokonaisuus lukuvuoden 2016-2017 päättyessä: Kouluaste Esi-ja perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen peruskoulutus YHTEENSÄ Henkilöstö Kuraattorit Koulupsykologit Oppilaat ja opiskelijat 6053 oppilasta, 39 toimipistettä 865 opiskelijaa, 4 toimipistettä 1730 opiskelijaa, 5 toimipistettä 8648 opiskelijaa, 48 toimipistettä 11 henkilöä, keskimäärin 786 oppilasta/kuraattori 5 henkilöä, keskimäärin 1730 oppilasta/psykologi Oppilas- ja opiskelijamäärät esi- ja perusopetuksessa sekä lukikoulutuksessa vaihtelivat kuraattorikohtaisesti ollen enimmillään 1028 oppilasta/8 toimipistettä ja vähimmillään 684 oppilasta/3 toimipistettä. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta kuraattoreiden työalueen opiskelijamäärä oli enemmillään 608 ja vähimmillään 530 opiskelijaa. Koulupsykologien työalue oli enimmillään 1991 opiskelijan ja vähimmillään 1507 opiskelijan laajuinen. 1.2. Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 1.8.2014 voimaan astunut oppilas-ja opiskeluhuoltolaki velvoittaa oppilaitoksen sijaintikuntaa vastaamaan opiskeluhuollon psykologi-ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien esi-ja perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta (9, 2. mom.). Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen

4 terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto. (3, 1. mom.). Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. (3, 2. mom.). Lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskeluhuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää (9, 4. mom.). Laki määrittää myös, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. (15, 1. mom.). Jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen opiskeluhuollon vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukainen kelpoisuus. (7, 4. mom.). 1.3. Vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kuraattori- ja psykologipalvelut Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan Kokkolan kaupunki on oikeutettu laskuttamaan vieraspaikkakuntalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden käyttämistä opiskeluhuollon palveluista. Kuraattorikäynnin taksaksi on määritelty kuntaliiton antamien suositusten mukaisesti 26 /käyntikerta ja psykologikäynnin taksaksi 28 /käyntikerta. Kevään käyntikerrat tilastoidaan 30.6. mennessä. Syksyn käyntikerrat tilastoidaan 31.12. mennessä ja kuntakohtainen laskutus tapahtuu talousyksikön toimesta tammikuun puoliväliin mennessä 2. Opiskeluhuolto Kokkolassa 2.1. Opiskeluhuollon ohjausryhmä 1.8.2014 voimaan astunut oppilas- ja opiskeluhuoltolaki tukee yksittäisen oppilaan opiskeluyhteisön hyvinvointia. Lain mukaan painopiste siirtyy yksilöstä ympäristöön ja koko yhteisöön, vahvistaen sen kokonaishyvinvointia. Ohjausryhmän lakisääteinen tehtävä on suunnitella, kehittää, ohjata ja arvioida oppilashuollollisia peruspalveluja niin että tuki ja apu on oikea-aikaista, riittävää ja tasalaatuista. Opiskeluhuollon ohjausryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ohjauksen kautta halutaan varmistaa, että oppilaille ja heidän perheilleen tarjotaan oppilashuollon palveluita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarvittavalla tasolla.

5 Moniammatillinen yhteistyö korostuu ja sen kautta edistetään yksilöiden, luokkien, oppilaitosyhteisöjen ja opiskeluympäristön toimivuutta. Opiskeluhuollon johtaminen on osa lasten ja nuorten palvelujen kokonaisuutta Kokkolan kaupungissa. Kokkolan opiskeluhuolto johdetaan ja suunnitellaan monialaisesti. Opiskeluhuollon ohjausryhmän päämäärä ja tavoitteet ovat rakentaa opetuspalveluiden oppilashuoltoa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen näkökulmasta. Kokkolan sivistystoimi vastaa myös ammattikoulutuksen kuraattori- ja psykologipalveluista. Ohjausryhmän kokoonpano 2016-2017 Sanna Sarkkinen-Vuorinen, pj (vastaava kuraattori), Mika Sarkkinen (opetuspalvelut, kehittämispäällikkö), Johanna Puumala (koulupsykologi), Tiina Oikari (perusopetus 7-9.luokat, opo), Pirjo Harjupatana (varhaiskasvatus, kelto), Raimo Lammi (lukiokoulutus, rehtori), Malena Rovio (ruotsinkielinen perusopetus 1-6.luokat, erityisopettaja), Pirita Kylmä (nuorisopalvelut, nuoriso-ohjaaja), Päivi Kaustinen (Soite perhepalvelu, johtava sos.tt), Niina Heinonen (Soite, terveydenhoitaja), Anne Eteläaho (Kpedu), Juhani Koivisto (Keski-Pohjanmaan konservatorio) ja Juha Puurula (poliisi). Lisäksi ohjausryhmässä vierailevana jäsenenä Pirkko Kivistö (ulkomaalaistoimisto/sosiaalihuolto). Ohjausryhmän tehtävät Suunnittelu Ohjausryhmä suunnittelee ja määrittää yhtenäiset tavoitteet ja toimintamallit oppilashuoltotyölle. Ohjausryhmä suunnittelee, miten opiskeluhuoltolaissa ja muissa määräyksissä mainitut sekä koulutuksen järjestäjän osoittamat tehtävät toteutetaan. Kehittäminen Opiskeluhuollon ohjausryhmä kehittää palveluiden laatua ja monialaista yhteistyötä. Ohjausryhmä kehittää kokonaisoppilashuoltotyötä vastaamaan lasten, nuorten ja perheiden ja kouluyhteisöjen tarpeita. Ohjaaminen Ohjausryhmä kuuntelee ja huolehtii ajantasaisen tiedon hankinnasta ja välittämisestä, tärkeiden asioiden tiedottamisesta. Ohjaaminen on myös toimintaohjeiden käyttöön opettamista ja varmistamista. Ohjausryhmä ohjaa yksikkökohtaisten oppilashuoltoryhmien toimintaa. Arviointi Ohjausryhmä arvioi säännöllisesti kentän toimintaa ja oppilashuoltotyön toteutumista, haasteita ja tarpeita. Ohjausryhmä määrittää arviointikriteerit toteutumisen ja palveluiden saatavuuden määrittämiseksi.

6 Ohjausryhmän toiminta 1. Kokoukset ja osallistujamäärät Ma 29.8 12/14 Ma 26.9 7/14 Ke 2.11 7/14 Ma 12.12 5/14 Ke 1.2 9/14 Ke 8.3 9/14 Ma 8.5 12/14 2. Huolen puheeksiotto/varhainen avoin yhteistoiminta koulutukset oppilaitoksille. - Koulutukseen osallistui kevään 2017 aikana n. 100 henkilöä - Koulutukseen osallistuneet yksiköt: Alaviirteen koulu, Lohtajan Kirkonkylän koulu, Marinkaisten koulu, Kälviä Kirkonkylä koulu, Marttilan koulu, Peltokorven koulu, Ruotsalon koulu, Hollihaan koulu ja Torkinmäen päiväkoti ja koulu - Tulevia koulutuksia: syksyllä 2017 suunnitteilla 1 koulutus Tulliharjun päiväkodille. - Kouluttajana ohjausryhmän puheenjohtaja Sanna Sarkkinen-Vuorinen 3. Hyvinvointipaketin valmisteleminen. 1.8.2016 päivitetyn 1-6 luokkien opetussuunnitelman liitännäisohjeistusten työstäminen - Poissa-oloihin puuttuminen: Sanna Sarkkinen-Vuorinen ja Tiina Oikari - Tupakkatuotteiden ja päihteiden käytön vähentäminen: Jaana Lassila ja Juha Puurula - Mielenterveyden tukeminen: Johanna Puumala ja psykologit - Lasten ja nuorten tukipaketti: Pirita Kylmä ja Juha Puurula - Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä: Mika Sarkkinen ja Bernt Klockars 4. Yksilöllisen oppilashuoltotyöryhmien ohjeistuksen tarkentaminen - Työryhmä Johanna Puumala, Anna-Kaisa Marjokorpi ja Pirjo Harjupatana tapaavat keväällä 2017 ja työstävät tarkentavaa ohjeistusta moniammatillisen asiantuntijaryhmän ja oppimisen tuen ryhmien tehtävistä 5. Kokkolan yläkoulujen oppilashuoltoryhmien tapaaminen - Yläkoulujen oppilashuoltoryhmien jakaminen ja hyvien vinkkien esittäminen alla olevien teemojen kautta - Lohtajan, Lucina Hagmanin, Kiviniityn, Länsipuiston ja Hakalahden) tapaaminen Tarkennetaan oppilashuoltoryhmien toimintaa seuraavilla ohjeilla: Yksikkökohtainen, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa yksikön oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilashuoltoryhmä on monialainen ja sitä johtaa rehtori. Muita henkilöstön edustajia ovat mm. erityisopettaja, opo, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita muilta kunnan toimialoilta ja viranomaisilta kuten perhepalvelut, nuorisopalvelut, poliisi jne. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmän on hyvä määrittää lukuvuoden alussa vuoden haasteet ja tavoitteet. Ryhmä kokoontuu koulun tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään kolme kertaa lukuvuodessa.

7 Ryhmä ei käsittele yksittäisten oppilaiden asioita Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä ohjaavat seuraavat teemat: 6. Alakoulujen oppilashuoltoryhmien tapaamisten suunnittelu ja toteutus - to 31.8. klo 14-16 Hollihaka, Lohtaja, Kälviä kk, Ykspihlaja - ma 4.9. klo 14-16 Torkinmäki, Alaviirre, Rahkonen, Peltokorpi - to 7.9. klo 14-16 Mäntykangas, V.Vionoja, Ruotsalo, Halkokari - ma 11.9. klo 14-16 Isokylä, Marttila, Marinkainen, Koivuhaka, Jokilaakso - to 14.9. klo 14-16 svenska skolor åk 1-6 7. Koulukohtaisen oppilashuoltotyön kysely keväälle 2016, sen tarvetta ja tarkoitusta - Todetaan, että kouluille tänä lukuvuonna useita kyselyitä ja pohditaan kyselyn tarvetta. Ohjausryhmän puheenjohtaja ja kehittämispäällikkö päättävät että koulukohtaisille oppilashuoltoryhmille teetetään toimintaa ohjaava kyselyrunko jolla arvioidaan lukuvuoden aikana toteutuvia ja työstettäviä toimenpiteitä oppilaitoksen kokonaishyvinvoinnin tueksi. 8. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen kysely oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon toteutumisesta kunnissa - Ohjausryhmä vastaa kyselyyn - Kyselyyn vastasivat myös seuraavat suomen- ja ruotsinkielen kouluyksiköt: Alaviirteen alakoulu, Hakalahden yläkoulu ja Kiviniityn lukio Öja skola, Donnerska skola ja Karleby Svenska gymnasiet - Kyselyn tulokset tulevat ohjausryhmän käyttöön syksyllä 2018

8 2.2. Kuraattori- ja psykologipalvelun toteutuminen työalueittain Kuraattorityöalue 1 / Jonna Keskitalo Lukuvuonna 2016-2017 työalueeseeni ovat kuuluneet Jokilaakson, Koivuhaan, Mäntykankaan ja Ykspihlajan koulut sekä ko. alueiden esikoulut. Alueella on yhteensä 906 oppilasta. Alueen koulujen työtilat ovat vaillinaiset tai puutteelliset, sillä oma työhuone löytyy vain Ykspihlajan koulun evakkotiloista Vingeltä. Muilla kouluilla olen jakanut välillä vaihtuvia työtiloja muiden koulun ja/tai sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja se on hankaloittanut tarpeettomasti työskentelyä. Työskentelytilat eivät useimmiten ole tarkoituksenmukaisia kuraattorityön vaatimuksiin eikä työergonomia toteudu. Huhti- ja toukokuuksi alueeseen liitettiin myös Länsipuiston koulu, jolloin alueen oppilasmäärä nousi 1267 oppilaaseen. Olen osallistunut lukuvuoden aikana kouluillani noin 30 oppilashuoltoryhmän tapaamiseen. Alueen yhteisöllinen oppilashuolto on painottunut mm. osallisuuden lisäämiseen, työrauhaan, luokkatyöskentelyyn, kiusaamisen vastaiseen toimintaan, tunne- ja kaveritaitoryhmiin ja oppitunteihin ja ryhmäyttämiseen. Olen pitänyt pienryhmiä jokaisella koulullani. Kuraattori on osallistunut lukuvuoden aikana noin 50 asiantuntijaryhmän kokoontumiseen. Lukuvuoden aikana merkittävimmät ilmiöt yksilötyössä ovat olleet koulupoissaolot, yksinäisyys, koulunkäyntiin heijastuneet oppilaiden perheolosuhteiden muutokset, käyttäytymisen haasteet ja mielenterveyspulmat. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain asettamat aikarajat keskustelutapaamisen järjestämiselle ovat toteutuneet vaihtelevasti työalueellani. Työhöni on kuulunut tiivis yhteistyö monien koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Olen toiminut kuraattoritiimin tiiminvetäjänä 1.1.2017 alkaen. Lisäksi olen mukana oppilashuoltotiimin johtoryhmässä, kunnan LAPE-ryhmässä sekä LAPEn Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena-ryhmässä ja lapsiystävällinen kunta -koordinaatioryhmässä. Kuraattorityöalue 2 / Sanna Sarkkinen-Vuorinen Lukuvuoden 2016-2017 kouluyksiköt ovat olleet Torkinmäki-Kaustari, Alaviirre, Lohtajan Kirkonkylä ja Lohtajan yläkoulu. Oppilasmäärä 719. Torkinmäellä ja Lohtajan yläkoululla on oppilastapaamisiin osoitettu kuraattorille oma työtila, muilla kouluilla työtilana on toiminut opettajainhuone, erityisopettajan tila ja luokkahuone. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain mukaisesti kuraattorin perustyö on sisältänyt yksilöllistä ja yhteisöllistä työtä, lisäksi kouluverkoston ainoana vastaavana kuraattorina työ on pitänyt sisällään myös asiantuntijapalveluiden tarjoamista kaikille Kokkolan kaupungin kouluyksiköille ja Varhainen avoin yhteistoiminta koulutusten pitämistä. Vastaava kuraattori johtaa myös opiskeluhuollon ohjausryhmää. Perustyö on toteutunut tänä lukuvuonna kolmella tasolla: Yksilötapaamiset moniammatilliset asiantuntijaryhmät oman työalueen kouluilla (lv 2016-2017 aikana yht. 43kpl:tta), vastaavan kuraattorin ominaisuudessa kouluverkoston muissa yksiköissä (lv 2016-2017 aikana yht. 7 kpl:tta)

9 oppilastapaamiset jotka ovat asiasta ja tarpeesta riippuvaisia, tapaamiskertoja 1-15 krt/oppilas (yksilötapaamisia lv 2016-2017 keskimäärin n. 10 tapaamista/viikko) Pienryhmätyöskentelyt Pienryhmätoiminta on ollut kohdennettua työskentelyä ja taitojen harjoittelua esim. omien piirteiden hyväksymisessä ja niiden ymmärtämisessä suhteessa omaan toimintaan ja kanssaihmisten kanssa olemiseen, ristiriitatilanteiden kohtaamista/selvittelyä, miten rakennetaan hyvää luokkahenkeä, kaverisuhteita, harjoiteltu tunteiden tunnistamista ja toisten huomioimista jne. ( pienryhmiä lv 2016-2017 yht. 5, tapaamisia 18 kertaa) Luokkatyöskentelyt Oppitunnit tunne- ja kaveritaidoissa: tunnetaidot, auttaminen ja kannustaminen, reilu teko, työrauha, kiusaaminen jne. (lv 2016-2017 aikana 16 oppituntia luokassa) Kuraattorityöalue 3 / Maria Indola Työalueeseen kuuluu Hakalahden yläkoulu sekä Halkokarin, Rytimäen ja Ruotsalon alakoulut. Alueella yhteensä on yhteensä 956 oppilasta. Työtilat ovat alueella vaihtelevia Halkokarin ja Hakalahden kouluista löytyvät koulukuraattorin työhön tarkoituksenmukaiset työtilat. Työtehtäviin kuului syyslukukaudella myös oppilashuollon kuraattoritiimin vetäminen ja johtoryhmän toimintaan osallistuminen. Yksiöllinen oppilashuoltotyö Alueella on käynyt 74 oppilasta säännöllisissä yksilötapaamisissa kuraattorin luona lukuvuoden 2016-2017 aikana. Tapaamiskertoja on ollut 1-18 tarpeesta riippuen. Tapaamisten lähtökohtana on ollut esimerkiksi huoli mielialasta, koulumotivaatiosta, käytöksestä tai perhe- tai kaverisuhteista. Koulukuraattori on osallistunut alueella 54 asiantuntijaryhmään. Työvälineitä keskustelun tueksi ovat olleet mm. tunnekortit, Valovoima-peli, BDI, BAI sekä erilaiset tehtävät. Yksilötyössä on noussut vahvaksi ilmiöksi päivärytmi, joka on oppilailla välillä aivan vääränlainen. Tämä on näkynyt koulussa luvattomina poissaoloina, mutta myös fyysisinä oireina (mm. pääkipu). Uuden sosiaalihuoltolain myötä kuraattori on ollut työparina perhepalveluiden työntekijän kanssa yhteisten asiakkaiden kanssa. Yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin. Pienryhmät Kuraattori on vetänyt 8 pienryhmää. Tapaamisia on ollut ryhmien kanssa yhteensä 50 kertaa. Osassa ryhmiä on ollut työpari joko koulun kumminuorisotyöntekijä Tarja Harju-Karhula tai perhepalveluiden sosiaaliohjaaja. Yläkoulussa olemme aloittaneet uudenlaisen ennaltaehkäisevän ryhmätoiminnan yhdessä perhepalveluiden työntekijöiden kanssa. Vetäjinä perhepalveluista ovat olleet syksyllä sosiaaliohjaan Markus Mattila ja kevätlukukaudella Ankkuri-tiimin sosiaaliohjaaja Elina Ihanus. Yhteisöllinen oppilashuolto Kuraattori on osallistunut yhteensä 24 oppilashuoltoryhmään alueellaan lukuvuoden aikana. Hän on ollut mukana ryhmäyttämässä seitsemäsluokkalaisia syksyllä ja

10 keväällä. Kuraattori on pitänyt alakouluissa 17 oppituntia liittyen kiusaamisen ehkäisyyn. Ruotsalon koulun kuudesluokkalaisille kuraattori veti 9 oppituntia Friendstyökirjaa hyödyntäen. Halkokarilla kuraattori yhdessä luokanopettajan kanssa pitivät oppitunteja Hyvää mieltä yhdessä -kirjan pohjalta yhteensä 8 kertaa luokan ryhmähengen ja toimivuuden parantamiseksi. Kuraattorityöalue 4 / Eva-Maria Karlström Työalueeseen kuuluvat Isokylän koulu, Kälviän kirkonkylän koulu, Peltokorven koulu, Vitsarin koulu sekä alueen esikoulut. Syyslukukaudella alueeseen kuului myös Marttilan koulu, joka siirtyi toiselle kuraattorille vuodenvaihteessa. Huhti- ja toukokuussa 2017 alueeseen on kuulunut myös Rödsön koulu. Alueella on yhteensä 1028 oppilasta (syyslukukaudella 1150 oppilasta). Työtilat ovat alueella pääsääntöisesti olleet melko hyvät, mutta osassa yksiköistä asianmukaisten tilojen järjestämisessä on ollut jonkin verran haasteita. Olen osallistunut lukuvuoden aikana noin 40 asiantuntijaryhmään. Yksilöllinen työ on painottunut mm. koulupoissaoloihin, kiusaamisen selvittelyyn sekä käytöksen, sosiaalisten taitojen sekä tunne-elämän haasteisiin. Huoltajien sekä oppilaiden omat yhteydenotot kuraattoriin ovat lisääntyneet. Yksilötapaamiset ovat pääsääntöisesti olleet keskusteluja tarvittaessa erilaisia työvälineitä apuna käyttäen. Olen tehnyt yhteistyötä terveydenhoitajan ja koulupsykologien kanssa. Työhöni on kuulunut tiivis yhteistyö usean koulun ulkopuolisen yhteistyötahon kanssa. Yhteisöllisen työn painopiste on ollut ennaltaehkäisevässä työssä. Olen osallistunut lukuvuoden aikana 10 oppilashuoltoryhmään. Olen vetänyt kouluillani tyttö- ja poikaryhmiä sekä toteuttanut Isokylän koululla kokeiluna kaikkien neljäsluokkalaisten ryhmätapaamiset yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Olemme pitäneet terveydenhoitajan kanssa ennaltaehkäiseviä päihdetunteja kuudesluokkalaisille. Olen vetänyt Isokylän koululla viikoittain Maltti-ryhmää yhdessä koulupsykologin kanssa. Olen tavannut kaikki alueen ensimmäisen ja kuudennen luokan oppilaat joko yksitellen tai pienryhmissä. Olen osallistunut myös vanhempainiltoihin tarpeen mukaan. Osassa yksiköistä yhteisöllisen oppilashuollon sekä oppilashuoltoryhmien järjestämisessä on ollut haasteita. Kuraattorityöalue 5 / Carola Sandbacka Työalueeseen kuuluu Donnerska skolan, Karleby svenska gymnasium, Chydenius skola, Villa skola och Kyrkbackens skola, sekä alueen esikoulut. Alueella on 859 oppilasta. Kolmella koululla työtilat ovat olleet kiitettävät, yhdellä koululla ei ole ollut omaa työtilaa. Olen osallistunut noin 30 asiantuntijaryhmään ja 10 oppilashuoltoryhmään. Olen toiminut myös Donnerska skolanin tukioppilasohjaajana. Yksilöllinen oppilashuoltotyö: On sisältänyt keskusteluja, tilanteen kartoitusta ja ohjaamista eri tahoille tarpeen vaatiessa yhteistyössä vanhempien kanssa. Kevään aikana olen tavannut 74 tulevaa 7 luokkalaista yksitellen ja kartoittanut kaverisuhteita ja muita toiveita yläkouluun siirtymisessä. Oppilaiden ja vanhempien yhteydenotot ovat lisääntyneet tänä lukuvuonna. Työvälineninä käytän keskustelua, kortteja, tehtäviä, kyselyitä ym.

11 Yhteisöllinen oppilashuolto: Yläkoulussa kuraattori ja koulupoliisi ovat pitäneet oppitunteja kiusaamisesta. Alakoulussa 3 luokkalaisille tyttö ja poikaryhmiä kaverisuhteista. Kuraattori on osallistunut tulevien 7 lk ryhmäjakojen suunnitteluun ja ryhmäytymispäivään. Kuraattori ja koulupsykologi ovat pitäneet oppitunteja lukion 1 vuoden opiskelijoille hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Alakoulun 1lk tavannut joko yksittäin tai pienryhmissä. Asiat jotka lukuvuoden aikana ovat työllistäneet, poissaolot, kaverisuhteet, minäkuva, itsetunto ja mielenterveys. Haasteet: Ajankohtaiset materiaalit ovat yleensä suomen kielellä. Aikaa menee kääntämiseen ja materiaalin hankkimiseen netin kautta. Kuraattorityöalue 6 / Simo Säippä Työalueeseeni kuuluvat Kiviniityn yläkoulu ja Kokkolan suomalaisen lukion Kiviniityn yksikkö, Marinkaisten alakoulu ja esiopetus. Lukuvuoden lopussa työalueeseeni kuului myös Kokkolan suomalaisen lukion Yhteislyseon yksikkö. Kaikkiaan oppilaita oli työalueellani lukuvuonna 2016-2017 1112 oppilasta. Työtilani on Kiviniityn koululla jossa on hyvin otettu huomioon työergonomia. Työhuoneeni keskeinen sijainti palvelee hyvin oppilaita ja koulun henkilöstöä. Alakoulun puolella työtilani jaan terveydenhoitajan kanssa vuoropäivin. Olen osallistunut alueeni koulujen oppilashuoltoryhmän kokouksiin 50 kertaa ja 30 asiantuntijaryhmään. Yksilöllinen oppilashuoltotyö on sisältänyt yksilökäyntejä. Ko.käynneillä keskustellaan paljon, mutta käytössä ovat vahvuus ja tunnekortteja, piirtämistä, pelejä. Jos oppilas tarvitsee jatkotukea, niin silloin konsultoin koulupsykologia, perheneuvolaa, lasten/nuorten pkl:aa, terveydenhoitajaa/koululääkäriä. Lisäksi yhteistyötä teen Ankkuri-tiimin(lastensuojelu), perhepalvelujen kanssa. Yksilötyön tärkein perusta on oppilas itse. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö luo pohjaa hyvälle yhteistyölle koulun ja kodin välillä. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö on toteutunut kaikilla alueeni kouluilla. Esiopetuksesta alakouluun ja yläkoulusta lukioon akselilla oppilaat ovat olleet ryhmäytymispäivillä. Kiviniityn lukion aloittavat ykköset ovat olleet seitsemänä vuonna peräkkäin Vattajalla ryhmäytymisleirillä vuorokauden ajan. Hyvä vaikutus ko. leirillä lukion opiskelijoiden ryhmäytymiseen koko lukio ajaksi. Yläkoulun seitsemäsluokkalaisia olemme ryhmäyttäneet koulun nuorisotyöntekijä Tarja Harju-Karhulan kanssa. Ja myös muita luokka-asteita ja pienryhmiä. Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä on myös aloittavien seisemäsluokkalaisten toiminnalliset vanh.illat Isojärven nuorisotalolla. Yhteistyössä nuorisotyöntekijät, opettajat, tukioppilaat. Lisäksi olen toiminut yläkoulun 8-luokan No Hätä-kouluttajana useampana vuonna. Koulutan oppilaille arjen turvallisuutta palo-ja pelastuspuolen näkökulmasta. Olen opettanut eri luokille ensiapua ja matalaa kynnystä auttaa toista joka tarvitsee apua milloin vain. Lisäksi olen ollut järjestämässä Kiviniityn koululla poistumisharjoitusta ja siitä seuraavaksi turvakävelyä henkilökunnalle. Ilmiöt lukuvuonna 2016-2017 työalueellani: koulumotivaatio-ongelmat, mielenterveyden haasteet, haastava käytös koulussa, koulukiusaaminen eri muodoissa (mm. sosiaalinen media), nuuska.

12 Kiviniityn koulu joutui marraskuussa 2016 koulu-uhkauksen kohteeksi. Tämä aiheutti oppilaissa pelkotiloja koulussa ja joillakin oppilailla pelkoa tulla kouluun. Somaattisia oireita ilmeni kevätlukukaudella osassa oppilaista. Pelko sai kasvot kun tuttu ja turvallinen koulu oli kuvattu valtakunnan tiedotusvälineissä tosi tarkasti; käytävät, luokat sisältä ja ulkoa. Huoltajat olivat myös huolissaan lapsiensa puolesta. Uskaltaako lasta päästää kouluun. Kävin useita keskusteluja huoltajien kanssa ko.asiasta, mutta hienosti oppilaat kävivät lukuvuoden loppuun. Kuraattorityöalue 7 / Tuija Tuomala Työalueeseeni kuuluvat neljä alakoulua ja yksi yläkoulu; Hollihaan koulu Kokkolasta, Marttilan ja Lucina Hagmanin koulut Kälviältä sekä Rahkosen ja Veikko Vionojan koulut Ullavasta sekä alueeni koulujen esikoululaiset. Olen työskennellyt alueella 1.8.2015 alkaen määräaikaisessa työsuhteessa. Alueellani on viime lukuvuonna 903 oppilasta, oppilasmäärä nousee ensi lukuvuonna. Syyslukukauden 2016 olin oppilashuollossa määräaikaisessa työsuhteessa 75% työajalla kaupungin aloitteesta ja Marttilan koulu Kälviällä ei kuulunut alueeseeni. Tammikuussa 2017 minulla oli määräaikainen työsopimus kuukaudeksi 100% työajalla ja Marttilan koulu Kälviältä palautettiin työalueeseeni. Helmikuusta 2017 alkaen olen ollut vakituisessa työsuhteessa 100% työajalla. Työtilat alueella ovat vaihtelevia. Kahdella koululla minulla on ollut pääsääntöisesti tila käytettävissä asiakastapaamisiin, puheluihin ja kirjallisten töiden tekemiseen ennalta sovittuna päivinä. Kolmella koululla kuraattorille ei ole ollut työtilaa. Minulla ei ole omaa vakinaista työtilaa, jossa voitaisiin huomioida henkilökohtainen työergonomia päätetyöskentelyssä. Käytössäni on ollut pieni kannettava tietokone, joka ei työergonomisesti ole suositeltavaa. Oppilashuollon tiimin tiloissa Vingen kiinteistössä on kaksi kiinteää tietokonetta, joita kaikkien kuraattorien on mahdollista käyttää ja olenkin hyödyntänyt tilaa kirjallisten töiden tekemiseen. Vakituisen työhuoneen puuttuessa olen myös hyödyntänyt tiimin tiloja materiaalin säilyttämiseen. Lukuvuonna 2016-2017 olen osallistunut 24 oppilashuoltoryhmään ja 30 asiantuntijaryhmään alueellani kouluilla. Yksilöllinen oppilashuoltotyö on sisältänyt keskusteluja. Keskusteluiden tukena asiakkaiden kanssa on käytetty erilaisia tehtäviä, vahvuus- ja tunnekortteja sekä nuorimipien asiakkaiden kanssa piirtämistä ja pelaamista. Työskentely on toteutettu pääsääntöisesti yhteistyössä vanhempien kanssa. Tarvittaessa olen ohjannut asiakkaan mm. koulupsykologin, perheneuvolan, nuoriso poliklinikan tai Kokkolan perhepalveluiden palveluihin. Näiden tahojen kanssa tehdään tarvittaessa myös tiivistä yhteistyötä. Yhteisöllistä oppilashuoltotyötä on toteutettu alueella sekä alakouluilla, että yläkoululla. Yhteisöllistä työskentelyä ovat olleet mm. erilaiset ryhmäytyspäivät, tunne- ja kaveritaito tunnit sekä kiusaamista vastustava luokkakohtainen työskentely. Kuraattori on myös pitänyt alueella joitakin pienryhmiä erilaissa kokoonpanoissa eri luokka asteilla. Ilmiöinä lukuvuonna 2016-2017 on olleet runsaat koulupoissaolot, erilaiset mielenterveyden haasteet, koulumotivaatio ongelmat, erilaiset käyttäytymisen haasteet, kriisit ja koulukiusaaminen.

13 Kuraattorityöalue 8 / (uusi työntekijä 1.8.2017 alkaen) Kuraattorityöalue 9 / Laura Sahlgren Työalueella on noin 530 opiskelijaa sekä kaksi työyksikköä: Keski-Pohjanmaan ammattiopiston liiketalous-, palvelut- ja kulttuurin toimialat, jossa kuraattorilla oma kiitettävän tasoinen työhuone sekä Keski-Pohjanmaan konservatorio, jossa mahdollisuus käyttää oppilaitoksen tiloja. Alueella on toiminut vakituisessa työsuhteessa oleva Kokkolan kaupungin työntekijä 1.1.2017 alkaen. Yksilöllinen opiskelijahuoltotyö on sisältänyt asiakkaan elämän- ja opiskelutilanteen kartoittamista ja työskentelyä sen kehittymiseksi asiakkaan tavoitteiden mukaisesti. Tärkeimpiä menetelmiä on ollut kuunteleminen, keskustelu, asiakkaan ohjaus Kelan asioiden hoitamisessa sekä yhteydenpidossa opettajiin, neuvonta opiskelijana ja yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa, palveluohjaus ja asiakkaan tukeminen palveluissa, asiantuntijaryhmätyöskentely sekä asiakkaan tukeminen kurinpitoprosesseissa. Asiakastyössä yleisimpiä ilmiöitä ovat olleet poissaolot, mielenterveyden haasteet, taloudelliset asiat, kriisit, päihdeongelmat. Yhteisöllistä opiskelijahuoltotyötä alueella on keväällä 2017 ollut vähän, sillä on tavoiteltu yhteisöllisen työn käytäntöjen luomista syksystä 2017 alkaen. Kuraattori on osallistunut ammattikampuksen sekä konservatorion opiskeluhuoltoryhmiin sekä koulutusaloittain kokoontuviin hyvinvointiryhmiin eli hyviksiin. OHR:issä ja hyviksissä on oltunaktiivisessa roolissa pyrkien opiskeluhuoltolain mukaisen toiminnan ideointiin ja kehittämiseen. Hyviksissä on sovittu syksyksi aloittavien opiskelijaryhmien tapaamisia sekä ohjaustunti-työnimellä kulkevat hyvinvointia tukevat ryhnäkohtaiset tunnit. Lisäksi on käyty satunnaisesti ryhmissä sekä oppilaitoksen tiloissa kertomassa kuraattoripalveluista sekä Kelan opintotuen muutoksesta. Työssä ajankohtaista on ollut kahden uuden ammattiopistolla vuoden alusta aloittaneen kuraattorin työhön perehdytyksen tukeminen sekä kuraattoripalveluiden siirtyminen Kpedu:lta Kokkolan kaupungille. Nämä ovat vieneet jonkin verran resursseja opiskelijatyöstä, joka aiheutti kirjausten kasaantumista alkuvuodesta. Ammattiopiston kuraattoritiimillä on ollut harjoittelijana sosionomiopiskelija. Sähköiseen kalenteriin siirtyminen sekä muiden sähköisten mobiilisovellusten haltuunotto on lisännyt työn sujuvuutta. Kuraattorityöalue 10 / Marko Järvenoja Aloitin työt Kokkolan kaupungilla 1.1.2017. Työpisteeni on ammattikampuksella. Toimialueeseeni kuuluvat teollisuuden- ja rakentamisen alat (auto-, logistiikka-, puu-, pintakäsittely-, rakennus-, maanrakennus-, LVI-, metalli- ja turvallisuus ala) sekä ammatilliseen perusopetukseen valmentava VALMA koulutus. Opiskelijoita työalueellani on 580. Yksilöllinen opiskelijahuoltotyö on sisältänyt asiakkaan elämän- ja opiskelutilanteen kartoittamista sekä asiakkaan tukemisista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työmenetelminä olen käyttänyt keskustelua, kuuntelemista, ohjaamista, auttamista ja asiantuntijaryhmissä toimimista. Palveluohjausta asiakkaat tarvitsevat mm. Kelan asioiden hoitamisessa, opintojen ja muun elämän yhdistämisessä, sosiaalityön palveluiden pariin pääsyssä, päihdepalveluihin pääsyssä ja niiden käyttämisessä. Myös yhteydenpidossa opettajiin, asiakkaan tukeminen palveluissa, asiakkaan

14 tukeminen kurinpitoprosesseissa. Asiakastyössä yleisimpiä ilmiöitä ovat olleet poissaolot, mielenterveyden haasteet, taloudelliset asiat, kriisit, päihdeongelmat. Päihteistä voimakkaimmin oli esillä tupakointi sekä kannabiksen käyttö. Yhteisöllistä opiskelijahuoltotyötä on keväällä 2017 toteutettu koulutusalojen hyvinvointiryhmissä, opiskelijahuoltoryhmissä. Lisäksi osallistuin TUTOR-opiskelijoiden kouluttamiseen. Olen ollut suunnittelemassa poissaolo käytänteiden muuttamista niin, että tuettaisiin opiskelijaa opiskelemaan ja saataisiin 2016-2017 lukuvuoden aikana osalla opiskelijoista korkeiksi nousseet poissaolo luvut pienemmiksi ja opiskelijat aktiivisemmin opintojensa pariin. Tällä pyritään huomioimaan tulevaa ammattillisen opetuksen reformia sekä madaltamaan kynnystä siirtyä opinnoista työelämään. On myös keskusteltu poliisin kanssa mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä päihteiden käytön vähentämiseksi. Työssä ajankohtaista on ollut kuraattoripalveluiden siirtyminen Kpedu:lta Kokkolan kaupungille. Kahden organisaation käytänteiden soveltaminen yhteen on lisännyt haastetta työhön. Myös se, ettei työalueellani ole ollut saatavilla täysiaikaisesti kuraattoripalveluja on aiheuttanut sen, että palveluta on täytynyt markkinoida koulutusaloille ja muistuttaa, että nyt palveluita on saatavissa koko viikon ajan. Ammattiopiston kuraattoritiimillä on ollut harjoittelijana sosionomiopiskelija. Sähköiseen kalenteriin siirtyminen sekä muiden sähköisten mobiilisovellusten haltuunotto on lisännyt työn sujuvuutta. Yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa on tiivistetty. Soiten perhepalvelut, Nuotan päihdepalvelut, poliisi ja etsivä nuorisotyö koko maakunnan alueella ovat olleet tärkeitä yhteistyötahoja. Kuraattorityöalue 11 / (uusi työntekijä 1.8.2017 alkaen) Psykologityöalue 1 / Anssi Tikkanen Työalueeseeni on kuulunut Kokkolan suomalainen lukio (Yhteislyseon ja Kiviniityn toimipisteet), Länsipuiston yläkoulu, Hakalahden yläkoulu ja Jokilaakson alakoulu. Oppilasmäärä on ollut 1524. Omaa työhuonetta minulla ei ole ollut kouluilla, joka on tuottanut väliin haasteita. Psykologityöhön soveltuvat työtilat ovat oppilashuollon tiloissa Vingellä. Yksilöllinen opiskelijahuoltotyö on sisältänyt mm. asiakkaan tilanteen kartoittamisen, lyhytterapianomaisia tukikeskustelujaksoja (mm. kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisia ja ratkaisukeskeisiä tekniikoita soveltaen) sekä tarvittaessa eteenpäin ohjauksen lisätuen piiriin. Yksilötyössä kohtaamiani nuorten yleisiä haasteita ja ongelmia ovat olleet mm. ahdistuneisuus (jännitys, stressi, pelot, paniikkioireilu jne.), mielialaongelmat (uupumus, alakuloisuus, masennus), ihmissuhdeongelmat, nuoruusiän kehityskriisit, koulumotivaatio-ongelmat ja oppimisvaikeudet. Välillä työkuorma on ollut liiallinen, josta syystä mm. oppimiseen liittyvien tutkimusten teko on lykkääntynyt. Yhteisöllinen opiskelijahuoltotyö on sisältänyt mm. opiskelijahuoltoryhmiin osallistumista, oppilas- ja opiskelijaryhmille esittäytymistä, psykologian tunneilla sekä opon tunneilla vierailuja, vanhempainiltoja, uusien oppilaiden/opiskelijoiden ryhmäytyspäiviin ja koulun tapahtumiin osallistumista sekä tutoreiden ja tukioppilaiden kouluttamista. Koen yhteisöllisen ja ennaltaehkäisevän työn tärkeänä, tehokkaana ja mielekkäänä. Olenkin pyrkinyt myötävaikuttamaan mm. OHR -työn kautta koulujen positiivista henkeä sekä opiskelijoiden osallisuutta lisäävien käytäntöjen synnyttämiseen ja kehittämiseen. Opiskelijaryhmien parissa olen mm. lisännyt tietoa

15 mieleen liittyvien mekanismien toiminnasta, psykologisista ilmiöistä ja omaan psyykkiseen hyvinvointiin vaikuttamisen runsaista mahdollisuuksista. Koulupsykologiresurssien lisäämisen kautta (psykologiliiton suositus 600-800 oppilasta/psykologi) olisi mahdollista tuottaa kaupungille mittavia säästöjä kun psykologista tietotaitoa ja työvälineitä olisi mahdollista jakaa opettajien, vanhempien ja oppilaiden keskuuteen ja lapset ja nuoret oppisivat itse vaikuttamaan psyykkiseen hyvinvointiinsa laajemmin. Ennaltaehkäisevä työ laajenisi sekä pulmiin saataisiin tukea ennen kuin ongelmat laajenevat vaikeammiksi (ja kalliimmiksi) hoitaa. Lähimpiä työtovereitani ovat olleet koulun rehtoreiden ja opettajiston lisäksi kouluterveydenhoitajat, koulukuraattorit sekä koulupsykologikollegat. Työhöni on kuulunut yhteistyö myös koulujen ulkopuolisten tahojen, kuten lääkäreiden ja ohjaamon työntekijöiden kanssa. Olen toiminut koulupsykologitiimin vetäjänä 1.1.17-28.5.17, jolloin olin oppilashuollon johtoryhmän jäsen. Psykologityöalue 2 / Annika Söderholm Lukuvuoden 2016 2017 aikana työalueeseeni on kuulunut kaikki ruotsinkieliset koulut sisältäen esi- ja perusopetuksen yksiköt ja lukion. Lisäksi olen toiminut Isokylän koulun koulupsykologina. Oppilasmäärä on ollut reilu 1600 ja yksiköitä 17. Oman työalueeni erityispiirre on ollut kaksikielisyys. Työhuoneeni sijaitsee oppilashuollon yhteisissä tiloissa vingellä. Kouluilla minulla ei ole työhuonetta. Tämä tuottaa arjessa haastetta, kun psykologityöhön sopivia tiloja harvoin on tarjolla kouluilla ja lisäksi työaikaa kuluu tilojen metsästämiseen. Koulupsykologin työnkuvan mukaan työmme tulisi painottua konsultatiiviseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Tämä ei valitettavasti ole minun työssäni toteutunut. Toiveena olisi lisätä ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä työotetta, sekä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä. Tämä edistäisi oppilaiden ja yhteisön hyvinvointia sekä säästäisi pitkällä tähtäimellä taloutta. Jotta tämä olisi mahdollista, pitäisi koulupsykologin pystyä olemaan enemmän läsnä kouluilla ja tarjoamaan tukeaan riittävän nopeasti tarvitseville. Tämä taas vaatisi enemmän koulupsykologeja, jotta yksikkömäärä ja oppilasmäärä/koulupsykologi vähenisi. Psykologiliiton suositus on tällä hetkellä 1-3 yksikköä ja 600 800 oppilasta/koulupsykologi. Yhteisölliseen opiskelijahuoltotyöhön on omassa työssäni sisältynyt mm. opiskelijahuoltoryhmiin osallistuminen ja yksittäisiin oppilaille suunnattuihin infotilaisuuksiin sekä vanhempainiltoihin osallistuminen. Tämän lukuvuoden aikana työni on kuitenkin painottunut yksilölliseen opiskelijahuoltotyöhön joka on sisältänyt mm. oppilaan tilanteen kartoittamista, tukikeskusteluja sekä oppimiseen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi olen yhdessä kuraattorin kanssa vetänyt Maltti-ryhmää kerran viikossa isokylän koululla. Tavallisimmat tunne-elämän haasteet ovat tämän lukuvuoden aikana olleet jännittäminen, ahdistuneisuus ja alakuloisuus sekä ylä- ja lukiopuolella myös uupuminen. Oppimiseen liittyvissä asioissa minua on eniten konsultoitu haasteista jotka liittyvät keskittymiseen, kielellisiin taitoihin ja koulumotivaatioon. Yhteydenotot ovat esi- ja alakoulun puolella tavallisimmin tulleet opettajilta, erityisopettajilta tai vanhemmilta, kun taas yläkoululaiset sekä lukiolaiset useimmiten ovat itse ottaneet yhteyttä.

16 Psykologityöalue 3 / Johanna Puumala Lukuvuoden 2016-2017 aikana työalueeni on muodostunut kymmenestä kouluyksiköstä. Näistä alakouluja on ollut kahdeksan: Koivuhaka, Mäntykangas, Ykspihlaja, Kälviän kirkonkylän koulu, Peltokorpi, Alaviirre, Lohtajan kirkonkylän koulu ja Marinkainen. Yläkouluja on ollut kaksi: Kiviniitty ja Lohtajan koulu. Lisäksi työalueeseeni on kuulunut edellä mainittujen alakoulujen yhteydessä toimivat esiopetusryhmät. Oppilasmäärä on ollut lähes 1800 oppilasta. Oppilashuollon tiimillä on ollut yhteiset työtilat Vingellä, josta on löytynyt myös itselleni työpiste. Sen sijaan työalueeseeni kuuluneilla kouluilla minulla ei ole ollut omaa työhuonetta. Osa asiakastapaamisista on onnistunut Vingellä, mutta asiakaskuntani ikä ja asuin-/ koulupaikka huomioiden se ei ole ollut useinkaan mahdollista. Kouluilla asiakastapaamiset ovat toteutuneet vaihtelevasti koulun toisten toimijoiden työhuoneissa, neuvotteluhuoneissa, luokissa, varastoissa. Haasteena on ollut vapaan ja psykologin tekemän asiakastyön kannalta tarkoituksenmukaisen työtilan löytäminen. Koulupsykologin työ on vakiinnuttanut vähitellen paikkansa osana koulujen yhteisöllistä ja yksilöllistä opiskeluhuoltotyötä. Omassa työssäni painopiste on ollut vahvasti yksilökohtaisessa asiakastyössä. Kasvava tarve on ollut keskustelumuotoiselle tuelle hyvin moninaisten lasten ja nuorten kehitykseen, minuuteen, ihmissuhteisiin ja mielialaan liittyvien haasteiden käsittelyssä. Merkittävän osan työaikaani ovat edelleen vieneet oppimisvaikeuksiin liittyvät tutkimukset, vaikka näiden suhteen on pyritty tekemään rajanvetoa. Jonkin verran olen osallistunut yksittäisen lapsen tai nuoren tilanteen selvittelyä varten koollekutsuttuihin asiantuntijaryhmiin, joissa roolini on parhaimmillaan ollut psykologisen tietotaidon välittäminen kunkin tilanteen kokonaisvaltaista ymmärtämistä varten. Lisäksi olen ollut vetämässä työparina Malttiryhmää, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen ryhmäkuntoutusta. Tilanteesta ja tapauksesta riippuen erittäin tärkeänä olen nähnyt toimivan yhteistyön lasten ja nuorten huoltajien sekä koulun opetushenkilöstön, kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin kanssa, unohtamatta koulun ulkopuolisia toimijoita. Koulukohtaiseen yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön olen kyennyt lopulta osallistumaan hyvin vaihtelevasti, joillakin koululla varsin niukasti. Aktiivista ja tasapuolista osallistumistani on rajoittanut merkittävästi työalueeni suuri kouluyksikköjen määrä sekä yksilötyön hektisyys ja pyrkimys huomioida tapaamisten ja tutkimusten järjestämisessä edes jonkinlaiset kohtuulliset määräajat. Panostani työalueeni koulujen yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön olen pyrkinyt antamaan osallistumalla satunnaisesti koulujen oppilashuoltoryhmiin (OHR) sekä muutamiin ryhmäytymispäiviin ja työpajoihin. Näiden kautta olen kokenut voivani toteuttaa edes hiukkasen tavoittelemaani ennaltaehkäisevää työotetta, joka on muutoin tahtonut jäädä haaveeksi riittämättömien resurssien äärellä. Koulupsykologin perustyön lisäksi menneen lukuvuoden aikana toimin koulupsykologitiimin vetäjänä 31.12.2016 asti. Lisäksi olen ollut oppilashuollon tiimin edustajana Kokkolan kaupungin opiskeluhuollon ohjausryhmässä, jonka myötä tutuksi on tullut muun muassa opiskeluhuoltotyön laajempi kehittäminen.

17 Psykologityöalue 4 / Anna Savolainen Työalueellani on ollut 10 perusopetuksen koulua (Lucina Hagmanin yläkoulu, Halkokarin, Rytimäen, Torkinmäen, Kaustarin, Hollihaan, Ruotsalon, Marttilan, Rahkosen ja Veikko Vionojan alakoulut), joiden lisäksi alueeseeni ovat kuuluneet ne esiopetuksen yksiköt, joista tullaan vastuualueeni alakouluihin. Oppilasmäärä on ollut 1834. Työhuonetta minulla ei ole millään vastuualueeni koululla eivätkä kouluilla käytössä olevat tilat täytä psykologityön asettamia vaatimuksia. Psykologityöhön parhaiten soveltuvat työtilat löytyvät oppilashuollon tiloista Vingeltä, johon olenkin pyrkinyt asiakkaita ohjaamaan enenevissä määrin. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain asettamat aikarajat keskustelutapaamisen järjestämiselle eivät ole työalueellani toteutuneet juurikaan. Odotusajat ensikäynnille ovat vaihdelleet viidestä kolmenkymmenenkahteen työpäivään (lain vaatimus 7 työpäivän sisällä). Kiireellisissä tapauksissa olen järjestänyt tapaamisen nopeammin, jolloin odotusajat ovat vaihdelleet kahdesta viiteen työpäivään (lain vaatimus samana tai seuraavana työpäivänä). Oppimisen vaikeuksiin liittyvissä koulupsykologin tutkimuksissa jonotusajat ovat vaihdelleet kahdesta kuukaudesta yhteentoista kuukauteen. Yksilötyössä ja oppilaan asioissa kokoontuneissa moniammatillisissa asiantuntijaryhmissä ovat painottuneet koulukiusaamisen vaikeuttama iänmukainen kehitys ja minäkuvan pulmat, nuoruusiän kehityskriisit, oppimisvaikeudet ja tarkkaavuuden haasteet, käytöspulmat sekä lasten ja nuorten koulupoissaolot ja koulunkäyntiin heijastuvat muutokset perhetilanteissa. Oppilasryhmien kanssa työskentely on ollut hyvin pieni osa työtäni. Olen ollut mukana yhdessä yhteisöllisessä, ennaltaehkäisevän työn hengessä järjestetyssä pajapäivässä. Lisäksi olen ollut yhdessä viikoittain kokoontuneessa tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksiin kohdennetussa ryhmässä toisena vetäjänä. Pyyntöjä ryhmämuotoiseen toimintaan on tullut runsaasti enemmän. Koulukohtaisiin oppilashuoltoryhmiin olen pyrkinyt osallistumaan aktiivisemmin, jotta yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön tulisi myös koulupsykologin laaja-alainen näkemys lapsen iänmukaisesta kehityksestä sekä sitä tukevista ja haastavista tekijöistä. Panokseni on jäänyt osittain niukaksi yksiköiden suuren lukumäärän vuoksi. Kouluilta on kuitenkin tullut hyvää palautetta, minkä uskon kertovan psykologin ammattitaidon hyödyntämisen mahdollisuuksista myös yhteisöllisessä työssä. Työhön on kuulunut kiinteästi yhteistyö monien koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. 29.5. lähtien olen toiminut koulupsykologitiimin vetäjänä, minkä seurauksena työhön on kuulunut myös oppilashuollon johtoryhmään sekä LAPE-hankkeen Kokkolan työryhmään ja 3. jaoston toimintaan osallistuminen. Psykologityöalue 5 / Hanna Ilmanen Työalueen kuvaus Työalueeni lukuvuonna 2016-17 muodostui lähinnä ammatillisen toisen asteen oppilaitoksista ja koulutusyksiköistä tai niihin valmentavista linjoista: Keski- Pohjanmaan ammattiopistosta (Ammattikampus, Hyvinvointikampus ja Kälviän yksikkö), Keski-Pohjanmaan konservatoriosta, Ammattiopisto Luovista (Kokkolan ja Kälviän yksiköt) sekä Kokkolan 10-luokasta. Kokonaisuudessaan työalueellani opiskelijoita oli 1728, joista suurin osa opiskeli Ammattikampuksen eri linjoilla (1350). Käytössäni on ollut Kampushallissa työhuone, jonka sijainti on ollut työarkeni toimivuuden kannalta hyvä: se on lähellä valtaosaa opiskelijoistani ja on lisäksi

18 mahdollistanut koulupsykologille toimivan yhteistyön samalla käytävällä työskentelevien opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja koululääkäreiden kanssa. Minulla on ollut työhuone myös oppilashuollon yhteisissä työtiloissa VINGEllä, jossa olen tavannut erityisesti VINGEä lähellä sijaitsevien kouluyksiköiden - Hyvinvointikampuksen ja Luovin - opiskelijoita. Kälviän yksiköiden opiskelijoita olen käynyt tapamassa heidän omilla kouluilleen, joissa on järjestynyt yleensä riittävän rauhallinen tila keskusteluja varten. Yksilöllinen oppilashuoltotyö Työni pääpaino on ollut yksilöllisessä oppilashuoltotyössä: erityisesti opiskelijoiden hyvinvointia tukevissa ja arvioivissa keskusteluissa ja jonkin verran myös oppimisen haasteita tarkentavissa selvittelyissä sekä niihin liittyvien tukitoimien suunnittelussa. Tarve henkilökohtaisille keskusteluille psykologin kanssa on ollut suuri enkä tästä syystä ole kyennyt tarjoamaan kaikille opiskelijoille keskusteluaikaa niin nopeasti kuin se olisi ollut tarkoituksenmukaista. Lain edellyttämällä tavalla päivystysluontoista arviota ja/tai tukea tarvitseville nuorille olen kylläkin järjestänyt ajan heti yhteydenottopäivänä tai sitä seuranneen työpäivän aikana. Toisen asteen opiskelijat varaavat monasti itse ajan koulupsykologille, usein teksti- tai WILMA-viestitse. Lisäksi paljon ajanvarauspyyntöjä tulee terveydenhoitajien ja lääkäreiden kautta, jonkin verran myös koulujen erityisopettajien, ryhmänohjaajien, vanhempien tai koulun ulkopuolisten yhteistyötahojen kautta. Valtaosalla henkilökohtaiseen keskusteluun hakeutuneista tai ohjautuneista opiskelijoista on erilaisia mielialaan ja ahdistuneisuuteen tai akuuttiin elämän- tai kehityskriisiin liittyviä pulmia, joihin he toivovat lievitystä psykologin tuella. Osalla oireet ovat lieviä ja lyhytkestoisia, osalla vakavia ja pitkäänkin jatkuneita. Yhteisöllinen oppilashuoltotyö Kuluneena lukuvuonna yhteisöllinen opiskeluhuoltotyöni on ollut lähinnä koulun ja opiskelijaterveydenhuollon toimijoita konsultoivaa työtä, koulujen toimialakohtaisiin opiskeluhuoltoryhmiin ja opiskeluhuollon ohjausryhmään (ammatillinen koulutus) osallistumista. Olen ollut mukana myös ammattiopiston Hyvinvointimessujen ja tutor - koulutuksen suunnittelussa ja/tai toteutuksessa. Lisäksi olen ollut mukana SOITEn organisoimassa moniammatillisessa ja poikkihallinnollisessa kehittämisryhmässä liittyen nuorten portaattoman hoidon suunnitteluun alueellamme. Tämän ryhmän pilottihankkeena on ollut kevään ajan toimiva Ammattikampuksella toimiva Mielenterveystiimi, jossa olen ollut jäsenenä. Onnistumiset ja haasteet työssä Haasteena omallakin työalueellani on se, että koulupsykologin tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä on niin suuri nuorten psyykkinen huonovointisuus painottuu valtakunnallisissakin vertailuissa ammatilliselle toiselle asteelle, näin myös Kokkolassa. Myöskään hoitopolut terveydenhuollossa eivät aina toimi: vakavastikin oireilevia nuoria ja aikuisia ei aina ole helppoa ohjata eteenpäin asianmukaisen psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Kohtaamiset aikuiseksi kasvamisessaan kipuilevien, herkkien ja viisaiden nuorten kanssa ovat tämänkin lukuvuoden aikana olleet silti antoisia ja kasvattavia. Pitäkäämme nuoristamme huolta!

19 3. Yhteenveto ja johtopäätökset - oppilashuollon painopiste on kuluneen lukuvuoden aikana ollut opiskeluhuoltolain hengen mukaisesti ennaltaehkäisevässä ja yhteisöllisyyttä tukevavassa työssä - koulukuraattori- ja psykologipalvelut ovat matalan kynnyksen palveluja, joiden tavoitteena on ennaltaehkeistä ongelmien syntyminen ja kasaantuminen. Varhaisen puuttumisen kautta saavutetaan myös kustannustehokkuutta - ryhmien kanssa tapahtuva työskentely on lisääntynyt ja työmuodot monipuolistuneet. Hyviä käytänteitä on jaettu oppilashuoltotyötä tekevien kesken - yksilöiden kanssa tehtävän työn painotus molempien ammattikuntien perustyössä on yhä suuri. Erityisen suuri se on koulupsykologien työssä. - koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien kokoonpano on laajentunut; yhteistyötä tekevien esiopetusyksiköiden edustajat on kutsuttu mukaan. - ajankohtaiset ilmiöt liittyvät useasti poissaoloihin, koulumotivaatioon, mielialaan, ahdistuneisuuteen, mielenterveyteen sekä päihteisiin - monialaisen ja ammatillisen yhteistyön merkitys on oppilashuollossa suuri. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti. LAPE-yhteistyö on käynnistynyt ja hakee vielä muotoaan - koulujen toimintakulttuurien eroavaisuudet ja oppilaiden erilaiset tarpeet haastavat oppilashuoltotyötä tekeviä. Oppilashuollon ohjausta on kehitetty, koulujen ja esiopetuksen yhteistyötä lisätty, siirtymävaiheisiin kiinnitetty uuden opetussuunnitelman myötä aiempaa enemmän huomiota - oppilashuollon työntekijöiden asianmukaiset työtilat kouluilla ovat usein puutteelliset. Asiakastyöhön soveltuvaa häiriötöntä työtilaa ei ole aina saatavilla, työtila on vaihtuva, ergonomia puutteellinen. Työtilat tulee huomioida erityisesti silloin kun rakennetaan uusia oppimisympäristöjä. Vingen uudet työtilat ovat parantaneet työolosuhteita - koulukuraattorien työalueiden oppilasmäärät ja kouluyksikköjen määrät vaihtelevat jonkin verran. Mitä isompi on kouluyksiköiden määrä, sitä enemmän työaikaa kuluu yksiköiden välisiin siirtymiin. Tiiviimpi kouluverkko tehostaisi työajan käyttöä - vastaavalla kuraattorilla on perustyön lisäksi lakiin perustuva erityistehtävä. Vastaava kuraattori on opiskelijahuollossa sosiaalityön asiantuntija, jonka tehtävänä on vastata oppilas- ja opiskelijahuoltolain velvoitteista ja kehittää kuraattorityön asiakasprosesseja moniammatillisissa verkostoissa. Vastaavan kuraattorin palvelu on kaikkien koulujen käytettävissä ja heidän laajempi vastuutehtävä on huomioitu työalueiden suunnittelussa. - koulupsykologien työalueet ovat noin kaksi kertaa yleisiä suosituksia suuremmat. Kokkolassa tulisi olla vähintään 11 koulupsykologia. Resurssivajeen myötä koulupsykologien osallistumismahdollisuus koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisiin toimintoihin on rajallista. Ennaltaehkäisevä työ on vähäistä ja painotus on yksilötyössä. - valtakunnalliset suositukset koulukuraattoreiden ja koulupsykologien määrästä ovat yleisesti 600 800 opiskelijaa/työntekijä. Suosituksia mukaillen Kokkolassa tulisi olla 11-14 koulukuraattoria ja saman verran koulupsykologeja. 11 kuraattorin/psykologin mukaan kullakin työntekijällä olisi vastuullaan keskimäärin 790 oppilasta/opiskelijaa ja 4-5 toimipistettä. 14 kuraattorin/psykologin mukaan keskimäärin 621 oppilasta/opiskelijaa ja 3-4 toimipistettä.

20 4. Liitteet 4.1. Työnkuvat Koulukuraattorin työnkuva 2014 Koulukuraattori toimii sosiaalityön asiantuntijana kouluyhteisössä. Koulukuraattorin asiakkaita ovat oppilaat, oppilasryhmät, huoltajat ja kouluyhteisö. Koulukuraattorityössä pyritään asiakkaiden tilanteita jäsentämällä lisäämään heidän voimavarojaan ja etsimään myönteisiä ratkaisuja. Koulukuraattorin tehtävänä on edistää koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tukea oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Koulukuraattorin työtä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Koulukuraattori tekee monialaista yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten tahojen kanssa ja tarvittaessa ohjaa oppilaan tukipalvelujen piiriin. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat mm. lastensuojelu, perheneuvola, poliisi, nuorisopalvelut, erikoissairaanhoito. Yhteisöllinen oppilashuolto Koulukuraattori toimii jäsenenä koulun monialaisessa oppilashuoltoryhmässä, joka vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulukuraattorin tehtävään kuuluu koulun eri ammattiryhmien kanssa tapahtuva konsultaatio liittyen yksittäisiin oppilaisiin, luokka- ja kouluyhteisöön tai yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Ryhmän kanssa työskentely on koulukuraattorin tehtävässä keskeisessä asemassa. Ryhmällä tarkoitetaan tiettyä oppilasjoukkoa, luokkaa tai oppilaista ja heidän vanhemmistaan koostuvaa joukkoa. Työn tavoitteista, sisällöstä ja aikataulusta sovitaan erikseen asianosaisten kanssa. Yksilöllinen oppilashuolto Koulukuraattori käy henkilökohtaisia keskusteluja oppilaan kanssa. Oppilaan tilanteen arviointi ja asiakastyö voi alkaa oppilaan, oppilaan huoltajan tai muun henkilön aloitteesta. Työskentely sisältää 1-5 keskustelukertaa, joissa tarpeen mukaan tietoa hankitaan oppilaalta, opettajilta, huoltajilta, muilta viranomaisilta tai asiakirjoista. Tapaamisten määrä ja tiheys sovitaan tapauskohtaisesti. Koulukuraattorin arvion perusteella oppilaalle tarjotaan tukea ja ohjausta hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Tarvittaessa oppilas ohjataan saamaan muita oppilashuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot kirjataan oppilashuollon kuraattorin asiakaskertomukseen. Koulukuraattori osallistuu tapauskohtaisesti yksittäisen oppilaan tueksi koottavaan asiantuntijaryhmään oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumuksella.

21 Koulupsykologin työnkuva 2014 Koulupsykologi on kouluyhteisössä lapsen ja nuoren kehityksen sekä vuorovaikutuksen asiantuntija. Koulupsykologin työ on oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvien valmiuksien ja vaikeuksien selvittämistä sekä tukitoimien suunnittelua yhdessä oppilaiden, vanhempien ja koulun muiden ammattilaisten kanssa. Työssä painottuu konsultatiivinen, hyvinvointia edistävä ja ongelmia ennaltaehkäisevä työote. Koulupsykologi toimii osana koulun oppilashuoltoa. Painopiste on koulun henkilöstön konsultaatiossa. Työn keskeisenä lähtökohtana on oppilaan tilanteen tulkkina toimiminen. Kartoitus psykologisen tuen tarpeen arvioimiseksi käynnistyy koululta tai oppilaan kotoa tulevan yhteydenoton perusteella. Koulupsykologi keskustelee oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä opetushenkilöstön kanssa. Yhteistyössä mietitään, millä keinoin oppilaan koulunkäyntiä voitaisiin tukea. Työ perustuu luottamuksellisuuteen ja vaitiolovelvollisuuteen. Keskustelumuotoinen tuki oppilaalle Koulupsykologin työhön kuuluvat psykologiset interventiot. Oppilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus tukikeskusteluihin. Koulupsykologin tuki on useimmiten lyhytkestoista. Tarvittaessa oppilas ohjataan eteenpäin saamaan koulun ulkopuolista tukea. Työskentely luokka- ja kouluyhteisön tasolla Koulupsykologi osallistuu esimerkiksi kuraattorin tai erityisopettajan työparina luokka- ja koulukohtaiseen työskentelyyn. Työmuotoina ovat luokkaseurannat, ryhmäytymistunnit sekä toiminnalliset pienryhmät. Koulupsykologi on mukana koulun kriisityössä. Oppimisvalmiuksien ja koulunkäyntiin liittyvien vaikeuksien arviointi Koulupsykologin tutkimukseen tullaan lähetteellä. Sitä ennen koulussa laaditaan oppilaalle pedagoginen arvio. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida oppilaan psyykkisiä voimavaroja ja kykyrakennetta sekä tuen tarvetta koulunkäynnin onnistumiseksi. Tutkimusprosessiin voi kuulua oppilaan seuraaminen luokkatilanteessa, perheen tapaamiset, tasokartoitukset sekä yhteispalaverit opetushenkilöstön kanssa. Myös lääkärin konsultaatio on mahdollinen. Koulupsykologi kirjaa asiakastyön ja laatii tutkimuksesta yhteenvedon. Koulupsykologin tutkimuksessa voi tulla esille lapsen tai nuoren kasvuun ja kehitykseen liittyviä huolenaiheita, joiden takia oppilas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin. Koulupsykologin lausuntoa voidaan hyödyntää osana tuen tarpeen jatkoselvittelyä. Koulupsykologi ei aseta diagnoosia. Tunne-elämään ja käyttäytymiseen liittyvien pulmien osalta oppilas voidaan ohjata eteenpäin koulun ulkopuolisen tuen piiriin, esimerkiksi perheneuvolaan. Näin koko perheelle tarjoutuu mahdollisuus saada tarvittavaa tukea kasvatustyöhön; lapsen ja nuoren kehitykseen, vanhemmuuteen tai perheen ongelmatilanteisiin liittyvissä kysymyksissä. Osallistuminen työryhmiin Koulupsykologi toimii osana oppilashuoltotyön moniammatillista verkostoa. Koulupsykologi osallistuu koulujen oppilashuoltoryhmien työskentelyyn psykologisen tiedon asiantuntijana. Lisäksi koulupsykologi voidaan kutsua esimerkiksi opettajankokouksiin ja VESO-päiviin. Koulupsykologi osallistuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen tähtäävään kehittämistyöhön sekä hallinnollisiin ratkaisuihin osana ennaltaehkäisevää ja rakenteisiin vaikuttavaa työtä.

22 Vastaavan kuraattorin työnkuva 2017 Vastaavan kuraattorin tehtävä on oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukainen tehtävä. Vastaavan kuraattorin palvelu on sijaintikunnan jokaisen oppilaitoksen käytettävissä. Kokkolan kaupungissa on kaksi vastaavaa kuraattoria, jotka vastaavat oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen vastaavan kuraattorin palvelun toteuttamisesta esiopetuksesta toisen asteen päättymiseen saakka Kokkolan kaupungin opetuspalveluissa ja myös sijaintikuntavelvoitteen mukaisesti Kokkolassa toimivissa toisen asteen ammatillisen koulutuksen perustutkintokoulutuksessa. Vastaavan kuraattorin tehtävät: - yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilas- ja opiskeluhuoltotyö vastuualueensa kouluissa ja oppilaitoksissa - vastaavan kuraattorin palvelun toteuttaminen sijaintikunnan alueella - kaupungin strategian ja opetuspalvelujen kehittämissuunnitelman mukainen oppilas- ja opiskeluhuollon ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden koordinointi ja kehittäminen sekä verkostoyhteistyö - oppilashuollon ohjausryhmän johtaminen (puheenjohtaja) - oppilas- ja opiskeluhuollon raportointi ja laadun arviointi lautakunnan vahvistamien periaatteiden mukaisesti - opiskeluhuollon kuraattoriasiakirjarekisterin vastuuhenkilönä toimiminen ja asiakirjapyyntöihin vastaaminen - muut esimiehen määräämät tehtävät Kuraattori- ja psykologitiimin vetäjän tehtäväkuvaus 2017 Tiimin vetäjä - toimii tiiminsä vastuuhenkilönä ja edustajana - vastaa tiimikokousten toteuttamisesta - osallistuu johtoryhmän kokouksiin

4.2. Työaluejako 2016-2017 23