MMC hoitopolku. OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki. Mari Sipilä. Apulaisosastonhoitaja. Osastonhoitaja



Samankaltaiset tiedostot
KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Eksoten palliatiivisen hoidon yksikkö. Sh YAMK Anne Tiainen Palliatiivinen yksikkö, Eksote

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Suomen CP-liitto ry. MMC-opas

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Kolpene jalkautuu kuntakumppanuuspilotti

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari Arja-Tuulikki Wilén

Palvelukuvaus: Äitiys-ja lastenneuvolatyö perhekeskuksessa. Lanupe

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Kuntoutuksen suunnittelu Seinäjoen keskussairaalan lastenneurologian päiväsairaalassa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

PEPE TOIMINTA PERHETORSTAI-ILLAT JA PERHEPERJANTAIT LASTENPSYKIATRIAN HOITO-OSASTOLLA

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti )

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

LASTENKUNTOUTUSTYÖRYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN-PROSESSIN KUVAUS kuntoutusohjaaja Helena Kaski fysioterapeutti Irma Tarvainen

Moniammatillinen kipuselvitys

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lastenpsykiatrian osastolle tutkimusjaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Lastenpsykiatrian osaston kriisihoitojakso

Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / sairaalan nimi:

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kukkulan koulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu

PERHEKUNTOUTUSTA KOTONA

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Varhain vanhemmaksi. Käytännön tyyppi Palvelukäytäntö. Käytännön alue Äitiysneuvola, sosiaalitoimi, perhetyö

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

VALOT TOIMINTAMALLI. 1. Omaishoitotilanteen tunnistaminen. 2. Yhteistyön käynnistäminen omaisen kanssa. 3. Selvityksen tekeminen terveydenhuollossa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) 26 Asianro 4436/ /2013

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla

Kotikuntoutustyöryhmä

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen

PaKaste2 Lapin osahanke. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Tiedontuotanto Vanhustyö Terveyden edistäminen

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

TAY Tehostetun avohoidon yksikön henkilöstö

LASTENPSYKIATRIAN OSASTO

Sanna Kallankari Osastonhoitaja

Optimimalli. Viitasaari

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Vanhustenhuolto alkaen: Vastuut ja roolit v. 7. (Esimiesasemassa olevat numeroitu)

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

PERUSOPETUSLAKI. 2 luku. Kunta opetuksen järjestäjänä

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Paikalliset voimat yhteen. Lasten ja nuorten kuntoutuksessa

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kohti liikunnan saumatonta palveluketjua

Katariina Haapasaari Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Kyselylomake vanhemmille lapsen vastaanottoa/tutkimusjaksoa varten

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Traumaattinen aivovamma Lasten ja aikuisten kurssit

Kaatumisvaaran arviointiprosessit - JIK ky:n mallit

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Palvelumuotoilu ja tuleva tuotteistamisen malli

NÄKÖVAMMAISTEN AIKUISTEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

Lasten perhekuntoutushankkeen tausta ja tarkoitus

Transkriptio:

MMC hoitopolku OYS, Lastenneurologian yksikkö (osasto 65) Mervi Taipaleenmäki Apulaisosastonhoitaja Mari Sipilä Osastonhoitaja

Mikä on MMC? MMC on lyhenne sanasta meningomyeloseele, joka tarkoittaa selkäydinkohjua MMC syntyy varhaisen sikiökehityksen raskausviikkojen 5-6 aikana Normaalisti alkion neuraalilevy, josta hermosto muodostuu, sulkeutuu neuraaliputkeksi vaiheittain alkionkehityksen 22.-28. päivien aikana. MMC syntyy, mikäli jostakin syystä putken loppupään sulkeutuminen ei tapahdu täydellisesti.

Mikä on MMC? MMC:ssä osa selkäytimestä ja sitä suojaavista kalvoista jää avoinaisiksi, koska hermostoputken reunat eivät ole kuroutuneet vauriokohdassa kiinni toisiinsa. Tämän seurauksena sillä kohdalla selkärangan takanikamakaaret ovat jääneet sulkeutumatta tai muodostumatta, eikä niiden kohdalle ole yleensä kasvanut normaalisti lihaksia ja ihoa. Sikiön kehityksen jatkuessa selkäydintä ympäröivät kalvot ja itse selkäydin usein pullistuvat selkäydinkanavasta aukkoon muodostaen aivoselkäydinnesteen täyttämän kohjun. Kohju voi olla kokonaan tai osittain selkäydinkalvon tai ihonkin peittämä.

Mitä MMC voi aiheuttaa? Hydrokefaluksen (HC) kehittyminen aivoselkäydinnestekierron häiriö hydrokefaliaa hoidetaan asetettamalla shuntti Liikuntavammaa, tuntopuutoksia ja pidätyskyvyn ongelmia Virheasentoja selkärankaan (skolioosi, kyfoosi, lordoosi), lonkkamaljoihin ja jalkoihin, erityisesti nilkkojen ja jalkaterien alueilla Lapsella ja perheellä tarve hoidolle, kuntoutukselle ja tuelle koko lapsuusiän / eliniän?

Kehittämistyön aloittaminen MMC-hoitopolun uudistamisen tarve OYS:ssa tuli esille lastenneurologi Päivi Olsénin aloitteesta Työryhmän ensimmäinen tapaaminen pidettiin 20.5.2009 OYS:n lasten klinikalla Palaveriin kutsuttiin ensin paikalle oman yksikön eri ammattiryhmien edustajia sekä fysioterapeutti avosektorilta Työryhmää laajennettiin projektin edetessä MMC lasten hoitoon osallistuvia henkilöitä on haastateltu laajasti (mm. urologi ja uroterapeutit, lasten tehon sh, OYS:n sikiötutkimusyksikkö ja last.psykiatria), joista osa lähti mukaan projektiin

Kehittämistyön tarkoitus Työryhmän tarkoituksena oli kehittää MMC-potilaan hoitoa OYS:n lasten ja nuorten klinikassa Tavoitteena oli luoda hyvä ja laadukas hoitomalli MMC-potilaalle ja perheelle lapsen ja perheen palvelujen keskittäminen tukea lapsen/perheen aktiivista osallistumista hoidossa ja kuntoutuksessa sekä vahvistaa perheen sitoutumista MMClapsen hoitoon ja kuntoutukseen

MMC-kehittämistyön eteneminen Kehittämistyö aloitettiin kartoittamalla potilaiden hoitoprosessin nykytilanne ja siinä koetut ongelmakohdat Projektiin sisältyi ylemmän AMK-tutkinnon kehittämistyö, joka jäi kesken: piti sisältää toimintaprosessin kuvaus ja perheiden kokemukset arjesta (haastattelututkimus) Jokainen työryhmän jäsen kuvasi omat tavoitteet ja tehtävät lapsen ja perheen hoitopolussa Yhteinen MMC-lasten ja perheiden hoidon kehittämisen KOULUTUSPÄIVÄ 03.02.2011

SYNTYMÄN JÄLKEEN LASTEN TEHOLLA (64) Vanha ja uusi toimintamalli SELKÄYTIMEN SULKULEIKKAUS SEURANTA 64 SEURANTA 64 JATKOHOITO JATKOHOITO LASTEN KIRURGISELLA LASTEN NEUROLOGISELLA OSASTOLLA (60) OSASTOLLA (65) KOTIUTUS OSASTOLTA 60 JATKO KONTROLLIT HOITOVASTUUN SIIRTO LASTENNEUROLOGISELLA LASTENNEUROLOGISELLE OSASTOLLE (65) OSASTOLLA (65)

MMC- lapsen jatkohoito Hoitovastuu lastenneurologian osastolla 65 Kontrollikäynnit toteutuvat 1-2kk 3-6kk 9kk-1v iässä vuosittain aina kouluun siirtymiseen asti Kontrollikäyntien yhteyteen järjestetään tarvittavat tutkimukset ja tehdään kuntoutussuunnitelmat

MMC- lasten ja perheiden tukeminen Sikiötutkimusyksikkö lastenkirurgin tapaaminen, tarjotaan mahdollisuutta vauvaperhetyöntekijän tapaamisiin Lastenpsykiatrian palvelut keskustelutuki vanhemmille lapsen syntymän jälkeen Vauvaperhetyöntekijän palvelu ensimmäisen ikävuoden ajan (kotikäynnit ja hoitojaksojen aikana) Kuntoutusohjaajan palvelut kouluikään saakka (kotikäynnit ja hoitojaksojen aikana) Vertaistuki sopeutumisvalmennuskurssit, CP-liitto

Hoitopolun uudistamisen etuja Hoitosuhde vastuuyksikköön heti syntymän jälkeen (ennen syntymää perheen halutessa) Lapsella ja perheellä nimetyt pysyvät omahoitajat Lapsi ja perhe oppii tuntemaan lasta hoitavan hoitotiimin Lapsen ja perheen hoitoon osallistuvat ammattihenkilöt käyvät tapaamassa lasta ja perhettä osastolla 65 Lapsen kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen tukeminen Vanhempien selviytymisen ja jaksamisen tukeminen Hoitotiimi oppii tuntemaan lapsen ja perheen, mikä auttaa kuntoutussuunnitelman laatimisessa perhelähtöisesti ja tukee perheen sitoutumista lapsen kuntoutukseen Yhteistyö vahvistunut yhteistyökumppaneiden kanssa

Mitä haasteita uudistus toi? Osaamisen vahvistaminen Vastasyntyneen MMC-lapsen hoitoon Haavanhoitoon Kivunhoitoon Aivopaineoireiden tunnistamiseen vastasyntyneellä Vanhempien tukeminen ja kannustaminen varhaiseen vuorovaikutukseen

Kehittämisen haasteita Lapsen hoitovastuun siirtyminen Tervaväylän kouluun: siirtovaiheen tarkastelu aikuispuolelle siirtyminen? Ohjekirjanen perheelle MMC-lapsen ja perheen hoito OYS:ssa Valtakunnallisen koulutuspäivän järjestäminen?

Kiitos! mari.sipila@ppshp.fi mervi.taipaleenmäki@ppshp.fi