KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA 10.9.2007 31.7.2008 Niina Parkkunen Anna-Maija Orkamaa 11.8.2008
SISÄLLYS 1. TAUSTAA 1 2. TOIMIJAT, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ 2 3. KEHITTÄMISYKSIKÖN TAVOITTEET 5 4. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN 6 5. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA TAVOITTEITTAIN 7 5.1 Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutuminen 7 5.1.1 Palveluohjauksen ja palvelusuunnitelmaprosessin kehittäminen 7 5.1.2 Asunnonmuutostöiden toteutuksen toimintamalli hyvän käytännön levittäminen 7 5.1.3 Henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin pilotointi 8 5.1.4 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet Kaakkois-Suomessa selvitysprojekti 8 5.2 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla 9 5.2.1 Oppilaitosyhteistyötä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi 9 5.2.2 Tutkimus- ja selvitystoiminta 10 5.2.3 Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen 11 5.2.4 Tulkkipalveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 12 5.3 Sosiaalisten vaikutusten arviointi 12 5.4 Vammaispoliittinen vaikuttaminen 12 5.4.1 Esteettömään suunnitteluun vaikuttaminen 12 5.4.2 Vammaisneuvostojen ja järjestötyön tukeminen 13 5.4.3 Medianäkyvyyden edistäminen 13 5.4.4 Vammaistyön kehittämisen turvaaminen 13 6. POHDINTAA 14
1. TAUSTAA Sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat sosiaalialan asiakastyötä tukevia, pitkäjänteisesti kehittäviä ja tutkivia, oppivia yhteisöjä. Yksiköihin liittyvän tutkimuksen muodostumista ohjaa vahva kytkentä käytännön asiakastyöhön. Kehittämisyksiköt lisäävät oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista ja mallintavat erilaisia tapoja kytkeä kehittämisorientaatio yksikön perustehtävään. Kehittämisyksiköt toimivat tiiviissä alueellisessa yhteistyössä. Keskeisiä toimijoita ovat alueen kunnat, alan järjestöt sekä oppi- ja tutkimuslaitokset. Kehittämisyksiköt ovat osa seudun kehittämisrakennetta. (Sosiaalialan kehittämisyksikkö- kriteerien konkretisointi, Kehittämisyksiköiden työryhmä 28.2.2006). Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikkö -hanke aloitti toimintansa syyskuussa 2007 kahden kehittämissuunnittelijan Anna-Maija Orkamaan (YTM) ja Niina Parkkusen (TtM) voimin. Tällöin alettiin rakentaa kehittämistyölle sektorirajat ylittävää vammaistyön kaakkois-suomalaista verkostoa ja priorisoida hankesuunnitelmassa esille nostettuja kehittämistarpeita. Kehittämisyksikkötoiminnan taustalla on pilottihankkeena toiminut Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishanke (2005-2007), jonka tuloksiin perehtyminen oli tärkeää kehittämisyksikkötoiminnan käynnistymisvaiheessa. Kuten kehittämisyksikköä edeltänyttä pilottihanketta, myös kehittämisyksikköä hallinnoi Kouvolan kaupunki. Kehittämisyksikön toiminta on käynnistynyt suurten muutosten aikana. Kunta- ja palvelurakenneuudistus muuttaa Kaakkois-Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita voimakkaasti. Etelä-Karjalaan muodostetaan sosiaali- ja terveyspiiri, joka järjestää asukkaiden kaikki perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut (väestöpohja 130 000 asukasta). Pohjois-Kymenlaakson kuusi kuntaa yhdistyvät uudeksi Kouvolaksi, jonka seurauksena syntyy noin 90 000 asukkaan vahva peruskunta. Etelä-Kymenlaakson kunnat luovat ja vahvistavat muutoin yhteistyökäytäntöjään. Lisäksi vammaistyötä ohjaavat lait kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaispalveluista ovat uudistumassa. Vammaispalveluissa kehittämistarvetta on erityisesti kotona asumista tukevissa palveluissa, mutta myös itsenäisen elämän mahdollistavat palvelut, jotka turvaavat mahdollisuuden liikkua kodin ulkopuolella, osallistua työelämään ja harrastuksiin, kaipaavat uudenlaisia toteuttamisen toimintamalleja. Erityisesti henkilökohtaisen avun palvelut turvaavat vammaisille henkilöille mahdollisuuden itsenäiseen ja tasa-arvoiseen elämään haluamassaan asuinpaikassa. Kokonaisuutena vammaistyö on siis suurten haasteiden edessä. Kaakkois-Suomen kahden maakunnan maantieteellisesti laajalla alueella tarvitaan koordinoivaa tahoa monenlaista erityisosaamista vaativassa työssä. Vammaistyössä seudullista, maakunnallista ja maakunnan rajat ylittävää yhteistyötä ei voi vähätellä, sillä monesti on kyse erityispalveluista, joiden laadukkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen toteutumiseen tarvitaan laajaa yhteistyötä niin kuntien kesken, sektorirajat ylittäen kuin valtakunnallisestikin. Tässä muutoksia täynnä olevassa ajassa kehittämisyksikkö on alkanut löytää paikkaansa kokoavana ja koordinoivana tahona. Alkuvuoden 2008 aikana vammaistyön kehittämisyksikön toiminta on päässyt hyvään vauhtiin. Yhteistyökumppaneiden myönteinen ja innostunut asenne on mahdollistanut eri teemojen eteenpäin viemistä. Kehittämisyksikön luoman verkostomaisen toimintatavan kautta hankkeessa nostettuja kehittämistarpeita on voitu viedä eteenpäin hyvässä yhteistyössä monen toimijan kesken. 1
Vammaistyön kehittämisyksikkö on hyödyntänyt alueella jo aiemmin toimineiden varhaiskasvatuksen ja vanhustyön kehittämisyksiköiden toimintamallia ja samanaikaisesti käynnistyneen lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa on tehty yhteistyötä kehittämisyksikön käynnistymisvaiheessa. Kehittämisyksikön logoksi valittiin propelli, joka kuvaa kehittämisyksikön tehtävää ajaa eteenpäin. 2. TOIMIJAT, ORGANISAATIO JA YHTEISTYÖ Hanketta hallinnoi Kouvolan kaupunki. Kouvola on tehnyt sopimuksen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy:n kanssa hankkeen kehittämissuunnittelijoiden palkkauksesta, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijatyöpanoksesta, muista asiantuntija- ja tukipalveluista sekä työtila-, leasing-, viestintä-, matka- ja materiaalikuluista. Hankkeella on toimitilat Kouvolassa vammaisjärjestöjen toimitila Veturissa ja Lappeenrannassa Socom Oy:n tiloissa. Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikön toimintaan osallistuvat 23 Kaakkois-Suomen kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Imatra, Jaala, Joutseno, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Miehikkälä, Parikkala, Pyhtää, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Valkeala, Virolahti ja Ylämaa. Kuntien koko ja henkilöstörakenne vammaispalveluissa poikkeavat toisistaan, mikä on haaste kehittämistyölle. Asukasmäärältään pienin 800 asukkaan kunta on Suomenniemi, kun taas Lappeenranta pitää suurimman kunnan paikkaa lähes 60 000 asukkaalla. Kehittämisyksikön toimialueella on asukkaita kaiken kaikkiaan noin 320 000. Kuntien lisäksi toimintaan osallistuvat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirit, vammaisjärjestöt ja yhdistykset, alueen oppilaitokset, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson erityishuoltopiirit, yksityiset palveluntuottajat sekä vammaisneuvostot (Kuvio 1.). Kehittämisyksikköhankkeen kannalta haasteeksi on noussut useiden eri tahojen intressien yhteensovittaminen ja kehittämisteemojen priorisointi, sillä vammaisten hyvän elämän toteutumiseksi tarvittaisiin edistymistä monissa asioissa. 2
Kuvio 1. Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikön toimijat ja organisaatio Yhteisten kehittämisalueiden löytämisessä ovat helpotusta tuoneet hankkeen alussa muodostetut ohjaus- ja projektiryhmät, joiden kautta hankkeeseen saadaan moninäkökulmaista asiantuntemusta vammaistyön eri sektoreilta. Ryhmiä muodostettaessa on otettu huomioon se, että ne edustavat sekä pieniä että suuria kuntia ja eri sidosryhmiä molemmista maakunnista. Varajäsenet osallistuvat kokouksiin varsinaisten jäsenten ollessa estyneitä. Käytäntö on ollut toimiva ja ryhmien jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana. Ohjausryhmässä on edustajat kunnista, vammaisjärjestöistä ja paikallisyhdistyksistä, ammattikorkeakouluilta ja Kymenlaakson erityishuoltopiiristä (Taulukko 1.). Ohjausryhmä on kokoontunut yhteensä viisi kertaa 18.10.2007, 12.12.2007, 13.2.2008, 8.4.2008 ja 12.6.2008. Ohjausryhmä vastaa ohjaa ja valvoo hankkeen etenemistä. 3
TAULUKKO 1. Ohjausryhmän jäsenet Jäsenet: Pj Martti Toukoaho, Kouvola Kaskiaho Keijo, Kouvolan seudun invalidit Kemppinen Anne, Ruokolahti Kirmanen Tiina, Imatra Korpelainen Niina, Kuusankoski Kylliäinen Veikko, Luumäki Muhonen Kari, EKAMK Niemelä Merja, Hamina Puustijärvi Tuula, Lappeenranta Remes Virve, KyAMK Romppainen Anu, KyEHP Saario Asta, Elimäki Salo Sinikka, Etelä-Saimaan invalidit Sipilä Anita, Socom Tamminen Katriina, Autismiliitto Weckman Marja, Kotka Varalla: Sakari Laari, Kouvola Juurikka Ossi, Haminan seudun invalidit Hedman Anja, Rautjärvi Koistinen Sirpa, Imatra Juntunen Ritva-Liisa, Anjalankoski Japola Helena, Savitaipale Lankinen Heli, EKAMK Franssila Terttu, Pyhtää Heinonen Merja, Joutseno Merja Tenetz, KyEHP Tarkiainen Hanna, Jaala Sivonen Liisa, Imatran seudun Hengitysyhdistys Myllärinen Tarja, Socom Jantunen Vuokko, Näkövammaisten keskusliitto Seuri Marjo, Miehikkälä ja Virolahti Projektiryhmässä on edustajat kunnista, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiristä, Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan erityishuoltopiireistä, vammaisyhdistyksistä sekä yksityiseltä palveluntuottajalta (Taulukko 2.). Projektiryhmä on kokoontunut kuusi kertaa syksyn ja kevään aikana 7.11.2007, 8.1.2008, 7.2.2008, 2.4.2008, 29.4.2008 ja 10.6.2008. TAULUKKO 2. Projektiryhmän jäsenet Jäsenet: Pj Martti Toukoaho, Kouvola Horppu Marjatta, Anjalankoski Karhu Ritva-Liisa, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Kemppainen Risto, KyEHP Koistinen Sirpa, Imatra Moisio Anu, Etelä-Karjalan erityishuoltopiiri Määttä Terhi, Lappeenranta Veijalainen Virpi, Imatran kuulonhuoltoyhdistys Viitanen Jouni, Etelä-Kymen näkövammaiset Vuohelainen Anu, Kotka Varalla: Ellilä Outi, Kouvola Hakkarainen Ritva, Invalidiliiton Validia-palvelut Ravi Tuula, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Tenetz Merja, KyEHP Nalli Eeva-Liisa, Imatra Roivainen Tarja, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Rask Tiia, Lappeenranta Sirkku Perttula, Kaakkois-Suomen MS-yhdistys Kalpa Miia, Kouvolan seudun CP-vammaiset Holtari Sirpa, Kotka Hyväksi käytännöksi ovat muodostuneet kehittämissuunnittelijoiden ja ohjausryhmän puheenjohtajan, joka edustaa hallinnoijakuntaa, väliset noin kerran kuussa pidettävät kokoukset. Näissä tapaamisissa käydään läpi tehtyä kehittämistyötä ja haetaan yhteisiä näkemyksiä tulevista toimenpiteistä. Tapaamisia on ollut yhdeksän ja ne ovat auttaneet hahmottamaan yhteisiä linjauksia ja tukeneet kehittämissuunnittelijoiden käytännön työtä. Tapaamisissa valmistellaan myös tulevat projekti- ja ohjausryhmän kokoukset. Tapaamisissa käsitellyistä asioista on lähetetty lyhyt sähköpostitiedote myös ohjausryhmän jäsenille ja varajäsenille. 4
Eri teemoja työstämään on perustettu neljä työryhmää: henkilökohtaisen avun, lyhytaikaishoidon, puhetulkkipalvelujen työryhmät sekä oppilaitostyöryhmä. Lisäksi yhteistyötä on käynnistelty eri tahojen kanssa yhteistyöpalavereissa kuten vammaisjärjestöjen aluesihteereiden, paikallisten vammaisyhdistysten ja kuntien vammaispalvelun työntekijöiden kanssa. Etelä-Kymenlaakson (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) ja Etelä-Karjalan seitsemän kuntaa (Parikkala, Ruokolahti, Rautjärvi, Imatra, Joutseno, Lappeenranta ja Taipalsaari) ovat kokoontuneet seudullisiin työryhmiin yhtenäistämään vammaispalvelun käytäntöjä. Alueen kehittämistarpeista on lisäksi keskusteltu useissa eri sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa. Erilaisia näkemyksiä kehittämistarpeista on siten koottu monelta taholta ja pyritty ottamaan ne mahdollisuuksien mukaan huomioon toteutussuunnitelmaa työstettäessä ja samalla luotu pohjaa yhteistyölle. Alueellisen vammaistyön verkoston lisäksi kehittämisyksikkö on ollut mukana valtakunnallisissa kehittäjäverkostoissa. Se on osallistunut STAKES:in koordinoimaan kehittämisyksikköverkostoon, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Etenkin alkuvaiheessa muiden kehittämisyksiköiden kokemusten hyödyntäminen ja muiden kokemuksista oppiminen on helpottanut toiminnan käynnistämistä alueella. Lisäksi vammaistyön valtakunnallinen verkosto, joka kokoontuu myös kahdesti vuodessa, on mahdollistanut Kaakkois-Suomen kehittämistarpeiden esille viemisen valtakunnan suunnitelmiin ja toisaalta mahdollistanut valtakunnallisista kehittämissuunnista kuten vammaislain uudistuksesta tiedottamisen alueella. Valtakunnallinen vammaistyön verkosto kokoontui marraskuussa 2007 Porissa ja toukokuussa 2008 Seinäjoella. Näiden lisäksi kehittämisyksikkö on jäsenenä assistentti.info henkilökohtaisen avun valtakunnallisessa verkostossa. Toiminnan käynnistymisvaiheessa Kaakkois-Suomessa toimivat vammaistyön, vanhustyön, varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämisyksiköt ovat suunnitelleet kehittämisyksiköiden toimintaa osittain yhteistyössä. Muun muassa tiedotuskäytäntöjä on yhdenmukaistettu ja jatkohankehakemuksia työstetty yhteistyössä. Lisäksi helmikuussa 2008 järjestettiin yhdessä alueellinen kehittämisyksikköpäivä, jossa käsiteltiin muun muassa kehittämisyksiköiden toimintaa ja asemaa sekä suhdetta järjestöihin. Syksyllä kunnille ja yksityisille palveluntuottajille suunnattua yksityisten palvelujen valvonta seminaaria on valmisteltu kehittämisyksiköiden yhteistyönä. 3. KEHITTÄMISYKSIKÖN TAVOITTEET Kehittämisyksikön ydintavoitteena on pysyvän rakenteen luominen vammaistyön kehittämiselle Kaakkois-Suomessa. Yksikön tehtävänä on vammaispalvelujen ja kehitysvammaisten erityishuollon kehittämistyön kokoaminen ja koordinointi alueella. Vammaistyön kehittämisyksikön toiminnan tavoitteet ovat: 1. Vammaisten hyvän elämän sekä yksilöllisten palvelujen ja tukitoimien toteutuminen 2. Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla 3. Sosiaalisten vaikutusten arviointi 4. Vammaispoliittinen vaikuttaminen 5
Tavoitteita konkretisoitiin hankesuunnitelman pohjalta joulukuussa 2007 sen hetkisten tarpeiden pohjalta. Nämä kirjattiin toteutussuunnitelmaan (liite 1.) 4. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINNAN KÄYNNISTYMINEN Kehittämisyksikkötoiminnan käynnistymisvaiheessa syksyllä 2007 luotiin hallinnoijakunnan ja kehittämissuunnittelijoiden välille työkäytännöt. Lisäksi allekirjoitettiin tarvittavat sopimukset kuntien väliselle yhteistyölle sekä hallinnoijakunnan ja kehittämisyksikön toimintaa koordinoivan Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Socom Oy:n välille. Kehittämissuunnittelijat perehtyivät hankesuunnitelmaan ja Kouvolan seudulla toimineen vammaispalvelujen kehittämishankkeen tuloksiin, muualla Suomessa käynnissä oleviin vammaistyön hankkeisiin, tutustuivat vammaistyön eri toimijoihin alueella ja tiedottivat hankkeesta eri sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa ja valtakunnallisissa verkostokokouksissa. Loka-joulukuun 2007 aikana kehittämissuunnittelijat työstivät hankesuunnitelman pohjalta toteutussuunnitelmaa, jossa aikataulutettiin toimintaan ja konkretisoitiin toimenpiteitä. Lisäksi työstettiin tiedotus- ja arviointisuunnitelmat. Hankkeen toteutuksen seurantaa ja raportointia varten kehittämissuunnittelijat alkoivat pitää projektipäiväkirjaa ja tekivät projektikansion, johon tallennetaan hankkeen keskeiset asiakirjat. Hankkeen tiedotusta varten tehtiin diasarja, esite, käyntikortit ja lisäksi omat internet-sivut Socomin nettisivuille www.socom.fi vammaistyö. Kehittämisyksikön aloitusseminaari Vammaispalvelujen kehittämishanke päättyy, kehittämisyksikkö aloittaa seminaari pidettiin 18.10.2007 Kouvola-talolla. Tilaisuus oli samalla pilottihankkeen, Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeen, päätösseminaari. Tilaisuudessa käsiteltiin pilottihankkeen tuloksia ja vaikeavammaisuuden määrittelyä sekä kerrottiin käynnistyvän kehittämisyksikön suunnitelmista. Kehittämisyksikkö myös osallistui pilottihankkeen arviointiseminaariin ja työsti siitä artikkelin kyseisen hankkeen tiedotteeseen. Ohjaus- ja projektiryhmät muodostettiin heti hankkeen alussa. Ryhmät edustavat laajasti eri toimijoita (taulukot 2. ja 3.) ja näin haluttiin sitouttaa eri toimijoita kehittämistyöhön ja taata heille mahdollisuus tuoda näkökulmansa esille kehittämistyössä, jossa tarvitaan monen eri alan ja tahon yhteistyötä. Vammaistyössä järjestöjen rooli on vahva, minkä vuoksi järjestöjen edustajia vammaistyön kehittämisyksikön organisaatiossa on enemmän kuin muissa kehittämisyksiköissä. Hankesuunnitelman pohjalta toteutussuunnitelmaan (liite 1.) nostettuja toimenpiteitä testattiin kuntakierroksilla 20 kunnassa kevään 2008 aikana. Kuntakierrosten tarkoituksena oli tiedottaa kehittämisyksikön käynnistymisestä ja toisaalta varmistaa kehittämisteemojen ajankohtaisuus kuntatyöntekijöiden näkökulmasta. Kuntakierroksilla tavattiin 32 vammaispalveluista vastaavaa työntekijää. Kuntakierroksilla käydyistä keskusteluista kehittämissuunnittelijat tekivät yhteenvedon (Orkamaa & Parkkunen 2008). Kehittämistarpeet olivat kunnasta riippumatta samansuuntaisia ja toteutussuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä voitiin pitää oikeasuuntaisina. Kun kehittämisyksikkö on toiminut vuoden, järjestetään 10.9.2008 alueellinen vammaistyön kehittämispäivä Kouvola-talolla, johon on kutsuttu laajasti eri sidosryhmien edustajia. Päivässä käydään läpi tehtyä kehittämistyötä ja levitetään tietoa ajankohtaisista kehittämisteemoista sekä levitetään hyviä käytäntöjä alueen sisällä. 6
5. KEHITTÄMISYKSIKÖN TOIMINTA TAVOITTEITTAIN 5.1 Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutuminen 5.1.1 Palveluohjauksen ja palvelusuunnitelmaprosessin kehittäminen Vammaisten palvelut jakautuvat eri palvelusektoreille ja asiakkaat kokevat vaikeaksi löytää itsenäisesti heille sopivat palvelut ja tukimuodot. Palveluohjauksella tuetaan ja ohjataan asiakasta ja autetaan häntä löytämään omat voimavarat. Useiden selvitysten mukaan asiakkaat eivät tällä hetkellä koe saavansa tarpeeksi palveluohjausta ja tietoa palvelujärjestelmistä. Palvelusuunnitelma tulisi tehdä yhteistyössä asiakkaan kanssa kaikille sosiaalihuollon asiakkaille. Tällä hetkellä palvelusuunnitelmien tekeminen ei vammaispalveluissa ole systemaattista, käytössä olevat lomakkeet ovat erilaisia ja työntekijöiden aika ei riitä suunnitelmien tekemiseen. Palveluohjausta tehdään sekä sosiaali- että terveystoimessa kuin myös kolmannella sektorilla esimerkiksi järjestöjen aluesihteereiden taholta. Palveluohjauksen kehittämistä pidetään valtaosassa Kaakkois-Suomen kunnista tärkeänä asiana. Palveluohjauksen kehittämistä on hankkeen aikana hidastanut kunta- ja palvelurakennemuutokset alueella. Uudessa Kouvolassa palveluohjaukseen resurssoidaan henkilöstöä ja toisaalta Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri pohtii vielä vammaispalvelun organisoitumista. Palveluohjaajan virkoja on joissakin alueen kunnissa, mutta heidän tehtävänsä vaihtelevat. Konkreettinen asia, mitä kehittämisyksikkö on palveluohjauksen edistämiseksi tehnyt, on se, että se on uuden Kouvolan vammaispalvelun ja kehitysvammahuollon työryhmien kuulemistilaisuuksissa painottanut palveluohjauksen merkitystä. Palveluohjauksen kehittämisestä on sovittu, että se jatkossa rajataan koskemaan tiettyä asiakasryhmää, jotta sen kehittäminen mahdollistuu aiempaa paremmin. Kehittämisen tueksi perustetaan työryhmä. Palvelusuunnitelmalomakekäytäntöjen yhtenäistämisessä ja palvelusuunnitelmaprosessin mallintamisessa sen sijaan on edetty. Palvelusuunnitelmasta halutaan asiakaslähtöisen suunnittelun työväline. Marraskuussa 2007 valtakunnallisessa vammaistyön kehittäjäverkoston tapaamisessa havaitsimme, että eri puolella Suomea tavoitellaan samoja asioita (mm. halutaan yhtenäistää seudun/alueen palvelusuunnitelmakäytäntöjä). Pidettiin järkevänä käynnistää yhteinen työryhmä, jotta vältetään päällekkäinen työ eri puolilla Suomea. Vammaistyön kehittämisyksikkö on mukana Stakesin koordinoimassa työryhmässä, joka suunnittelee valtakunnallista vammaispalvelulain mukaista palvelusuunnitelmalomaketta. Palvelusuunnitelmalomaketta valmisteleva työryhmä kokoontui kevään aikana kolme kertaa. Valtakunnan tasolla luodaan yhtenäistä lomaketta, jota tullaan pilotoimaan sähköisessä muodossa syksyllä 2008. Palvelusuunnitelman tekemisen prosessia mallinnetaan Kotkan kaupungin vammaispalvelun kanssa ja aiheesta tehdään opinnäyte yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteena on luoda palvelusuunnitelmasta helposti käytettävä työväline ja edistää sen käyttöä kaikissa alueen kunnissa. 5.1.2 Asunnonmuutostöiden toteutuksen toimintamalli hyvän käytännön levittäminen Kouvolan seudun vammaispalvelujen kehittämishankkeen tuloksena käynnistyi asunnonmuutostöiden toteutusmallia pilotoiva Remo-hanke, jota hallinnoi Parik-säätiö Kuusankoskella. Remohanke tarjoaa remontointiapua, kuten esim. apuvälineiden asennuksia, korjausremontointeja ja 7
vammaispalvelulain mukaisia asunnon muutostöitä vammaisille ja vanhuksille. Tavoitteena on itsenäisen asumisen turvaaminen omassa kodissa. Projektin yhtenä tavoitteena on luoda Pohjois- Kymenlaakson seudulle toimintamalli, jolla varmistetaan laadukkaat ja yhteneväiset palvelu- ja toimintakriteerit vammaisten asunnonmuutostöille. Kehittämisyksikkö osallistuu Remo-hankkeen ohjausryhmään ja on lupautunut levittämään kehittämistyön kokemuksia Kaakkois-Suomen alueella. Remo-hanke esittäytyy eri sidosryhmille syyskuussa järjestettävässä propellipäivässä eli alueellisessa vammaistyön kehittämispäivässä. 5.1.3 Henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin pilotointi Henkilökohtainen avustajatoiminta on koettu alueen kuntien ja asiakkaiden keskuudessa keskeiseksi päivittäistä selviytymistä tukevaksi palveluksi. Tällä hetkellä on ongelmia muun muassa sijaisten saatavuudessa ja työnantajavelvoitteiden hoitamisessa. Kehittämisyksikkö on tehnyt yhteistyötä valtakunnallisten vammaisjärjestöjen kanssa henkilökohtaisen avustajatoiminnan kehittämiseksi alueella. Keskeinen yhteistyökumppani on ollut henkilökohtaisten avustajien työnantajaliiton, Heta-liiton, hallinnoima Sentteri-hanke, joka käynnistyi keväällä 2008. Sentteri-hanke luo henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin vuoden 2008 aikana ja sitä on tarkoitus pilotoida viidellä alueella. Mikäli rahoitus piloteille saadaan RAY:ltä, avustajakeskuksen toiminta voisi käynnistyä Kaakkois-Suomessa vuoden 2009 aikana. Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on nähty tärkeäksi. Kehittämisyksikkö on osallistunut henkilökohtaisen avun keskuksen toimintamallin luomiseen tiedottamalla alueella esiintyvistä tarpeista ja haasteista Sentteri-hankkeelle ja jatkaa edelleen yhteistyötä kehittäjäkumppanina. Vammaislakien uudistuksen ja toimintaympäristön muutosten seuranta on nopeuttanut henkilökohtaisen avun keskusten toimintamallin luomista ja vaikuttaa pilotoinnin aikaistamiseen. Pilottialueiksi valittiin ne, joilla on tehty jo hyvää pohjatyötä avustajakeskuksen käynnistämisen valmistelussa ja joilla on valmius käynnistää pilotti vuoden 2009 aikana. Henkilökohtaisen avun kehittämisessä on kehittämissuunnittelijoiden tukena ollut kuntien ja järjestöjen työntekijöitä koostunut henkilökohtaisen avun työryhmä. Työryhmään ovat kuuluneet vs. sosiaalityöntekijä Terhi Määttä Lappeenrannasta, sosiaalityöntekijä Arja Partanen Anjalankoskelta, aluesihteeri Sirpa Kälviäinen Lihastautiliitosta sekä aluesihteeri Ilse Kirsilä CP-liitosta. Lisäksi yhteistyötä on käynnistelty Jaakkiman ja Valkealan kristillisten opistojen kanssa henkilökohtaisten avustajien kouluttamiseksi alueella. 5.1.4 Neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet Kaakkois-Suomessa selvitysprojekti Asumista ja itsenäistä selviytymistä tukevat palvelut edistävät vammaisten hyvän elämän toteutumista ja tasavertaista osallistumista yhteiskuntaan: työhön, opiskeluun ja harrastuksiin. Asumiseen liittyvien palveluiden tilaa ja tarpeita haluttiin selvittää asiakkaiden näkökulmasta. Kehittämisyksikkö haki ASPA-säätiön selvitysprojektiin joulukuussa 2007. ASPA-säätiö lähti kanssamme yhteistyöhön selvittämään asiakkaiden asumiseen liittyviä tarpeita. Koska kehittämisyksikkö toimii 23 kunnan alueella, nähtiin tärkeäksi, että selvitysprojekti toteutetaan koko alueella. Kehittä- 8
misyksikön ohjausryhmä valitsi selvitettäväksi kohderyhmäksi 16-64 -vuotiaat neurologisesti sairaat ja vammaiset henkilöt. ASPA-säätiö toteutti asiakkaille suunnatun kyselyn maaliskuussa 2008. Kyselyt postitettiin KELA:n kautta. Asiakkaiden vastausten perusteella luotiin kysely toimijoille eli kunnille, järjestöille ja asumisyksiköille. Tämän toteutti kehittämisyksikkö yhdessä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijan kanssa. Raportti asumispalvelukartoituksesta valmistuu elokuun aikana ja on sen jälkeen löydettävissä sekä ASPA-säätiön (www.aspa.fi selvitysprojektit) että kehittämisyksikön (www.socom.fi vammaistyö) nettisivuilta. Selvitysprojektin tulosten avulla voidaan herättää keskustelua vammaisten itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden tilasta ja auttaa kuntia ottamaan huomioon nämä tarpeet tulevissa palvelurakenteissa. Tuloksista kootaan toimenpidesuositukset, joita kunnat ja tulevat yhteistoiminta-alueet voivat hyödyntää yksilöllisten ja oikein kohdennettujen asumispalvelujen kehittämisessä. Raportti julkaistaan elokuussa 2008. Osana asumispalveluiden kehittämistä kehittämisyksikön ohjausryhmä tutustui Kotkassa Autismisäätiön ja ASPA-säätiön asumisyksiköihin. 5.2 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla 5.2.1 Oppilaitosyhteistyötä koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi Työelämän ja koulutusorganisaatioiden välinen yhteistyö varmistaa osaavan henkilökunnan saatavuuden tulevaisuudessa. Kehittämisyksiköllä on kontaktipinta kuntiin ja muihin sidosryhmiin, joilta saadaan eri yhteyksissä täydennyskoulutus- ja opinnäytetarpeita ja niitä välitetään alueen oppilaitoksille. Oppilaitosten kanssa yhteistyössä suunnitellaan koulutusten sisältöä ja osallistutaan opinnäytetyöprosesseihin. Jatkossa on tarpeen systematisoida täydennyskoulutustarpeiden keräämistä. Oppilaitostyöryhmään kuuluvat tällä hetkellä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoululta lehtori Kari Muhonen, Kymenlaakson ammattikorkeakoululta lehtori Virve Remes, Etelä-Karjalan ammattiopistolta lehtori Riitta Hotanen, Jaakkiman kristillisestä opistosta lehtorit Eija Simola ja Laura Frondelius, Valkealan kristillisestä opistosta ammatillisen lisäkoulutuksen vastuuopettaja Marita Mörk- Huttunen ja opettaja Suvi Putkinen sekä hyvinvoinnin tutkimus- ja verkostojohtaja Irma Pahlman Kuopion yliopistolta. Keväisessä tapaamisessa käytiin läpi ajankohtaisia kehittämistarpeita sekä opinnäyte- ja täydennyskoulutustarpeita. Alueen kehittämisyksiköt ovat yhdessä luoneet ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistyökäytännöt. Koska alueella toimii neljä kehittämisyksikköä, tuntui tarpeelliselta luoda yhteiset käytännöt organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Kehittämisyksiköt ja ammattikorkeakoulut tapaavat kaksi kertaa vuodessa. Kehittämisyksikkö tarjoaa työssä oppimispaikkoja ammattikorkeakouluopiskelijoille ja mahdollisuuden suorittaa esimerkiksi projektiopintoja hankkeessa. Keväällä kehittämisyksikössä oli työssä oppimassa sosionimiopiskelija, joka avusti neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet Kaakkois-Suomessa -selvitysprojektin toimijakyselyn toteuttamisessa ja lasten ja nuorten lyhytaikaishoidon kuntakartoituksen tekemisessä. Ammattikorkeakoulujen kanssa on sovittu, että syksyn aikana opiskelijoiden kanssa toteutetaan yhteistyössä henkilökohtaisen avun keskuksen perustamiseen liittyvää selvitystyötä, jossa haastatellaan vammaisia avustajien työnantajia. 9
Toisen asteen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on konkretisoitunut Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa. Vammaistyö ei tällä hetkellä juuri houkuta opiskelijoita, minkä vuoksi on pohdittu vammaistyön imagon nostamisen mahdollisuuksia. Tulevaisuuden osaajat erityisesti kehitysvammahuollossa tulisi pystyä turvaamaan. Yhdeksi tavaksi nostaa vammaistyön profiilia opiskelijoiden silmissä, on kehittämistyöstä kertominen suuntautumisvaihtoehtoa pohtiville opiskelijoille. Kouvolan seudun ammattiopiston kanssa tätä pilotoitiin keväällä 2008 ja toimintaa on jatkossa tarkoitus jatkaa. On myös käyty alustavia keskusteluja virittää tukihenkilötoimintaa osana lähihoitajaopiskelijoiden opintoja. Asia etenee syksyn aikana Kouvolan seudun ammattiopiston ja paikallisten vammaisyhdistysten kanssa käytävien keskustelujen jälkeen. Oppilaitostyöryhmän ensimmäisen tapaamisen pohjalta käynnistettiin yhteistyö Jaakkiman ja Valkealan kristillisten opistojen kanssa henkilökohtaisten avustajien koulutuksesta. Tuleva henkilökohtaisen avun keskus tarvitsee jatkossa koulutettuja avustajia. Koulutuksia suunnitellaan yhteistyössä ja ne voisivat käynnistyä samoihin aikoihin kuin alueen henkilökohtaisen avun keskus eli keväällä 2009. Lisäksi kehittämisyksikkö on osallistunut Kymenlaakson avoimen ammattikorkeakoulun järjestämän vaihtoehtoiset kommunikaatiokeinot opintojakson suunnitteluun yhdessä vammaisjärjestöjen kanssa. Koulutus toteutui keväällä 2008. Vammaistyön kehittämisyksikkö on koordinoinut puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinnon suunnittelua. Etelä-Karjalan aikuisopisto suunnittelee tutkinnon käynnistämistä keväällä 2009 ja tarvitsee alueelta yhteistyöverkostoa suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Kehittämisyksikkö on ollut luonteva verkostoiva ja kokoava taho. Työryhmä on koostunut kuntien, yksityisen sektorin sekä järjestöjen edustajista. Työryhmä kokoontuu jälleen elokuun lopulla ja tavoitteena on, että syksyyn mennessä kouluttajat ja näytön suorituspaikat ovat selvillä, haetaan tutkintotoimikunnalta lupa ja koulutus voisi käynnistyä keväällä 2009. 5.2.2 Tutkimus- ja selvitystoiminta Kehittämisyksiköiden tehtävänä on kehittämisyksikkökriteereiden mukaan huolehtia alansa käytäntötutkimuksesta. Kehittämisyksikkö tutkii, kehittää ja arvioi asiakkaiden tarpeista lähtevää palvelujen tuottamista ja sosiaalialan asiakastyön toimintatapoja. Vammaistyön kehittämisyksikkö on sekä välittänyt tutkimustarpeita yliopistolle että toteuttanut tai tulee toteuttamaan selvityksiä itse, yhteistyössä kolmannen sektorin sekä ammattikorkeakoulujen kanssa. Vammaistyön kehittämisyksikön tutkimus- ja kehittämistyössä keskeisinä yhteistyökumppaneina ovat olleet alueen ammattikorkeakoulut ja Kuopion yliopisto. Kehittämisyksikkö on koonnut alueelta vammaistyön tutkimustarpeita ja niitä on välitetty Kuopion yliopiston hyvinvoinnin tutkimuskeskukselle, joka on linjannut keväällä tekevänsä yhteistyötä Kaakkois-Suomen alueen kanssa. Muun muassa tätä kautta vammaistyön tutkimusta voidaan edistää alueella. Jatkossa Kehittämisyksikkö on välittänyt vammaistyöhön liittyviä opinnäytetyöaiheita alueen ammattikorkeakouluille. Kaksi opinnäyteprosessia käynnistyy Kymenlaaksossa syksyllä 2008. Opinnäytteet tehdään yhteistyössä kehittämisyksikön, kuntien ja ammattikorkeakoulujen välillä. Opinnäytteiden aiheita ovat palveluohjaus ja palvelusuunnitelmaprosessi sekä vammaisten lasten ja nuorten lyhytaikaishoito. Opinnäyte- ja projektiopintoaiheita kootaan kehittämisyksikön nettisivuille ja niis- 10
tä tiedotetaan ammattikorkeakouluilla järjestettävissä tilaisuuksissa sekä oppilaitostyöryhmän kautta ja suoraan lehtoreille. ASPA-säätiön kanssa toteutettu neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet selvitys on osa kehittämisyksikössä toteutettua selvitystoimintaa (kts. kohta 5.1.4). Sen lisäksi alkukesän aikana on toteutettu koko kehittämisyksikön alueella kartoitus vammaisten lasten- ja nuorten lyhytaikaishoidon nykytilanteesta ja kehittämistarpeista kuntien näkökulmasta. Syksyllä kootaan selvityksen tulokset ja kootaan palveluntuottajia pohtimaan lyhytaikaishoidon kehittämismahdollisuuksia tulosten pohjalta. Kartoitusta suunnitteli kehittämisyksikön työntekijöiden kanssa työryhmä, johon kuuluivat palveluohjaaja Outi Ellilä Kouvolasta, erityishuollon ohjaaja Anu Moisio Etelä-Karjalan erityishuoltopiiristä, sosiaalityöntekijä Leena Pitkänen Kotkasta sekä vs. sosiaalisihteeri Merja Heinonen Joutsenosta. Selvityksen pohjalta lyhytaikaishoidon kehittämistä voidaan suunnitella yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. 5.2.3 Osaamisen ja työhyvinvoinnin edistäminen Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutumista parantaa myös osaava ja hyvinvoiva vammaispalvelun henkilökunta. Henkilökunnan osaaminen voidaan turvata oikein kohdennetuilla perus- ja täydennyskoulutuksilla. Vammaistyön kehittämisyksikkö on koonnut kuntakierroksilla kuntien vammaispalvelun työntekijöiltä koulutustarpeita, välittänyt niitä alueen koulutusorganisaatioille sekä suunnitellut yhdessä koulutuksen sisältöä. Etelä-Karjalan kesäyliopiston kanssa yhteistyössä suunnitellaan parhaillaan koulutusta Meitä on moneksi vammaispalvelun asiakkaiden kirjo. Koulutus ajoittuisi keväälle 2009. Tarkoituksena on herättää keskustelua vammaispalvelun erilaisista asiakkaista keskiössä vanhukset, päihdeasiakkaat ja asperger ja ADHD-asiakkaat. Kymenlaakson kesäsyliopiston kanssa on käyty alustavat keskustelut korvausvastuukoulutuksesta Mikä maksaa? KELA, kunta vai vakuutusyhtiö. Näiden lisäksi molemmat kesäyliopistot järjestävät koulutusta vammaispalvelulain uudistuksesta, joka astuu voimaan, mikäli esitys hyväksytään, syyskuussa 2009. Kehittämisyksikkö on koordinoinut kuntien vammaispalvelun sosiaalityöntekijöiden välistä ammatillista verkostoitumista. Kuntien vammaispalvelun työntekijät työskentelevät pääasiassa yksin, minkä vuoksi työparia omassa kunnassa ei ole. Tarvitaan verkostoitumista laajemmin. Etelä- Karjalan kunnat Lappeenranta, Joutseno, Imatra, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi ja Parikkala kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja yhtenäistämään käytäntöjä. Työryhmän roolia vielä haetaan, koska Imatraa lukuun ottamatta kunnat kuuluvat vuoden 2009 alusta sosiaali- ja terveyspiiriin, minkä johdosta vammaispalveluiden organisointiin tulee muutoksia. Vammaispalvelun työntekijät haluavat kuitenkin kokoontua säännöllisesti, koska toisten kuntien työntekijöiden kanssa keskusteleminen toimii työnohjauksellisena tekijänä yksinäisessä työssä. Etelä-Kymenlaakson viisi kuntaa ovat kiinnostuneet yhteistyöstä yhteisen työnohjauksen järjestämiseksi yli kuntarajojen. Sopivaa työnohjaajaa etsitään ja yhteistä työnohjausta on tarkoitus kokeilla loppuvuodesta 2008. 11
5.2.4 Tulkkipalveluiden kehittäminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Tulkkipalvelut siirtyvät KELA:n vastuulle vuoden 2010 alusta. Kaakkois-Suomessa on suunnitteilla maakuntarajat ylittävän tulkkikeskuksen perustaminen. Tulkkikeskusta tämän hetkisen suunnitelman mukaan hallinnoisi Kymenlaakson erityishuoltopiirin alainen Kuusaa-säätiö. Tulkkikeskuksen kehittämistä varten toimii tulkkipalvelujen tulevaisuus -työryhmä, jonka toimintaan kehittämisyksikkö on osallistunut. Kehittämisyksikkö osallistui viittomakielen animoitu tulkkaus hankkeen suunnitteluun yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikkö verkostoi hankkeen suunnittelun tueksi eri toimijoita. Rahoitusta EAKR:stä haki Kouvolan seudun osaamiskeskus, mutta tällä erää rahoitusta hankkeelle ei saatu. Hankkeessa olisi kehitetty kännykkäavusteista tulkkausta. 5.3 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Kehittämisyksikön asian- ja alueentuntemusta hyödynnettiin keväällä 2008 uuden Kouvolan kehitysvammahuollon sekä vammaispalvelutyöryhmien kuulemistilaisuuksissa. Tämä oli uusiin palvelurakenteisiin vaikuttamista. Kuulemistilaisuudessa kehittämisyksikön näkökulmassa painottuivat palveluohjauksen merkitys ja lähipalvelujen turvaaminen vammaisten näkökulmasta. Vammaispalveluiden tunnettavuutta tulisi lisätä, tiedotusta tehostaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä parantaa. Lisäksi kaikessa tiedotuksessa tulisi huomioida erityisryhmien tarpeet (näkö- ja kuulovammaiset, selkokielisyys ym.) Vastaavaa käytäntöä noudatettaneen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin osalta, jonka työryhmät käynnistänevät toimintansa syksyn aikana. Kehittämisyksikkö on koonnut alueella julkaistuista sosiaaliasiamiehen raporteista tietoja vammaisasioissa tehdyistä yhteydenotoista. Lisäksi vammaispalvelulakia tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia KHO ratkaisuja on seurattu säännöllisesti. ASPA-säätiön kanssa toteutetussa asumispalvelukartoituksessa saadaan asiakaslähtöistä tietoa palveluiden nykytilasta ja kehittämistarpeista, mikä toteuttaa tätä tavoitetta. Jatkossa sosiaalisia vaikutuksia voidaan arvioida yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmän kautta. Uudenlaisen palautejärjestelmän kehittämistä ja käyttöönoton aikataulua on myöhennetty jonkin verran kunta- ja palvelurakenneuudistusten vuoksi. Palaute tulisi ottaa osaksi asiakasprosessia ja löytää uusia vuorovaikutteisia muotoja toteuttaa palveluiden sosiaalisten vaikutusten arviointia. 5.4 Vammaispoliittinen vaikuttaminen 5.4.1 Esteettömään suunnitteluun vaikuttaminen Kehittämisyksikkö osallistui yhteistyössä muiden hankkeiden ja toimijoiden kanssa syksyllä 2007 Esteettä eteenpäin seminaarin toteuttamiseen. Seminaarin avulla pyrittiin edistämään esteetöntä suunnittelua ja lisäämään tietoa eri tavalla vammaisten henkilöiden tarpeista suhteessa esteettömään suunnitteluun. 12
5.4.2 Vammaisneuvostojen ja järjestötyön tukeminen Kehittämisyksikkö on koonnut alueen vammaispoliittiset ohjelmat. Vammaispoliittinen ohjelma on 10 kunnassa. Osassa alueen kunnista ei ole päivitettyä versiota. Vammaispoliittisista ohjelmista nousseita yhteisiä tavoitteita nostettiin keskusteluun mm. järjestöjä koonneissa yhteistyötapaamisissa. Kehittämisyksikkötoiminnan alkuvaiheessa nähtiin tärkeäksi koota paikallisia vammaisyhdistyksiä yhteiseen keskusteluun kehittämistarpeista sekä pohtimaan järjestöjen roolia kehittämisyksikkötoiminnassa. Järjestötapaamiset pidettiin helmikuussa Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Konkreettiseksi yhteistyöasiaksi tuli Kymenlaaksossa järjestöjen näkyvyyden edistäminen. Yhdistykset toivat esille monia kehittämistarpeita, joita on tarkoitus jalostaa syksyn keskustelua varten toimenpide-ehdotuksiksi. Järjestöt kootaan uudestaan syyskuussa pohtimaan, nyt vielä konkreettisemmin, yhteistyömahdollisuuksia aiemman keskustelun pohjalta. Yhteinen näkemys oli, että yhteistyötä yhdistysten välillä ja toisaalta kehittämisyksikön kanssa tarvitaan, mutta muoto hahmottuu myöhemmin. Yhteistyöllä voidaan myös saada painoarvoa päätöksentekoon vaikutettaessa. 5.4.3 Medianäkyvyyden edistäminen Kehittämisyksikkö on vielä valitettavan vähän näkynyt mediassa ja pystynyt sitä kautta vasta vähän vaikuttamaan vammaistyön näkyvyyteen. Tähän panostetaan jatkossa enemmän, kun konkreettista tiedotettavaakin alkaa olla. Muun muassa neurologisesti sairaiden ja vammaisten asumiseen liittyvät tarpeet selvityksestä tiedotetaan tulosten valmistuttua kuntiin päättäviin elimiin ja sen lisäksi tiedotusvälineille tarkoituksena herättää keskustelua asumiseen liittyvien palveluiden toteutumisesta ja tuoda esille vammaisnäkökulmaa. 5.4.4 Vammaistyön kehittämisen turvaaminen Vammaistyön kehittämisyksikön toiminnan turvaamiseen on kulunut huomattavasti kehittämisyksikön resurssia kevään ja kesän 2008 aikana. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma KASTE hankehakemuksen valmistelua on tehty yhdessä alueen kuntien kanssa. Tarkoituksena on turvata kehittämisyksikön toiminta KASTE-hankerahoituksella alueella muuttuvissa palvelurakenteissa, koska korvamerkittyä rahoitusta pysyvään toimintaan ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tulossa. Vammaistyön kehittämisyksikkö on pitänyt esillä vammaistyön näkökulmaa alueelle haettavassa mittavassa hankekokonaisuudessa ja vastannut vammaistyön osuuden kirjoittamisesta hankesuunnitelmaan. 13
6. POHDINTAA Tämän raportin kirjoittamisen aikoihin valmistellaan syyskuun 10. päivä pidettävää vammaistyön alueellista kehittämispäivää Propellipäivää, jossa on tarkoitus tarkastella Kaakkois-Suomessa viimeisen vuoden aikana tehtyä kehittämistyötä. Päivän ohjelma on tiivis ja moninainen, mikä kertonee siitä, että monenlaista kehittämistyötä on virinnyt alueella. Kehittämisyksikön toteutussuunnitelmaa seuratessa havaitsee, että valtaosa kehittämisyksikön tavoitteista on, niiden moninaisuudesta huolimatta, edennyt suunnitellussa aikataulussa ja osa jopa nopeammin kuin on alun perin ajateltu. Tavoitteiden rajaamisessa ei ole onnistuttu varmastikaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteiden konkretisointi- ja priorisointivaiheessa päädyttiin kuitenkin tietoisesti kirjaamaan useita asioita, mikä loi pohjan usean tahon yhteistyölle. On kuitenkin oltava varovainen, kuten tehdyssä SWOT-analyysissä todettiin, ettei hanke kompastu liian moninaisiin tavoitteisiinsa ja jää pinnalliseksi. On teemoja, joiden työstämiseen on kiinnitettävä jatkossa huomiota tai toteutussuunnitelmaa tarkistettaessa syksyllä 2008, tehtävä uudelleen priorisointia kehittämisteemojen suhteen. Tulevana syksynä toteutetaan hankeen itsearviointi ohjaus- ja projekti- ja työryhmien toimesta ja sen yhteydessä on mahdollisuus tarkastella, mitä jatkotoiminnassa tulee painottaa. Muutenkin toteutussuunnitelmaa tarkennetaan, kun kehittämisyksikkötoiminta nykyisessä muodossaan on puolivälissä: tarkastellaan, mitkä tulevat olemaan tulevaisuuden jatkokehittämistarpeet ja painoalueet vammaistyössä, erityisesti silmällä pitäen tulevia kunta- ja palvelurakenneuudistuksia. Kehitysvammaisten erityishuollon kehittäminen on kehittämisyksikön toimesta jäänyt vähälle. Sen kehittäminen nivoutuu Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveyspiirin perustamiseen ja sen tuomiin palvelurakenteisiin. Kehittämisyksikkö on tarpeen mukaan mukana tässä kehittämistyössä. Kymenlaakson puolelle erityishuolto on myös suurissa rakennemuutoksissa: sen asemoitumista Kymenlaakson sairaanhoitopiirin yhteyteen selvitellään. Erityishuollon kehittäminen on siten mennyt omaa uomaansa, eikä toistaiseksi luontevia yhteistyömahdollisuuksia kehittämisyksikön kanssa ole ilmennyt. Moniasiakkuusprosessimallien työstämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa tullaan selvittämään. Asia liittynee palveluohjauksen kehittämiseen. Entisestään tulee paneutua tutkimustoiminnan edistämiseen eri yliopistojen kanssa sekä edistää esteetöntä suunnittelua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Esteettömyysteema on toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle kehittämisyksikön toiminnassa. Vammaistyön tietopankkia varten pyrittiin saamaan hankerahoitus, mutta sitä ei tällä erää saatu osana Hyvinvointiasema-hanketta. Toteutussuunnitelman tarkistuksen yhteydessä on mietittävä asia uudelleen ja pohdittava muita rahoitus- tai toteutusmahdollisuuksia. Kehittämisyksikön vahvuutena voidaan pitää sen sijoittumista monen toimijan välimaastoon. Toimintatapana on ollut kehittämistarpeiden tunnistamisen jälkeen koota tarvittavat eri tahoja edustavat verkostot pohtimaan ongelmaan ratkaisua. Suuntautuminen alueelta myös ulospäin on mahdollistanut valtakunnallisten kehittämissuuntien tunnistamisen ja alueen kehittämistoiminnan nivomisen niihin. Yhteenvetona voisi todeta, että vammaistyön kehittämisyksikkö on ajanut monia asioita eteenpäin ja ne ovat edenneetkin monien yhteistyökumppanien myötävaikutuksella. 14
Liite 1. KAAKKOIS-SUOMEN VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Toteutussuunnitelma 2007 2009 (18.12.2007) Tavoite: Vammaisten hyvän elämän ja yksilöllisten palvelujen toteutuminen Toimenpiteet 2007 2008 2009 Kuntien käytäntöjen selvittäminen ja Kuntakierrokset kehittämistarpeiden kerääminen Kyselyt ym. tarvittavat kartoitukset Yhteistyökäytäntöjen selkiyttäminen eri toimialojen välillä Kuntien yhteistyöryhmiin osallistuminen Ohjausryhmän kokoaminen Projektiryhmän kokoaminen Moniammatillisen yhteistyön huomioiminen ja käytännön vammaistyötä tekevien tahojen kartoitus Moniasiakkuusprosessimallit ja caset (terveydenhuolto, sosiaalitoimi, järjestöt ym.) Yhteisten käytäntöjen juurruttaminen Hyvien käytäntöjen käyttöönotto koko kehittämisyksikön alueella Palvelusuunnitelmakäytäntöjen alustava kartoitus Yhtenäisen palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen (effica/ Kaaso II) + koulutus Palvelusuunnitelman tekemisestä prosessimalli Palveluohjauksen kehittäminen Palveluohjauksen määrittely Palveluohjausprosessin kuvaaminen, siirtymävaiheiden ja väliinputoamis riskien kartoitus Palveluohjauksen vastuiden selkiyttäminen Palveluohjausta työvälineenään Palveluohjaustyöryhmän kokoami- 15
Liite 1. Palvelusuunnitelmakäytäntöjen yhdenmukaistaminen Itsenäistä selviytymistä tukevien palveluiden kehittämistyön seuraaminen käyttävien vammaistyön toimijoiden kartoittaminen Palvelusuunnitelmakäytäntöjen kartoitus nen Uudet asiakasryhmät ja heidän palveluohjauksen järjestäminen (asperger, adhd ym.) Osallistuminen valtakunnallisen palvelusuunnitelmapohjan luomiseen Yhtenäisen palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen (effica/ Kaaso II) + koulutus Kouvolan seudun asunnonmuutostöiden teknisen toteutusmallin seuranta (REMO-hanke) Palvelusuunnitelman tekemisestä prosessimalli Tiedotus asunnonmuutostyö- kokeilun tuloksista alueen muille kunnille ja hyvien käytäntöjen levittäminen Henkilökohtainen avustaja toiminnan valtakunnallisten muutosten seuranta Henkilökohtainen avustaja toiminnan valtakunnallisten muutosten seuranta Selvitetään mahdollisuudet kehittää alueellisesti yhtenäistä avustajapalvelua, työntekijöiden välitystä ja avustajien työnohjausta (valtakunnallisten hankkeiden pilotointi ) Henkilökohtainen avustaja toiminnan valtakunnallisten muutosten seuranta Kehitetään alueellista toimintamallia yhteistyössä valtakunnallisten hankkeiden kanssa Asumispalvelukartoituksen suunnittelu Asumispalvelukartoituksen toteutus Kehitysvammahuollon erityispalveluiden kehittäminen yhteistyössä erityishuoltopiirien kanssa Kartoituksen tuloksista tiedottaminen ja toimenpide-ehdotusten tekeminen kunnille Laadukkaiden ja riittävien kehitysvammapalveluiden kehittäminen kustannustietoisesti 16
Liite 1. Tavoite: Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen tutkimus- ja kehittämistoiminnalla Toimenpiteet: 2007 2008 2009 Vammaistyön tutkimus- ja kehittämistarpeiden Tietopankin ylläpito koordinointi Kouvolan seudun vammaistyön kehittämishankkeen tulosten käyttöönotto ja aloitetun työn jatkaminen Alueen vammaishankkeiden ja työn kartoitus ja kokoaminen (tietopankki, jossa tietoa myös koko maan kehittämishankkeista) Oppilaitosyhteistyön kehittäminen Yhteistyömahdollisuuksien ja tarpeiden kartoitus oppilaitosten kanssa (ammattikorkeakoulut ja toisen asteen oppilaitokset) Vammaisjärjestöjen omien kehittämishankkeiden tukeminen Oppilaitostyöryhmän perustaminen Vammaistyön tunnettavuuden ja kiinnostavuuden lisääminen opiskelijoiden keskuudessa (projektiopiskelijat, tietoiskut) Vammaisjärjestöjen omien kehittämishankkeiden tukeminen Käytännön tutkimus- ja kehittämistarpeiden toteuttaminen opinnäytetöiden muodossa Opinnäytepankki Kehittämisyksiköiden ja ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön käynnistäminen Kehittämisyksiköiden yhteinen koulutustilaisuus Konsultaatio- ja työnohjauskäytännön luominen vammaistyöhön Olemassa olevien konsultaatiomahdollisuuksien kartoitus ja niistä tiedottaminen, sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Alueellisen konsultaatiomahdollisuuden tarpeen ja toteutusmahdollisuuksien selvittäminen Tiedotus esim. KHO:n vammaispalvelua koskevista ratkaisuista Vammaislakien uudistuksen seuranta, tarpeellisen koulutuksen ja työnohjauksen organisointi vammaispalvelun työntekijöille Alueellisesti yhtenäisen konsultaatio- ja työnohjauskäytännön käyttöönotto 17
Liite 1. Tavoite: Sosiaalisten vaikutusten arviointi Toimenpiteet 2007 2008 2009 Palvelurakenneuudistuksen seuranta ja kommentointi vammaistyön näkökulmasta Eri kuntien ratkaisujen ja suunnitelmien kartoitus Eri kuntien ratkaisujen ja suunnitelmien kartoitus ja Valtakunnallisten muutosten seuran- Valtakunnallisten muutosten seuran- Palaute- ja arviointijärjestelmän luominen vammaistyöhön Olemassa olevan palaute- ja tutkimustiedon koordinointi ja hyödyntäminen koko alueella ta Palautejärjestelmän jatkokehittely (asiakasraati, sosiaaliasiamiehen tilastot ym.) Tilastoinnin kehittäminen ta Jatkuvan vuorovaikutteisen palauteja arviointimenetelmän käyttöönotto kunnissa (kehittämisyksikkö tiedon kerääjänä, käsittelijänä ja koordinoijana) Lähi- seutu ja aluepalvelujen toimivuus vammaisen henkilön näkökulmasta Taloudellisten vaikutusten arviointi Opinnäytetyö Seurataan palautejärjestelmän kautta palveluiden toteutumista ja lähipalveluiden säilymistä Taloudellisten resurssien huomiointi vammaistyössä (tilaaja tuottaja mallin seuranta) Jatkosuositukset kuntiin palveluiden järjestämisestä Kustannustietoisuuden kasvattaminen hyvien palveluiden tuottamisessa 18
Liite 1. Tavoite: Vammaispoliittinen vaikuttaminen Toimenpiteet 2007 2008 2009 Vammaisten osallistumisen edistäminen Vammaistyön sisällön uudistamistarpeen arviointi vaikutukset vammaisten elämään (opinnäyte/ keskustelufoorumi/ asiakasraati) Hankkeen loppuarviointiin osallistuminen Vammaisneuvostojen ja järjestötyön tukeminen Kerätään tietoa vammaisneuvostojen ja järjestöjen alueellisesta työstä Esteettömään suunnitteluun vaikuttaminen Kuntien ja läänin vammaispoliittisten ohjelmien kartoitus ja niistä nousevien kehittämistarpeiden koordinointi Esteettömästä suunnittelusta tiedottaminen Järjestöjen omien hankkeiden tukeminen ja yhteistyö Medianäkyvyyden edistäminen Lehtiartikkelit ja hankkeesta tiedottaminen Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ajankohtaisista aiheista Tiedotus- ja koulutustilaisuuksien järjestäminen ajankohtaisista aiheista Lehtiartikkelit ja hankkeesta tiedottaminen 19