Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle 2018

Yhtymähallitus 25.9.2017 Liite nro 2 Yhtymähallituksen esitys 25.9.2017 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2018 2020 ja talousarvio vuodelle 2018 Me muutamme maailmaa. Yhtymähallitus 25.9.2017 Yhtymäkokous 30.10.2017 Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä www.salpaus.fi

Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 3 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen 3 1.2 Toimintaympäristökatsaus 5 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 7 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne 8 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2018 9 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot 10 1.3.3 Tuloperusteet 11 1.3.4 Menoperusteet 11 1.3.5 Toimitilaohjelma 12 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta 14 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) 15 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) 16 1.4 Henkilöstösuunnitelma 17 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 18 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö 19 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2018 2020 20 2.1 Strategia vuosille 2016 2020 20 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat 21 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma 22 2.1.1.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma 25 2.1.1.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelma 27 2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet 29 2.1.2.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen 30 2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen 32 2.1.2.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen 34 2.2 Tuloskortti 36 2.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma 36 3 Tuloslaskelmaosa 38 3.1 Taloudelliset lähtökohdat 38 3.1.1 Toimintatuottojen muutos 39 3.2 Tuloslaskelma 40 3.3 Tuloslaskelma erittelyt 41 3.3.1 Toimintatuotot ja kulut 41 3.3.2 Tulorahoituksen kehitys 42 3.3.3 Korkotuotot ja -kulut 42 3.3.4 Vuosikate 42 3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista 42 3.3.6 Poistoeron vähennys 42 4 Investointiosa 43 4.1 Investointien yhdistelmä 43 4.2 Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain 44 4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut 44 4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito 45 1

Sisällysluettelo 4.3 Irtaimistoinvestoinnit 46 5 Rahoitusosa 52 5.1 Rahoituslaskelma 52 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt 52 5.2.1 Vuosikate 53 5.2.2 Investoinnit 53 5.2.3 Lainakannan muutokset 53 5.2.4 Kassavarojen muutos 54 5.2.5 Leasing-vuokraus 54 6 Liiteosa 55 6.1 Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat 55 6.2 Talousarvion muut taulukot 57 2

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut 1.1 Katsaus suunnitelmakauteen Uusien lakien ja asetusten myötä Salpauksen uusi koulutuksen järjestämislupa tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muuttuu niin ikään ja vuoden 2018 alusta rahoituksen perusteina painottuvat entistä vahvemmin tutkintojen ja osatutkintojen suorittaminen ja vaikuttavuus eli työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Tähän muutokseen on Salpauksessa valmistauduttu vuoden alusta alkaen huomioimalla painotukset henkilöstön kehittämisessä, uuden lukuvuoden suunnittelussa ja oppilaitoksen toiminnan painopisteissä. Toiminnan keskiöön nousevat aiempaa enemmän mm. opettajien ja koko henkilöstön ohjausosaaminen, opintojen henkilökohtaistaminen, valmistuvien opiskelijoiden uraohjaus, työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Salpauksen uusi oppimismaisema on osa valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamista Päijät-Hämeessä. Ammatillisen koulutuksen reformissa keskeistä on oppimisen mahdollistaminen ja sen tulee tapahtua yhä enemmän työelämää vastaavissa ympäristöissä joko oppilaitoksessa tai työpaikoilla. Tämä haastaa meillä sekä tulevat ja olemassa olevat tilat, mutta erityisesti myös niissä toteutettavan pedagogiikan ja henkilöstön osaamisen sekä tähän liittyvän lähiesimiestyön. Valtakunnallisesti reformilla tavoitellaan tehokkuutta ja tuloksellisuutta, sitä että käytetään koulutukseen suunnatut resurssit tehokkaasti tarvittavan/puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Toimintaa kampuksilla organisoidaan uudelleen, jotta opiskelija saa tarvittavan osaamisen nopeasti ja tehokkaasti, samalla kuitenkin varmistetaan koulutuksen tulokset, vaikuttavuus ja laatu. Pedagogiikan tulee olla monimuotoista ja osaamisperusteista, perusteltua ja läpinäkyvää. Ammatillisen koulutuksen reformi ja ikäluokkien pienentyminen haastaa koko ammatillisen koulutuksen kentän. Päijät-Hämeen alueen ongelma ei ole enää opiskelijapaikkojen määrä tai riittävyys, vaan osalla hakijoista nuorten ja aikuisten koulukuntoisuus. Ikäluokat ovat pienentyneet ja ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokset yhteisvalinnassa sekä koulutuksen toteutuksessa vaikuttavat siihen, että pienemmällä paikkamäärällä saadaan tarvittava vaikuttavuus. Tutkintoajat lyhenevät ja yhden tutkinnon suorittaneet aikuiset suorittavat koko tutkinnon sijaan osatutkintoja ja työllistyvät niiden avulla uuteen ammattiin. Aikuiskoulutus on osa ammatillista koulutusta, nuorten ja aikuisten koulutuksen rajat on poistettu ja näyttöihin perustuva tutkinnon suorittaminen koskee kaikkia. Päijät-Hämeessä on tarjota toisen asteen opiskelupaikka kaikille peruskoulun päättäville ja aikuisille, jos opiskelijan terveys, toimintakyky ja sosiaaliset taidot mahdollistavat opiskelun. Samalla aikuiskoulutuksen kysynnän ja opiskelijapaikkatarjonnan tasapaino alueella on merkittävästi parantunut. Opiskelupaikka löytyy, jos henkilön motivaatio, toimintakyky ja oma talous mahdollistavat tutkinnon tai osatutkinnon suorittamisen. Opiskelijan henkilökohtaiseen talouteen vaikuttavat työvoimaviranomaisten päätökset koulutuksenaikaisista etuisuuksista. Aina ei ole mahdollista päästä opiskelemaan juuri omaa suosikkialaa, jos se on esimerkiksi kultaseppä tai kosmetologi, mutta useimmille aloille tai lähialoille opiskelupaikka on tarjolla. Työelämän tarpeet määrittelevät osaltaan koulutustarjonnan rakennetta, mutta myös alojen vetovoima ja imago nuorten keskuudessa vaikuttaa osin tarjonnan suuntaamiseen. Päijät-Hämeen vetovoiman ja työvoiman saatavuuden kannalta on keskeistä, että eri alojen koulutustarjonta alueella on riittävän laaja. Nuorten kohdalla isossa roolissa kouluttautumisen ja sen jälkeisen työllistymisen näkökulmasta on se, kuinka hyvin peruskoulussa saadut valmiudet mahdollistavat ammatillisissa 3

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat opinnoissa selviämisen, jopa menestymisen ja tutkinnon suorittamisen. Kotona ja perusopetuksessa opitut sosiaaliset taidot, sekä kohtuulliset luku-, kirjoitus- ja matemaattiset taidot, ovat perusedellytyksiä ammatillisessa koulutuksessa onnistumiselle. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet säästöt nostavat näkyviin usean eri julkisen palvelun merkityksen palveluketjussa. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palveluiden merkitystä ei voi myöskään liikaa korostaa, kun pohditaan sekä nuorten että aikuisten koulukuntoisuutta ja siihen vaikuttavia asioita. Nuorten kohdalla toki kodin ja huoltajien roolin merkitys on edelleen suurin, kun puhutaan 16 20 -vuotiaiden ammatillisista opinnoista ja siinä tarvittavasta tuesta opiskelupaikan saamisen lisäksi. Koulutuskeskus Salpaus on vastannut muutokseen. Organisaatiota on uudistettu osana syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoimintaneuvotteluja. Johdon määrää ja vastuualueita on muutettu. Tehtävämuutokset ovat koskeneet satoja Salpauksen henkilöstöön kuuluvia osana sopeuttamistoimia viime vuosina. Opetuksen lähiesimiesorganisaatiota on samalla uudistettu. Henkilöstöltä saadun palautteen perusteella lähiesimiestyötä on vahvistettu ja kehitetty. 1.1.2017 perustettiin Salpaus-palvelut Oy. Yhtiö on kokonaan Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän omistama. Kuntayhtymä ja Salpaus-palvelut Oy muodostavat konsernin, joka palvelee aluetta ammatillisen toisen asteen koulutuksen toiminnalla. Kuntalain 126 :n mukaan kunnan tai kuntayhtymän hoitaessa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla, sen tulee pääsääntöisesti antaa tehtävä yksityisen yhteisön hoidettavaksi 1.1.2017 alkaen. Salpaus-palvelut Oy:n toimintaan kuuluu Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä -konsernin toiminnasta koulutuksen järjestämisluvan ulkopuolinen toiminta ja palvelutoiminta, joka ei kuulu järjestämisluvan piiriin tai ei liity läheisesti tähän toimintaan. Käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen reformin tavoitteita ennakoiden Salpaus on jo organisoinut toiminnassaan nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa yhteistä johtamista, esimiestyötä ja suunnittelua, henkilöstöresurssien, tilojen ja tukipalvelujen käyttöä sekä yhteistä tuotekehitystä, markkinointia ja myyntiä koko Salpaus-konsernin koulutuspalvelutarjonnalle. Opetus- ja kulttuuriministeriön voimassa olevan koulutusluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä v.2017 Koulutuskeskus Salpauksessa on 5178 paikkaa, johon sisältyy valmentava koulutus sekä Kaarisilta ry:n kanssa erityisenä koulutustehtävänä järjestettävä kulttuurialan koulutus. Opetus ja kulttuuri ministeriön tiedotteessa 11.5.2017 OKM/185/531/2017 todetaan ammatillisen koulutuksen reformin ja lakiuudistusten edetessä, että koulutuksenjärjestäjäkohtainen opiskelijavolyymia koskevien suoritteiden määrittäminen tehtäisiin lähtökohtaisesti siten, että koulutuksen järjestäjän opiskelijavuosivolyymi vastaisi voimassa olevien järjestämislupien mukaista tai rahoitettua toimintaa. Rahoitusleikkauksia ei pitäisi enää tulla. Vuoden 2018 talousarviossa koulutuksen rahoitus on arvioitu vuoden 2017 tasolle. Ammatillisen koulutuksen rahoitukseen on luvassa indeksitarkistus vasta vuonna 2020, joten kustannusten nousu aiheuttaa säästöpaineita koulutuksen järjestäjille tulevinakin vuosina. Rahoituksen ennakointi on uudessa tilanteessa, uuden rahoituslain vaikutuksesta kuitenkin erittäin haastavaa. Vuosittain loppuvuodesta saatavalla suoritepäätöksellä päätetään Salpauksen tulevan varainhoitovuoden tavoitteellisesta opiskelijavuosien määrästä, mikä ohjaa Salpauksen toimintaa tulevana varainhoitovuonna ja toimii perusrahoituksen (50 %) määräytymisperusteena. Lisäksi vahvistetaan tulevan vuoden suoritus- (35 %) ja vaikuttavuusrahoituksen (15 %) myöntämisperusteena käytettävät edellisinä vuosina (kahden vuoden takaa) toteutuneet suoritemäärät ja vaikuttavuusrahoituksen myöntämisperusteet. 4

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Rahoitus on yleiskatteellista, eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Rahoituksen määräytymisperusteet ovat siksi monimutkaiset ja perustuvat historiatietoon, että todennäköisesti Salpauksella ei ole jatkossa käytössään tietoa mikä on kunkin alan koulutuksen osuus tulevan varainhoitovuoden tuotoista. Ylläpitolupaan perustuva koulutuksen rahoitus käsitellään jatkossa Salpaus-tasolla ja koulutusalojen budjetointi perustuu tasapuoliseen alojen erityispiirteet huomioivaan resurssien jakoon. Salpaus on samassa veneessä. Kaikkien alojen tuloksellisuus vaikuttaa koko oppilaitoksen käytössä olevaan rahoitukseen. Osaamisen, parhaiden käytäntöjen ja resurssien yhteiskäyttö on jatkossa yhä tärkeämpää. 1.2 Toimintaympäristökatsaus Ammatillisen koulutuksen reformi tuo merkittäviä muutoksia ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Lähtökohtana valtakunnalliselle reformille on ammatillisen koulutuksen uudistaminen niin, että se vastaa entistä paremmin tulevaisuuden työelämän osaamis- ja ammattitaitovaatimuksiin. Toisaalta koulutuksen rahoituksen merkittävä väheneminen edellyttää muutoksia rakenteisiin ja koulutuksen toteutukseen. Reformissa uudistetaan kaikki ammatillisen koulutuksen osat: rahoitus, ohjaus, säätely, järjestäjärakenne, tutkintoja ja koulutuksen toteuttamismuotoja. Helmikuussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkymien arvioidaan Lahden seutukunnassa olevan nykyhetkeä paremmat sekä puolen vuoden että vuoden kuluttua. Pk-yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat positiiviset, valtakunnallista keskiarvoa toiveikkaammat ja myös selvästi paremmat kuin syksyllä 2016. Pk-yritysten arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat aiempaa positiivisemmat, mutta silti edelleen alhaiset. Päijät-Hämeen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat toiveikkaammat kuin maassa keskimäärin ja myönteisemmät kuin syksyllä 2016. Pk-yrityksiin syntyy uutta työtä, mutta kohtaanto-ongelma vaikeuttaa kasvua. Päijät-Hämeessä työvoiman saatavuusongelma yrityksen kasvun esteenä on maan keskiarvoa korkeampi - etenkin metalliteollisuudessa. Hämeessä rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus oli vuonna 2016 keskimäärin 23 prosenttia. Näköpiirissä on jopa yritysten siirtymisiä suurempiin keskuksiin osaavan työvoiman perässä. Toisaalta vaikeudet osaavan työvoiman saatavuudessa voivat myös vaikeuttaa yritysten sijoittumista alueelle. Moniosaamisen tarve korostuu entisestään, eikä yhdellä tutkinnolla tai tutkinnon osalla pystytä aina vastaamaan työelämän tarpeisiin. Työvoiman saatavuuden turvaamisessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän yksilöllisiä opintopolkuja ja yrityskohtaisia ratkaisuja. Positiivisestä vireestä alueella kertoo, että Tilastokeskuksen mukaan yrityksiä perustettiin vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuotta enemmän (+8 %). Yrityksiä perustettiin eniten tukku- ja vähittäiskaupassa, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimialalla, rakentamisessa, muussa palvelutoiminnassa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. TE-toimistoon ilmoitettujen työpaikkojen määrä on ollut kasvussa. Viime vuonna uudet avoimet työpaikat lisääntyivät edellisvuodesta (+11 %) ja kasvu on jatkunut. Vuonna 2016 avoimia työpaikkoja oli eniten myynnin tehtävissä, toimisto- ja laitossiivoojille, rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille, lähihoitajille, elintarviketeollisuuden prosessityöntekijöille, rakennusalan avustaville työntekijöille, moottoriajoneuvojen asentajille ja korjaajille, hitsaajille ja kaasuleikkaajille, tarjoilijoille sekä konepaja- ja metallituotteiden kokoonpanijoille. Paikat lisääntyivät edellisvuodesta eniten teollisuuden ja rakentamisen ammateissa. Vuonna 2016 5

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Hämeen ELY-keskuksen alueella päättyi 46 200 työttömän työnhakijan työnhakujaksoa. Työnhakujakson päättäneistä runsaat 47 prosenttia sai työtä avoimilta työmarkkinoilta. Hämeen TE-toimiston maaliskuussa tekemän ammattibarometrin perusteella Lahden seutukunnassa olevat työvoiman saatavuusongelmat painottuvat edelleen teollisuuden ja rakentamisen ammatteihin sekä sosiaali- terveys- ja opetusalalle. Kaikkiaan pulaa arvioitiin olevan 42 ammattinimikkeessä, mikä enemmän kuin syksyn 2016 arviossa. Työvoiman kysynnän tarpeisiin on vastattu mm. rekrykoulutuksilla, joita on käytetty eniten teollisuudessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) sekä ELY-keskus julkaisevat kaksi kertaa vuodessa katsauksen alueellisista kehitysnäkymistä. Kevään 2017 katsauksessa (Alueelliset kehitysnäkymät 1/2017) todetaan, että alueen vahvuus on poikkeuksellisen suuri vientitoimintaa harjoittavien yritysten määrä. Yritysrakenne on edelleen monipuolinen. Alueen kasvun ja kehittymisen taustalla ovat perinteiset vahvat teolliset toimialat ja klusterit: mekatroniikka-ala, muovi, puu- ja huonekaluteollisuus, viljaklusteri, hyvinvointisektori sekä kauppa- ja palveluliiketoiminta. Myös muotoilu- ja cleantech-klusterit ovat aktiivisia. Päijät-Häme eli Lahden seutukunta on maan vahvin perheyritysmaakunta. Päijät-Hämeessä perheyritysten osuus alueiden yritysten henkilöstöstä on yli 55 prosenttia. Päijäthämäläiset yritykset ovat teollisuuspainotteisia ja teollisuusyritykset vientivetoisia. Perinteisen teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, ja vahvasta teollisuusalueesta kaupan ja palvelualan yritystoiminnan alueeksi siirtyminen on edellytys alueen elinvoimaisuudelle. Erityisesti hyvinvointisektorilla uskotaan olevan kasvupotentiaalia. Biotalouden merkitys vahvistaa jatkossa edelleen myös maaseutupainotteisten kuntien elinvoimaa. Hyvinvointisektorilla maakuntauudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus tulee vaikuttamaan hyvinvointipalvelujen organisoitumiseen alueittain. Sotepalvelujen siirtyminen pois kuntien vastuulta vaikuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön. Keskeisenä painoalana sote- ja hyvinvointisektoreilla on digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet kansalaisten palvelujen parantamisessa sekä toiminnan tehostamisessa. Yleisenä trendinä jatkuu edelleen vahvana ikääntyville suunnattujen, erityisesti kotiin tuotettavien palvelujen kasvu. Kysyntä kasvaa samalla edelleen myös palveluasumisen sektorilla. Terveysalan yritysten aktivoituminen kansainvälisillä markkinoilla jatkuu ja hyvinvointiteknologia kattaa noin puolet Suomen teknologiaviennistä. Lahden seudun yritykset ovat kilpailukykyisiä erityisesti kuntoutukseen, ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja sairaalaympäristöjen kehittämiseen liittyvien kalusto- ja palvelukokonaisuuksien osalta. Koko Päijät-Hämeen kannalta merkittävin kehityshanke jatkossa on rahoituksen saanut Lahden eteläinen kehätie. Tien rakentaminen tuo alueelle merkittävän piristysruiskeen, mahdollistaa liittymäalueiden toimitilarakentamista sekä parantaa itä-länsi -suuntaisia liikenneyhteyksiä. Päijät-Hämeen väkiluku on kasvanut 2000-luvulla, mutta viime vuosina suunta on ollut lievästi laskussa. Logistisen sijainnin paraneminen sekä elinkeinoelämän ja työllisyyden elpyminen mahdollistavat väestökasvun myös jatkossa. Lahden seutukunnan väestö väheni vuonna 2016 vain hieman (-19), mikä on vähemmän kuin muissa Hämeen seutukunnissa. Lahden seutukunta on työttömyysasteella mitattuna edelleen Hämeen synkintä työttömyysaluetta, vaikkakin työttömyyden kehitys on ollut viime aikoina myönteistä. Työttömyyden näkymien arvioidaan sekä lähimmän puolen vuoden että vuoden aikana parantuvan edelleen. Selkein ero on nuorten työttömyysasteessa, joka on Heinolan seudulla selvästi Lahden seutua ja Kanta-Hämeen seutukuntia korkeampi (helmikuu 2017: Hämeenlinnan seutukunta 16,1 %, Forssan seutukunta 19,6 %, Riihimäen seutukunta 15,2 %, Lahden seutukunta 18,5 %, josta Heinolan seutu 21,9 % ja Lahden seutu 18,1 %). 6

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Pitkäaikaistyöttömien eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrän kasvu taittui vuoden 2016 loppupuolella. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista on noin 38 prosenttia. Pakolaisuus ja siitä syntynyt kansainvaellus näyttää jatkuvan. Se saattaa vaikuttaa merkittävästi myös Päijät-Hämeessä tarjolla olevan työvoiman tarjontaan ja tarvittavan koulutuksen kysyntään. Suomalaisten syntyvyyden kehitys on ollut laskeva jo viisi vuotta peräkkäin, mutta Suomen väkiluku kasvoi viime vuonnakin maahanmuuton ansiosta, vaikka ilman turvapaikkaa maassa olevia ei lasketa mukaan. Ammatillisella koulutuksella on tulevaisuudessa valtava työ huolehtiessaan myös maahanmuuttajien ja heidän jälkeläisten osaamisesta, joka mahdollistaa työllistymisen. Keskeiset lähteet: Alueelliset kehitysnäkymät 1/2017 (TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu) Hämeen ammattibarometri 1/2017, Hämeen ELY-keskus Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Alueraportti, Päijät-Häme (Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö) 1.3 Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Kuntalain 110 :n talousarviota ja suunnitelmaa koskevassa pykälässä säädetään, että yhtymäkokouksen on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntayhtymän ja sen muodostaman konsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokouksen on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntayhtymän strategiaa ja edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän ja sen muodostaman konsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kuntayhtymän tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntayhtymän kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja -suunnitelman tuloslaskelmaja rahoituslaskelmaosissa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut, rahoituskulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimistä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Hallitusohjelman merkittävä rahoituksen lasku aiheuttaa suunnitelmakaudella 2018 2020 alijäämiä, joiden kattamiseen käytetään taseen ylijäämiä. 7

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Rahoitussuunnitelmalla osoitetaan, kuinka kuntayhtymän menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Kuntayhtymän toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, kuntayhtymän on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta ovat lainanotto ja lisäksi mahdolliset jäsenkuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset. Suunnittelukaudella 2018 2020 lainamäärä lisääntyy ja maksuvalmius laskee suunnitellusti. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaosa 2018 (2018 2020) sisältää: Strategia 2016 2020, kehitysohjelmat (strategiset ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet) Tuloskortti Henkilöstön koulutussuunnitelma Investointiosassa esitetään kuntayhtymän investointien kokonaisuus sekä kiinteistöinvestointien yhdistelmä rakennuksittain. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tulkinnan mukaisesti sellainen lahjoitettu omaisuus, joka ei lisää luovuttajan äänivaltaa tai omistusosuutta uudessa yhteisössä, on käsiteltävä arvostuseränä taseessa. Tällaista omaisuutta konsernissa on kaikki valtion luovuttama omaisuus. Arvostuseristä ei voi tehdä kirjanpitolain mukaisia poistoja. Päijät- Hämeen koulutuskuntayhtymältä, Lahden kaupungilta, Heinolan koulutuskuntayhtymältä ja Nastolan kunnalta tullut omaisuus on lisännyt kuntien omistusosuutta konsernissa. Näin ollen talousarvio sisältää suunnitelmapoistot vain Lahden kaupungin, Päijät- Hämeen koulutuskuntayhtymän, Heinolan koulutuskuntayhtymän ja Nastolan kunnan luovuttamasta omaisuudesta sekä vuoden 1996 jälkeen hankitusta käyttöomaisuudesta. 1.3.1 Koulutuskeskus Salpauksen rakenne Vuoden 2015 alusta kuntayhtymän toiminta on ollut Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa sekä vähenevältä osin yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kuntayhtymä on lisäksi omistanut seitsemän jäsenkuntansa puolesta Lahden ammattikorkeakoulu Oy:tä. Kuntayhtymä on yhdessä muiden Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n omistajien kanssa päättänyt omistuksensa siirtämisestä Lappeenraanan teknilliselle yliopistolle, jolloin Lahden ammattikorkeakoulu Oy siirtyy osaksi LUT-konsernia. Järjestelyssä kuntayhtymä jää oman omistuksensa suhteessa velkojaksi pääomalainassa Lahden ammattikorkeakoulu Oy:ltä. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminta on organisoitu kolmeen toimialaan: Johtamis- ja kehittämispalvelut Oppimis- ja koulutuspalvelut Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus ja yhteiset opinnot Tekniikan ja liikenteen alat sekä luonnonvara-alat Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat sekä kulttuurin alat Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut 8

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut 1.3.1.1 Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2018 9

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.2 Talousarvion yhteenveto ja sitovuustasot Vuoden 2016 tilinpäätöksessä (tasekirjan sivu 72) todettiin, että vuoden 2018 talousarviosta alkaen talousarvion sitovuus määritellään ulkoisin erin, jotta kuntayhtymän toimialojen välinen kustannusten kohdentaminen ei vääristä toimialojen tavoitteisiin pääsemisen tarkastelua. Sisältää ulkoiset erät 1 000 euroa Sito- Tuloarviot vuus 1) 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA (toimintakate) - Oppimis- ja koulutuspalvelut N 21 913 - Oppilaitospalvelut N -11 235 - Johtamis- ja kehittämispalvelut N -4 081 Käyttötalousosa yhteensä 6 597 TULOSLASKELMAOSA - Korkotulot B 35 - Muut rahoitustulot B - Korkomenot B -300 - Muut rahoitusmenot B -18 - Satunnaiset erät B Tuloslaskelmaosa yhteensä -283 INVESTOINTIOSA - Oppimis- ja koulutuspalvelut N -830 - Oppilaitospalvelut (sisältää kiinteistöinvestoinnit) N -8 940 - Johtamis- ja kehittämispalvelut N -320 Investointiosa yhteensä -10 090 RAHOITUSOSA (kassavirtaan vaikuttavat erät) Antolainaukset muutokset - Antolainasaamisten lisäykset B - Antolainasaamisten vähennykset B Lainakannan muutokset - Pitkäaikaisten lainojen lisäykset B 2 000 - Pitkäaikaisten lainojen vähennykset B -884 - Lyhytaikaisten lainojen muutos N Oman pääoman muutokset B Rahoitusosa yhteensä 1 116 TALOUSARVION LOPPUSUMMA -2 660 1) N = sitovuus nettotuloarvio, B = bruttotuloarvio Käyttötalousosassa määrärahojen käyttö edellyttää tuloarvioiden toteutumista. Vaikutus kassavarojen muutokseen, lisää kohdassa 5.2.4 10

1.3.3 Tuloperusteet Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2018 alussa voimaan astuvan ammatillisen koulutuksen uuden rahoituslain myötä rahoituksen perusteet tulevat muuttumaan olennaisesti nykyisistä valtionosuusrahoituksen (yksikköhintarahoitus) perusteista. Perustutkinto- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitus ja opiskelijavuosimäärä tulee yhtenä kokonaisuutena. Rahoitus tulee perustumaan ministeriön myöntämään opiskelijavuosimäärään (50 %) sekä aiempina vuosina tuotettuihin suoritteisiin, tutkintojen ja tutkinnon osien suorittaminen (35 %) ja vaikuttavuus (15 %) (työllistyminen ja jatkoopintoihin sijoittuminen). Rahoitus on yleiskatteellista eli rahoitus myönnetään ja maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka päättää rahoituksen käytöstä sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Rahoituksen perusteena käytettävät suoritetiedot pohjautuvat varainhoitovuotta kaksi vuotta aiemman vuoden tasoon. Tulevaisuudessa koulutuksenjärjestäjän perusrahoitusta on aiempaa haasteellisempaa ennustaa ja kohdentaa oppilaitoksen toimialoille ja tulosyksiköille, koska koulutuksenjärjestäjälle vahvistettavassa rahoituspäätöksessä tietoa ei todennäköisesti eritellä eri tutkinnoille ja aloille vaan päätös on koulutuksenjärjestäjätasoinen. Ennustaminen on haasteellista rahoituksen suhteellisuudesta johtuen. Kaikkien koulutuksenjärjestäjien tuloksellisuus vaikuttaa suoritteiden tuottamaan tuloon, esimerkiksi yhdestä tutkinnosta saatavaan hintaan. Jatkossa ammatillisen koulutuksen rahoituslain perusteella saatava rahoitus tullaan kohdentamaan kirjanpidossa Salpaus tasolle tuottoina ja jaetaan koulutusaloille / tutkinnoille asetettavien opiskelijavuositavoitteiden ja niille tarvittavien resurssien kautta. Uuden rahoituslainsäädännön myötä Koulutuskeskus Salpauksen resurssijohtamisen rooli korostuu aiempaa voimakkaammin. Yksiköiden ja alojen tulosjohtaminen kohdentuu erityisesti saavutettaviin rahoituksen perusteena olevien suoritteiden saavuttamiseen (opiskelijavuoden, tutkinnot, tutkinnon osat, työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen sekä työelämä- ja opiskelijapalautteet). Yksikkökohtaisia tuloja ovat työtoiminnan tulot, opetuspalveluiden myynti (tutkintoon johtamaton koulutuksen myynti) sekä hankekohtaiset, kuten harjoittelun ja kansainvälisen toiminnan valtionosuudet. Pieniä tuloja saadaan tarvikkeiden ja materiaalien myynnistä opiskelijoille. Tutkintoon johtamattoman aikuiskoulutuksen toimintaa hoidetaan kuntayhtymän tytäryhtiön kautta. Kuntayhtymä on budjetoinut alihankintapalveluiden tuottamisesta yhtiölle saatavat tuotot. 1.3.4 Menoperusteet Henkilöstömenot Talousarviossa 2018 henkilösivukuluihin on varattu 28,817 % palkkamäärärahoista. Sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja varten on varattu 4,717 % palkkasummasta ja eläkevakuutusmaksuja varten 24,100 %. Palkat on laskettu maaliskuun 2017 tason mukaisesti ottaen huomioon 0,3 %:n varaus kokemuslisä- ja muihin sopimuskorotuksiin. Lomapalkka- ja lomarahavaraukset on myös otettu huomioon. 11

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat Arvonlisävero Määrärahat on varattu arvonlisäverottomina. Koulutustoimintaan saatava valtion perusrahoitus ei myöskään sisällä arvonlisäveron osuutta, koska kuntayhtymä saa ostoihin sisältyvän arvonlisäveron palautuksena ja vähennyksenä. Sisäiset ja vyörytyserät Sisäisinä erinä käsitellään Salpauksen vuokrakustannukset. Vuokrakulujen osuus on 14.240.000 euroa Muut Koulutuskeskus Salpauksen yhteisten resurssien kustannukset kohdennetaan vyörytyserinä toiminnalle. Vyörytyserät sisältävät Johtamis- ja kehittämispalveluiden, Oppimis- ja koulutuspalveluiden sekä Oppilaitospalveluiden kustannuksia. Talousarvion sitovuutta toimialoittain tarkastellaan ulkoisin erin, jotta toisen toimialan säästöt tai lisäkustannukset eivät raportoidu toisen toimialan tarkastelussa. 1.3.5 Toimitilaohjelma Salpauksen tavoitteena on saavuttaa 40 prosentin, 60 000 neliön toimitilavähennys 2020 luvun alkupuolella verrattuna vuoden 2013 tasoon. Suunnittelukauden suurimmat peruskorjaukset kohdistuvat keskustakampukselle. Tämän jälkeen Vipusenkadun kampuksen tilojen uudistamista on jatkettava. Jatkuvasti kasvavat sisäilmakeskustelut ja - oireilut haastavat suunnittelua. Peruskorjataanko vanhaa vai rakennetaanko uutta. Uudisrakentamisen puolesta puhuu lisäksi mahdollisuus vähentää käytössä olevaa pintaalaa ja saada sitä kautta rahoitusta käyttökulusäästöistä. Vipusenkadun kampuksella tulee opiskelemaan lähes 2000 opiskelijaa ja rakennuskannan nykyinen laajuus on noin 30.000 m 2. Tilojen määrää voidaan oikeilla ratkaisuilla vähentää. Jotta varmistetaan, että toimenpiteillä tuetaan strategisia tavoitteita, päivitetään Salpauksen toimitilaohjelma vuosille 2018 2022. Haahtela-kehitys Oy on toteuttanut vastaavia taustaselvityksiä vuosina 2009, 2011 ja 2014 strategisen toimitilasuunnittelun periaatteisiin perustuen. Taloussuunnitelmassa on arvioitu määrärahatarpeita, mutta arviot tarkentuvat seuraavissa taloussuunnitelmakierroksissa. Toimitilaohjelman toteuttaminen edellyttää tutkintojen uudistuksen kautta todellista opetuksen toteutuksen muutosta ja oppimisen mahdollistamista monimuotoisissa oppimismaisemissa. Salpauksen tavoitteena on toimia Lahdessa kolmella kampuksella keskustassa, Vipusenkadulla ja Jokimaalla. Lisäksi Heinolassa Opintiellä on monialainen kampus ja Asikkalan kirkonkylällä luonnonvara-alan kampus. Kiinteistöhallinta Salpauksen kiinteistöjen hoito on keskitetty Kiinteistöpalveluille. Organisaatiomallissa Kiinteistöpalvelut on osa Salpauksen Oppilaitospalveluita yhdessä Ravintolapalveluiden ja Tietohallintopalveluiden kanssa. Toimitusjohtaja johtaa Kiinteistöpalveluiden toimintaa. Kiinteistöjen käytöstä on jo mittavasti luovuttu. Lahdessa on luovuttu Kujalan, Teinintien, Sammonkadun, Nicksin kiinteistössä omistuksessa olleiden kahden kerroksen, Nastopolin ja vuodenvaihteessa 2017-2018 Katsastajankadun käytöstä. Heinolassa Opintie 12

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 2:sta on luovuttu. Hollolassa toiminta on lakkautettu Kukonkoivusta ja Orimattilassa Heinämaantieltä ja Koulutieltä. Kuhmoisissa Tanhuasta on luovuttu. Lahdessa Kujala, Teinintie, Sammonkatu ja Katsastajankatu on myyty. Samoin Orimattilassa molemmat toimipisteet on saatu kaupan. Kuhmoisissa Tanhua on myös myyty. Hollolan Kukonkoivun kiinteistö ja ns. Nicksin kiinteistön neljäs kerros on edelleen myynnissä. Myös Heinolan Opintie 2 kiinteistö on myynnissä. Näiden lisäksi Lahden Talot Oy:n kanssa on tehty esisopimus Nelon kiinteistön ja Svinhufvudinkatu 2 A ja B talojen kaupasta ja muuttamisesta vuokra-asuntokäyttöön. Koulutuskeskus Salpauksen oma käyttö Nastopoli-kiinteistössä on päättynyt. Kuntayhtymä ja Lahden kaupunki ovat tehneet vuokrasopimuksen kiinteistön käytöstä kaupungin kouluverkon väistötilatarpeisiin Nastolan alueella nykyisen lukiokäytön lisäksi, mutta lopullista koko kiinteistön kattavaa koulukäyttöä ei kiinteistölle näiden jälkeen ole tulossa. Rakennuksessa toimiva lukio käyttää vain osaa tiloista. Ratkaisu tarkoittaa, että väistötilakäytön jälkeen kiinteistö asetetaan julkiseen myyntiin. Tämän prosessin valmistelemiseksi on tarpeen käynnistää kaavamuutoksen hakuprosessi siten, että koulukäytön loppuessa kiinteistön myynnille olisi mahdollisimman hyvät onnistumismahdollisuudet kaavan mahdollistaessa koulukäyttöä laajemman käytön. Kiinteistön kirjanpitoarvoon on tehty arvonalennus ulkopuolisen arvion perusteella. Vuokraustoiminta Lahden ammattikorkeakoulun vuokrasopimus Salpauksen Ståhlberginkadun tiloissa päättyy vasta kesällä 2018. Ammattikorkeakoulun siirtyminen Niemen kampukselle siirtyi yhdellä vuodella alkuperäisestä aikataulusta. Tilat tullaan peruskorjaamaan Salpauksen opetuskäyttöön vuosina 2018 2019. Peruskorjauksen yhteydessä selvitetään myös tilojen jälleenvuokrauksen sekä yhteiskäytön mahdollisuuksia eri toimijoiden kanssa. Korkein hallinto-oikeus antoi 2.6.2017 päätöksen asiassa Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3 kiinteistöjen luovuttaminen Lahden kaupungille alentamalla Lahden kaupungin peruspääomaa ja Lahden kaupungin osuutta kertyneistä ylijäämistä. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja poistettava ja asia siirrettävä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle käsiteltäväksi. Luovutusta ei toteuteta ennen päätöksen lainvoimaisuuden saamista. Lahden ammattikorkeakoulu on vuokralla näissä kiinteistöissä. Kiinteistöpalveluiden talousarvioon on sisällytetty kiinteistöjen kaikki ylläpito- ja pääomakustannukset, jotka se perii edelleen tilojen käyttäjiltä sisäisinä tai ulkoisina vuokrina. Käyttökuluvuokra (ylläpitovuokra) muodostuu kiinteistöjen todellisista käyttökuluista. Budjetoidut kiinteistöjen käyttökulut vuonna 2018 ovat keskimäärin 6,25 /m2/kk vuokralaskennan piirissä olevien kiinteistöjen osalta, ja ne sisältävät myös käyttötalouden määrärahoilla toteutettavien rakennushankkeiden osuuden. Kiinteistökohtainen pääomavuokra määräytyy suoritetun salkutuksen (4 salkutusryhmää) pohjalta siten, että määräävinä tekijöinä ovat kiinteistön ikä, suoritetut peruskorjaukset sekä tilojen tehokkuus. Lähtökohtana on, että pääomavuokra kuntayhtymässä vuonna 2018 pidetään eri salkutusryhmissä vuoden 2017 tasolla pääomavuokran vaihdellessa 3,62 5,82 /m 2 /kk välillä, ja keskimääräisen pääomavuokran ollessa 4,87 /m 2 /kk kaikki vuokralaskennan piirissä olevat kiinteistöt mukaan lukien. Peruskorjatut kohteet käsitellään erikseen. Kuntayhtymän ylläpitämiä, sisäisesti ja ulkoisesti vuokrattavia toimitiloja on vuoden 2018 talousarvioseurannassa yhteensä 123 746 m 2, joista Koulutuskeskus Salpauksen 13

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat tehokkaassa opetuskäytössä on 94 817 m 2. Ulosvuokrattuja tiloja on talousarvion laadintavaiheessa 12 148 m 2 ja tyhjinä tiloja on noin 16 781 m 2. Vuoden alussa tiloja on vuokralla mm. Lahden Työn Paikka Oy:llä 2112 m 2, sekä Lahden ammattikorkeakoululla 9 160 m 2. Edellisen lisäksi myös lukuisia muita pienempiä tilakokonaisuuksia on vuokrattu Salpauksen ulkopuolelle. Tyhjinä toimitiloina Salpauksella on vuonna 2014 käytöstä luovuttu Hollolan Kukonkoivun toimipiste, joka on myynnissä. Lisäksi myynnissä ja tyhjänä on loppuvuonna 2016 tyhjentynyt Lahden Svinhufvudinkatu 23, 4 kerros. Toimitilat, jotka ovat tyhjentyneet käytöstä tai muuten luovuttavien listalla, kerätään erilliseen resurssipankkiin, jossa niistä kertyviä kustannuksia seurataan siihen saakka, kunnes tiloista on saatu luovuttua. Näiden tyhjien tilojen vuosikustannus on Koulutuskeskus Salpaukselle vuoden 2018 talousarviossa 205 900 euroa. 1.3.6 Suunnitelman mukaiset poistot omaisuudesta Kirjanpitolautakunnan suositusten mukaisesti poistosuunnitelmaan on tehty muutos vuodesta 2013 lukien. Rakennusten ja kiinteistöjen poistoaika on 20 vuotta aiemman 30 vuoden sijasta ja atk-laitteiden 3 vuotta aiemman 5 vuoden sijasta. Talousarvioon sisältyy kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti lasketut suunnitelmapoistot, jotka ovat seuraavat: Talousarvion poistot vuonna 2018 ovat (arvioitu toteutuvien investointien vaikutus). Om.arvo Poistot Poistonalainen omaisuus Poistoaika 1.1.2017 v. 2018 Tietoliikenneohjelmat 3 v. 200 392 66 797 Muut pitkävaikutteiset menot 3 v. 0 0 Rakennukset ja rakennelmat 5-20 v. 72 499 149 6 779 447 Kiinteät rakenteet ja laitteet menoj. 25 % 1 187 012 296 753 Koneet ja kalusto 3-10 v. 2 192 815 1 252 203 Yhteensä 76 079 368 8 395 200 Poistot jakauma kiinteistö- / irtaimistoinestoinnit Rakennukset 6 779 447 Muu omaisuus 1 615 753 Yhteensä 8 395 200 1 615 753 Rakennukset Muu omaisuus 6 779 447 14

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.7 Tuottojen ja kulujen jakautuminen sitovuustasoittain (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos% TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 67 569 56 483 56 066-0,74 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 1 457 0 0 0,00 Oppilaitospalvelut 23 766 17 968 17 521-2,49 Johtamis- ja kehittämispalvelut 547 894 768-14,11 TUOTOT YHTEENSÄ 93 339 75 345 74 355-1,31 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu 53 573 48 106 47 822-0,59 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 7 194 0 0 0,00 Oppilaitospalvelut 18 294 15 991 14 873-6,99 Johtamis- ja kehittämispalvelut 2 847 5 399 5 063-6,22 KULUT YHTEENSÄ 81 908 69 496 67 758-2,50 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 996 974 888-8,83 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 5 0 0 0,00 Oppilaitospalvelut 8 643 7 883 7 298-7,42 Johtamis- ja kehittämispalvelut 7 179 209 16,76 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 9 651 9 036 8 395-7,09 KULUT YHTEENSÄ 91 559 78 532 76 154-3,03 NETTO 1 780-3 187-1 799-43,56 Sisältää ulkoiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut sitovuustasot TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos% TUOTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 67 569 56 483 56 066-0,74 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 1 457 0 0 0,00 Oppilaitospalvelut 9 054 4 537 3 281-27,69 Johtamis- ja kehittämispalvelut 547 894 768-14,11 TUOTOT YHTEENSÄ 78 627 61 914 60 115-2,91 KULUT Oppimis- ja koulutuspalvelu 39 732 35 045 34 154-2,54 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 6 647 0 0 0,00 Oppilaitospalvelut 18 174 15 827 14 516-8,29 Johtamis- ja kehittämispalvelut 2 643 5 193 4 849-6,61 KULUT YHTEENSÄ 67 196 56 065 53 518-4,54 SUUNNITELMAPOISTOT Oppimis- ja koulutuspalvelu 996 974 888-8,83 Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut 5 0 0 0,00 Oppilaitospalvelut 8 643 7 883 7 298-7,42 Johtamis- ja kehittämispalvelut 7 179 209 16,76 SUUNNITELMAPOISTOT YHTEENSÄ 9 651 9 036 8 395-7,09 KULUT YHTEENSÄ 76 847 65 101 61 914-4,90 NETTO 1 780-3 187-1 799-43,56 15

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja taloudelliset lähtökohdat 1.3.8 Talousarvion tuotto- ja kululajeittainen jakauma (käyttötalous) Sisältää ulkoiset ja sisäiset erät 1000 euroa Tuotot ja kulut TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos% TUOTOT 52 Myyntituotot 69 680 58 856 57 460-2,37 55 Maksutuotot 144 116 116 0,00 58 Tuet ja avustukset 3 427 1 318 1 673 26,91 63 Vuokratuotot 19 994 15 054 15 090 0,24 67 Muut toimintatuotot 94 0 15 0,00 68 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0,00 TUOTOT YHTEENSÄ 93 339 75 345 74 355-1,31 KULUT 01 Palkat 32 734 26 871 25 810-3,95 02 Sosiaalivakuutusmaksut 9 659 8 066 7 489-7,16 57 Henkilöstökorvaukset -355 0 0 0,00 06 Muiden palveluiden ostot 12 547 10 669 10 394-2,57 14 Aineet, tarvikkeet, tavarat 7 852 7 122 6 573-7,71 15 Varastojen muutos 549-374 -374 0,00 18 Avustukset 1 039 899 915 1,80 19 Vuokrat 16 351 14 983 15 734 5,01 20 Verot 1 406 870 913 4,94 27 Muut kulut 125 390 304-21,99 KULUT YHTEENSÄ 81 908 69 496 67 758-2,50 NETTO 11 432 5 849 6 597 12,78 16 Suunnitelmapoistot 9 651 9 036 8 395-7,1 16

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Henkilöstösuunnitelma 1.4 Henkilöstösuunnitelma TALOUSARVIO 2018 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA (henkilötyövuosina) Tilinpäätös 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Johtamis- ja kehittämispalvelut 58 54 48 48 48 Oppimis- ja koulutuspalvelut 545 486 468 464 462 Opiskelijapalvelut, valmentava koulutus ja yhteiset opinnot 145 124 123 122 122 Tekniikan ja liikenteen alat sekä luonnonvara-alat 197 186 178 177 176 Hyvinvoinnin, kaupan ja hallinnon, matkailu-, ravitsemis-, talous- ja elintarvikealat 197 175 167 165 164 sekä kulttuurin alat lukio 7 Oppilaitospalvelut 138 128 122 122 122 Kiinteistöpalvelut 45 44 44 44 44 Ravintolapalvelut 61 58 52 52 52 Tietohallintopalvelut 32 26 26 26 26 YHTEENSÄ 742 668 638 634 632 Talousarvio 2018 henkilöstösuunnitelmaan on arvioitu mukaan myös sivutoimisten osuudet. Tilinpäätös 2016 luvussa on mukana sivutoimiset. 17

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen 1.5 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Kuntayhtymän yhtymäkokous on hyväksynyt 31.3.2014 kokouksessaan sisäisen valvonnan ja riskihallinnan perusteet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohje on hyväksytty yhtymähallituksen kokouksessa 15.12.2014. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat olennainen osa kuntayhtymän toimintaa, eivätkä ne ole muista toiminnoista ja prosesseista erillisiä toimintoja. Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja linjauksista. Yhtymäkokous edellyttää kuntayhtymän toiminnot järjestettäväksi siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat kiinteä osa päätöksentekoa ja niiden on oltava tehokasta ja systemaattista sekä tulevaisuuteen katsovaa. Yhtymähallitus vastaa hyvän hallintotavan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä ja ohjeistamisesta, sekä toimeenpanon ja tuloksellisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus on velvollinen antamaan toimintakertomuksessa selonteon sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteossa tulee kuvata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen, valvonnassa havaitut puutteet, keskeiset johtopäätökset kehittämiskohteista sekä toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Toimitusjohtaja ja rehtori, johtajat ja sekä esimiehet vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja tuloksellisuudesta vastuualueillaan. He raportoivat valvonnasta seuraavalle vastuussa olevalle taholle. Yhtymähallituksen ja johdon tulee reagoida, mikäli raportointi sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta ei osoita järjestelmän toimeenpanoa annetun ohjeistuksen mukaisesti. Henkilöstö sitoutuu toimimaan hyväksyttyjen tavoitteiden, sääntöjen ja tehtyjen päätösten mukaisesti, kehittämään toimintatapoja sekä ylläpitämään ja jatkuvasti kehittämään ammatillista osaamistaan. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintatapoja kehittämällä ja niistä viestimällä tulee varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen. Sisäinen tarkastus tukee tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tuloksellisuuden arviointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sisäinen tarkastus arvioi yhtymähallituksen hyväksymään suunnitelmaan perustuen objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja tuloksellisuutta sekä antaa suosituksia eli esittää toimenpide-ehdotuksia hallintojärjestelmän jatkuvaksi kehittämiseksi. Hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään yhtymäkokouksen hyväksymässä tarkastussäännössä. Katsaus riskinhallinnan tilanteeseen Vuoden 2016 aikana riskienhallinnan painopistettä on kohdennettu aiempaa enemmän hallinnollisesta riskienhallinnasta strategisen sekä toiminnallisen riskienhallinnan näkökulmiin. 18

Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä katsaus riskienhallinnan tilanteeseen Ammatillisen koulutuksen valtakunnalliset muutokset toiminnan rahoituksessa ovat edellyttäneet aiempaa tarkempaa toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Tässä onnistumiseksi Salpauksessa on edelleen kehitetty henkilöstö- ja taloussuunnitteluprosesseja vastaamaan nykyistä, nopeammin muuttuvaa reagointitarvetta. Henkilöstö- ja taloussuunnitteluprosesseilla tuetaan vastuullisen esimiesten onnistumista. Taloudellisen näkökulman lisäksi riskienhallinnassa korostuu pedagogissa muutoksessa onnistuminen. Muuttuva yhteiskunta ja työelämän tarpeet sekä ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistuminen edellyttävät lähitulevaisuudessa muutosta totuttuihin toimintamalleihin. Tämä haastaa Salpausta toimimaan entistä joustavammin muun muassa eri koulutusalojen ja ammattiryhmien kesken ja hyödyntämään henkilöstön osaamista laajemmin. 1.6 Kestävä kehitys ja ympäristö Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnan ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusta ja kuntayhtymän toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet sisältyvät opetus- ja koulutustoimintaan. Lisäksi tavoitteet huomioidaan muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Opetus- ja koulutustyön osalta kestävän kehityksen tavoitteena on lisätä opiskelijan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Opiskelijoilla tulee olla omalla alallaan vahva kestävän kehityksen osaaminen ja sitoutuminen vietäväksi työelämään. Päämääränä on kouluttaa ammattilaisia, jotka osaavat rakentaa tulevaisuutta ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Opetus- ja koulutustoiminnassa huomioidaan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisyä. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan Salpauksen toimintaa strategiakokonaisuuteen kuuluvat opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen ohjelman myötä. Kestävän kehityksen toimintakulttuurin ja ympäristövastuun vahvistamiseksi kuntayhtymän prosesseja arvioidaan ja kehitetään aktiivisesti. Kehittämistavoitteissa painopisteinä ovat muun muassa toimitilojen energiatehokkuuden kasvattaminen sekä käytettävän paperimäärän vähentäminen. Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkaat ratkaisut ja pyritään vähentämään toimitilojen energiankulutusta. Toimitilaohjelman myötä fyysiset käytössä olevat tilan myös vähenevät. Paperinkulutuksen vähentämiseksi kuntayhtymän tulostusjärjestelmä on uudistettu. Uudistuksen myötä Salpaus on siirtynyt tulostuksessa ja kopioimisessa uudenaikaiseen, ekologisempaan ja kustannustehokkaampaan tulostusympäristöön. Näillä uudistuksilla tulostus- ja kopiointimäärät ovat saatu putoamaan lähes puoleen aiemmasta jopa 6 800 000 vuosittaisesta sivumäärästä. 19

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2 Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuosille 2018 2020 Salpauksen toiminnan suunnittelun rakenne 2.1 Strategia vuosille 2016 2020 Salpauksen arvot ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne ja slogan: Me muutamme maailmaa. Arvot ohjaavat päätöksentekoa ja muodostavat perustan koko Salpauksen toiminnalle: opiskelijoille, henkilöstölle, esimiestyölle ja johtamiselle. Salpauksen perustehtävä: "Uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen". Salpauksen visio 2020: "Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka". Strategiset kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen Taloudellinen perusta 20

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Salpauksen strategiakokonaisuus 2016 2020 Osana strategiaprosessia on määritelty tavoiteltava toimintakulttuuri. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Kehitysohjelmille ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueille on nimetty vastuuhenkilöt ja työryhmät, jotka suunnittelevat konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit sekä vastaavat tavoitteiden toteutumisesta. Strategiset kehitysohjelmat on esitetty luvussa 2.1.1. ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet on esitetty luvussa 2.1.2. 2.1.1 Strategiset kehitysohjelmat Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat konkretisoivat toimenpiteet vision saavuttamiseksi: Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen. Taloudellinen perusta -kokonaisuudessa määritellään talouden suunta, tarvittavat muutokset ja päätökset, jotta toiminta on taloudellisesti kestävää ja kannattavaa. Kehitysohjelmista ja taloudellisesta perustasta on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit. 21

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.1.1 Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksella on työelämän tarpeista lähtevä keskeinen rooli alueellisena kouluttajana, kehittäjänä ja verkostojen vahvistajana. Lisätään Salpauksen vaikuttavuutta paikallisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Luodaan lisäarvoa ja menestystä alueelle yhdessä työelämän ja opiskelijoiden kanssa. Työelämän kumppanuuksia systemaattisesti syventämällä ja verkostoja vahvistamalla Salpauksesta kehittyy palveluintegraattori, joka toimii aktiivisesti ja tuloksellisesti asiakkaan tarvitsemien koulutus- ja kehittämispalvelujen yhdistäjänä. Salpaus toimii ammatillisen elinikäisen oppimisen uudistajana ja vauhdittajana koko työuran ajan. Kehitysohjelma 2018 2019 2020 Vastuuhenkilö Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Jyrki Pyykkönen saavutetaan? Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen Asiakkuustyön tavoitteellisuus Työpaikkojen tarpeet tarpeita vastaavat palvelut viestintä, markkinointi ja myynti perustehtävän toteuttaminen kohti visiota Reformin ja uuden koulutussopimus mallin tiedottaminen ja sen käytänteiden sopiminen yhdessä työelämän kumppaneiden kanssa. Aikataulu, toteutussuunnitelma ja tavoiteasetanta valmistellaan vuonna 2017 "Myynti on jokaisen salpauslaisen asia" -periaatetta syvennetään tukimateriaalin avulla (Miten myydä Salpauksen palveluja) Asiakkuustyön osaaminen ja laatu varmistetaan työpajojen, koulutuksen ja yhteisen materiaalin avulla. Etsitään asiakaskohtaiset vastaukset kysymykseen: Miten rakennetaan ja pidetään yllä asiakkaan luottamus? Yhteisen asiakaskeskeisen toimintatavan konseptointi valmistellaan ja otetaan käyttöön Tuote- ja palveluvalikoima analysoidaan ja kuvataan jatkuvan kehittämisen prosessi Yksiköiden markkinointi- ja sidosryhmäsuunnitelmat laaditaan osaksi Salpauksen markkinointi- ja sidosryhmäsuunnitelmaa Laaditaan kokonaispalvelutarjonnan kuvaus Asiakkuudenhallintajärjestelmän (AHA) kehittäminen ja käytön tehostaminen, asiakkuustyön dokumentointi - Salpaus enemmän kuin koulu opiskelijan ja työelämän kohtaamispaikka - Salpaus on palveluintegraattori, joka toimii aktiivisesti ja tuloksellisesti asiakkaan tarvitsemien koulutus- ja kehittämispalvelujen yhdistäjänä - Koko henkilöstö osallistuu toiminnan, tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen - Salpaus on ammatillisen elinikäisen oppimisen vauhdittaja koko työuran ajan 22

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Suunnitelmien ja sopimusten tekeminen Kumppanuuden tavoitteet ja hyödyt kuvataan yhdelle sivulle Salpaus-tasoisen ja alakohtaisten sidosryhmäsuunnitelmien laatiminen, toteuttaminen ja raportointi vuosittain Kuvataan vastuut, tavoitteet, painopisteet, yhteistyön muodot ja aikataulut Kumppanuussopimusten teko strategisesti tärkeiden kumppaneiden kanssa Suunnitellaan erikseen pieniä työpaikkoja varten tarvittavat sopimukset Selvitetään uusien palvelumallien tarve ja käyttöönotto pk-työpaikkojen kanssa (reformin vaikutus) Kehitetään työpaikalla tapahtuvan opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja resurssit reformin hengessä (opettaja/työpaikka) Yhteyshenkilöiden tehtävät ja vastuut Työpaikalta hankittava / sinne vietävä informaatio ja sen käsittely Salpaus-tasoisten ja alakohtaisten työpajojen ja ammatillisten aamukahvien järjestäminen Suunnitelmallisen yhteistyön toteuttaminen työelämän kumppaneiden kanssa Neuvottelukuntien perustaminen Toimitaan suunnitelmien mukaan jatkuvan parantamisen periaatteella ja arvioidaan säännöllisesti toteutumista/onnistumista Jokaisella salpauslaisella on aktiivisia työelämä- ja sidosryhmäkumppaneita Toteutumatieto kerätään asiakkuudenhallinta- (AHA) -järjestelmään Toimitaan aktiivisesti alueellisissa verkostoissa, esimerkiksi ennakointi ja aluekehitysyhteistyö Arvioidaan vuosittain jäsenyydet ja osallistuminen eri verkostoihin Vahvistetaan yhteistyötä LAMK/LUTin kanssa ja selvitetään yhteistyömahdollisuuksia muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Jatketaan suunnitelmallista suhdetoimintaa kansanedustajiin, viranomaisiin ja muihin alueen julkisiin toimijoihin Yhteistyön arviointi ja kehittäminen Osaamisen kehittämisen toimenpiteet, osallistuminen ja palaute Markkinointi- ja sidosryhmäsuunnitelmien arviointi Tuote- ja palveluvalikoiman arviointi (uudistuminen) Myynnin kannattavuusarviointi - - - 23

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Työelämäyhteistyön ja kumppanuusohjelman toteutumisen arviointi ja kehittäminen yhdessä kumppaneiden kanssa Sidosryhmätutkimuksen toteuttaminen syksyllä 2018 Työpaikkaohjaajille ja -kouluttajille suunnattujen kyselyjen toteuttaminen ja tulosten analysointi Tarvittavat päätökset Tarvittavat hankinnat/ budjetti Mittarit Rehtorin päätös neuvottelukuntien asettamisesta Asiakkuustyön resursointiin liittyvät linjaukset ja päätökset AHA-järjestelmän kehittämiseen liittyvä investointipäätös Myynnin ja kumppanuuksien kehittämiseen liittyvät tukitoimet ja päätökset AHA järjestelmän päivittäminen, n. 60.000. Suunnittelu aloitetaan vuonna 2017, investointi 2018. Valmistuneiden opiskelijoiden työllistymismittari Opettajien työelämäjaksot aloittain opetusalajohtaja > tavoiteasetanta ja seuranta toiminnanohjausryhmässä Opetusalojen järjestämiin tilaisuuksiin osallistuneiden kumppaneiden määrä Kumppanuussopimusten määrä Sidosryhmätutkimuksen tulokset Työpaikkaohjaaja- ja -kouluttajakyselyiden tulokset AHA järjestelmän päivittäminen / n. 60.000 24

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.1.2 Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen -kehitysohjelma Pedagogiikan ja oppimisratkaisujen kehitysohjelmassa on asetettu tavoitetila opintojen henkilökohtaistamiseen, digitalisaatioon, aikaan ja paikkaan sitomattomaan oppimiseen ja Salpauksen oppimismaisemaan. Jokaisen oppijan opiskelu suunnitellaan henkilökohtaisesti, opetuksessa ja ohjauksessa käytetään yhteisiä sähköisiä ympäristöjä, oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismaisemassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä ja Salpauksen tarjoamat muuntojoustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustavat oppimisympäristöt. Kehitysohjelma 2018-2019 2020 Vastuuhenkilö Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Seija Katajisto Opintojen henkilökohtaistaminen Kaikki opiskelijat henkilökohtaistetaan reformin mukaisesti ja HOKS (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) dokumentoidaan yhteiseen digitaaliseen ympäristöön. Henkilökohtaiset ja yksilölliset oppimispolut ovat käytössä. Polut muodostuvat tutkinnon osista ja vaihteluista oppimismaisemassa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sujuu laadukkaasti hyvällä ammattitaidolla. Tutke3:n mukaiset tutkinnot on suunniteltu poluttaen johtamaan työelämän eri tehtäviin, jatko-opintoihin ja yrittäjyyteen. Tutkinnonosia tarjotaan ristiin yli tutkintorajojen ja kaksoistutkinnot (am+yo ja am+am) ovat käytössä. Yhteinen koulutuspolku ammattikorkeakoulun kanssa sekä yrityskohtaiset polut ovat osa jokaista tutkintoa. Digitaalinen työtapa ja toimintakulttuuri Urasuunnittelu ja rekrytointipalvelut ovat osa opiskelijan HOKS:ia ja ohjausta. Opiskelijoiden digitaalinen oppimisympäristö on kokonaisuus, jossa salpaustasoiset, alakohtaiset sekä opiskelijan omat ympäristöt muodostavat toimivan kokonaisuuden. Ohjaus digitaalisessa ympäristössä on jokaisen opiskelijan käytössä oleva mahdollisuus. Ympäristöä kehitetään yhdessä opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Henkilökunta käyttää päivittäisissä työtehtävissä yhteisiä paikasta ja ajasta riippumattomia sähköisiä työskentely-ympäristöjä. Salpauksen koulutustarjonta julkaistaan organisaation omissa ja valtakunnallisissa palveluissa (mm. opintopolku ja AmOsaa). Koulutustiedon tuotanto on osa valtakunnallista kokonaisuutta (mm. KOSKI), joka mahdollistaa kustannustehokkaiden yhteisten digitaalisten palveluiden kehittämisen Salpauksen henkilöstö ja opiskelijat käyttävät päivittäisissä työtehtävissään yhteisiä paikasta ja ajasta riippumattomia sähköisiä työskentely- ja oppimisympäristöjä. 25

Salpauksen oppimismaisema Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Työtehtävien yhteydessä oppiminen on kaikille opiskelijoille mahdollista: Jokaisella alalla on työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, kaikissa Salpauksen oppilaitospalveluissa on työssäoppijoita ja työelämän kanssa tehdään yhteisiä projekteja. Työtehtävien yhteydessä oppiminen on suunnitelmallista, laadukasta, tavoitteellista ja ohjattua. Opiskelijan on mahdollista saada opintoihinsa liittyvä tieto ja materiaali käyttöönsä sähköisessä muodossa. Opiskelijan digi-ympäristössä on päivittyvää opintoihin keskeisesti liittyvää sisältöä ja ohjauksellista palvelua. Salpauksen oppimisympäristöt suunnitellaan osaamisperusteisesti ja ne ovat eri alojen ja tutkintojen opetushenkilöstön ja opiskelijoiden yhteisessä käytössä. Yhteinen varausjärjestelmä kaikille tiloille ja käyttäjille lisää joustavuutta ja optimoi tilojen käyttöä. Vipusenkadun teknologiakampus on käytössä. Keskustakampuksen STÅ 8-10 muutostyöt aloitetaan. Oppiminen on mahdollista 24/7 opiskelijan kanssa suunnitellussa oppimismaisemassa, jossa yhdistyvät hänen henkilökohtaiset ympäristönsä, työelämän aidot ja ajantasaiset työtilaisuudet sekä Salpauksen tarjoamat muuntojoustavat aktiiviseen vuorovaikutukseen kannustavat oppimisympäristöt. Pedagogiikka on o monimuotoista ja osaamisperusteista o perusteltua ja läpinäkyvää, o opetushenkilöstön, työelämän ja opiskelijoiden yhdessä suunnittelemaa sekä uudistuvaa. Tarvittavat päätökset Tavoitteita tukevat järjestelmähankinnat (opintohallintojärjestelmä, opiskelijahallintojärjestelmä) OKM:n päätökset tiedon tuotannosta ja valtakunnallisista palveluista Uudistuva ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö Tarvittavat hankinnat/budjetti Rakentaminen Tavoitteita tukevat järjestelmähankinnat (opintohallintojärjestelmä, opiskelijahallintojärjestelmä) Mittarit - 26

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.1.3 Taloudellinen perusta -kehitysohjelma Koulutuskeskus Salpauksen talous tulee saada tasapainoon julkisen rahoituksen noin 30 prosentin leikkauksista huolimatta. Toiminnallinen tulos on pysynyt kutakuinkin tasapainossa kesäkuun 2017 loppuun asti. Vuonna 2018 vähenee mm. kiinteistötuotot, kun Lahden ammattikorkeakoulun siirtyminen Lahden Niemen kampukselle toteutuu. Voimme käyttää taseeseen aiempina vuosina kerryttämiämme ylijäämiä sopeutumisen rahoittamiseen. Aikaa tähän tarvitaan aina vuoteen 2020 asti. Pääsemme tavoitteeseen muuttamalla pedagogiikka- ja oppimisratkaisuja, vahvistamalla ja toteuttamalla palveluverkkoselvityksen ja toimitilaohjelman toimenpiteet sekä muuttamalla ja kehittämällä koko organisaation toimintaa. Myös Keva-lain 19 muutosesitys vuodesta 2019 alkaen on tärkeä osa raskaiden henkilösivukulujen pienentämisessä. Esityksen mukaan eläkemenoperusteinen maksu lakkaisi 2018 ja uutta korvaavaa tasausmaksua ei vuodesta 2019 alkaen kohdistettaisi kuntayhtymiin eikä osakeyhtiöihin. Tavoitteena on, että kuntayhtymien eläkemaksu ei ylittäisi TyEl:n mukaista työnantajan työeläkemaksua. Eläkemenoperusteinen maksu on Salpaukselle vuonna 2018 tasolla 1,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 talous on jälleen tasapainossa, taseessa on jäljellä vanhoja ylijäämiä kiinteistöjärjestelyiden jälkeen15 miljoonaa euroa, (ylijäämiä on käytetty noin 7 miljoonaa euroa 2016 2020 kiinteistöjen lisäpoistoihin ja myyntitappioihin sekä toiminnallisten alijäämien kattamiseen), kiinteistöinvestointeja on toteutettu 2016 2020 toimitilaohjelman mukaisesti noin 53 milj. euroa, kiinteistöjä on käytössä korkeintaan 100 000 neliötä, lainapääoma on noin 20 milj. euroa, lainanhoitokate 2,8 ja maksuvalmius on noin 30 päivää. Kehitysohjelma 2018 2019 2020 Vastuuhenkilö Arvio talousarviovuoden tilanteesta / Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Martti Tokola Talouden suunta Suomen hallitusohjelman mukaisessa Ammatillisen koulutuksen Suomen hallitusohjelman mukaisessa Ammatillisen Koulutuskeskus Salpauksen toiminta ja reformissa uudistetaan koulutuksen rahoitus-, ohjaus- ja säätelyjärjestelmät. koulutuksen reformissa uudistetaan tuloksellisuus tukee uuden rahoituslain Rahoitusleikkaukset Salpaukselle, yli -20 milj., noin - koulutuksen rahoitus-, ohjaus- ja säätelyjärjestelmät. mukaisen riittävän ja ennustettavan ra- 30 % on jo toteutettu vuosina 2014-2017. Rahoitusleikkaukset Salpaukselle, hoituksen saamista. yli -20 milj., noin -30 % on jo toteutettu vuosina 2014 2017. Muutokset ammatillisen koulutuksen rahoituksessa Tarvittavat muutokset/ päätökset Salpauksessa Salpauksen rahoitukseen ei arvioida kohdistuvan leikkauksia vuonna 2018. Uusi rahoituslainsäädäntö astuu voimaan viiden (5) vuoden siirtymäajalla. Koulutustarjonnan kehittäminen ja tarvittavat muutokset Keva-lain 19 muutosesitys vuodesta 2019 alkaen poistaa eläkemenoperusteisen maksun kuntayhtymiltä. Salpauksen rahoitukseen ei arvioida kohdistuvan leikkauksia vuonna 2019. Salpaus ei ole uuden rahoituslain vaikutuksesta häviäjä. Koulutustarjonnan kehittäminen ja tarvittavat muutokset Koulutustarjonnan kehittäminen ja tarvittavat muutokset 27

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Toimitilaohjelman kehittäminen ja toteuttaminen, tavoitteena on: - Keskustakampus, Lahti Ståhlberginkatu 8-10 saneerauksen toteuttaminen ja samalla koko kampuksen käytön tehostaminen, - Tutkitaan väistötiloina toimivien Svinhufvudinkatu 13 ja 2 E ja D -talojen jatkokäyttöä tavoitteena tehostaa edelleen tilankäyttöä koko kampuksella. - Valmistellaan osana toimitilaohjelman kehittämistä Lahden Vipusenkadun kampuksen jatkokehittämistä tavoitteena vähentää merkittävästi toimitilaa, ja arvioida uudisrakentamisen tai vanhan korjaamisen hyötyjä, riskejä, kustannuksia. - Tyhjien kiinteistöjen myynti; Hollola, Kukonkoivu; Heinola Opintie 2; Lahti 3. krs Nicksin kiinteistö - Svinhufvudinkatu 7-9 (Patinan kiinteistö) ja Svinhufvudinkatu 2 A ja B -talojen muutos asumiseen, yhteistyössä Lahden Talot Oy:n kanssa prosessin edistäminen Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin reformin suuntaviivojen mukaisesti. Muutokset TA:ssa Syksyn 2015 ja kevään 2016 yhteistoimintaneuvotteluissa tunnistettujen toimenpiteiden toimeenpanon varmistaminen ja realisointi. Laadukkaan toiminnan varmistaminen olemassa olevilla resursseilla. Kiinteistöjen vähentäminen: tavoitetta kasvatettava 40 %:n vähentämistavoitteesta vuoteen 2023 mennessä. Tavoite täsmentyy toimitilaohjelman valmistelun edetessä. Mittarit Tilikauden alijäämä 1,4 milj. Kulujen sopeuttaminen -4,5 %/-2,5 milj. vrt. TA 2017 Tase: Ylijäämät 15 milj. Lainapääoma 10 milj. Lainanhoitokate 5, Kassan riittävyys (pv) 50 Investoinnit 10,496 milj. - Kiinteistöinvestoinnit 8,650 milj. - Irtaimistoinvestoinnit 1,440 milj. Toimitilaohjelman kehittäminen ja toteuttaminen Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin reformin suuntaviivojen mukaisesti. Laadukkaan toiminnan varmistaminen olemassa olevilla resursseilla. Eläkemaksut pienenevät 1,7 miljoonaa euroa. Vanhat kiinteistöpoistot pienevät. Kiinteistöjen vähentämisen tavoitteen kasvu täsmentyy. Toimitilaohjelmaa on toteutettu tavoitteen mukaisesti. Talouden sopeuttaminen pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen keinoin reformin suuntaviivojen mukaisesti. Hallitusohjelman edellyttämän sopeuttamisen toteuttaminen. Kiinteistöjen vähentäminen yli -40 % vuodesta 2013 vuoteen 2023 mennessä. Tilikauden yli-/alijäämä > 0 Tilikauden yli-/alijäämä > 0 Tase: Ylijäämät 15 milj. Lainapääoma 15 milj. Lainanhoitokate 4, Kassan riittävyys (pv) noin 30 Investoinnit 14,312 milj. - Kiinteistöinvestoinnit 13,054 milj. Tase: Ylijäämät 15 milj. Lainapääoma 20 milj. Lainanhoitokate 2,8 Kassan riittävyys (pv) noin 30 Investoinnit 11,396 milj. - Kiinteistöinvestoinnit 9,826 milj. - Irtaimistoinvestoinnit 1,469 milj. - Irtaimistoinvestoinnit 1,702 milj. Käytössä olevat toimitilat 105 000 m 2 Käytössä olevat toimitilat 105 000 m 2 Käytössä olevat toimitilat 100 000 m 2, määrä edelleen laskeva 28

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.2 Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet Salpauksen strategiatyössä on valmisteltu varsinaisen strategia-osan lisäksi toimintakulttuurin vahvistamisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategia painopisteineen ohjaa suunnan valinnoille ja kehittämistyölle. Toimintakulttuuri vahvistaa yhteistä tahtotilaa tehtyjen valintojen onnistumiselle. Toimintakulttuurin tehtävänä on tukea oppimisen rohkeutta, tekemisen iloa ja reilua asennetta sekä vuorovaikutusta yhteisöissä. Yhteisöllisen toimintakulttuurin piirteitä ovat esimerkiksi osaamisen jakaminen, opiskelijoiden osallistaminen, sitoutuminen, avoin vuorovaikutus, luottamus, kannustus ja kehittäminen sekä onnistunut esimiestyö ja johtaminen. Salpauksen toimintakulttuuria tarkastellaan seuraavista näkökulmista: opetus- ja toteutussuunnitelman tavoitteet, opetus- ja ohjausmenetelmät, opetusmateriaali, opetuksen sisällöt, säännöt ja ohjeet, koko henkilöstön vuorovaikutus oppimistilanteessa ja sen ulkopuolella, fyysiset tilat. Salpauksen tavoitteena on yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentaminen. Toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet ovat: Opiskelijoiden osallistuminen Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Osa-alueista on laadittu matriisit, joissa on visio vuodelle 2020, tarvittavat toimenpiteet ja päätökset, tarvittavat hankinnat ja vaikutukset budjettiin sekä mittarit. 29

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 2.1.2.1 Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Salpauksessa opiskelijat osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen. Hyvinvoivat opiskelijat oppivat ja viihtyvät moderneissa oppimismaisemissa entistä paremmin. Heidän toimintansa on kaikkien arvostamaa, tunnustamaa ja opintoja edistävää osallistumista yksilön ja yhteisön hyväksi. Toimintakulttuurin osa-alue Vastuuhenkilö Merja Tirkkonen Opiskelijoiden yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen Miten tavoiteltu tila saavutetaan 2018 2019 2020 Opiskelijat osallistuvat hyvinvointia tukevan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen - Hyvinvointiryhmien toiminnan vakiinnuttaminen ja opiskelijoiden osallisuuden vahvistaminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen - Jokaisella opiskelijalla on oikeus olla oma itsensä - Eri kampuksille omat nuorisotyöntekijät, toteutus nuva-opiskelijoiden top-paikkoina Opiskelijoiden yhteisöllisyyden kehittäminen vertaisohjaajuuden avulla - Opiskelijatoiminnan koordinaattorin roolin selkiyttäminen - Luodaan erilaisia alakohtaisia ratkaisuja ja toimintamalleja - Somen hyödyntäminen entistä paremmin Miten tavoiteltu tila saavutetaan - Toiminnan arviointi ja kehittäminen - Toiminnan arviointi ja kehittäminen Tavoiteltu tila on vuonna 2020 - Opiskelijalähtöinen toiminta viihtyisissä ja turvallisissa oppimismaisemissa, jotka kehittyvät opiskelijoiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden myötä. Ryhmäyttämis- ja perehdyttämiskäytännöt toimivat kaikilla aloilla ja opintojen eri vaiheissa myös keskeytyksiltä tulevat huomioiden - Kannustetaan monialaisiin ryhmäyttämiskäytäntöihin - Hakeutumisvaiheen perehdytys sekä jatkavien ja keskeytykseltä palaavien opiskelijoiden perehdyttäminen ja sitouttaminen mallinnetaan ja kuvataan aloilla - Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kiusaamiseen puuttuminen, pilotointi ja toimintamalli Opiskelijatapahtumat ovat vetovoimaisia - Opiskelijat ideoivat tapahtumia (Kampusfestit, Katufestarit, teemapäivät, valmistujaiset, juhlat yms.). Lukuvuosikohtaisen toimintakalenterin laatiminen. - Monialaiset projektit ja tapahtumat osana opintoja - Kannustetaan aloja kokeilemaan erilaisia Kaveripäivä-tapahtumia - Toiminnan monipuolistaminen - Toiminnan arviointi ja kehittäminen 30

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Opiskelijoiden osallistuminen työturvallisuuskulttuurin toteuttamiseen - Työturvallisuuskulttuuria edistetään aloilla eri toimin opiskelijat osallistaen - Toiminnan kehittäminen Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Opiskelijapalautejärjestelmän vakiinnuttaminen ja palautteiden hyödyntäminen - Uudessa rahoitusmallissa opiskelijapalaute on yksi vaikuttavuusrahoitukseen vaikuttava tulos. Jatketaan opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä ja parannetaan erityisesti reklamaatioiden käsittelyä sekä palautteiden analysointia ja hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä Vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistaminen - Henkilökohtaistaminen keskiöön reformin mukaisesti, Hos - Opiskelijatoiminnan kehittäminen eri muodoin, Kiltakunta, Heinolan opiskelijakunta, opiskelijafoorumit yms. - Opiskelijaedustus Salpaustason opiskeluhuoltoryhmään, käytännön vakiinnuttaminen - Salpauksen opiskelijalogon suunnittelu ja käyttöönotto, taito näkyväksi - Opiskelijat mukaan koulutusten markkinointiin esim. osana yrittäjyysopintoja. Yläastekierrokset, visuaaliset opiskelijatarinat ja monikanavainen some - Opiskelijat mukaan rakennushankkeiden luonnossuunnitteluun ja hankkeiden etenemisen viestintään - Palautteiden hyödyntäminen - Toiminnan monipuolistaminen, arviointi ja kehittäminen - Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet ovat systemaattisia ja tunnustettuja organisoidun ja johdetun opiskelijakuntatoiminnan ja modernin opiskelijapalautejärjestelmän kautta. Opiskelijaviestinnän kehittäminen - Opiskelijat mukaan viestinnän suunnitteluun, esim. opiskelijoiden some-sessiot Learning Cafessa - Virallinen/epäviralliset viestintäkanavat - Toiminnan kehittäminen Tarvittavat päätökset - Koko henkilöstön sitoutuminen toimintaan, johdon tuki ja tarvittava koulutus. - Sitoutuminen toimintaan, johdon tuki ja tarvittava koulutus. Tarvittavat hankinnat/budjetti - 15 000 e - 15 000 e/v Mittarit - Opiskelijoiden hyvinvointikysely - Opiskelijoiden kyselyt 31

2.1.2.2 Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Koulutusalat tekevät yhdessä opetussuunnitelmien, tutkintojen ja henkilöstökoulutusten suunnittelua ja toteutusta. Koulutusalat arvioivat yhdessä toimintaansa ja jakavat hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että päällekkäisyys vähenee, osaamisen jakaminen lisääntyy ja henkilö- ja tilaresurssien käyttö tehostuu. Koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen tarjoaa kaikille opiskelijoille erinomaisia mahdollisuuksia kartuttaa ja syventää ammatillista osaamista aidoissa työelämän tilanteissa. Oppilaitoksen omien toimintojen opinnollistaminen rikastuttaa oppimisympäristöjämme, tarjoaa opiskelijoille uusia pedagogisia vaihtoehtoja sekä antaa mahdollisuuden tehostaa organisaation toimintaa. Toimintakulttuurin osa-alue Vastuuhenkilö Risto Salmela Ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen 2018 2019 2020 Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? Lisätään ja syvennetään Koulutuskeskus Salpauksen eri ammattiryhmien välistä yhteistoimintaa. Lisätään kiinteistöinvestointien kautta opiskelijoiden osallistumista omissa rakennushankkeissa, kiinteistön hoidossa sekä muissa ammattiryhmien välisissä toiminnoissa. Kartoitetaan myös ulkopuolisten yritysten toiminnallisia valmiuksia ja mahdollisuuksia syventää opiskelijoiden osallistumista rinnakkaisalojen toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Syvennetään aikaisemmin sovittujen käytänteiden toteutusta. Lisätään oppilaitoksen kaikille yhteisten tavoitteiden yhteensovittamista oppilaitoksen työvuoden kierrossa (esim. kesäopinnot) Salpauksen eri ammattiryhmien osallistuminen opiskelijoiden harjaantumiseen ammattialoilla Kehitetään opiskelijatyön ja yrityskumppaneiden yhteistoimintaa, jossa on mukana myös oppilaitospalvelut. Syvennetään palveluintegraattori-ajatusta Salpauksen toiminnassaan tarvitsemia palveluja tuotetaan soveltuvassa määrin osana oppimisprosessia Kannustetaan oppilaitospalveluiden henkilöstön osallistumista ohjausosaamista vahvistamiin valmennuksiin. Työpaikoilla ja Salpauksen ympäristöissä tapahtuva oppiminen yhdistetään ammattiopetuksen sisältöihin Laajennetaan sähköisten oppimisympäristöjen ja alustojen ympäristöjen hyödyntämistä yhteistoiminnassa - Salpauksen kaikkien toimintojen hyödyntäminen oppimisprosessissa on vakiintunut toimintatapa - Jokainen työyhteisön jäsen näkee oman toimintansa osana oppimisprosessia 32

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Koulutusalojen yhteistyön vahvistaminen Tarvittavat päätökset Koulutusalojen välisten sisäisten väyläopintojen mahdollistaminen Alojen opintojen avaaminen kaikille Kaikille yhteisten opintokokonaisuuksien digitaalinen hallinta osaksi ammattiopintojen integrointia, jossa Salpauksen omien oppimisympäristöjen mahdollisuudet tulevat huomioitua Tiivistetään vastuualueiden esimiesten yhteistä toteutuksen suunnittelua kampuskohtaisesti. Luodaan opetusalapäälliköille mahdollisuus toteuttaa yhteisten tutkinnon osien ja ammatillisten tutkinnon osien integrointi kampuskohtaisesti. Kannustetaan opiskelijoita ottamaan tutkinnonosia rinnakkaistutkinnoista ja kehitetään HOKS:in yhteydessä ryhmänohjaajan valmiuksia tuoda esille rinnakkaisia mahdollisuuksia. Järjestetään ryhmänohjaajille ja opoille yhteisiä varjostamismahdollisuuksia kehittää henkilökohtaistamisen valmiuksia Lisätään ohjausosaamista työpaikkaohjaajakoulutuksen kautta omalle henkilöstölle sekä työelämälle - Salpauksessa on yhteisesti toteutettavien opintokokonaisuuksien tarjotin, jolta opiskelija pystyy joustavasti valitsemaan haluamansa kokonaisuuden. - Henkilö- ja tilaresurssien käyttö on tehostunut ja osaamisen jakaminen lisääntynyt. Tarvittavat hankinnat/budjetti Oppimisympäristön suunnittelu siten, että yhteiset toteutukset mahdollistuvat kampuskohtaisesti. HOKS-koulutuksia, jossa sisällön pääpaino on kaikissa koulutussisällöissä ja mahdollisuuksissa Mittarit Työssäoppimisen määrät Työssäoppimisen määrät - Salpauksen toiminnoissa suoritetut osaamispisteet 33

2.1.2.3 Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 Salpauksessa on tavoitteena arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Eettisen johtamisen piirteitä ovat: oikeudenmukaisuus, laajojen kokonaisuuksien hahmotuskyky, vastuunkantokyky, rehellisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus, johdonmukaisuus ja onnistunut vuorovaikutus. Koko työyhteisö, lähiesimiestyö ja johtaminen vaikuttavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja toimintaan. Salpauksen arvot ovat: oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Salpauksen eettisen johtamisen kulmakivet ovat: vastuullisuus ja tarttuminen, keskustelu ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen, vaikuttavuus ja keskittyminen olennaiseen. Toimintakulttuurin osa-alue Vastuuhenkilö Jarmo Kröger Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen Johtaminen 2018-2019 2020 Miten tavoiteltu tila saavutetaan? Mikä on tavoiteltu tila vuonna 2020? - Eettinen johtaminen; - eettisen johtamisen kulmakivet arkeen - avoimen ja keskustelevan johtamiskulttuurin vahvistaminen - aloitteellisuutta ja luovuutta tukevan johtamisen vahvistaminen - Johtamisen uudistaminen; - johtamisen sujuvoittaminen tukemaan toimintaympäristön ja lainsäädännön edellytyksiä - selkeän ja johdonmukaisen johtajuuden vahvistaminen - Salpauksessa toteutuu eettinen, avoin ja hyvähenkinen johtaminen. - Johto näyttää organisaation suunnan sekä työskentelee tuloksellisesti verkostoissa strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Lähiesimiestyö - Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen; - johtajien ja päälliköiden vapaamuotoiset, avoimuutta ja luottamusta edistävät foorumit - aidon luottamuksen yhdessä rakentaminen - Eettinen johtaminen esimiestyössä; - eettisen johtamisen kulmakivet arkeen - lähiesimiestyö tasalaatuiseksi - uudistuvan toimintaympäristön ja lainsäädännön edellyttämän pedagogisen johtamisen vahvistaminen - esimiestyön aikataulu/työpöytä - Esimiestyön tukeminen; - esimiesten johtamis- ja esimiestyön vastuiden ja roolin selkeyttäminen - esimiestyön tuen kuvaaminen ja kehittäminen esimiesten kannustaminen - esimiesten yhteisten foorumien uudistaminen (tavoitteellisuus ja tarkoituksenmukaisuus) Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen - Lähiesimies toimii ihmisten kanssa eettisen johtamisen mukaisesti. - Ammattitaitoinen lähiesimiestyö mahdollistaa ja tukee henkilöstön (myös esimiehen) onnistumisia asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa Salpauksen tavoitteiden mukaisesti. 34

Työyhteisö Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Strategia vuosille 2016 2020 - esimiesten foorumien uudistaminen missä foorumeissa keskustellaan, missä päätetään, missä informoidaan - osallistavan ja valmentavan esimiestyö käytänteiden vahvistaminen - Uudistuvan ammatillisen koulutuksen avaaminen - uusien toimintamallien vahvistaminen - osallisuuden vahvistaminen - varmuuden palauttaminen ja epävarmuuden tunteen lieventäminen - itsensä johtamisen vahvistaminen - Arvojen mukaisen toiminnan esiin nostaminen (mm. palautteen, -/+ antaminen ja vastaanottaminen); arvokeskustelut eri tilanteissa - Uudistetun onnistumiskeskustelumallin käyttöönotto - Henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen - Nopean palkitsemisen mallin kehittäminen - Yhteisen ymmärryksen ja keskustelukulttuurin vahvistaminen - Uuden opettajuuden määrittely ja vahvistaminen - Työyhteisössä toimimme kaikki vastuullisesti sekä vahvasti yhteisiin arvoihin ja tavoitteisiin sitoutuen. - Iloitsemme sekä yksilöiden että koko työyhteisön onnistumisista ja kannustamme toinen toisiamme. Tarvittavat päätökset - Henkilöstön hyvinvoinnin tukemien 110 000 Tarvittavat hankinnat/budjetti - Henkilöstön hyvinvoinnin tukemien 110 000 - Palkitseminen ja kannustaminen 7000 e - Valmennus 10 000 e Mittarit Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn mittarit Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn mittarit: J 3,25/0,85 E 3,60/0,96 T 3,70/0,85 35

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) 2.2 Tuloskortti Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen ja taloudellisen perustan vahvistamiseen Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Opiskelijavuodet lkm 6 532 6 477 6 563 6 563 6 563 Suoritetut tutkinnot lkm 2 583 2 370 2 380 2 360 2 410 - perustutkinnot lkm 1 930 1 750 1 750 1 800 1 850 - ammattitutkinnot lkm 311 350 300 270 270 - erikoisammattitutkinnot lkm 342 270 330 290 290 Suoritetut tutkinnon osat lkm 21 275 21 890 23 500 23 500 - perustutkinnot lkm 18 949 19 650 21 500 21 500 - ammattitutkinnot lkm 1279 1 230 1 110 1 110 - erikoisammattitutkinnot lkm 1047 1 010 890 890 Työllistyminen* % 62,0 63,0 65,0 66,0 Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk+yliopisto * % 4,0 4,0 5,0 6,0 Opiskelijapalaute mittari otetaan käyttöön v. 2018 kun rahoitusmallin pohjana oleva valtakunnallinen palautejärjestemä vahvistettu Työelämäpalaute mittari otetaan käyttöön v. 2018 kun rahoitusmallin pohjana oleva valtakunnallinen palautejärjestemä vahvistettu Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat (yhteishaku) hakijat / aloituspaikat 1755/1630=1,08 1,07 1,03 1,03 1,03 Opinnoista eroaminen (tavoitteena koko perustutkinto) * % 15,4 12,0 14,5 13,0 12,0 Oppisopimuskoulutuksen purku (perustutkinnot) lkm 11,3 9,0 11,0 10,0 9,0 VALMA-koulutuksen jälkeen 2. asteen koulutukseen sijoittuminen % 78,0 78,0 80,0 82,0 * TP2016 toteuma ja TA2017 sisältää nuorten ammatillisen koulutuksen tilanteen Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Johtamisen onnistuminen ** ka / keskihajonta 3,23/0,88 3,25/0,88 ka / Lähiesimiestyön onnistuminen ** keskihajonta 3,57/0,98 3,60/0,98 ka / Työyhteisön toimivuuden onnistuminen ** keskihajonta 3,70/0,88 3,70/0,88 ** Johtamis- ja työhyvinvointkysely toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2019 Taloudellisesta perustasta huolehtimalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Tavoiteltavat tulokset yks. TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Henkilöstökulut 42 038 070 34 937 699 33 299 070 33 350 800 33 683 200 osuus toimintatuotoista % 53,5 56,4 55,4 55,4 55,4 Palvelujen ostot 12 547 028 10 668 811 10 394 400 10 000 000 10 000 000 josta opetus- ja koulutuspalvelujen ostot 3 907 587 3 439 704 3 396 691 3 100 000 3 100 000 Toimitilakustannukset 14 040 020 14 666 736 14 200 821 12 576 234 12 715 419 osuus toimintatuotoista % 17,9 23,7 23,6 20,9 20,9 Salpauksen käytössä olevien tilojen kokonaismäärä m 2 106 663 107 712 105 000 105 000 100 000 Vuosikate 11 362 356 5 596 199 6 313 585 6 108 727 6 306 087 Tilikauden tulos 1 549 367-3 440 000-2 081 615-693 553-829 779 Kertynyt yli-/alijäämä 22 489 014 13 524 691 18 221 250 18 377 384 18 397 293 Lainapääoma 716 823 8 632 823 9 748 823 15 664 823 19 880 823 Lainanhoitokate t.luku 2,4 16,6 5,6 4,2 2,8 Kassavarat 31.12. 15 422 042 11 782 000 9 121 825 6 391 000 5 618 000 Kassavarojen riittävyys pv 66 58 51 33 30 Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat kohdassa 6.1 2.3 Henkilöstön koulutussuunnitelma Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman osaamisen varmistamisen tarpeet hyväksyttiin yhteistyötoimikunnassa 14.9.2017. Opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2018 o Salpauksen pedagogisten toimintamallien ja toteutustapojen kehittäminen ja vakiinnuttaminen o Monialainen ja verkostomainen yhteistyö opiskelijan oppimisprosessin ohjauksessa Muun henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2018 o Oman ammattialan erityisosaamisen ja roolin vahvistaminen oppilaitoskontekstissa 36

Toiminta- ja taloussuunnitelmaosa vuodelle 2016 (2016 2018) Esimiesten osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2018 o Valmentavan esimiestyön vahvistaminen o Uudistuvan pedagogisen johtamisen vahvistaminen Koko henkilöstön osaamisen varmistamisen tarpeet vuodelle 2018 o Yhteisöllisen ja opiskelijalähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen o Työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen o Henkilöstö osaa hyödyntää monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti digitaalisia ympäristöjä työssänsä Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tavoitteita ja tarpeita ohjaavat strategiset kehitysohjelmat ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet. Eettinen kasvaminen ja arvojen mukainen toiminta on osana jokaisen salpauslaisen toimintaa ja uuden oppimista. 37

Tuloslaskelmaosa 3 Tuloslaskelmaosa 3.1 Taloudelliset lähtökohdat Talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut sopeutuminen ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkauksiin, jotka raskaimmin kohdistuvat vuoteen 2017. Kuntayhtymän tuotot laskevat vuonna 2017 yli miljoona euroa kuukaudessa. Ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 rahoituksen odotetaan olevana samalla tasolla kuin vuonna 2017. Indeksitarkistus on luvassa vasta vuonna 2020, joten kustannusten nousu aiheuttaa säästöpaineita koulutuksen järjestäjille tulevinakin vuosina. Kesken oleva järjestämislupaprosessi voi vaikuttaa yksittäisen koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitukseen. Ensi vuonna ammatillisen koulutuksen rahoituslain muutos aiheuttaa lisäksi epävarmuutta. Jatkossa perustutkinto- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen rahoitus tulee yhtenä kokonaisuutena, ja rahoitus tulee perustumaan ministeriön myöntämään opiskelijavuosimäärään sekä aiempina vuosina tuotettuihin suoritteisiin. Uuden rahoituslain siirtymäkausi on viisi vuotta. Vuonna 2016 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen vaikutukset kohdistuivat erityisesti opetuksen toteuttamisen muutokseen, koska aiemmilla kierroksilla vaikutus on kohdistunut erityisesti johtamisen, hallintoon ja tukipalveluihin. Toki viimeisissäkin sopeuttamiskierroksissa on tarkasteltu organisaation kaikkia toimintamalleja. Sopeuttamisen tulokset on otettu talousarvion valmistelussa huomioon. Talousarvion 2018 alijäämä on suunnilleen aiemman taloussuunnittelukierroksessa arvioidussa tasossa. Keva-lain 19 muutosesitys vuodesta 2019 alkaen on tärkeä osa talouden tasapainottamisessa ja raskaiden henkilösivukulujen pienentämisessä. Esityksen mukaan eläkemenoperusteinen maksu lakkaisi 2018 ja uutta korvaavaa tasausmaksua ei vuodesta 2019 alkaen kohdistettaisi kuntayhtymiin eikä osakeyhtiöihin. Tavoitteena on, että kuntayhtymien ja osakeyhtiöiden eläkemaksu ei ylittäisi TyEl:n mukaista työnantajan työeläkemaksua. Eläkemenoperusteinen maksu on Salpaukselle vuonna 2018 tasolla 1,7 miljoonaa euroa. Salpauksen toimintatuotot laskevat talousarviossa 2018 kokonaisuudessaan -1,8 miljoonaa euroa, -2,9 prosenttia talousarviosta 2017. Koulutuksen perusrahoitustuottojen on arvioitu säilyvän tämän vuoden tasolla, mutta työvoimakoulutuksen tuotto-odotusta on laskettu. Koulutuksen tuotot laskevat yhteensä -0,4 miljoonaa euroa tämän vuoden talousarviosta. Muiden tuottojen arvioidaan laskevat yhteensä -1,4 miljoonaa euroa. Ravintolapalveluiden tuotot laskevat -0,5 miljoonaa euroa ja kiinteistövuokrat -0,8 miljoonaa euroa johtuen pääasiassa ammattikorkeakoulun siirtymisestä kuntayhtymän ulkopuolisiin tiloihin. Talousarvion toimintakulut laskevat -5,6 prosenttia (-2,5 milj. euroa) vuoden 2017 talousarviosta. Suurin muutos on muissa kuin henkilöstökuluissa -7,9 prosenttia (-1,7 milj. euroa). Henkilöstökulut laskevat -4,7 prosenttia (-1,6 miljoonaa euroa). Salpauksen toimitilakustannukset suunnitelman mukaisine poistoineen talousarviossa 2017 ovat 14 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 2017 talousarvion tasoa. Tilakustannusten osuus toimintatuotoista talousarviossa 2018 on 23,3 prosenttia, kun vastaava luku vuoden 2016 talousarviossa oli 23,1 prosenttia. 38

Tuloslaskelmaosa 3.1.1 Toimintatuottojen muutos Toimintatuottojen taulukko on esitetty nykyisen rahoituslain mukaisella rakenteella vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Vuodesta 2018 alkaen Salpaus tulee samaan rahoituspäätöksen joka sisältää perustutkinto- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen ja järjestämislupaa edellyttävän työvoimakoulutuksen opiskelijavuosivolyymin, jonka suuntaamisesta eri tutkintoihin ja tutkintotyyppeihin koulutuksen järjestäjä päättää. TOIMINTATUOTOT TA 2018-TA 2017 TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 muutos muutos % TA 2018 osuus toimintatuotoista Yksikköhintatuotot 1000 60 114 56 839 48 721 48 750 29 0 81 % - ammatillinen peruskoulutus 51 191 49 117 43 272 41 299-1 972-5 % 69 % - Taitaja 2014 -kisajärjestelyt - tulosrahoitus (amm.peruskoulutus) + ka-hinta 1 498 1 421 1 802 1 802 3 % - oppisopimuskoulutus 6 416 5 711 5 450 5 648 199 4 % 9 % - lukiokoulutus 1 008 590 - ammatillinen lisäkoulutus sis. kohtaan muu koulutuksen laajuus Muut koulutustuotot 1000 10 086 8 670 6 437 6 022-414 -6 % 10 % - OKM:n rahoittama ammatillinen lisäkoul. 2 826 2 770 2 379 2 697 318 13 % 4 % - nuorten aikuisten osaamisohjelma 933 1 217 360 627 267 74 % 1 % - aikuisten osaamisohjelma 279 347 - maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 250 250 0 % 753-753 -100 % - työvoimakoulutus 4 747 3 376 2 187 1 619-569 -26 % 3 % - henkilöstökoulutus 955 732 587 633 46 8 % 1 % - tietopuolisen oppisopimuskoul.myynti 345 229 170 197 27 16 % 0 % Koulutustoiminnan tuotot yhteensä 1000 70 199 65 509 55 158 54 772-386 -1 % 91 % Projektit 1000 1 619 1 168 520 384-136 -26 % 1 % - opetuksen kehitt.hankkeet 899 647 170 278 109 64 % 0 % - Taitaja 2014 - eu-projektit 269 303 319 106-213 -67 % 0 % - maksullisen palv.toim. muut projektit 451 218 31-31 -100 % Muut tulot 1000 12 727 11 950 6 236 4 959-1 278-20 % 8 % - työtoiminta (koulutukseen liittyvä) 1 223 1 690 1 071 1 043-28 -3 % 2 % - Ravintolapalvelut 2 777 2 666 2 809 2 345-464 -17 % 4 % - Kiinteistöpalvelut 5 556 5 427 1 636 878-758 -46 % 1 % - Tietohallintopalvelut 1 421 961 92 58-34 -37 % 0 % - Tieto- ja kirjastopalvelut - Opiskelijapalvelut (kuraattoritoiminta) 481 229 - Työelämäpalvelut 57 38 63 20-43 -68 % 0 % - Reto ja hallintopalvelut 746 510 305 331 26 9 % 1 % - muut sekalaiset 466 430 261 284 23 9 % 0 % TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 1000 84 546 78 627 61 914 60 115-1 799-3 % 100 % 39

Tuloslaskelmaosa 3.2 Tuloslaskelma Sisältää ulkoiset erät 1000 euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toimintatuotot 78 627 61 914 60 115 60 200 60 800 - Myyntituotot 69 680 58 856 57 460 - Maksutuotot 144 116 116 - Tuet ja avustukset 3 427 1 318 1 673 - Muut toimintatuotot 5 376 1 623 865 Valmistus omaan käyttöön 0 0 0 0 0 Toimintakulut -67 196-56 065-53 518-53 600-53 800 - Henkilöstökulut -42 038-34 938-33 299 - Palvelujen ostot -12 547-10 669-10 394 - Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 401-6 748-6 199 - Avustukset -1 039-899 -915 - Vuokrat -1 639-1 552-1 494 - Muut toimintakulut -1 531-1 259-1 217 Toimintakate 11 432 5 849 6 597 6 600 7 000 Rahoitustuotot ja -kulut -69-253 -283-491 -694 - Korkotuotot 66 35 35 35 35 - Muut rahoitustuotot 35 - Korkokulut -107-270 -300-508 -711 - Muut rahoituskulut -62-18 -18-18 -18 Vuosikate 11 362 5 596 6 314 6 109 6 306 Poistot ja arvonalentumiset - Suunn. mukaiset poistot -9 651-9 036-8 395-6 802-7 136 - Arvonalentumiset 0 Satunnaiset erät - Satunnaiset tuotot 122 - Satunnaiset kulut -284 Tilikauden tulos 1 549-3 440-2 082-694 -830 Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) 1 450 574 679 850 850 Varausten lisäys(-), vähennys(+) Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) -6 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 2 994-2 865-1 402 156 20 Tavoitteet ja tunnusluvut - Toimintakate % 14,5 9,4 11,0 11,0 11,5 - Poistoalaisten investointien omahankintameno, tuhat 6 520 * 17 152 10 090 14 756 11 295 - Vuosikate / nettoinvestointi, % 174,3 32,6 62,6 41,4 55,8 - Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat 22 489 19 624 18 221 18 377 18 397 * Sisältää talousarviomuutosesityksen 2017 (Yhtymäkokous lokakuu 2017) Toimintakate, % = 100 * Toimintakate / Toimintatuotot Vuosikate/nettoinvestointi, % = 100 * Vuosikate / Poistoalaisten investointien omahankintameno Kertynyt yli- /alijäämä, tuhat = Edellisten tilikauden yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä 40

Tuloslaskelmaosa 3.3 Tuloslaskelma erittelyt 3.3.1 Toimintatuotot ja kulut Kuntayhtymän toimintatuottojen pääosan muodostaa valtiolta saatava ammatillisen koulutuksen rahoituslain perusteella saatavat ja muut koulutuspalveluiden tuotot, joiden osuus toimintatuotoista on noin 91 prosenttia (89 prosenttia TA 2017). Muut tulot muodostuvat projektituotoista, ravintolapalveluiden myynnistä sekä vuokratuotoista. Tuottorakenne TA 2018 Vuokrat ja muut kiint. tuotot 1,5 % Muut tuotot 2,9 % Ravintolapalvelut 3,9 % Projektitoiminta 0,6 % Koulutustuotot Projektitoiminta Ravintolapalvelut Vuokrat ja muut kiint. tuotot Koulutustuotot 91,1 % Toimintakulujen suurimman erän muodostavat henkilöstökulut, joiden osuus on noin 62 prosenttia (62 % TA 2017) toimintakuluista. Vuokrakulut sisältävät koneiden ja laitteiden vuokria 1 061 424 euroa (1 153 350 euroa TA 2017). Avustukset 2% Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12% Toimintakulut TA 2018 Vuokrat 3% Muut toimintakulut 2% Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Palvelujen ostot 19% Henkilöstökulut 62% Vuokrat 41

Tuloslaskelmaosa 3.3.2 Tulorahoituksen kehitys Taloussuunnitelman tavoite on asetettu siten, että vuonna 2020 toiminta- ja talous on sopeutettu hallitusohjelman mukaisesti laskeneeseen rahoitukseen. Tuottojen arvioidaan laskevat vuosina 2016 ja 2017 yhteensä 22,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 rahoitusleikkausten pitäisi olla jo ohi. Indeksitarkistuksia on luvassa vasta vuonna 2020. Toiminta- ja vuosikatteen kehitys 16,0 % 14,5 % 14,0 % 12,0 % 14,5 % 11,0 % 11,0 % 11,5 % 10,0 % 8,0 % 9,4 % 9,0 % 10,5 % 10,1 % 10,4 % Toimintakate % 6,0 % Vuosikate % 4,0 % 2,0 % 0,0 % TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 3.3.3 Korkotuotot ja -kulut Korkotuottojen talousarviovaraus on 35 000 euroa. Lainojen korkokulut on arvioitu -270 000 euroksi. Taloussuunnitelmassa on huomioitu taloussuunnittelukaudella nostettaviksi suunniteltujen lainojen korkokulut. Nostettavat lainat on budjetoitu 10 vuoden laina-ajalle 4 prosentin korkotasolla. 3.3.4 Vuosikate Kuntayhtymän vuosikate talousarviossa 2018 on 6 314 000 euroa (10,5 prosenttia). Tulojen ei ennakoida enää laskevan vuosina 2018 ja 2019. 3.3.5 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista Suunnitelmapoistot on poistosuunnitelman mukaisesti huomioitu täysimääräisesti tulosvaikutteisina. Rakennusten poistoaika on 20 vuotta. 3.3.6 Poistoeron vähennys Poistoeron vähennyksenä käsitellään puretuista investointivarauksista muodostuneen poistoeron vuosittain suunnitelman mukaisiin poistoihin kirjattava osuus. Tilikausi muodostuu alijäämäiseksi -1 402 000 euroa. 42

Investointiosa 4 Investointiosa 4.1 Investointien yhdistelmä 1000 Hanke nimiyhdistelmä Kokonaiskustannusarvio MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ TP TA TA TS TS ilman ALV 2016 2017 2018 2019 2020 KIINTEISTÖINVESTOINNIT ylläpito- ja kehittämishankkeet 52 608 5 853 15 225 8 650 13 054 9 826 IRTAIN OMAISUUS - Oppimis- ja koulutuspalvelut 830 - Oppilaitospalvelut 290 - Johtamis- ja kehittämispalvelut 320 Irtain osuus yhteensä 7 240 702 1 927 1 440 1 702 1 469 INVESTOINTI YHTEENSÄ 59 849 6 556 17 152 10 090 14 756 11 295 1000 Hanke nimiyhdistelmä Hanke TP TA TA TS TS Nettomenot yhteensä 2016 2017 2018 2019 2020 Ståhlberginkatu 2-6, Lahti. 750 450 300 Ståhlberginkatu 4 A, Lahti 1 560 35 * 1 525 Ståhlberginkatu 8-10, Lahti 25 687 * 500 7 000 12 426 5 761 Svinhufvudinkatu 2, Lahti 0 Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti 1 041 1 041 Svinhufvudinkatu 13, Lahti 0 Vipusenkatu 5, Lahti 24 119 5 326 13 200 1 200 328 4 065 Jokimaankuja 8-10, Lahti -72-72 Opintie 1, Heinola 5 267 5 267 Laurellintie 55, Asikkala -490-490 Kiinteistöjen luovutus -5 253-5 253 KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ 52 608 5 853 15 225 8 650 13 054 9 826 * Sisältää talousarviomuutosesityksen 2017 (Yhtymäkokous lokakuu 2017) 43

Investointiosa 4.2 Kiinteistöinvestoinnit rakennuksittain ja hankkeittain KIINTEISTÖINVESTOINNIT 2018 1000 Kohde/hanke Tulot/ Hanke Menot yhteensä TP TA TA TS TS Hanketavoitteet 2016 2017 2018 2019 2020 Kiinteistö Stå. 2-6 - rakennus IX muutostyöt Menot -750-450 -300 Ståhlberginkatu 4 A - rakennuksen kunnostustyöt * Menot -1 560-35 * -1 525 Ståhlberginkatu 8-10 - kiinteistön muutos- ja pk.työt, vaihe I Menot -21 187 * -500-7 000-12 426-1 261 - kiinteistön muutos- ja pk.työt, vaihe II Menot -4 500-4 500 Svinhufvudinkatu 6 F-G, Lahti - kiinteistön muutostyöt Menot -1 041-1 041 Kiinteistö Vipusenkatu 5 - A1-uudisrakennus (liikuntasali ja ruokala, sis. Menot vanhan A-osan purku) -5 120-1 520-2 400-1 200 - A2-uudisrakennus (kone- ja metallialan tilat) Menot -14 606-3 806-10 800 - F-rakennuksen peruskorjaus Menot -4 128-328 -3 800 - A3-uudisrakennus (auto, puu. Sis. B-, D -ja E-osan Menot -265 purku) -265 Kiinteistö Jokimaankuja 8-10 - tallin uudisrakennus rahoitusosuus Tulot 72 72 Opintie 1 Heinola - A-osan I - II vaihe Menot -5 936-5 936 - Rahoitusosuus Tulot 669 669 Laurellintie 55, Asikkala - koulutustilat/sauna, oppilastyö rhoitusosuus Tulot 490 490 Kiinteistjöjen luovutus - Katsatajankatu 14, Lahti myynti Tulot 500 500 - Sammonkatu 8, Lahti luovutus Tulot 4 753 4 753 KIINTEISTÖINVESTOINNIT YHTEENSÄ Menot yhteensä -59 093-12 338-15 225-8 650-13 054-9 826 Tulot yhteensä 6 484 6 484 0 0 0 0 Nettomenot -52 608-5 853-15 225-8 650-13 054-9 826 * Sisältää talousarviomuutosesityksen 2017 (Yhtymäkokous lokakuu 2017) 4.2.1 Kiinteistöinvestointien perustelut Koulutuskeskus Salpauksen kiinteistöinvestoinnit perustuvat toimitilaohjelman toteuttamiseen. Investointiohjelmaa tarkennetaan vuosittain. Sitovuustasona kuntayhtymälle on rakennusinvestointien kokonaismäärä. Ennen hankkeiden aloittamista esitetään suunnitelmat ja toteutuskustannusarviot normaalin käytännön mukaisesti hallituksen hyväksyttäväksi. Prosessina etenevän kiinteistöohjelman toteutuksen, säästötavoitteiden mukaisen toimitilakäytön vähentämisen, kiinteistöistä luopumisen sekä Lahden ammattikorkeakoulun toimitilaratkaisujen aiheuttamien muutosten pohjalta toteutetaan nyt ja tulevina vuosina eri toimipisteiden toiminnan edellyttämiä muutostöitä sekä kiinteistöjen kunnon edellyttämiä peruskorjauksia. Kiinteistöinvestoinneissa tullaan suunnittelukaudella keskittymään Ståhlberginkadun kampuksella Lahden ammattikorkeakoululta vapautuvien tilojen peruskorjaukseen ja uudelleenkäyttöön. Keskustakampuksen peruskorjauk- 44

Investointiosa sen valmistuttua tulee Vipusenkadun investointeja jatkaa. Tarkentuvat kiinteistöinvestointiohjelman mukaisesti Vipusenkadun kampuksella toteutetaan todennäköisesti, jotka sisältävät uuden oppimisympäristön vaatimusten mukaisia muuntojoustavia ja matalaenergisiä tiloja. Tulevat tilatarpeet toteutetaan osittain rakentamalla uusia ja osittain purkamalla vanhaa, peruskorjaukseen kelpaamattomia tiloja. Vuoden 2018 kiinteistöinvestointien määräraha on 8,65 miljoonaa euroa. Määräraha sisältää Ståhlberginkatu 8-10 kiinteistön muutos- ja peruskorjaustyöt, vaihe I, 7 000 000 euroa, Vipusenkadulla vuonna 2016 aloitetun uudisrakennushankkeen loppuunsaattaminen 1 200 000 euroa sekä Ståhlberginkatu 2-6 rakennuksen IX ITC-alan muutostyöt 450 000 euroa. Kiinteistöinvestoinnit vuosina 2019 ja 2020 ovat yhteensä 22,9 miljoonaa euroa. 4.2.2 Käyttötaloudesta rahoitettava kunnossapito Talousarvioon on varattu 1,5 miljoonan euron määräraha käyttötalouden rakennushankkeisiin, jonka turvin suoritetaan pieniä peruskorjaus- ja muutostöitä. Esitykset näistä kohteista tulee tehdä kiinteistöpalveluille vuoden 2017 loppuun mennessä. Tehtävien töiden luonteesta johtuen käsitellään kustannuksia kiinteistöihin kohdistuvina käyttökuluina. 45

Investointiosa 4.3 Irtaimistoinvestoinnit KOULUTUSKESKUS SALPAUS INVESTOINTIOSA 2018 1000 Kohde/ hanke Hanketavoitteet Tul/ Men Hanke yhteensä TP TA TA TS TS 2016 2017 2018 2019 2020 IRTAIMISTOHANKINNAT Vastuualue 1-102 -50-210 Yhteiset opinnot Cross-fitrata Vipusenkadun ulkotiloihin Vipusella ei ole muita ulkoliikuntatiloja käytettävissä Monitoimivälineitä Vipusenkadun ulkoliikuntaan Koripallotelineitä, voimailuvälineitä jne. Ståhlberginkadun kuntosalivarusteiden uusiminen Liittyy Stån kampushankkeeseen Vipusenkadun kuntosali M -20 M -10 M -80 M -100 Opiskelijahallintopalvelut Opintohallintojärjestelmän uusinta Opintohallintojärjestelmien uusinta ja 2.asteen ammatillisen koulutuksen reformilain edellyttämät ratkaisut M -72-50 -30 Vastuualue 2-578 -597-739 Tietoliikennetekniikka -48-85 -85 Universal Robot UR3 yhdellä tarttujalla Robottitekniikan opetukseen Juottamisasemat, kärynpoisto Työsuojelun edellyttämät laitteistot Hyvinvointiteknologia, sähköpyörätuoli Uudentyyppisen oppimismaiseman rakentaminen Ståhlberginkadulle yhteisesti sähköalan/sotealan kanssa M -18 M -15 M -15 M -85-85 Auto ja logistiikka Kaasukromatografi Laboratorioalan testauslaitteisto, nykyinen epäkunnossa Autoklaavi Laboratorioalan testauslaitteisto, nykyinen epäkunnossa Rengastyöasema Mahdollistaa moottoripyörien, paketti- ja maastoajoneuvojen rengastyötoiminnan Auton väyläjärjestelmän testauslaite Nykyaikaisten autojen testaukseen -88-167 -234 M -20 M -12 M -12 M -30 46

Investointiosa Sähköinen tiedonsiirtojärjestelmä laitteistoineen Logistiikan koulutusympäristön laajentamiseen Laboratorioalan testauslaitteistoa Uusiin tiloihin uv-vis spektrometri, kemian laitteita ym. Nykyaikaisten autojen diagnosointilaitteisto Autonostimien uusinta M -14 M -40-30 M -20 M -12-24 Vanhojen epäkuntoisten ja työturvattomien korvaaminen Uudehko kahden kontin vaihtokoriperävaunu Monipuolisen opetuksen toteuttamiseksi 3 kpl koukkulavoja Vanhojen poistettavien tilalle Erilaisia simulaattoreita: kuorma-auto, yhdistelmäajoneuvo, kaivinkone Väheneviä henkilöstöresursseja täydentämään, sopivat myös erityisopiskelijoille Kuorma-auto, käytetty Vanhenevan kaluston tilalle Sähköauto Opetussuunnitelman toteuttamiseen M -50 M -15 M -30-30 M -120 M -30 Rakentaminen Työmaakoulun perustaminen Uusi työmaakoulu Villähde Väistötiloihin liittyvät investoinnit, muuton aiheuttamat Toimitilajärjestelyiden edellyttämät tarpeet Työmaakoulun sääsuoja Ehkäisemään kosteusvaurioiden syntyminen Sähköalan oppimisympäristön rakentaminen ICT/sähköalan yhteisen oppimismaiseman rakentaminen Ståhlberginkadulle -50-105 -145 M -30-15 -25 M -20-20 M -60 M -30-100 Luonto ja ympäristö Hevosten ruokinta-automaatio ratsutalliin Nykyaikaisempi järjestelmä opetuksellisesta sekä työaikanäkökulmasta Mikroskooppilaitteisto Tassulaan Eläintenhoidon opetukseen Veneen perämoottori Vanhan perämoottorin tilalle Asuntolan kalustaminen Vanhojen kalusteiden uusiminen -43-20 0 M -15 M -12 M -16 M -20 47

Investointiosa AV ja turvallisuus Turvatekninen laitteisto Nykyaikaisten harjoitusjärjestelmien hankintaan sekä valvomo-oppimisympäristön järjestelmiin AV-kamera Vanhentuneiden laitteiden korvaaminen Äänentoistolaitteiston hankinta Vanhentuneiden laitteiden korvaaminen -58 0 0 M -25 M -17 M -16 Talotekniikka ja teollisuus -291-220 -275 Hitsauskoneet Nykyaikaiset IW-hitsauskoneet vanhentuneiden tilalle Moottoroitu mankeli, leveys 2100, 4-telaa Levyjen pyöritykseen tarvittava laitteisto Särmäyspuristin Korvausinvestointi ohutlevyalueelle CNC-jyrsin CNC-jyrsinnän modernisointi Varastoautomaatti Kappaletavaroille Automaattisorvi(t) CNC-sorvauksen modernisointi Hydrauliikka/pneumatiikka työpisteet Koneenasennukseen liittyvä uudentyyppinen oppimisympäristö Teollisuuspesukone Huollon ja kunnossapidon osaamisympäristö, joka palvelee omien laitteiden huoltoa Manuaalijyrsin Kone- ja tuotantotekn./talotekniikan yhteinen oppimisympäristö Yhteisen oppimismaiseman rakentaminen Vip5 3D-laitteisto 3D-ympäristön rakentaminen M -105 M -36 M -50 M -100 M -60 M -100 M -100 M -25 M -50 M -100-60 Vastuualue 3 Maratael Hotelli- ja ravintoalan kone- ja laitehankinnat, kalusteet Ravintolan ja opetuskeittiöiden laitteistojen uusimistarpeet ja ravintolan ilmeen uudistaminen Prosessiteollisuuden (elintarvike) lisähankinnat Matkailualan opiskeluvälineet Kotityöpalvelualan koneet ja laitteet -150-635 -115-45 -55-40 M -35-25 -20 M -10-10 -10 M -10-10 M -10 48

Investointiosa Hyvinvointi ja kulttuuri -30-230 -20 Kone- ja laitehankinnat Opetusvälineiden uusimista Jalometallialan oppimisympäristön rakentaminen Ståhlberginkadulle Vaatetusalan uuden oppimisympäristön rakentaminen kampusalueelle M -30-20 -20 M -150 M -60 Sote Kone- ja laitehankinnat Opetusvälineiden uusimista Sosiaali- ja terveysalan uuden oppimisympäristön rakentaminen kampusalueelle -15-300 -15 M -15-15 M -300 Kauppa ja hallinto Oppimisympäristöjen kalusteita Rikkoutuneiden tilalle ja nykyaikaistaminen Henkilöstön kalusteita Työergonomian vaatimuksiin vastaaminen Salpaustasoisen kivijalkakaupan ja verkkokaupan perustamiseen tarvittavat haninnat -60-50 -40 M -30-30 -30 M -10-10 -10 M -20-10 OPPIMIS- JA KOULUTUSPALVELUT YHTEENSÄ -267-1 061-830 -1 312-1 164 OPISKELIJA-, KEHITTÄMIS- JA TYÖELÄMÄPALVELUT YHTEENSÄ -46 49

Investointiosa Kiinteistöpalvelut Wanhan teatterin av-laitteet Av-tekniikan ajanmukaistaminen Siivouksen yhdistelmäkoneiden uudistaminen M -15-15 -15-15 M -15-15 Ravintolapalvelut Astiahankinnat Koo-Kuppila Kytölään ja Kampus 1:een Koo-Kummpila Kampus 1:n kahvilamuutos Vanhentuneiden keittiökoneiden ja laitteiden uusinta mm. Asikkalaan -150-200 -150 M -30 M -60 M -60 Keittiökoneet ja -laitteet Koo-Kuppila Kampus 2:n keittiöön Vanhentuneiden keittiökoneiden ja laitteiden uusinta Kampus 1 M -200 M -150 Tietohallintopalvelut -125-70 -90 Tietoliikenne Sisäisten ja ulkoisten verkkoyhteyksien laiteuusinnat Langaton verkko Ylläpito ja kehitys Etäyhteysratkaisu Uusinta Tietojärjestelmät (sis. integroinnit) Tietojärjestelmien ja palveluiden kehittäminen mm. tietovarasto, palveluväylä ja integraatioratkaisut Sähköiset palvelut Sähköisten itsepalvelukanavien kehitys mm. ServiceDesk ja lomakkeet Palvelujärjestelmien uusinta M -25-25 -25 M -20-10 -10 M -10 M -15-25 -25 M -10-10 -10 M -20-20 Palvelinvirtualisointijärjestelmien aluspalvelinten uusinta Opetusteknologia ja virtualisointi Edellyttää opetuslähtöistä tarvetta ja sitoutumista M -25 OPPILAITOSPALVELUT -181-337 -290-310 -255 50

Investointiosa Johtaminen Dynasty-järjestelmän kehittäminen Sähköinen allekirjoittaminen Sähköinen arkistointijärjestelmä Salpaus-tasoisen järjestelmän hankinta M -10-10 -10 M -80-20 -10 Talouspalvelut Raindance kuntamallin kehittäminen Kuntamallin kehittäminen ja mahdollinen laajentaminen osana Lamk Oy:n palvelusopimusta M -60-10 -10 Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden Uuden palkanlaskentajärjestelmän ja muiden henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien välisten liittymärajapintojen rakentaminen M -70-20 -10 Oppimisen kehittäminen eoppimisympäristön kehittäminen Moodle yms. ratkaisut M -20-20 -10 Viestintä- markkinointipalvelut AHA-järjestelmän kehittäminen Järjestelmän kehittäminen yhteistyössä Lamk Oy:n kanssa www-jatkokehitys Nettisivujen jatkokehityshanke M -60 M -20 JOHTAMIS- JA KEHITTÄMISPALVELUT -209-529 -320-80 -50 IRTAIMISTOHANKINNAT YHTEENSÄ Menot yhteensä -7 240-702 -1 927-1 440-1 702-1 469 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 Nettomenot -7 240-702 -1 927-1 440-1 702-1 469 51

Rahoitusosa 5 Rahoitusosa 5.1 Rahoituslaskelma 1000 euroa TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Toiminnan rahavirta Vuosikate 11 362 5 596 6 314 6 109 6 306 Satunnaiset erät -162 Tulorahoitukseen korjauserät 156 Investointien rahavirta Investointimenot -13 005 * -17 152-10 090-14 756-11 295 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 231 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 253 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 4 837-11 556-3 776-8 647-4 989 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -35 Antolainasaamisten vähennykset 2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 * 8 000 2 000 7 000 6 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -4 755-84 -884-1 084-1 784 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 Oman pääoman muutokset -5 984 Vaikutus maksuvalmiuteen -6 771-3 640-2 660-2 731-773 Rahavarat 31.12. 15 422 11 782 9 122 6 391 5 618 Rahavarat 1.1. 22 193 15 422 11 782 9 122 6 391 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 4 837-6 719-10 496-19 143-24 132 Lainahoitokate 2,4 16,6 5,6 4,2 2,8 Kassan riittävyys, pv 66 58 51 33 30 * Sisältää talousarviomuutosesityksen 2017 (Yhtymäkokous lokakuu 2017) Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, tuhat = Edellisten tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta + Tilikauden toiminnan ja investointien nettokassavirta Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 * rahavarat varanhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varanhoitovuonna 5.2 Rahoituslaskelman erittelyt Rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin kuntayhtymän rahoitusasema, kuten rahoituksen menot ja tulot sekä lainojen lyhennykset ja nostot. 52

Rahoitusosa 5.2.1 Vuosikate Vuosien 2018 2020 toiminnan ja investointien nettokassavirta on -17,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Syynä tähän on hallitusohjelman rahoitusleikkaukset ja toisaalta kiinteistöohjelman toteuttaminen (peruskorjaukset, purut ja uudisrakentaminen). Tavoitteena on 40 % toimitilojen vähennys vuoden 2013 tasosta vuoteen 2023 mennessä. 5.2.2 Investoinnit Investointien kokonaismäärä vuonna 2018 on 10 090 000 euroa. Toimitilaohjelman toteuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja ja taloussuunnitelman mukainen kokonaisinvestointimäärä onkin vuosina 2018 2020 kaikkiaan 36,1 miljoonaa euroa. Irtaimistoinvestointisuunnitelmassa on varauduttu peruskorjattavien tai rakennettavien tilojen varustamiseen. Talousarviossa ei huomioida investointiosaan pysyvien vastaavien myyntituloja, joita tyhjentyneiden myynnissä olevien tilojen mahdolliset myyntitulot ovat. Toteutuneet myynnit raportoidaan tilinpäätöksessä talousarvion toteumavertailussa. Talousarviovarausta ja sitä kautta talousarvion rahoituksellista tasapainottamista ei tehdä epävarmoilla myyntituloilla varovaisuuden periaatetta noudattaen. 5.2.3 Lainakannan muutokset Taloussuunnitelma-aikana 2018 2020 lainamäärä kasvaa. Vuonna 2016 lainoja lyhennettiin 4 755 000 euroa. Vuoden 2016 lopussa ei lainaa juuri ole (0,7 miljoonaa euroa). Lainoja nostetaan vuosina 2017 2020. Uudet lainat on budjetoitu kymmenen vuoden maksuajalla ja neljän prosentin korkotasolla. Lainarahoituksen suunnitelma on tarkentunut talousarviokierrosten edetessä odotettua paremman toiminnallisen tuloksen sekä investointien tarkentumisen johdosta. Lainapääoma, korot ja lyhennykset vuosina 2013 2022 2,5 % 2,0 % 1,9 % 2,0 % 3,1 % 3,1 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % Euroa TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TAmuu 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 Laina po 31.12. 8 504 087 7 435 194 5 471 823 716 823 8 632 823 9 748 823 15 664 823 19 880 823 17 496 823 15 112 823 Korot 200 453 168 376 140 170 107 219 270 000 300 000 508 273 710 913 747 553 652 193 Lainojen lyhennykset 1 524 541 1 524 541 1 963 371 4 755 000 84 000 884 000 1 084 000 1 784 000 2 384 000 2 384 000 Lainojen nostot 0 455 648 0 0 8 000 000 2 000 000 7 000 000 6 000 000 0 0 Lainojen hoito yhteensä 1 724 994 1 692 918 2 103 541 4 862 219 354 000 1 184 000 1 592 273 2 494 913 3 131 553 3 036 193 Vuosikate + korot 13 525 453 13 493 376 11 182 022 11 469 575 5 866 199 6 613 585 6 617 000 7 017 000 7 347 553 7 252 193 Lainojen muutos -1 524 541-1 068 894-1 963 371-4 755 000 7 916 000 1 116 000 5 916 000 4 216 000-2 384 000-2 384 000 Lainanhoitokate 7,8 8,0 5,3 2,4 16,6 5,6 4,2 2,8 2,3 2,4 Vuosikate 10 864 000 13 325 000 11 041 852 11 362 356 5 596 199 6 313 585 6 108 727 6 306 087 6 600 000 6 600 000 27 000 24 000 Lainapääoman kehitys x 1000 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 TAmuu 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 KTS 2018-2020 8 504 7 435 5 472 717 8 633 9 749 15 665 19 881 17 497 15 113 KTS 2017-2019 8 504 7 435 5 472 717 14 633 15 649 13 915 12 181 10 447 KTS 2016-2018 8 504 7 435 5 628 3 373 17 039 25 305 22 571 19 837 53

Rahoitusosa 5.2.4 Kassavarojen muutos Talousarvion 2018 vaikutus kassavaroihin tulee olemaan -2 660 000 euroa. Taloussuunnitelmavuosina kassavarojen taso pyritään kokonaisuutena säilyttämään vähintään noin kuukauden maksuvalmiutta vastaavalla tasolla. 5.2.5 Leasing-vuokraus Leasingrahoituksella hankitaan it-laitteita ja ajoneuvoja. 54

Liiteosa 6 Liiteosa 6.1 Tuloskorttimittareiden selitykset ja laskentakaavat Työelämän kumppanuuksia ja verkostoja vahvistamalla sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksella vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Opiskelijavuodet Opiskelijavuosi on 365 päivää, joiden aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen kehityssuunnitelman mukaisesti oman osaamisensa vahvistamiseen. Suoritetut tutkinnot Suoritettujen perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen määrä Suoritetut tutkinnon osat Suoritettujen tutkinnon osien määrä Valmistuneiden työllistyminen Työllistyneiden osuus (%) pohjautuu Tilastokeskuksen Sijoittumispalvelun tietoihin, jotka kuvaavat toisen asteen ammatillisen perustutkinnon tietyllä aikavälillä suorittaneiden pääasiallista toimintaa valitun vuoden lopussa. Tilastokeskuksen tilastot saadaan n. 1½ vuoden viiveellä. Jatko-opintoihin sijoittuminen, amk + yliopisto Ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden sijoittuminen jatko-opintoihin, joissa tavoitteena amk- tai yliopistotutkinto. Opiskelijapalaute Mittari otetaan käyttöön v. 2018 kun rahoitusmallin pohjana oleva valtakunnallinen palautejärjestelmä on vahvistettu. Työelämäpalaute Mittari otetaan käyttöön v. 2018 kun rahoitusmallin pohjana oleva valtakunnallinen palautejärjestelmä on vahvistettu. Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat Ensisijaiset hakijat / valinnan aloituspaikat kevään yhteis- ja erillishaussa (ammatillinen peruskoulutus) Opinnoista eroaminen (ammatillinen peruskoulutus) Eronneiksi lasketaan ne opiskelijat, jotka eivät ole aiemmin suorittaneet ammatillista perustutkintoa ja siirtyvät pois Salpauksesta suorittamaan opintoja toiseen oppilaitokseen, töihin tai muualle. Oppisopimuskoulutuksen purku Salpauksen hallinnoimien oppisopimusten purkautuminen. Lasketaan raportointivuoden aikana purkautuneiden sopimusten määrä suhteessa raportointivuoden aikana voimassa olleisiin sopimuksiin. VALMA-koulutuksen jälkeen 2. asteen koulutukseen sijoittuminen VALMA-koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen 2. asteen koulutukseen opintoja seuraavana syksynä Toimintakulttuuria vahvistamalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Johtamisen onnistuminen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen johtamisen onnistumista kuvaavien kysymysten ka ja kh. Lähiesimiestyön onnistuminen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen lähiesimiestyön onnistumista kuvaavien kysymysten ka ja kh. Työyhteisön toimivuuden onnistuminen Johtamis- ja työhyvinvointikyselyn määriteltyjen työyhteisön toimivuuden onnistumista kuvaavien kysymysten ka ja kh. Taloudellisesta perustasta huolehtimalla vaikutamme seuraavien tulosten kehitykseen Henkilöstökulut ja osuus toimintatuotoista Sisältää kaikki henkilöstömenot: palkat sivukuluineen / toimintatuotot Palvelujen ostot, josta opetus- ja koulutuspalvelujen ostot Sisältää kaikki palveluiden ostomenot. Opetus- ja koulutuspalvelujen ostoissa on huomioitu tilit 4440-4443. 55

Liiteosa Toimitilakustannukset ja osuus toimintatuotoista Salpauksen käytössä olevien toimitilojen käyttökustannukset ja poistot Salpauksessa käytössä olevien tilojen kokonaismäärä Vuosikate Toimintakate +/ rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden tulos Vuosikatu +/ poistot ja satunnaiset erät Kertynyt yli-/alijäämä Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli-/alijäämä Lainapääoma Edellisten kausi lainapääoma + lainojenostot ja -lyhennykset Lainanhoitokate (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassavarat 31.12. Rahavarat 1.1. + toiminnan ja investointien nettokassavirta + rahoituksen nettorahavirta = Rahavarat 31.12. Ks. tarkemmin rahoituslaskelmasta. Kassavarojen riittävyys 365 * rahavarat varainhoitovuoden lopussa / kassasta maksut varainhoitovuonna 56

Liiteosa 6.2 Talousarvion muut taulukot Yksikköhintarahoitteisten opiskelijoiden kotikuntajakauma (tilanteen 20.9.2016 perusteella arvioitu) KUNTA Ammatillinen koulutus Oppisopimuskoulutus (peruskoulutus*) YHTEENSÄ Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän jäsenkunnat Asikkala 164 17 181 Hartola 28 3 31 Heinola 414 28 442 Hollola 519 29 548 Kuhmoinen 3 3 Kärkölä 64 5 69 Lahti 3 021 177 3 197 Orimattila 321 38 360 Padasjoki 42 5 47 Pertunmaa 10 1 11 Sysmä 60 5 65 Jäsenkunnat yhteensä 4 645 308 4 953 Muut kunnat 533 137 670 Kaikki yhteensä 5 178 446 5 624 *) Oppisopimuskoulutuksessa tilastoidaan vain peruskoulutus 57

Liiteosa Koulutuskeskus Salpauksen yksikköhintarahoitteinen koulutus koulutusaloittain Koulutuskeskus Salpaus Opisk. määrä Valtion päätös 2016 TA 2017 TA 2018 Opisk.- Opisk.- Opisk.- koht. Opisk. koht. Opisk. koht. yksikköhinthinta määrä yksikkö- määrä yksikköhinta Ammatillinen koulutus: Tutkintotavoitteinen koulutus 5 040 46 804 870 4 941 8 358 41 296 727 5 033 7 800 39 255 031 Valmentava koulutus 104 1 018 581 120 8 034 964 116 109 7 884 859 307 Kaarisilta 34 1 187 628 29 31 644 917 665 36 30 103 1 083 722 Majoitus 107 350 93 189 101 391 Tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus 1 420 065 1 801 889 Ammatillinen peruskoulutus yht. 5 178 9 760 50 538 494 5 090 8 501 43 271 697 5 178 8 324 43 101 340 Oppisopimuskoulutus 1 314 4 346 5 710 553 1 283 4 249 5 449 473 1 302 4 340 5 648 430 Lukiokoulutus *) 84 7 026 590 211 Ammatillinen lisäkoulutus 332 7 641 2 539 167 332 6 757 2 243 354 332 7 963 2 643 718 SALPAUS YHTEENSÄ 6 908 8 595 59 378 425 6 705 7 602 50 964 524 6 812 7 545 51 393 488 58

Koulutuskeskus Salpauksen toimintamalli 1.1.2018